Browsing Tag

joulu

Bataattilaatikko

joulukuu 3, 2014

Suhteeni bataattiin on vähän ristiriitainen. En nyt mitenkään sitä inhoa, mutta kyse ei ole suosikkikasviksestakaan. Lisäksi nykyisin saan bataatista välittömän vauvanruoka-assosiaation. Silti, aika ajoin yritän sitä käyttää, jotta ruokapöytään tulisi vaihtelua, ja esimerkiksi grillatuista bataattilohkoista olen tykännytkin ihan tosi paljon.

Tällä kertaa olin ostanut muutaman bataatin jääkaappiin ja ennen kun ne itse kävelisivät ulos, halusin tehdä niistä jotain lisuketta possun ribseille. Ja kun joulunaikakin alkaa olla käsillä, niin päätin kokeilla jouluisen mausteista bataattilaatikkoa. Monellehan se on noussut joulupöydän suosikiksi perinteisten laatikoiden ohi, mutta minun pöytääni se ei ole jotenkin mahtunut, kun niissä vanhoissa suosikeissakin on niin paljon syötävää 🙂 Tämän kokeilun perusteella uskallan kuitenkin suositella bataattilaatikkoa minäkin, sekä joulupöytään että tällaisen bbq-maustetun possunlihan kaveriksi. Valitettavasti ribsini eivät onnistuneet niin hyvin tällä kertaa, maut olivat kohdillaan mutta lihasta ei tullut sellaista luusta putoavaa kuten yleensä, vaikka ihan tutulla ohjeella teinkin.

Laatikkoon katsoin suuntaa-antavaa ohjetta täältä, mutta maustoin vähän sen mukaan, mitä kaapissa  oli. Reseptejä selaillessani huomasin, että monessa käytettiin myös kardemummaa, mitä en olisi ihan ekana odottanut. Itse pidin vähän perinteisemmän linjan ja menin inkiväärillä, muskottipähkinällä ja neilikalla. Laatikkoa voisi hyvin makeuttaa siirapilla, mutta minun makuuni se oli ihan riittävän makea bataatin omalla makeudella, joten sillä mentiin.

Bataattilaatikko

3 bataattia (n. 1,5 kg)
2 dl kermaa
1 kananmuna
1/2 dl korppujauhoja + n. 2 rkl laatikon pinnalle
1/2 tl kuivattua inkivääriä jauhettuna
1/2 tl kuivattua neilikkaa jauhettuna
(1/2 tl kanelia)
(2-3 rkl siirappia)
ripaus muskottipähkinää
voilastuja

1. Kuori ja viipaloi bataatit. Keitä viipaleita suolalla maustetussa vedessä n. 15 min, kunnes ne pehmenevät. Kaada vesi pois ja soseuta bataatit.

2. Sekoita mukaan muut aineet pintaan tulevaa korppujauhoa ja voita lukuunottamatta. Vatkaa sähkövatkaimella kuohkeaksi. Kaada massa voideltuun uunivuokaan, ripottele pintaan korppujauhoa ja vuole päälle muutama voilastu. Paista 175-asteisessa uunissa noin kaksi tuntia.

Omena-smetanasilli

tammikuu 6, 2014

Katse hetkeksi takaisin menneeseen jouluun, tai eteenpäin tulevaan sellaiseen. Omenainen silli onnistui tänä vuonna niin hyvin, että kirjoitin ainesten mittasuhteet ylös, jos sitä innostuisi ensi joulunakin tekemään. Sopii se toki myös juhannukseen, jos ei jouluun saakka halua odotella 🙂

Omena-smetanasilli

300-350g (kaksi kaupan vakuumipakettia) matjessillifileitä
1,5 dl smetanaa
1 pieni punasipuli
1 omena (minulla taisi olla granny smith)
1 rkl sokeria
muutama oksa tilliä
1 rkl sitruunamehua
mustapippuria

1. Hienonna punasipuli ja tilli ja raasta omena. Sekoita silliä lukuunottamatta kaikki ainekset kastikkeeksi.

2. Viipaloi sillifileet suupaloiksi. Lado sillit ja kastike kerroksittain lasipurkkiin, tai lado sillit matalaan, kannelliseen vuokaan ja kaada kastike päälle. Anna maustua 1-2 vuorokautta ennen tarjoilua.

