Browsing Tag

kesä

Reseptit

Syökää salaattia! Soijatäytteiset salaattikääröt

elokuu 12, 2016
soija-salaattirullat

Nyt se on taas, paras satokausi. Juoksen kaupassa lähes maanisena ja tuskailen, kun aika ja vatsa eivät millään anna myöten syödä kaikkea, mitä kärryihini haluaisin kerätä. Moni talvella valjulta maistuva kasvis herää henkiin aivan eri tavalla, kun siitä saa nauttia mahdollisimman tuoreena, parhaan satokauden aikana.

Edellämainittuun kategoriaan kuuluu myös perinteinen jäävuorisalaatti, jota jokainen lienee nähnyt nahistumassa lounasruokaloiden salaattilaareissa aivan riittämiin. Nyt kesällä, kun kotimaista jäävuorisalaattia on saatavilla ja se oikeasti on parhaimmillaan, kannattaa sille kuitenkin antaa tilaisuus. Hyvä jäävuorisalaattikerä on paitsi rapea, myös kevyt ja ilmava, toisin kuin saattaisi kuvitella. Jäävuorisalaatti rakastaa majoneesia ja on ehkä parhaimmillaan silputtuna majoneesilla höystetyn leivän väliin; ajatelkaapa vaikka klassista BLT:tä.

Sellaisenaan lehdet sopivat mainiosti myös erilaisten salaattiveneiden ja -rullien raaka-aineeksi. Erilaisia variaatioita löytyy pilvin pimein ja täältäkin yksi jos toinenkin, tällä kertaa käytin salaatin soijatäytteisiin kääröihin. En ole alkuunkaan mukavuusalueellani soijarouheen kanssa, mutta itseni haastamisen hengessä halusin pitkästä aikaa kokeilla sen valmistusta. Kasvikunnan proteiineja olisi kuitenkin ihan mukava käyttää; puuttumatta sen kummemmin eettisiin tai ekologisiin argumentteihin voi ruuhkavuosiaan elävä perheenäiti vähintään perustella soijarouheen tarjoilua sillä, että kuivatuotteena sen säilyvyys on jotain aivan muuta kuin vaikkapa jauhelihan. Helppoa melkein yhden pannun ruokaa!

Soijatäytteiset salaattikääröt

1 sipuli
1 nippusipuli varsineen
2 valkosipulin kynttä
1-2 varsisellerin vartta
1 porkkana
2 rkl öljyä paistamiseen
3 dl soijarouhetta
n. 5 dl kasvislientä
1 limen mehu
3 rkl soijakastiketta
2 tl siirappia
2 tl chilirouhetta
muutama rouhaisu mustapippuria
1 rkl seesamiöljyä
1 kerä jäävuorisalaattia
pieni lohko punakaalia
1 ruukullinen korianteria silputtuna
srirachaa tarjoiluun

  1. Silppua sipulit, valkosipuli ja selleri. Kuori ja raasta porkkana. Kuullota hetki öljytilkassa keskilämmöllä ja lisää sitten soijarouhe sekä kasvisliemi. Hämmennä.
  2. Lisää limemehu, soija, siirappi, chilirouhe, mustapippuri ja seesamiöljy. Sekoita, laita lämpä pienimmilleen ja anna maustua hetken.
  3. Soijarouheen maustuessa leikkaa salaatista kanta ja irrota lehdet. Silppua punakaali ja korianteri. Täytä lehdet sitten parilla lusikallisella soijarouhetta ja lisää mukaan silputtua korianteria ja punakaalia. Jokainen ruokailija voi pöydässä lisätä srirachaa makunsa mukaan ja kietaista omat salaatinlehtensä rullalle. Voit myös jättää lehdet kokonaan erikseen ja näperrellä rullat alusta loppuun vasta ruokapöydässä.
Reseptit

Ajo blanco -mantelikeitto blogipiknikille

heinäkuu 31, 2016
ajo_blanco

Kesään, varsinkin hellesäihin, sopivat kaikenlaiset kylmät keitot. Ikisuosikkini gazpachon lisäksi tulee välillä tehtyä muitakin kokeiluja, nyt sain loputtomalta tekemättömien ruokien listaltani ruksittua yli ajo blanco -mantelikeiton. Koska kylmät keitot eivät varsinaisesti herätä ihastusta muussa perheessä, valitsin koekaniinijoukokseni bloggaajia ja tein ämpärillisen soppaa oululaisten ruokabloggaajien perinteiselle piknikille, jolle minun oli ilo osallistua ensimmäistä kertaa. Tällä kertaa piknik oli muuntunut puutarhajuhlaksi, jota emännöi Kokit ja Potit -blogin Hannele kauniilla pihamaallaan. Kiitokset emännälle sekä kanssabloggaajille Pastanjauhantaa-, Kokkeillaan-, Makuja kotoa, Muista syödä välillä sekä Aina nälkä -blogeista, seura oli hilpeää ja ruoka herkullista (kyllä, söin liikaa)!

