Browsing Tag

pääruoka

Reseptit

Sunnuntailounas: metsästäjän piirakka hirven jauhelihasta

marraskuu 29, 2016
hirvipiiras

Parjatun brittikeittiön kotiruokaklassikko shepherd’s pie ei kuulosta kovin kummoiselta. Jauhelihakastikekerros, jota peittää perunamuusikerros. Mutta kuten monet muutkin kunnon kotiruoat, shepherd’s pie on helposti lähestyttävä, koko perheelle maistuva ja rakkaudella tehtynä muhevan herkullinen klassikko. Minulle se juolahti mieleen, kun mietin käyttökohteita pakastimesta löytyvälle hirven jauhelihalle. Alkuperäiseen versioon käytetään lammasta, joiden paimentamiseen ruoan nimessäkin viitataan, mutta maukas ja metsäinen hirvi sopii tarkoitukseen erittäin hyvin. Onko kyseessä nyt sitten metsästäjän piirakka?

Koen, että kotiruokaklassikoiden – jotka monelle ovat myös niitä kouluvuosien traumaruokia – valmistuksessa pitkän kaavan mukaan on jotain hyvin palkitsevaa. Ruoat heräävät eloon ihan uudella tavalla ja muistuttavat, miten yksinkertaiset asiat ovat usein juuri niitä parhaita. Tekemisessä menee hetki, mutta mistään vaikeasta ei tässäkään ole kyse. Ja vaikka teenkin ruoat mieluummin tuoreeltaan kuin lämmitän samaa isoa laatikkoa koko viikon, niin en varsinaisesti valitakaan, kun sunnuntain lounasta voi venyttää vielä parin arkipäivänkin tarpeisiin.

Ohjeen mukaisilla määrillä ruokaa valmistuu suuri vuoallinen. Koska varsinkin perunamuusin tekeminen perustuu minulla tuntumaan ja riippuu aina käyttämistäni perunoista, on vaikea antaa ainesluetteloon aivan täsmällisiä määriä. Tavoitteena on tässä keskipaksu muusi, jota pystyy pursottamaan tai levittämään vuoan päälle mutta joka ei ole niin löysää, että sekoittuu suoraan kastikkeeseen. Maistelemalla ei voi mennä pieleen!

Vinkki: sienet ovat oiva lisä niin perinteiseen kuin tähän metsäiseen hirviversioonkin. Murusta mukaan esimerkiksi kourallinen suppilovahveroita tai mustia torvisieniä.

Shepherds pie hirvestä eli metsästäjän piirakka

3 porkkanaa
2 isoa sipulia
2 valkosipulinkynttä puristettuna
muutama oksa tuoretta timjamia
tilkka öljyä paistamiseen
1 kg hirven jauhelihaa
1 tl mustapippuria
muutama hyppysellinen suolaa
n. 1 dl punaviiniä
3-4 rkl tomaattipyrettä
2 rkl worcestershirekastiketta
8 dl mietoa lihalientä

Muusiin:

n. 1,2 kg jauhoista perunaa (esim. rosamunda tai puikula)
n. 3 rkl voita
1-2 dl täysmaitoa
muutama hyppysellinen suolaa

  1. Aloita perunoista. Kuori perunat ja höyrytä ne kypsiksi. Laita syrjään odottamaan.
  2. Perunoiden kiehuessa kuori ja hienonna porkkana ja sipulit pieniksi kuutioiksi. Riivi timjaminoksista lehdet ja hienonna valkosipuli. Kuullota aineksia hetken ajan öljyssä ja lisää sitten jauheliha. Ruskista kevyesti ja mausta suolalla ja mustapippurilla. Kaada kuumaan pannuun punaviini, anna kiehahtaa ja pienennä sitten lämpöä. Lisää tomaattipyre, worcestershirekastike ja lihaliemi ja sekoita. Hauduttele kevyesti kuplien kannen alla noin 20 minuuttia ja sen jälkeen toinen 20 minuuttia ilman kantta välillä sekoitellen.
  3. Kastikkeen hautuessa muussaa perunat. Sekoita niihin sitten suola, voi ja maito vähän kerrallaan samalla muussaten, kunnes koostumus on mieleinen. Jätä syrjään odottamaan tai jos käytät pursotinta, nosta muusi valmiiksi pursotinpussiin.
  4. Laita uuni lämpiämään 180 asteeseen. Voitele uunivuoka ja levitä jauhelihakastike sen pohjalle. Levitä tai pursota päälle muusi. Töki pintaan haarukalla muutama ilmareikä. Paista 20-30 minuuttia, kunnes muusipinta saa hieman väriä.
Reseptit

Vuohenjuustolasagne punaisella pestolla

marraskuu 7, 2016
vuohenjuustolasagne

Kesällä tein nopeaa ja ihan mahtavan hyvää punaista pestoa aurinkokuivatuista tomaateista ja cashew-pähkinöistä. Samaisesta kastikkeesta syntyi muutama päivä myöhemmin herkullinen arkipasta niinkin yksinkertaisesti kuin jatkamalla soosia tomaattimurskalla.