Taas yksi joulu takana päin

joulukuu 28, 2013

Taas ovat yhdet joulunpyhät takana päin, vaikka minusta joulu vielä jatkuu näin välipäivinäkin, nythän se joulusta nauttiminen on parhaimmillaan kun valmistelut on tehty ja voi vain ottaa rennosti sohvannurkassa. Vaikka joulut tuntuvat tupsahtavan eteen nopeammin ja nopeammin joka vuosi, tästä vuodesta teki erityisen se, että kyseessä oli ihmispoikasen ensimmäinen joulu. Useampi onnen kyynel tuli tirautettua, kun tunteellinen äiti herkistyi vähän väsyneenä tuon tuosta ajattelemaan asiaa 🙂

Koska kädet eivät samaan tapaan olleet vapaana kuin aiempina vuosina, tuli jouluväsymystä ja -stressaamistakin mietiskeltyä. Naureskelin juuri isännälle joku päivä, etten enää edes muista miltä tuntui, kun sai joulun alla keskittyä ihan rauhassa jouluvalmisteluihin, toista se on kolmen koiran ja pikkuvauvan kanssa. Toisaalta, niin sairaalta kun se kuulostaakin, tykkään vähän nähdä vaivaa joulujuttuja tehdessä; kun tekeminen sitten pysähtyy joulunpyhien koittaessa, tuntuu joulunvietto kahta suloisemmalta kun sen eteen on hieman tehnyt hommia. Vaikka pyöritänkin jouluruokia, niiden raaka-aineita, osto- ja valmistusaikatauluja excelissä, en koe silti stressaavani. Päin vastoin, joulu on ihana projekti jonka valmistelu on aina yhtä mukavaa!

Tämän vuoden joulumenu löytyy alta, halusin sen dokumentoida itsellenikin muistilapuksi. Olen lisännyt linkit sellaisiin ruokiin, jotka jo täältä blogista löytyvät ja muutaman muun reseptin lisään ja linkitän tänne tulevina viikkoina. Näin jälkikäteen tajusin valitettavasti, etten kuvannut ruokia juuri ollenkaan; kuvan joulutähteä emme sentään syöneet. Linkitettyjen reseptien ruokakuvat löytyvät toki alkuperäisteksteistä.

Kuten listasta näkyy, ruokapuolella mentiin tänä vuonna hyvin perinteisillä jouluruuilla. Rajallinen ehtimiseni ja sangen varatut käteni mielessä olin päättänyt karsia lajeja mutta tehdä sitten enemmän itse, mutta allaolevaa listaa katsoessa en kyllä tiedä, oliko mitään sitten lopulta vähemmän (ok, maksalaatikkoa ei otettu omaan joulupöytään ja  matjessillifileitä en tarjonnut sellaisenaan vaan ”ainoastaan” matjessillistä valmistettua smetanasilliä). Laatikoita en vielä tänäkään vuonna jaksanut alkaa tekemään itse vaan ne olivat kaupasta samoin kuin kylmäsavukala, muutoin tarjottavat olivat omatekoisia sikäli, kuin niissä tehtävää oli.

Joulumenu 2013

graavisiika
korianteri-limegraavattu lohi ja avokadokastike
(kirjolohen) mäti sipulin ja smetanan kera
sinappisilakat
paras silli
omenainen smetanasilli
kylmäsavukirjolohi
savustettu nieriäfile
rosolli (sillisalaatti)
yrttinen sienisalaatti
marinoidut punasipulit
maksapatee

perinteinen joulukinkku ja kotitekoinen sinappi
lanttulaatikko
porkkanalaatikko
perunalaatikko
kastike kinkun liemestä
keitetyt perunat
voissa mehevöityneet ruusukaalit

Vielä ehtii leipomaan joulupiparit!