Käytin keiton tekemisen perustana The Guardianin ruokatoimittajan Felicity Cloaken ohjetta. Ilmeisesti käytän kuitenkin erityyppistä leipää kuin hän, koska samoin kuin taramosalatan kanssa, soppa uhkasi mennä turhan ohueksi. Muutoinkin ohje muuttui käsissäni niin paljon, etten voi oikein sanoa tehneeni Felicityn täydellistä keittoa. Pidin kuitenkin lopputuloksesta, raikkaasta ja täyteläisestä keitosta, jossa oli hieman muutakin suutuntumaa kuin pinnalle ripotellut mantelimurut. Suolan kanssa olisin jatkossa hieman varovaisempi, lopullinen voimakkuus selvisi vasta, kun keitto on saanut levätä aikansa ja tämänkertainen versio oli itselleni hieman ylärajalla, kun enimmäkseen pyrin suolaamaan ruoat taaperoystävällisesti. Allaoleva ohje keitosta on sellaisena, kuin itse sen tein.

Vinkki: nyt käytin keittoon ihan tavallista punaviinietikkaa, mutta jos kaupasta saat, alkuperäisohjeen sherryviinietikka olisi varmasti vielä parempi vaihtoehto.

Ajo blanco -mantelikeitto (8-10 alkuruoka-annosta)

400g kuorittuja manteleita
200g vaaleaa edellispäivän leipää ilman kuorta
tilkka maitoa (tai mantelimaitoa)
1 kurkku
8,5 dl jääkylmää kivennäisvettä
6 pienehköä valkosipulinkynttä
3-4 dl neitsytoliiviöljyä
2 rkl punaviinietikkaa (sherryviinietikkaa)
muutama rouhaisu mustapippuria myllystä
pari hyppysellistä suolaa

  1. Paahda manteleita keskilämmöllä kuivalla pannulla, kunnes ne alkavat juuri saada väriä. Anna jäähtyä ja ota pari ruokalusikallista syrjään koristelua varten.
  2. Kastele leipä maidossa ja anna vetäytyä kymmenisen minuuttia. Purista kuivaksi.
  3. Kuori ja paloittele kurkku sekä valkosipulinkynnet.
  4. Laita mantelit ja leipä tehosekoittimeen, monitoimikoneeseen tai sauvasekoittimelle sopivaan kulhoon tai kannuun. Lisää tilkka vedestä ja surauta n. minuutin ajan, kunnes mantelit ovat rouhiintuneet. Lisää vähän kerrallaan loput vedestä samalla tasaisesti surautellen, sitten valkosipuli, kurkku, etikka ja öljy. Mausta suolalla ja pippurilla. Anna keiton vetäytyä ja jäähtyä kylmässä ainakin pari tuntia.
  5. Puolita viinirypäleet ja murskaa karkeasti koristeluun tarkoitetut mantelit. Jaa viilennyt keitto kuppeihin tai kulhoihin ja koristele viinirypäleenpuolikkailla, mantelimurskalla ja lorauksella oliiviöljyä.
Reseptit

Jugurttimarinoidut lohivartaat grillistä

heinäkuu 24, 2016
marinoidut_lohivartaat

Saatan muistaa väärin, mutta kun olin pieni, ei ainakaan meidän lähipiirissämme juuri grillailtu. Toki avotulella on kokattu, varsinkin kalaa, aiemminkin eikä nuotiomakkaraa nyt lasketa. Tarkoitan ennemmin, etten muista kenelläkään olleen edes pallogrilliä, nykyisistä komeammista hiili- tai kaasuvempaimista puhumattakaan. Ensimmäinen muistikuvani grillistä omalla kesämökillämme on vasta jostain 80-90 -taitteesta. Muistelen myös, että ensimmäisinä grillivuosina tehtiin aika paljon vartaita.