Jotta käyttökelpoiset ideat eivät jäisi vain arkistojen aarteeksi, päätin tehdä samaista pestoa uudemman kerran. Nytkin jatkoin kastiketta tomaattimurskalla, mutta piilotinkin lopputuloksen lasagnelevyjen väliin yhdessä vuohenjuustoviipaleiden kanssa. En keksi paljon helpompaa versiota lasagnesta. Valmiin ruoan päälle hieman basilikasilppua ja siinä se on – viikonloppuateria arkiruoan vaivalla.

Kastikkeen ja juuston maut muuttuvat uunissa hautuessaan minusta ihanan intensiivisiksi, mutta lempeämmän lasagnesta saa, jos mukaan lisää perinteisen juustokastikkeen tai lorauttaa tomaattikastikkeeseen hieman kermaa. Kun näin kirjoitan, saatattekin arvata, että itse pidin ruoasta kovasti mutta erityisesti kolmevuotiaan makuun se oli ”vähän väkevää”. Ennakkoluulottomammat yksivuotiaat söivät hyvällä ruokahalulla, joten kaiken kaikkiaan kokonaisuus meni plussan puolelle myös perheruokinnan saralla.

Vuohenjuustolasagne punaisella pestolla

1 annos aurinkokuivattu tomaatti – cashewpestoa
2 tölkkiä (400-500g) tomaattimurskaa
mustapippuria
(1-2 rkl sokeria)
400g vuohenjuustoa (minulla kaksi chevrepötköä)
n. 15 lasagnelevyä
reilu kourallinen raastettua parmesania
ruukullinen tuoretta basilikaa silputtuna

  1. Sekoita kulhossa pesto sekä tomaattimurska, ja mausta mustapippurilla sekä halutessasi sokerilla (huom. suolaa ei luultavasti tarvita, koska sitä on pestossa ja vuohenjuustossa reilusti). Viipaloi vuohenjuusto.
  2. Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Voitele lasagnevuoka. Lado vuokaan kerroksittain ensin tomaattikastiketta, sitten vuohenjuustopaloja ja lasagnelevyjä (minun vuoallani määrä riitti kolmeen kerrokseen). Levitä viimeisen lasagnelevykerroksen päälle vielä kerros tomaattikastiketta ja ripottele pinnalle raastettu parmesanjuusto.
  3. Paista uunissa noin 45 minuuttia. Jaa annoksiin ja ripottele annosten pinnalle tuoretta basilikaa.

 

Reseptit

Savustetut, manteliset kalarullat

lokakuu 23, 2016
lohirullat

Grilliin tulee tuskin enää hankittua uutta kaasupulloa ennen ensi kevättä, mutta savustin pöhisee vielä tasaiseen tahtiin. Nyt innostuin väkertämään lohirullia, joiden täyte jäljitteli ajatukseltaan mantelikalaa. Samat ainekset olisi voinut toki laittaa savustimeen ilman rullaamistakin, mutta harvoin iskevä mieliteko askarteluun täytyi toki hyödyntää. Se kannatti, sillä rullat pysyivät kasassa yli odotusteni ja näyttivät oikein sieviltä. Eivätkä ne olleet vaikeitakaan; jos nyt ihan rehellinen olen niin rullat olisivat luultavasti jääneet tekemättä, jos niitä pitäisi pyöritellä kovin kieli keskellä suuta ja hiki otsalla.

Tosi hyvää oli. Pienenä miinuksena kuitenkin se, että kotimaisten kalojen soveltaminen rulliin voi olla hankalaa; en heti keksi vaihtoehtoa, joka olisi kokonsa ja rakenteensa puolesta tähän yhtä passeli kuin lohi.

Vinkki: Jos et pidä manteleista tai tarjoat ruokaa allergikolle, yrttinen täyte sopisi rulliin myös todella hyvin. Eli mantelit pois ja tilalle reilu kourallinen silputtua persiljaa, tilliä, korianteria tai vaikka sitruunankuorta.