joulukuu 21, 2013

Viime viikonloppuna tein elämäni ensimmäiset joulupiparit ihan itse. Toki olen kantakodissa lapsena tehnyt piparkakkuja mutta aikuisiällä olen tyytyväisenä ostanut piparini marketista. Tänä vuonna, kun omaa jälkikasvua putkahti maailmaan, päätin aloittaa joulupipariharjoitukset – kenties olen harjaantunut piparkakkujen leipoja siihen mennessä, kun ihmispoikanen menee kouluun 😉

Ensimmäisen harjoituskierroksen jälkeen olen muuten sitä mieltä, että tietynmerkkiset kaupan piparit ovat edelleen omatekoisia parempia, mutta hyviä tuli näistäkin. Piparkakkujen tekemisessä pääasia on minusta kuitenkin se tekeminen, pipareita on hauska leipoa myös porukalla ja jo parivuotias voi heilua mukana lääräämässä taikinalla. Taikinan syöminen on myös kivaa!

Allaolevasta ohjeesta riitti materiaalia kahteen, yksinkertaiseen piparkakkutaloon ja laskujeni mukaan viiteen tai kuuteen pellilliseen pípareita. Lisäksi allekirjoittanut söi runsaasti taikinaa ihan sellaisenaan. Muutaman käytännön asian opin kantapään kautta matkan varrella, laitan ne tähän muillekin leivonta/piparinoviiseille:

  • Suurin piparkakkujen leipomista aiemmin estänyt tekijä on minulle ollut päähän iskostunut ajatus, että taikina olisi kamalan vaivalloinen tehdä. Se luulo osoittautui turhaksi, taikina oli erittäin helppo jopa minulle. 
  • Jääkaappijähmeä taikina halkeilee helposti kaulitessa, joten se saa hieman lämmetä ja notkistua. Toisaalta tässä vallitsee kuitenkin kauhun tasapaino; liian lämmin taikina muuttuu niin notkeaksi, että pipareita on vaikea käsitellä niiden venyessä muodottomaksi pellille nostettaessa. Kannattaa siis säilyttää pääosa taikinasta jääkaapissa läpi leipomisen, aloittaa kauliminen hiukan liian viileällä taikinalla ja käsitellä sitten yksittäiset pellilliset melko nopeasti.
  • On totta, että piparkakut palavat herkästi, mutta älä silti turhaan ujostele paistamisen kanssa. Uunista riippuen paistoaika voi hieman vaihdella, joten kannattaa kyttäillä uuninluukulla tilannetta ensimmäisen pellillisen kanssa. Itse paistoin ensimmäiset pellilliset vähän liiankin varovaisesti, jolloin piparkakkujen maku ei tullut esiin ihan parhaalla tavalla ja koostumus jäi turhan pehmeäksi. Vasta kun unohdin yhden pellillisen uuniin hetkeksi, sain aikaan kunnollisen piparkakun punertavan värin, maun ja rapean tekstuurin (eivätkä piparit silti olleet tippaakaan palaneita).
Todettakoon vielä lopuksi, etten tiedä, kuka ohjeen Liimatainen on, mutta kiitokset hänelle (ja äidille, jonka arkistosta ohje löytyi) reseptistä!
Liimataisen piparkakut

Piparkakkutaikina
425g voita
425g sokeria
1 kg vehnäjauhoja
2 dl kermaa
4 tl ruokasoodaa
2 dl tummaa siirappia
2 tl jauhettua kanelia
2 tl jauhettua maustepippuria
1 tl jauhettua neilikkaa
1 tl jauhettua inkivääriä
1. Ota voi huoneenlämpöön pehmenemään hieman. Kiehauta siirappi mausteiden kanssa, ja jäähdytä seos noin huoneenläämpöiseksi. Vatkaa pehmennyt voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää seokseen siirappi sekä kerma. Sekoita jauhot ja sooda keskenään ja lisää ne voiseokseen vähän kerrallaan sekoitellen. Anna taikinan vetäytyä jääkaapissa seuraavaan päivään.
2. Säilytä taikinaa jääkaapissa leipomisen ajan ja ota kaulittavaksi aina pieni määrä kerrallaan. Kaulitse taikinasta ohuita levyjä ja tee levyihin muoteilla (tai ilman, freestyle-pipareitakin voisi tehdä 🙂 haluamiasi piparkakkukuvioita. Nosta piparkakut varovasti pellille leivinpaperin päälle ja paista 180-asteisessa uunissa 6-8 minuuttia. Uunista tullessa anna pipareiden jäähtyä hetki pellillä.