Vartaiden grillaamisessa on jotain hieman retroa ja jotain hieman nostalgista, mutta niistä saa myös täysin nykyaikaista purtavaa. Nämä lohivartaat olivat täynnä makua, ja jugurtilla ja sitruunalla marinointi tekivät niistä myös mukavan kirpsakat. Kaverina lohella oli aina hyvää punasipulia sekä fenkolia, joka on mielestäni parhaimmillaan nimenomaan grillattuna. Tällä kertaa hoidin näpertelyosuuden eli vartaiden rakentelun ja marinadiin laittamisen etukäteen lasten nukkuessa päiväunia, ja itse grillaamisen – joka on nopea toimitus – juuri ennen ruokailua. Vaikka itse kehunkin, vartaat olivat tosi hyvät, esikoinen tilasi kalaa lisääkin eivätkä nuorimmatkaan heitelleet ruokaa pitkin lattioita. Se on kehu se.

lohivartaat_grilli

Jugurttimarinoidut lohivartaat (neljälle)

600 g lohifilettä
1 fenkoli
1 punasipuli

marinadi:

1,5 dl ruoanvalmistusjugurttia (minulla kreikkalaistyyppistä, 10% rasvaa)
1 valkosipulinkynsi puristettuna
1 rkl valkoviinietikkaa
1/2 mehevän sitruunan mehu ja raastettu kuori
1/2 tl sokeria
1/2 dl hyvää oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

  1. Jos käytät puisia varrastikkuja, laita tikut veteen likoamaan hetkeksi. Kahdeksan tikkua riittänee, mutta ota pari varayksilöä, ainakin minä onnistun tikkuja välillä katkomaan.
  2. Kuutioi lohifile halkaisijaltaan muutaman sentin kuutioiksi. Paloittele fenkoli ja punasipuli vartaaseen sopiviksi suupaloiksi. Pujottele palat vartaisiin.
  3. Valmista marinadi sekoittamalla kaikki sen ainekset hyvin keskenään. Kaada marinadi vartaille ja kääntele muutamaan kertaan. Anna maustua pari tuntia jääkaapissa.
  4. Grillaa keskilämmöllä 5-10 minuuttia, kunnes vartaat ovat kauniin väriset.

Grillattua pikkusiikaa kreikkalaisittain

elokuu 14, 2015
IMG_8802

Lomalle ei ole tänä kesänä juuri päässyt, ja olenkin potenut pientä matkailukateutta. Tosiasiassa kyllä tiedän, että tuplavauvamahan kanssa etelänmatkahelteet eivät olisi olleet herkkua, mutta ruokajutut vähän kyllä kaihertavat. Aina välillä jostain tulvahtaa maku- tai tuoksumuistoja, jotka kuljettavat ajatukset menneisiin lomiin ja erityisesti ateriahetkiin, jotka ovat minulle niitä lomamatkojen parhaita juttuja.

Marketin kalatiskistä löytynyt kiitettävän tuore pikkusiika inspiroi grillaushommiin, tällä kertaa melko samaan tapaan kuin mitä ainakin Kreikassa lomareissuilla olen syönyt. Siika ei ole kovin välimerellinen kala, mutta se taipuu makumaailmaan hienosti. Siika sai mausteikseen asiaankuuluvat sitruunat ja oliiviöljyt ja lisäksi riivin mukaan rosmariinia, joka ei ehkä päällisin puolin näyttäydy kalamausteena mutta sopii minusta erittäin hyvin valkoisen kalan kanssa. Ja lopputulos? Taivaallinen. Tietysti kun kala on tuoretta, on ruokaa vaikea pilatakaan, mutta ihan oikeasti tämä on vaihteeksi niitä onnistumisia, joihin on vaikea keksiä tarpeeksi ylisanoja. Valitettavasti Onneksi taaperokin oli samaa mieltä ja söi suuren osan myös äidille tarkoitetuista kaloista.

Ohjeessa ei tällä kertaa ole tarkkoja mittoja, määrät riippuvat aika lailla kokin ja ruokailijoiden mausta. Itse käytin pari hyppysellistä suolaa ja pippuria, yhden sitruunaviipaleen, yhden rosmariininoksan ja n. 1 rkl oliiviöljyä per kala.

Grillatut pikkusiiat

3-4 perattua, päätöntä pikkusiikaa per ruokailija (n. 100g / siika)
muutama rosmariinin oksa
suolaa
mustapippuria
oliiviöljyä
sitruunalohkoja

1. Leikkaa kalojen kylkiin kevyitä poikkiviiltoja. Hiero suolaa ja pippuria kalojen sisä- ja ulkopuolelle. Riivi rosmariininoksista hieman lehtiä ja ripottele kalojen päälle, lopun oksasta voi piilottaa kalan vatsaan. Sivele kalat oliiviöljyllä.

2. Grillaa kaloja grillin keskilämmöllä kannen alla muutama minuutti per puoli. Purista päälle sitruunamehua tai tarjoile sitruunalohkojen kera.