Savustetut lohi-mantelirullat

800-1000g (ruodotonta) lohifilettä, mieluiten tasaisehkoa keskikohtaa
pari hyppysellistä suolaa

täyte:

1 dl korppujauhoja
1/2 dl rouhittuja manteleita tai mantelilastuja
1/2 dl auringonkukansiemeniä
3 rkl voita
muutama rouhaisu mustapippuria

Lisäksi tarvitset pitkiä cocktailtikkuja, varrastikkuja tai vastaavia.

  1. Laita käyttämäsi tikut hetkeksi likoamaan.
  2. Poista lohesta ruodot (jos ei valmiiksi poistettu) ja nahka. Ripottele hieman suolaa pintaan molemmille puolille.
  3. Sekoita keskenään korppujauho, mantelit ja auringonskukansiemenet. Nypi mukaan voi. Huom. seos saa jäädä kuivahkoksi. Rouhi sekaan hieman mustapippuria.
  4. Levitä täyte ohuelti lohipalalle. Rullaa lohi pyrstöstä paksumpaan päähän ja kiinnitä rulla n. viidellä tikulla. Viipaloi rulla niin, että jokaista palaa pitää kiinni yksi tikku.
  5. Nosta viipaleet savustuspellille. Savusta sähkösavustimella 10-15 minuuttia. Anna vetäytyä 5-10 minuuttia ennen tarjoilua.
Reseptit

Ruuhkavuosipaniikkia ja punajuurilaatikkoa

lokakuu 1, 2016
punajuurilaatikko

Ihan pian koittaa se hetki, kun kaikki lapsemme siirtyvät kotihoidosta päivähoidon hellään huomaan ja me vanhemmat yritämme keksiä, miten selvitä uudenlaisesta arjesta. Tuntuu samaan aikaan hyvältä, haikealta ja kaoottiselta, vaikka olen jo saanut porrastaa shokkia aloittamalla uudessa työpaikassa jokunen kuukausi sitten. Nyt ovat kuitenkin miehenkin isyysvapaapäivät luetut, joten sieltä ne ruuhkavuodet tulevat ihan oikeasti, täysillä päin.

Ajatukset heittelevät laidasta laitaan; kuka tästedes hoitaa yöherätykset? Kuoppaammeko haaveet harrastuksista? Kuka ehtii tehdä ruokaa? Entä käydä kaupassa? Kuolemmeko nälkään? Paniikki! Pientä lohtua sain kuitenkin, kun vietin pari vapaapäivää kotona lasten kanssa. Kun rutiiniin pääsi, asiat kummasti lutviutuivat ja homma olikin oikeastaan helpompaa kuin muistin. Se valoi luottamusta myös tulevaan – ne uudetkin rutiinit ihan varmasti löytyvät, joten kyllä me hengissä selvitään. Tai ainakin luulen niin.

Ihan varmuuden vuoksi kuitenkin, jos käykin niin, etten enää koskaan ehdi tekemään yhtään mitään, tein vapaillani punajuurilaatikkoa. Konseptiltaan ihanan yksinkertaista ja arkista, mutta käytännössä sen verran työlästä ja sotkuista, ettei sitä halua töiden jälkeen kiireessä, jo valmiiksi nälkäisenä, lähteä askartelemaan. Jonkun mielestä punajuurilaatikon valmistus voi olla myös hieman itsetuhoista huomioiden, että perheessä on kolme alle kolmevuotiasta lasta eivätkä koiratkaan olleet kokkauspäivänä paikalla toimittamassa siivouspartion tehtäviä. Mutta kuitenkin tein, kun kerran oli tilaisuus valmistaa jotain muuta kuin jauhelihaa ja makaroonia.

Laitoin laatikkoon mehevää possun jauhelihaa, mutta kerman kohdalla rupesi terveellisyysomatunto kolkuttamaan. Käytän kermaa ruoanlaitossa harvoin, mutta kun käytän, se on yleensä kuohukermaa. Nyt laitoin kuitenkin kaapista löytynyttä kaurakermaa, joka on mielestäni ns. kermankorvikkeista paremmasta päästä ja antaa ruokiin oman, kauraisen makunsa. Tällä kertaa kaurakerma kyllä hukkui punajuuren makuun eikä sen läsnäoloa koko ruoassa olisi varmaan huomannut, jos ei olisi tiennyt.