Joulusinappi

joulukuu 20, 2013

Piti käydä ihan erikseen viime vuoden teksteissä vakoilemassa, olenko jo sinappiohjeen julkaissut. Ilmeisesti en ole, mutta jos bongaatte Kärähtäneistä aiemman sinappitekstin, minulle saa dementiastani huomauttaa. Anyway, sinapista tykätään meillä kovasti; isännän suosikki on dijon, minä taas tykkään tulisista ja vähän makeista sinappilaaduista. Myös ihan perinteistä turkulaista ostetaan silloin tällöin.

Jouluksi sekoitan sinapin itse keltaisessa peltipurkissa myytävästä, englantilaisesta Colman’sin pulverista, ja se on meillä perinteisesti hyvin tujakkaa. Väkevyys on petollista ja tulee kunnolla esiin vasta etikan lisäämisen jälkeen – ja silloin niin perusteellisesti, että silmiä alkaa kirvellä 😀 Makumaailmassa puolestaan englantilainen sinappi kohtaa makeammat skandinaaviset kaverinsa. Sinapin teko pulverista on hyvin helppoa ja siitä saa myös kivaa viemistä joulukyläpaikkoihin; tuunausvaihtoehtojakin on juuri niin paljon kuin maailmassa makuyhdistelmiä, eli lähes loputtomasti.

Joulusinappi

1  prk sinappijauhetta (Colman’s tai vastaava englantilaistyyppinen sinappi)
n. 2 dl vettä (kannattaa kiehauttaa vähän enemmänkin)
1/2 tl valkopippuria murskattuna
suolaa
2 rkl sokeria tai hunajaa
1-2 tl etikkaa
1 rkl öljyä

(muuta makua, esim. 1-2 rkl konjakkia, 1 tl valkosipulirouhetta tms.)

Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa. Kiehauta vesi, ja lisää sitä vähän kerrallaan sinappiseokseen samalla voimakkaasti vatkaten, kunnes sinapin koostumus ja juoksevuus on mieleinen. Lisää etikka (ja hunaja), sekoita ja tarkista maku sekä lisää suolaa ja mausteita tarvittaessa. Sekoita lopuksi sinappiin öljy. Anna maustua jääkaapissa muutaman tunnin tai mielellään yön yli ennen korkkaamista.

Onko kinkku joulupöydän kunkku? Muutama vaihtoehtoinen proteiinivinkki

joulukuu 17, 2013

Todettakoon heti aluksi, että meillä kinkku totisesti on joulupöydän kunkku, ja se tehdään ihan perinteisellä joulukinkun reseptillä. Tosin joka joulu ei meilläkään kinkkua valmisteta, vaan joka toinen vuosi syömme jouluna jotain muuta hyvää kuin perinteisiä jouluruokia, ja hyvä niin – muuten emme varmasti koskaan varioisi joulumenuamme.

Moni ei kuitenkaan kinkusta niin välitä, vaan etsii jotain muuta ihan perinteisenkin joulupöydän päätähdeksi. Tässä muutama vinkki liharuuista, jotka itse voisin nähdä joulupöydässä, jos vaan kinkusta malttaisin luopua 🙂

Hyvät riistapalat ansaitsevat tulla syödyksi nimenomaan juhlapöydässä ja monet riistan kanssa usein yhdistettävät mausteet, kuten timjami, rosmariini ja katajanmarjat, sopivat myös jouluun. Meidän viimeisin riistasta tehty juhlaruoka on hirvenlihasta tehty routapaisti eli jääpaisti, jota nautimme itsenäisyyspäivänä. Paisti oli suussasulavaa, ja se valmistetaan etukäteen ja syödään jäähdytettynä niinkuin joulukinkkukin. Hirveä saa myös kauppatavarana, joten sen syöminen ei ole kiinni omasta tai tuttavapiirin jahtionnesta. Hyvä vaihtoehto hirvelle on naudan paahtopaisti, jonka voi tehdä samaan tapaan routapaistina tai ihan perinteiseen malliin (marinadilla tai ilman).