Ooh mikä varhaiskaalisalaatti!

heinäkuu 12, 2015
IMG_8689

Olin aikeissa kirjoittaa otsikkoon tsatsikislaw, mutta totesin kielen menevän solmuun ajatuksestakin. Asian ydin tulee kuitenkin ilmi heti tuosta ensimmäiseltä riviltä: silputtu varhaiskaali ja tsatsiki sen kastikkeena, mikä mahtava yhdistelmä! Terveellisempi kuin tavallinen, majoneesiin tehty coleslaw ja niin täynnä makua. Ensimmäisellä kerralla tein salaatista ihan perusversion, ja sen huvettua nopeasti tein vielä toisen satsin, jota tuunasin parilla lisämaulla, omenalla ja tillillä. Vielä parempaa! Sellaisenaan. lihan kanssa, kalan kanssa, leivän päällä tai melkein missä vaan. Kenties ensi kerralla pinnalle voisi vielä murentaa fetaakin.

Mitään vaikeaa ei tässäkään salaatissa ole, mutta sen verran suosittelen harjoittamaan malttia valmistuksessa, että antaa salaatin vetäytyä hetken, maistelee ja viimeistelee maustamisen vielä tarvittaessa. Esimerkiksi omenan antama makeus kokonaisuuteen käy ilmi vasta salaatin vetäydyttyä hetken, joten voi olla, ettei sokeria tarvita ollenkaan. Samaan tapaan sopiva jugurtin, sitruunan ja suolan määrä on helpompi arvioida vasta vähän ajan päästä kastikkeen sekoittamisesta. Aloita siis maustaminen vähän varovaisemmin ja lisää aineita vielä tarvittaessa ennen tarjoilua!

Tsatsikislaw eli varhaiskaalisalaatti tsatsikikastikkeella

1 varhaiskaali (n. 500g)
1 omena (minulla yleensä granny smith)
n. 15 cm pätkä kurkkua
400-500g ruuanlaittojugurttia (n. 10% rasvaa)
1-2 valkosipulinkynttä
1/2 sitruunan mehu
muutama rouhaisu mustapippuria
pari ripausta suolaa
pieni nippu tilliä
(1-2 tl sokeria, jos omena kovin hapan)

1. Silppua kaali ohueksi suiruksi salaattikulhoon. Kuori ja raasta mukaan omena ja kurkku.

2. Purista valkosipulinkynnet jugurtin joukkoon. Lisää sitruunamehu ja mausta mustapippurilla ja suolalla. Sekoita kastike kaalisalaatin joukkoon. Silppua lopuksi mukaan tilli ja sekoita vielä kertaalleen. Anna vetäytyä puolisen tuntia jääkaapissa ennen tarjoilua, tarkista maku ja tuunaa vielä mausteilla ja jugurtilla tarvittaessa.

Vampyree-kassler grillissä

heinäkuu 3, 2015
IMG_8645

Ihan takuulla toistan itseäni, mutta sanon taas, että kassler on suosikkipalani possua. Lapa on suosikkini pulled porkiin ja pitkään haudutettuihin keitto- tai pataruokiin, mutta monipuolisuudessaan kassler on ihan lyömätön, koska se sopii erinomaisesti sekä edellämainittuihin että liutaan muita ruokia. Lisäksi kilohinta on edelleen sangen kohtuullinen.

Grillauksessa kassler on luottopalani, koska hyvän maun ja helppouden lisäksi sitä on todella vaikea pilata. Palassa on rasvaa sen verran, että paistolämpötilan ja -ajan saa arvioida ihan huolella väärin, ennen kuin lihasta tulee kengänpohjaa. Eihän siinä ole vaikka tomahawkin kaltaista wow-efektiä, mutta ei sitä aina tarvita, joskus varma vaihtoehto on paras vaihtoehto  (myös tai ehkä erityisesti silloin, kun tulee vieraita).

Maustamistapoja kasslerille on noin miljoona, mutta tällä kertaa turvauduin siinäkin aika helppoon juttuun eli tartuin isännän heräteostoksena tuomaan Poppamiehen vampyree-kastikepurkkiin ja rakensin sen ympärille marinadin. Käytämme melko vähän valmiita maustekastikkeita, mutta vampyreehen (savustettu chili-valkosipulitahna) olen aikanaan tykästynyt. Lisäksi hain marinadiin makua possunlihan kanssa hienosti sopivasta tuoreesta inkivääristä ja muista mausteista, sekä hieman makeutta siirapista. Valmiin lihan päälle silppusin vielä reilusti korianteria annosta raikastamaan. Lopputulos oli aika klassinen, mutta mukavan tulinen grilliliha, jota kehtaisi kyllä tarjota muillekin!