Minusta laatikosta tuli tosi hyvää. Sen valmistuessa uunissa ehdin jo miettiä kaikenlaisia variaatioita vuohenjuustolla tai vaikka kapriksilla, mutta maistettuani en enää kaivannut niitä – vaikka ihan varmasti hyviä olisivat nekin; yksinkertainen, juureva laatikko oli juuri sitä, mitä kaipasin viileänä syyspäivänä. Rehellisyyden vuoksi täytyy kuitenkin kertoa, että lapsista vain pienemmät kelpuuttivat ruoan. Esikoinen nosti lautaseltaan haarukallisen punajuurta, kysyi mitä se on, ja totesi vastauksen kuultuaan, ettei sitä voi syödä. Eli jos haluat salavihkaa saada lapsesi syömään punajuuria, saattaa juureksen jemmaaminen kakkuun tai Lindströmin pihveihin toimia paremmin.

Punajuurilaatikko

1 kg punajuuria
2 isohkoa sipulia
1 rkl öljyä paistamiseen
800 g porsaan jauhelihaa
2 tl valkosipulirouhetta
1/2 tl valkopippuria
muutaman tuoreen timjaminoksan lehdet
suolaa
mustapippuria
2 dl korppujauhoja (käytin pankojauhoja, tavalliset olivat loppu)
2,5 dl kermaa (käytin kaurakermaa)

  1. Kuori ja raasta punajuuret. Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota sipuleita hetki paistinpannulla öljytilkassa ja lisää sitten jauheliha. Paista kypsäksi. Mausta valkosipulilla, musta- ja valkopippureilla, suolalla sekä timjaminlehdillä.
  2. Kaada jauhelihaseos voidellun uunivuoan pohjalle. Lisää suurin osa punajuuresta ja korppujauhoista ja sekoita. Tarkista maku ja lisää mausteita tarvittaessa. Lado seoksen päälle loput raasteesta sekä vielä hieman korppujauhoja. Paista 180-asteisessa uunissa noin tunnin ajan.
Reseptit

Sunnuntailounas: Enchiladat

syyskuu 25, 2016
beef_enchiladas

Kyselin tuttuun tapaan mieheltäni toivomuksia viikonlopun ruokalistalle, ja jossain ruokasovelluksessa piipahdettuaan hän ehdotti enchiladoja. Mielessäni oli joltiseenkin ajatus siitä, mistä on kyse, mutta yllätys yllätys, hakutermillä ”beef enchiladas” löytyivät varmasti kaikki tortillalettujen olomuodot. Minua jäi vaivaamaan, miten enchiladat eroavat esimerkiksi burritoista, joten tein vielä hieman lisäkaivelua. Lukemissani resepteissä suurin yhteinen nimittäjä enchiladoille vaikutti kuitenkin oleva enchilada-kastike, joten siihen lähdin itsekin etsimään ohjetta. Opin, että olemassa on lukuisia erinimisiä variaatioita, jotka muokkaavat enchiladat ihan omiksi alalajeikseen, esimerkiksi tomaattikastikkeella päällystettyjä versioita kutsutaan entomatadasiksi. Lisäksi opin, että ihan perinteinen enchiladakastike ei saakaan punaista väriään tomaatista vaan ainoastaan chilistä.

Minä aloitin enchilada-urani tästä perinteisestä suunnasta. Lueskeltuani kourallisen verran reseptejä tein sekä kastikkeeni että enchiladani Gimme Some Oven -blogin ohjetta seuraillen mutta tapani mukaan vapauksia ottaen. En jotenkin kyennyt uskomaan, että pelkällä jauhelihakastikkeella ja juustolla höystetyt lätyt olisivat kovin kummoisia, mutta ilokseni sain todeta olevani väärässä. Tämä oli nyt niitä ruokalajeja, joissa kokonaisuus totisesti oli enemmän kuin osiensa summa; hieman kastiketta imaisseet ja uunissa paahtuneet tortillakääröt olivat meheviä ja maukkaita, kerrassaan mainioita lämmittäjiä nyt jo viileneviin iltoihin.

Enchiladat (neljälle)

8 keskikokoista tortillalettua
800 g naudan jauhelihaa
2 sipulia
2 tl öljyä paistamiseen
(400g tölkki käyttövalmiita papuja tai linssejä)
pari hyppysellistä suolaa
pari rouhaisua mustapippuria
3-4 dl enchiladakastiketta (ks. erillinen ohje)
150g cheddartyyppistä juustoa raastettuna
1 ruukullinen silputtua korianteria

Enchiladakastike

3 rkl rypsiöljyä
3 rkl vehnäjauhoja
4 rkl chilijauhetta (huom. ei cayennepippuria, sanoo reseptin lähde)
1 tl valkosipulijauhetta
1 tl oreganoa
1 tl juustokuminaa
1/2-1 tl suolaa
n. 4 dl kana- tai kasvislientä