Routa- eli jääpaisti
Perinteinen paahtopaisti

Jos olet niitä onnekkaita, jotka saavat käsiinsä metson, on metsopaisti hieno – tosin isännän mielestä liian pieni – vaihtoehto kinkulle. Muistakin linnuista, ovat ne riistaa tai vaikka ihan tavallista broileria, saa komean juhlavia, kun ne valmistaa kokonaisena. Jos kokonainen lintu on liikaa, voisi pienempään talouteen harkita vaikka näitä meheviä ankankoipia.

Metsopaisti
Ankankoivet

Vaikka jotenkin miellän joulupöydän tähtiproteiinin olevan joku isompi lihanpala, ei missään tietenkään määritellä, että asian pitäisi olla juuri näin. Karjalanpaisti tai lihapullat kuuluvat monelle perinteiseen joulupöytään, yleensä kinkun lisäksi, mutta mikseivät ne toimisi ilmankin. Lihapullista saa halutessaan tehtyä myös vähän jouluisemman version.

Karjalanpaisti

Valitsi pöytään sitten kinkun tai ei, jouluruokia tai jotain ihan muuta, toivottavasti kaikilla on toiveidensa mukainen joulu, mitä se itse kullekin ikinä tarkoittaakin!

Lihapullat jouluisella twistilla

joulukuu 12, 2013

Lihapullat ovat meillä sellaista rakkausruokaa. Niillä saa isäntää ja tulevaisuudessa toivottavasti ihmispoikasta ilahdutettua kerta toisensa jälkeen. Ja jostain syystä jauhelihapihvit tai mureke eivät vaan ole sama asia 😀

Viimekertaiset lihapullat tein jouluisella twistillä, nämä sopisivat ”tavallisen käytön” lisäksi vaikka pikkujoulunaposteltaviksi tai miksei varsinaiseenkin joulupöytään. Meillä ei ole ollut tapana tehdä jouluksi lihapullia, mutta monessa kodissahan ne ovat osa jouluruokia. Jouluiset maut pulliin tulevat omenasta, sinapista, maustepippurista ja neilikasta. Nyt kypsyttelin pullat valmiiksi kermaisessa kastikkeessa, johon tuli myös pieni liraus jallua, mutta yhtä hyvin voi pullat kypsyttää alusta asti uunissa, jolloin ne ehkä menevät joulutarjottavista paremmin.

Leivän tai korppujauhon käyttö lihapullissa muuten jakaa mielipiteitä; monen mielestä ne ovat turhaa täyteainesta, mutta minusta ne tekevät rakenteesta ihanan pehmoisen ja mehevän, inhoan kumisen kuivakoita lihapullia. Hampurilaispihvit ovatkin sitten asia erikseen, niitä en tekisi ihan samasta taikinasta vaan hamppareissa leipä saa pysyä sämpylässä 😉

Jouluiset lihapullat

500g mehevää jauhelihaa (minä käytin possun jauhista, mutta myös sika-nauta sopii  hyvin)
kourallinen kuivahtanutta leipää tai 1 dl korppujauhoja
2 dl maitoa
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 omena
1 kananmuna
1 rkl dijon-sinappia
suolaa
mustapippuria
1/2 tl maustepippuria jauhettuna
1/2 tl neilikkaa jauhettuna

(voita/öljyä paistamiseen)

kastikkeeseen

1 rkl vehnäjauhoja
nokare voita
3 dl lihalientä
2 dl kuohukermaa
2 rkl jaloviinaa
1 rkl hunajaa
1 rkl dijon-sinappia
1 tl rosepippureita
suolaa

1. Murusta leipä tai kaada korppujauhot kulhoon, lisää maito ja anna turvota hetken. Hienonna odotellessa sipuli ja valkosipuli sekä raasta omena. Sekoita  jauheliha, sipuli, valkosipuli, omena, sinappi ja mausteet leipämassaan ja vaivaa taikinaksi. Lisää kananmuna ja vaivaa vielä hetki, kunnes koostumus on mieleinen. Anna vetäytyä jääkaapissa n. 30 min.