Vampyreemarinoidut kasslerpihvit grillissä

n. 800g-1kg pala maustamatonta porsaan kassleria

marinadi:

3 rkl Vampyree-chilitahnaa
2 rkl tummaa siirappia
2 rkl soijakastiketta
muutama rouhaisu mustapippuria
reilu loraus oliiviöljyä
n. 3 x 3 x 3 cm pala inkivääriä
1 salottisipuli
1 valkosipulinkynsi
nippu tuoretta korianteria

1. Sekoita keskenään vampyree-tahna, siirappi, soija, mustapippuri ja öljy. Hienonna salottisipuli, valkosipuli ja inkivääri ja sekoita mukaan. Tarkista maku ja lisää soijaa, siirappia tai vampyreetä niin, että makeuden, tulisuuden ja suolaisuuden suhde on mieleinen.

2. Viipaloi kassler pihveiksi ja nosta marinadin sekaan kulhoon. Kääntele niin, että kastiketta tarttuu lihaan kauttaaltaan. Anna marinoitua vähintään pari tuntia, mieluiten 4-5 tuntia.

3. Ota liha huoneenlämpöön noin tuntia ennen grillausta. Grillaa kuumahkossa grillissä molemmin puolin yhteensä kymmenisen minuuttia, kunnes liha saa kauniin värin. Anna vetäytyä hetki folion alla ennen tarjoilua. Silppua päälle tuoretta korianteria ja tarjoile.

Täysosuma grillistä – hunajainen grillikasvissalaatti

kesäkuu 29, 2015
IMG_8640

Joskus parhaat asiat tulevat vastaan ihan vahingossa. Tai siksi, että jääkaapissa uhkaa tapahtua herkuista hävikiksi -ilmiö, jollei asialle vikkelästi tee jotain. Eilinen, ihan mahtava – toistan, ihan mahtava – grillikasvissalaatti on tästä oiva esimerkki. Heittelimme vähän summamutikassa grilliin hävikkiuhan alla olevia kasviksia ja muutamia edellispäivän keitinperunoita ajatuksena lähinnä päästä niistä eroon, mutta päätinkin sitten jatkojalostaa kasvikset jonkunlaiseksi lämpimäksi salaatiksi grillatun lihan rinnalle. Odotin lopputulosta, joka olisi parhaimmillaan hyvänmakuista muhjua ja pahimmillaan, no, pahanmakuista muhjua, mutta salaatti ylitti kaikki odotukseni. Siitä tuli kauniin värikästä, juuri sopivasti kypsynyttä ja erittäin maukasta; tekstuurissa ja mauissa sekoittuivat hauskasti tuoreet ja grillatut komponentit sekä Lähi-idän makumaailman inspiroima, hunajainen kastike. Jos en vielä kehunut ärsyttävyyteen saakka, niin sanotaan vielä, että jopa isäntä, joka ei suhtaudu kasviksiin ihan samalla intohimolla kuin minä, totesi niitä katsellessaan, että ovatpa kauniita, ja taisi olla myös yhtä mieltä kanssani siitä, että pääruokana ollut liha jäi tällä kertaa soittelemaan toista viulua lisukkeelle.

Ja kivaahan hävikkiruuissa on myös se, ettei raaka-ainevalikoiman kanssa ole niin tarkkaa vaan kasviksia voi vaihdella mielensä mukaan, mieleen tuli heti, että esim. rucola olisi sopinut annokseen tosi hyvin. Ehkä munakoiso on ainut, josta pitäisin tässä kiinni. Ohjeen annoksesta riittää yhdelle kasvispääruuaksi tai kahdelle lisukkeeksi, varmasti useammallekin, jos muitakin lisukkeita on tarjolla. Me lusikoimme annoksen päälle vielä nokareet ranskankermaa, mutta ehkä joku vuohen- tai lampaanmaitojuusto maistuisi kasvisten päälle murusteltuna vielä paremmalle!

P.S. Suuri kiitos kesäkuun ruokahaasteessa äänestäneille, nakukeisari sai tasaäänet Keittotaiteilua-blogin superkauniin nokkospestobostonin kanssa, mutta arpaonni suosi lopulta Kärähtäneet voittoon. Palataan pian asiaan heinä-elokuun ruokahaasteen merkeissä! 

Hunajainen grillikasvissalaatti

1/2 keskikokoisesta munakoisosta
1/2 vihreä paprika
1 punasipuli
2 tomaattia
5 keskikokoista uutta perunaa keitettynä

grillaukseen:

2 rkl voita
2  rkl rypsiöljyä
2 rkl soijaa
1 valkosipulinkynsi murskattuna

kastike:

1 1/2 rkl hunajaa
1/2 sitruunan mehu
1/2 tl juustokuminaa
1/2 tl paprikajauhetta
1 valkosipulin kynsi murskattuna
3-4 rkl oliiviöljyä
2 nippusipulin vartta (nuoret yksilöt menevät hyvin kokonaisina)
pieni nippu minttua
muutama rouhaisu mustapippuria myllystä
pieni ripaus suolaa

1. Valmista ensin salaatinkastike. Sekoita kulhossa keskenään hunaja ja sitruunan mehu (seosta voi esim. hieman lämmittää mikrossa, jotta hunaja notkistuu ja liukenee helposti mehuun), lisää sitten paprikajauhe, juustokumina ja valkosipuli. Kaada öljy seokseen samalla sekoitellen. Silppua mukaan vielä minttu ja sipulinvarret, tarkista maku ja mausta suolalla ja mustapippurilla.