  1. Aloita kastikkeesta. Kuumenna öljy paksupohjaisessa kattilassa ja lisää jauhot, sekoittele parin minuutin ajan lieden keskilämmöllä. Lisää mausteet samalla sekoittaen. Kaada sitten mukaan liemi vähän kerrallaan, samalla sekoitellen könttien välttämiseksi. Kiehauta, pienennä lämpöä ja anna keittyä kasaan hieman kuplien n. 10-15 minuuttia.
  2. Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota sipulit pannulla keskilämmöllä, lisää sitten jauheliha ja ruskista. Lisää halutessasi pavut ja hämmentele sekaisin. Lisää seokseen n. 2 dl enchiladakastiketta ja sekoita.
  3. Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Lisää jokaisen tortillaletun päälle kauhallinen jauhelihaseosta, kääräise rullalle ja pakkaa rullat tiiviisti uunivuokaan. Kaada yli jäänyt kastike rullien päälle ja ripottele pintaan juustoraastetta. Paista uunissa ilman kantta n. 20 minuuttia. Ripottele valmiiden rullien päälle korianteria.

enchiladat

Reseptit

Syökää salaattia! Soijatäytteiset salaattikääröt

elokuu 12, 2016
soija-salaattirullat

Nyt se on taas, paras satokausi. Juoksen kaupassa lähes maanisena ja tuskailen, kun aika ja vatsa eivät millään anna myöten syödä kaikkea, mitä kärryihini haluaisin kerätä. Moni talvella valjulta maistuva kasvis herää henkiin aivan eri tavalla, kun siitä saa nauttia mahdollisimman tuoreena, parhaan satokauden aikana.

Edellämainittuun kategoriaan kuuluu myös perinteinen jäävuorisalaatti, jota jokainen lienee nähnyt nahistumassa lounasruokaloiden salaattilaareissa aivan riittämiin. Nyt kesällä, kun kotimaista jäävuorisalaattia on saatavilla ja se oikeasti on parhaimmillaan, kannattaa sille kuitenkin antaa tilaisuus. Hyvä jäävuorisalaattikerä on paitsi rapea, myös kevyt ja ilmava, toisin kuin saattaisi kuvitella. Jäävuorisalaatti rakastaa majoneesia ja on ehkä parhaimmillaan silputtuna majoneesilla höystetyn leivän väliin; ajatelkaapa vaikka klassista BLT:tä.

Sellaisenaan lehdet sopivat mainiosti myös erilaisten salaattiveneiden ja -rullien raaka-aineeksi. Erilaisia variaatioita löytyy pilvin pimein ja täältäkin yksi jos toinenkin, tällä kertaa käytin salaatin soijatäytteisiin kääröihin. En ole alkuunkaan mukavuusalueellani soijarouheen kanssa, mutta itseni haastamisen hengessä halusin pitkästä aikaa kokeilla sen valmistusta. Kasvikunnan proteiineja olisi kuitenkin ihan mukava käyttää; puuttumatta sen kummemmin eettisiin tai ekologisiin argumentteihin voi ruuhkavuosiaan elävä perheenäiti vähintään perustella soijarouheen tarjoilua sillä, että kuivatuotteena sen säilyvyys on jotain aivan muuta kuin vaikkapa jauhelihan. Helppoa melkein yhden pannun ruokaa!

Soijatäytteiset salaattikääröt

1 sipuli
1 nippusipuli varsineen
2 valkosipulin kynttä
1-2 varsisellerin vartta
1 porkkana
2 rkl öljyä paistamiseen
3 dl soijarouhetta
n. 5 dl kasvislientä
1 limen mehu
3 rkl soijakastiketta
2 tl siirappia
2 tl chilirouhetta
muutama rouhaisu mustapippuria
1 rkl seesamiöljyä
1 kerä jäävuorisalaattia
pieni lohko punakaalia
1 ruukullinen korianteria silputtuna
srirachaa tarjoiluun

  1. Silppua sipulit, valkosipuli ja selleri. Kuori ja raasta porkkana. Kuullota hetki öljytilkassa keskilämmöllä ja lisää sitten soijarouhe sekä kasvisliemi. Hämmennä.
  2. Lisää limemehu, soija, siirappi, chilirouhe, mustapippuri ja seesamiöljy. Sekoita, laita lämpä pienimmilleen ja anna maustua hetken.
  3. Soijarouheen maustuessa leikkaa salaatista kanta ja irrota lehdet. Silppua punakaali ja korianteri. Täytä lehdet sitten parilla lusikallisella soijarouhetta ja lisää mukaan silputtua korianteria ja punakaalia. Jokainen ruokailija voi pöydässä lisätä srirachaa makunsa mukaan ja kietaista omat salaatinlehtensä rullalle. Voit myös jättää lehdet kokonaan erikseen ja näperrellä rullat alusta loppuun vasta ruokapöydässä.
Reseptit