2. Pyöritä massa lihapulliksi. Jos et tee kastiketta, paista pullat 225-230 -asteisessa uunissa leivinpaperin päällä n. 15 min, kunnes ne saavat kauniin värin. Kääräise pullat lopuksi hetkeksi foliolla peitettyyn astiaan vetäytymään.

Jos teet kastikkeen, ruskista pullat ensin paistinpannulla ja nosta ne sitten syrjään odottamaan. Sulata pannussa sitten voinokare ja sekoita siihen vehnäjauhot. Anna ruskistua hetken, lisää jaloviina ja anna kiehahtaa. Lisää sitten lihaliemi, anna taas kiehahtaa ja lisää vielä kerma. Mausta suolalla, hunajalla, dijonilla ja kevyesti murskatuilla rosepippureilla. Nosta pullat takaisin pannuun ja anna hautua pienehköllä lämmöllä (kastike saa hieman kuplia, mutta ei kiehua täydellä teholla) kymmenisen minuuttia. Tarjoile perunamuussin tai pastan kera.

Glögikausi

marraskuu 2, 2013

Minä ja varmasti moni, moni muu hörpimme glögiä heti syyskuussa, kun illat alkavat edes vähän viiletä ja hämärtyä. Marraskuuta kehtaa puolestaan jo ihan julkisestikin kutsua glögikaudeksi, kun pikkujoulutkin alkavat olla jo monella käsillä. Viime vuonna ryhdyin ensimmäistä kertaa tekemään omat glögiainekseni, ja tänä vuonna jatketaan samalla linjalla, nythän voi kyseessä katsoa olevan jo perinteen. Varsinkin alkoholitonta glögiä tehdessä pesee omatekoinen tiiviste mielestäni teolliset serkkunsa, jotka ainakin minun makuuni ovat ihan liian makeita. Ja tämäkin on niitä maailman helpoimpia juttuja tehdä.

Allaoleva ohje on ihan perinteiseen punaiseen glögitiivisteeseen, josta saa sekoiteltua viinin tai vodkan kera alkoholillisen version, tai vedellä lantrattuna mehuversion. Jos tykkää mehuglögistäkin hieman vähemmän makeana, ”aikuiseen” makuun sovitettuna, sopivat hapan karpalo tai puolukka mielestäni tiivistepohjaksi parhaiten, mutta toki mehun voi vaihtaa myös mustaherukkaan, mustikkaan, tai miksei vaikka punaherukkaan. Mausteisiin voi hyvin soveltaa muitakin jouluisia mielimakuja, mutta näistä tykkään ns. ”perusversiossa”.

Tarjoillessa olen käyttänyt mittasuhteena 1/5 glögitiivistettä, lisämakeutusta maun mukaan sekä 4/5 vettä tai viiniä, tai 3/5 vettä ja n. 1/5 vodkaa.

Karpaloglögi (tiiviste)

0,5 l sokeroimatonta karpalomehutiivistettä
1 dl fariinisokeria
0,5 dl tummaa siirappia
2 kanelitankoa
2 tähtianista
1/2 vaniljatanko
5 neilikankukkaa
muutama suiru appelsiininkuorta

Kaada karpalomehutiiviste, kaneli- ja vaniljatangot, neilikat, tähtianis sekä appelsiininkuoret kattilaan ja kuumenna hellalla kiehuvaksi. Sekoita mehuun sokeri ja siirappi ja anna niiden liueta. Laita levy pois päältä ja anna jäähtyä. Anna mausteiden imeytyä esimerkiksi yön yli ja siivilöi ne sitten pois, glögitiiviste on sen jälkeen valmista pullotettavaksi ja nautittavaksi.

Välipäivien rääppiäisiin

joulukuu 27, 2012
 

Nämä pienet naposteltavat sopivat omaksi ateriakseen kuten meillä joulupäivänä, mutta myös viimeisten jouluherkkujen jämien rääppimiseen välipäivinä. Ne toimivat myös nopeana vierastarjottavana, jos ovikello sattuu välipäivinä soimaan tai jos uudeksi vuodeksi kaipaa suolaista kuohuvan pariksi.