2. Valmista grillaukseen tuleva kastike sekoittamalla keskenään voi, öljy, soija ja valkosipulimurska.

3. Viipaloi munakoiso pituussuunnassa, ripottele pintaan hieman suolaa ja anna sen itkettyä talouspaperin päällä vähän aikaa. Painele sitten pinta kuivaksi paperilla. Pilko muut kasvikset ja perunat muutamaan osaan mutta ei liian pieneksi, jotteivät palat putoa grilliin ritilän välistä. Grillaa kasviksia rauhallisella lämmöllä molemmin puolin silloin tällöin voiseoksella sivellen, kunnes ne kypsyvät ja saavat kauniin värin (me grillasimme kaasugrillin etureunassa pienimmällä lämmöllä pääosin kansi kiinni, aikaa kului kymmenisen minuuttia ja kasvisten kypsyys ja ulkonäkö oli oikein hyvä).

4. Ota kasvikset grillistä ja pilko vielä lämpiminä suupaloiksi. Sekoita kulhossa salaatinkastikkeen kanssa ja tarjoa heti.

Keltainen gazpacho meksikolaisvivahteella

kesäkuu 26, 2015
IMG_8608

Kesä ja kylmät keitot, ihan lyömätön yhdistelmä! Ensimmäisestä merkkeinä ovat kyllä enemmän hyttyset kuin helteet, mutta en valita. Aina auringon vähänkin näyttäytyessä lämpötilat kipuavat ihan miellyttäviin lukemiin, ja joku päivä ehdin jo tuskailla kesävaatteiden puutetta, mikä on mielestäni pelkästään positiivinen ongelma. Jälkimmäisiä, eli niitä rakastamiani kylmiä keittoja, taas voi valmistaa kelistä huolimatta, eli ei ongelmia silläkään sektorilla.

Tänään kesäaurinkoa löytyi lounaslautaseltani keltaisen gazpachon muodossa. Idea on varastettu täältä, mutta resepti kehitelty omaan makuun sopivaksi, saatavilla olevien raaka-aineiden puitteissa. Värimuunnelman lisäksi pieni meksikolainen ulottuvuus korianterin, limen ja jalapenon muodossa vie sopan jo melko kauaksi espanjalaisesta esikuvastaan. Lisäksi annoksen kanssa voi tarjota vaikka maissilastuja perinteisen leivän tai krutonkien sijaan.

Valmistuksessa ei ole mitään varsinaisesti vaikeaa, lähinnä pilkkomista riittää ja siihen kannattaa varata aikaa. Ja veitsen täytyy olla terävä, jotta vihannekset saa oikeasti kuutioitua todella pieniksi ilman, että kuutioi mukaan sormensa. Toki hommaa voi nopeuttaa huomattavasti hienontamalla ainekset koneellisesti, mutta henkilökohtainen preferenssini tekstuurille ovat pikkuruiset mutta ehjät, veitsellä leikatut vihanneskuutiot. Sileäksi soseeksi ajettu gazpacho taas ei minulle yksinkertaisesti käy, mutta sekin on makuasia. Joka tapauksessa tämä keitto tuo aurinkoa sadepäivään sekä hieman vaihtelua perinteiseen gazpachoon!

Keltainen gazpacho (alkupala-annos neljälle)

4 keltaista tomaattia
1 keltainen paprika
2/3 keskikokoisesta kurkusta
1 keltasipuli
1 valkosipulinkynsi
n. 1 rkl sokeria (jos kasviksesi oikein makeita, vähempikin riittää)
1 tl suolaa
mustapippuria myllystä
2 dl kiehautettua tai alkoholitonta valkkaria
2 dl mietoa kasvislientä (tai vettä)
1 limetin mehu
1/2 dl oliiviöljyä

annosten pintaan:

1 jalapeno silputtuna
1/2 punasipulia silputtuna
pieni nippu korianteria silputtuna

(maissilastuja tarjoiluun)

1. Kuori ja kuutioi kurkku pieniksi kuutioiksi. Huuhtaise ja kuutioi tomaatit ja paprika. Kuori ja silppua sipuli mahdollisimman pieneksi. Sekoita kasvikset kulhossa tai kannussa ja purista mukaan valkosipulinkynsi. Mausta suolalla, sokerilla ja mustapippurilla. Lisää sitten valkoviini, liemi tai vesi, limettimehu ja öljy. Sekoita ja anna vetäytyä jääkaapissa puolisen tuntia.