Jugurttimarinoidut lohivartaat grillistä

heinäkuu 24, 2016
marinoidut_lohivartaat

Saatan muistaa väärin, mutta kun olin pieni, ei ainakaan meidän lähipiirissämme juuri grillailtu. Toki avotulella on kokattu, varsinkin kalaa, aiemminkin eikä nuotiomakkaraa nyt lasketa. Tarkoitan ennemmin, etten muista kenelläkään olleen edes pallogrilliä, nykyisistä komeammista hiili- tai kaasuvempaimista puhumattakaan. Ensimmäinen muistikuvani grillistä omalla kesämökillämme on vasta jostain 80-90 -taitteesta. Muistelen myös, että ensimmäisinä grillivuosina tehtiin aika paljon vartaita.

Vartaiden grillaamisessa on jotain hieman retroa ja jotain hieman nostalgista, mutta niistä saa myös täysin nykyaikaista purtavaa. Nämä lohivartaat olivat täynnä makua, ja jugurtilla ja sitruunalla marinointi tekivät niistä myös mukavan kirpsakat. Kaverina lohella oli aina hyvää punasipulia sekä fenkolia, joka on mielestäni parhaimmillaan nimenomaan grillattuna. Tällä kertaa hoidin näpertelyosuuden eli vartaiden rakentelun ja marinadiin laittamisen etukäteen lasten nukkuessa päiväunia, ja itse grillaamisen – joka on nopea toimitus – juuri ennen ruokailua. Vaikka itse kehunkin, vartaat olivat tosi hyvät, esikoinen tilasi kalaa lisääkin eivätkä nuorimmatkaan heitelleet ruokaa pitkin lattioita. Se on kehu se.

lohivartaat_grilli

Jugurttimarinoidut lohivartaat (neljälle)

600 g lohifilettä
1 fenkoli
1 punasipuli

marinadi:

1,5 dl ruoanvalmistusjugurttia (minulla kreikkalaistyyppistä, 10% rasvaa)
1 valkosipulinkynsi puristettuna
1 rkl valkoviinietikkaa
1/2 mehevän sitruunan mehu ja raastettu kuori
1/2 tl sokeria
1/2 dl hyvää oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

  1. Jos käytät puisia varrastikkuja, laita tikut veteen likoamaan hetkeksi. Kahdeksan tikkua riittänee, mutta ota pari varayksilöä, ainakin minä onnistun tikkuja välillä katkomaan.
  2. Kuutioi lohifile halkaisijaltaan muutaman sentin kuutioiksi. Paloittele fenkoli ja punasipuli vartaaseen sopiviksi suupaloiksi. Pujottele palat vartaisiin.
  3. Valmista marinadi sekoittamalla kaikki sen ainekset hyvin keskenään. Kaada marinadi vartaille ja kääntele muutamaan kertaan. Anna maustua pari tuntia jääkaapissa.
  4. Grillaa keskilämmöllä 5-10 minuuttia, kunnes vartaat ovat kauniin väriset.
Reseptit

Bataattisalaatti grillistä

kesäkuu 4, 2016
bataatti_makkarasalaatti

Lämpimien kevätkesäpäivien jälkeen saapunut kylmä rintama tuntuu harmistuttaneen monia. En kuitenkaan lähtisi panikoimaan, vastahan kesä alkoi ja kyllä niitä lämpimiä säitä ehtii vielä mahtua tuleviinkin kuukausiin. Optimismin hengessä ja uusia, lämpimiä grillauskelejä (vaikka ei kai huonoja grillauskelejä olekaan?) odotellessa jaankin tämän herkullisen bataattisalaatin reseptin. Salaatti sopii sellaisenaan sekä pääruoaksi että laajemman grillikattauksen lisukkeeksi ja tuulettaa erilaisuudessaan hieman perinteisiä perunasalaatteja.