Oikeastaan leiville voi laittaa mitä tahansa jääkaapissa vielä olevaa jouluruokaa (paitsi ei ehkä lanttulaatikkoa ;), joten alla lähinnä muutamia suuntaa-antavia ideoita eri päällisistä. Minä tein kerralla isomman satsin, ja kaivelimme leipäsiä sitten jääkaapista aina suolaisen nälän yllättäessä.

Välipäivien rääppiäisleipäset

Poro-rieskarullat (n. 16 kpl)

2 rullarieskaa

porotahna:
100g kylmäsavupororouhetta
3 rkl majoneesia
2 rkl smetanaa
mustapippuria
1/punasipuli hienonnettuna
ruohosipulia silputtuna
persiljaa silputtuna

Sekoita tahnan ainekset keskenään. Sivele tahna kahdelle rieskalle tasaisesti, ja rullaa rieskat pötköiksi. Leikkaa pötköistä parin sentin paksuisia viipaleita.

Mätinapit

ruisnappeja
1 tl mätiä per nappi
smetanaa
punasipulisilppua
tilliä

Lohinapit

ruisnappeja
suikaloitua kylmäsavulohta
punasipulisilppua
ruohosipulisilppua

Maksapateepatongit

patonkiviipaleita
maksapasteijaa, makkaraa tai pateeta
hapahkoa marjahyytelöä (minulla pihlajanmarjahyytelöä)

Glögi-puolukka-semifreddo

joulukuu 26, 2012

Joulupäivän jälkkäriksi tein jäädykettä – ei mitään kevyttä kamaa kermoineen ja kananmunineen, mutta voi antaa sellaisen illuusion ja maistua suorastaan raikkaalta joulutorttujen ja maustekakkujen välissä. Ja mikä parasta, sen voi tehdä jo etukäteen. Oikeastaan taisin tehdä semifreddoa, vaikka en ihan ole vielä hahmottanut sen ja jäädykkeen välistä eroa. Onko se se, että semifreddoon tulee myös valkuaista? Pardon my ignorance. Mikä lieneekin, perusmassan ohjeen otin Siskot kokkaa -blogista, johon se oli päätynyt Prinsessakeittiöstä.

Alun perin ajattelin ihan vaan puolukkaista semifreddoa, mutta kun kerran on joulu, se muuttui puolukkaglögiversioksi. Ehkä vähän turhan makea jälkkäri omaan makuuni, ensin kerralla voisin käyttää sokeritonta makuainetta. Hyvältä se kuitenkin maistui – ulkonäkö ei ollut kovin hehkeä, mutta sen sai koristeltua piiloon 😉 Jälkiviisaasti laittaisin ensi kerralla ehkä vielä piparkakkumurua pintaan.

Glögi-puolukka-semifreddo

3 valkuaista
3 keltuaista
60 g sokeria
3 dl kermaa
2 rkl vaniljasokeria
1 dl puolukkaglögitiivistettä
1 dl puolukoita (ei ole väliä, ovatko tuoreita vai pakastettuja)

n. 2 rkl puolukoita ja piparkakkumurua koristeluun

1. Ota kolme kulhoa, joista yhteen laita valkuaiset, yhteen keltuaiset ja sokeri ja yhteen kerma ja vaniljasokeri. Vatkaa ensin valkuaiset vaahdoksi, sitten keltuaiset ja sokeri, ja viimeiseksi kerma ja vaniljasokeri.

2. Yhdistä keltuais-sokerivaahto ja kermavaahto samaan kulhoon varovaisesti sekoittaen. Lisää sitten – edelleen varovaisesti sekoittaen – glögitiiviste ja puolukat, sekä lopuksi valkuaisvaahto. Kaada massa tuorekelmulla vuorattuun, pakastusta kestävään astiaan ja laita pakastimeen noin vuorokaudeksi. Ota huoneenlämpöön n. 15 minuuttia ennen tarjoilua, ja/tai huuhtaise astian ulkopinta kuumalla vedellä ennen kumoamista pakastusastiasta lautaselle. Ripottele päälle puolukoita ja piparkakkumurua.