2. Sopan vetäytyessä hienonna jalapeno, punasipuli ja korianteri. Jaa keitto kulhoihin ja ripottele chili-sipuli-korianteriseos pintaan. Tarjoile esimerkiksi maissilastujen kanssa.

Naudan tomahawk-kyljys grillissä

kesäkuu 20, 2015
IMG_8585

”Täällä olisi tällaisia naudan tomahawkeja, jotka näyttävät hauskoillta”, kertoi isäntä minulle puhelimesssa. En ole lihanleikkuun asiantuntija, joten googlasin puhelun aikana nopeasti, miltä pala näyttää ja mitä sille mahdollisesti pitäisi tehdä. Luullinen kyljys, joka sopii grillattavaksi. ”Joo, ota vaan”, vastasin, koska pois se minusta, että rajoittaisin toisten ruokamielitekoja, vaikka olinkin hiukan skeptinen sen suhteen, että myytiinköhän meille nyt joku ylihintainen lihanpala, jonka ainut arvo on erikoisuus.

Hieman tarkemmalla googlauksella selvisi, että tomahawk-kyljykset ovat nyt rantautuneet Suomen marketteihin ainakin Tammisen tuottamana rotukarja-merkin alla, meidän palamme oli limousin-nautaa. Kun tomahawkin näkee, ei ole epäselvää, mistä sen nimi tulee, muoto on nimittäin samanlainen kuin tomahawk-kirveellä. Luu ja rasva tuovat lihaan makua, mikä käänsi epäluuloni enemmän pieneksi jännitykseksi siitä, onnistuisinko kypsentämään lihan pilaamatta sitä.

Ohjeet palan grillaukseen olivat kuitenkin todella yksinkertaisia, kurkkasin kypsennysvinkkejä lähinnä eri kauppojen sivuilta mutta maustamiset hoidin itse. Tein lihalle aika summamutikassa rubin, joka ei kovin kauas pudonnut tästä versiosta tai gumbon kreolimausteseoksesta, ja kaverina söimme nachoja ja yksinkertaista avokadosalaattia korianterilla ja limekastikkeella. En ollut etukäteen tajunnut miettiä nachoille mitään kastiketta, mutta pikaisesti kasaan kyhätty salsa osoittautui niin hyväksi, että sitä tulee taatusti tehtyä pian uudestaan ja lupaan laittaa reseptin silloin jakoon.

Myös liha onnistui niin hyvin (ja helposti!), että grillausohjeen kelpaa laittaa tännekin. Maustamisessa vain oma mielikuvitus on rajana, rubi toimi erittäin hyvin mutta lukemissani ohjeissa käytetty perinteinen suola-oliiviöljy-pippuri grillauksen aikana ja maustevoi valmiin lihan päällä on varmasti myös takuuvarma yhdistelmä. Meidän palamme oli reilut 1,1 kg ja siitä riitti kahdelle aikuiselle ja yhdelle alle 2 v. lapselle (joka tosin syö halutessaan aika paljon), jonka jälkeen rääpittävää jäi vielä parin leivän päälle. Isäntä kuitenkin mainitsi, että olisi voinut syödä enemmänkin, joten kunnon äijänälkään en jakaisi yhtä kyljystä kahta useammalle syöjälle. Keskikokoiseen nälkään pala riittää varmasti ainakin kolmelle. Kitupiikkinä en kehtaisi joka viikonloppu grillata tomahawkia, mutta sen verran maukas ja hauskan näyttävä pala se on, että suosittelen kokeilemaan!

Grillattu naudan tomahawk (kahdelle-kolmelle hengelle)

1 naudan tomahawk-kyljys (yleensä 1,1-1,3kg)
(pintamausteseosta lihalle)
suolaa
mustapippuria
n. 2 rkl oliiviöljyä
2 rkl voita (tai mieleistä maustevoita vähän reilummin, varsinkin jos et pintamausta lihaa)

1. Jos käytät pintamausteseosta lihalle, tee tämä osa jo grillausta edeltävänä päivänä tai samana aamuna. Pyyhkäise tomahawk talouspaperilla ja hiero siihen kevyesti suolaa ja mustapippuria sekä mausteseosta. Laita jääkaappiin maustumaan.

2. Ota liha huoneenlämpöön noin tuntia ennen grillausta (jos et ole pintamaustanut sitä, pyyhkäise se nyt talouspaperilla ja hiero pintaan suola ja pippuri). Voitele liha oliiviöljyllä.