Jutun juju on yksinkertainen: salaatin pääraaka-aineet grillataan ja sekoitetaan raikkautta tuovien tuoreiden vihannesten, yrttien ja raikkaan kastikkeen kanssa. Kun kyseessä on salaatti, en ole ihan kamalan tarkka siitä, mitä mukaan laitan, vaan sovellan sisältöä tilanteen mukaan; nyt grillasin sekaan munakoisoa, joka ei ollut salaatissa yhtään pahaa muttei myöskään erityisemmin loistanut, niinpä jätin sen reseptistä pois. Muitakin muutoksia tähän voisi hyvin tehdä keittiönkaappien kulloistakin sisältöä hyödyntäen, vaikka samaan aikaan täytyykin sanoa, että juuri nämä makean bataatin, suolaisen makkaran ja fetan sekä raikkaiden yrttien yhdistelmät toimivat tosi hyvin. Salaatti maistuu myös seuraavana päivänä, mutta ota se jääkaapista huoneenlämpöön jo 15-30 minuuttia ennen tarjoilua, jotta maut pääsevät parhaimmilleen.

Vinkki: Kastikkeen voisekoittaa kannellisessa purkissa, jolloin kaikki ainekset voi laittaa purkkiin kerralla, sulkea sen tiiviisti kannella ja ravistella reilusti, kunnes ainekset ovat sekoittuneet.

Grillattu bataattisalaatti (4:lle pääruoaksi tai useammalle lisukkeeksi)

2-3 bataattia (n. 1 kg)
300-400 g laadukasta grillimakkaraa (esim. maalaismakkaratyyppistä)
200 g salaattijuustoa (fetaa)
1 kurkku
3 kevät- tai nuorta nippusipulia varsineen
ruukullinen korianteria silputtuna
(kuivattuja chilihiutaleita)

kastike:

2 limen mehu
2 tl hunajaa
muutama hyppysellinen suolaa
muutama rouhaisu mustapippuria myllystä
1/2 dl oliivi- tai rypsiöljyä

1. Pese ja lohko bataatit ja esikeitä ne melkein kypsiksi. Bataatti humpsahtaa äkkiä ylikypsäksi, joten paloihin saa jäädä reilusti purutuntumaa.

2. Bataattien kypsyessä kuori ja pilko kurkku salaattikulhoon. Paloittele feta ja hienonna kevätsipulit mukaan.

3. Sekoita kaikki kastikkeen ainekset öljyä lukuunottamatta. Lisää sitten öljy ohuena nauhana samalla sekoitellen.

4. Ota esikypsennetyt bataatit pois liedeltä. Nosta bataattilohkot ja makkarat grilliin ja grillaa 5-10 minuuttia keskilämmöllä välillä käännellen. Anna jäähtyä hetken ja pilko makkarat ja bataatit sitten suupaloiksi. Sekoita salaattiin. Kääntele mukaan vielä kastike ja anna maustua huoneenlämmössä 15-30 minuuttia. Sekoita tuore korianteri mukaan lopuksi juuri ennen tarjoilua. Ripottele halutessasi pintaan kuivattuja chilihiutaleita.

Reseptit

Fetalla höystetyt muikut

toukokuu 20, 2016
fetamuikut

Edulliset, terveelliset ja yleensä helposti saatavilla olevat muikut ovat suosikkikalojani, mutta teen ne turhan usein samalla vanhalla tavalla, ruisjauhoissa pyöritellen ja voissa paistaen. Hyviä ne ovat niinkin, mutta vaihtelu virkistää ja usein unohtuu, että varsinkin vähän isompaa muikkua voi oikeastaan käyttää kaikin samoin tavoin kuin silakkaakin. Fetan ja smetanan kanssa hautuessaan muikuista ei tule erityisen terveellisiä, mutta todella, todella maukkaita. Helpompaa kalaruokaa saa hakea: ainekset sekoitetaan uunivuoassa, päälle lusikoidaan hieman smetanaa ja koko komeus laitetaan uuniin kypsymään.  Varsinaista muikkusesonkia saa vielä odottaa, mutta tämä ohje kannattaa ottaa talteen jo nyt!

Feta-smetanamuikut

500g tuoreita muikkuja
muutama hyppysellinen suolaa
1 dl tilliä silputtuna + hieman valmiin ruoan pintaan
n. 10 cm pätkä purjoa silputtuna
1/2 sitruunan mehu
rouhaisu mustapippuria
100g salaattijuustoa (fetaa)
1 prk (120g) smetanaa

1. Laita muikut uunivuokaan, ripottele päälle suola ja kääntele sekaisin. Silppua tilli ja purjo, purista sitruunan mehu ja murusta feta. Sekoita kaikki ainekset kalojen kanssa.

2. Laita uuni lämpiämään 180 asteeseen. Lusikoi kalojen päälle smetana. Paista kaloja uunissa n. 25 minuuttia, kunnes ne ovat kypsyneet (tarkka kypsennysaika riippuu paljon käyttämäsi vuoan muodosta). Ripottele valmiin vuoan päälle lisää tilliä.

Reseptit

Hunajaiset lenkki-ruusukaalipaketit

toukokuu 2, 2016
makkarapaketit

Nielaisin kuuluvasti saadessani viestin Snellmannin All Natural -makkarakampanjaan liittyen. Sinulle on arvottu Snellmannin All Natural -lenkki 400g. Olin aiemmin tarttunut kutsuun kehittää resepti jostain yrityksen hiljattain lanseeraamasta, lisäaineettomasta All Natural -tuoteperheen makkarasta, ja innolla tarttunutkin, koska lisäaineeton makkara pelaa hyvin omaan arvomaailmaani, mitä ruokaan tulee. Vaikken ole terveysintoilija, tiedän mielelläni, mitä syön, ja erityisesti, mitä syötän lapsilleni. Lenkkimakkara on kuitenkin kompastuskiveni – en ylenkatso sitä millään tapaa, mutta tunnustan sen olevan keittiömme alihyödynnetyimpiä raaka-aineita, jota popsin lähinnä kylmänä suoraan paketista. Tavallaan sekin käyttötapa tekee kunniaa lenkin kaltaiselle suomalaiselle instituutiolle, mutta oikeastaan juuri vähäinen kokemukseni lenkkimakkaran valmistuksesta oli syynä siihen, että oli hauska tarttua haasteeseen. Kyseessä on kuitenkin ihanan suoraviivainen, konstailematon tuote, joten ei voi olla vaikeaa valmistaa siitä  ruokaa.

Suurempi kikkailu lenkin kaltaisen tuotteen kanssa on mielestäni päälleliimattua, ruoka saa olla yhtä tuttua, suoraviivaista ja konstailematonta kuin itse tuotekin. Makkara rakastaa erilaisia kaaleja sekä tietysti sinappia, joten niitä on valittu tähänkin ohjeeseen. Nyt käytin ruusukaaleja, mutta kesäaikaan esimerkiksi varhaiskaali on erinomainen vaihtoehto. Lisukkeet kääräistään makkaran kanssa hunajaiseen leivinpaperipakettiin, joka pitää maut tallessa. Valmiin annoksen voi avata pöydässä kokonaan tai syödä paperistaan hampurilaistyyliin. Herkkua!

Hunajaiset lenkki-ruusukaalipaketit (4:lle)

400 g All Natural -lenkkimakkara
2 pienehköä porkkanaa
15 cm pätkä purjoa
300 g ruusukaaleja
1 valkosipulinkynsi
2 tl rypsiöljyä paistamiseen
2 tl hunajaa
1 -2 tl kokojyväsinappia
1/2 tl kuivattua rakuunaa
pieni rouhaisu mustapippuria myllystä
pieni ripaus suolaa

lisäksi tarvitset kaksi arkkia leivinpaperia

  1. Leikkaa lenkki neljään palaan ja leikkaa jokainen pala vielä pitkittäin neljäksi siivuksi. Kuori ja suikaloi purjo ja porkkanat. Poista ruusukaaleista kannat ja mahdolliset huonot päällilehdet ja puolita ne. Kuori ja hienonna valkosipuli.
  2. Lämmitä öljytilkka paistinpannulla. Lisää porkkana, purjo, ruusukaalit ja valkosipuli ja kuullota keskilämmöllä muutama minuutti. Kasvikset saavat jäädä rapeiksi. Sammuta sitten levy, lisää hunaja, sinappi ja mausteet ja sekoittele.
  3. Leikkaa leivinpaperiarkit puoliksi niin, että saat yhteensä neljä palaa. Lado jokaiselle palalle kaksi makkarasiivua, jaa sitten kasvissseos siivujen päälle ja peitä jokainen annos vielä kahdella makkarasiivulla. Taita leivinpaperit paketeiksi.
  4. Paista paketteja pannulla keskilämmöllä muutama minuutti molemmin puolin, kunnes paperin läpi näkyy, että makkaran pinta on saanut hieman väriä. Annnostele jokaiselle ruokailijalle yksi paketti. Avaa pöydässä tai nauti hampurilaistyyliin osittain avatusta paperikääreestä.

Tämä kirjoitus on tehty yhteistyössä Snellmannin kanssa. All Natural -tuoteperheeseen kuuluu lenkin lisäksi nakki ja grillimakkara sekä mausteisemmat chorizo, bratwurst, merguez ja provencale -makkarat.