3. Kuumenna grilli sihisevän kuumaksi. Grillaa tomahawkia noin neljä minuuttia molemmin puolin, jolloin sen pinta saa kauniin värin. Laske sitten lämpöä, tökkää paistomittari lihan paksuimpaan kohtaan (varo iskemästä sitä luuhun) ja grillaa rauhallisella lämmöllä kerran prosessin aikana kääntäen, kunnes mittari näyttää 62-65 astetta (me otimme lihan pois 63-asteisena, jolloin se oli vielä keskeltä mehevän punaista, 65-asteinen olisi omaan makuuni jo liian kypsää). Sipaise kyljyksen pintaan hieman voita tai halutessasi – varsinkin jos et ole pintamaustanut lihaa – maustevoita ja anna vetäytyä folion sisällä 15-20 min ennen viipalointia.

Fattoush-salaatti

kesäkuu 18, 2015
IMG_8580

Kesä ja paras kasvissesonki juuri alkamaisillaan! Suurinta osaa sadosta saa vielä hetken odotella, mutta kotimaiset kurkut ja tomaatit ovat jo täysin eri maata kuin puisevat talviserkkunsa, ja ainakin minua ne suorastaan kutsuvat salaatintekoon.

Fattoush on meilläkin melko hyvin tunnettu salaatti Lähi-idästä, mutta ihan kamalan taajaan ei ohjeita löydy suomalaisista lähteistä alueen tämänhetkisestä ruokabuumista huolimatta. Itse en ole sitä koskaan aiemmin tehnyt, mutta satuin lueskelemaan muutamia ohjeita etsiessäni erästä toista reseptiä, ja päätin sitten testata, koska fattoushia hehkutettiin niin monin superlatiivein. Ohjeita ja mielipiteitä oikeanlaisesta salaatista näyttää löytyvän yhtä monta kuin tekijöitäkin, yhden mielestä salaattiin kuuluvat ehdottomasti retiisit ja toisen mielestä ehdottomasti ei, moni puhuu libanonilaisesta salaatista ja joku taas sijoittaa alkuperän muille maille. Yhteistä kuitenkin kaikille versioille taisivat olla raikkaat, tuoreet kurkut ja makeat tomaatit, yrtit sekä paahdetut pitaleivän palat, jotka toimivat salaatissa samaan tapaan kuin krutongit.

Minun täytyy myöntää, ettei salaatti ihan irrottanut minusta superlatiiveja, odotin ehkä jotain erikoisempaa, nyt kokemus jäi odotuksiin nähden vähän pliisuksi. Hyvää se oli joka tapauksessa – eihän tuoreiden kesäkasvisten kanssa oikein voi mennä vikaan – ja paahdetut pitaleivän palat yhdessä kastikkeen kanssa olivat kieltämättä se juttu, jotka ”tekivät” tämän salaatin. Koska vaihtelu virkistää, suosittelen kokeilemaan, jos salaatti ei ole sinulle ennestään tuttu. Omaan versiooni valikoin kasvikset jokseenkin sen mukaan, mitä ohjeissa yleisesti näytettiin käytetyn, kastikkeen ohjeen puolestaan nappasin Just as Delish -blogista (tuplasin annoksen); jos hyllyssäsi ei satu valmiina olemaan granaattiomenakastiketta (minulla oli tuuri ja sitä oli), sen voi hyvin jättää poiskin.

Fattoush-salaatti (kahdelle kevyeksi lounaaksi)

1 kurkku
3-4 kypsää tomaattia
150g retiisejä
3-4 kevätsipulin vartta (tai pieniä, uusia nippusipuleita varsineen)
1 roomansalaatti
nippu tuoretta minttua silputtuna
nippu tuoretta, litteälehtistä persiljaa silputtuna
2-3 pitaleipää (halkaisiljaltaan vajaat 15 cm)

kastike:

2 rkl sumakkia
2 rkl granaattiomenakastiketta (pomegranate molasses / pomegranate sour)
1 sitruunan mehu
6 rkl oliiviöljyä
mustapippuria
suolaa

1. Kuori kurkku, harjaa retiisit puhtaiksi ja poista niistä kannat. Huuhtaise myös muut salaattiin tulevat kasvikset mutta anna kuivahtaa, jottei salaatista tule vetistä. Pilko kaikki kasvikset salaattikulhoon.

2. Valmista kastike sekoittamalla kaikki sen ainekset keskenään, ja kaada salaatin päälle. Kääntele varovasti muutaman kerran.

3. Paahda pitaleivän palat leivänpaahtimessa tai paistinpannulla. Palat saavat olla kunnolla rapeita ja ottaa hieman väriä, kunhan eivät aivan hiilly. Sekoita palat salaatin joukkoon ja tarjoile heti.