Browsing Tag

pasta

Ei parsakaalipasta ole ankeaa

marraskuu 19, 2014

Minulla ei ollut aikomustakaan kirjoittaa tästä ruuasta, mutta siitä tulikin niin hyvää, että muutin mieleni. Pari päivää sitten oli nimittäin se viikoittaista kauppareissua edeltävä päivä, ja tällä kertaa kaupassakäyntiväli oli venähtänyt vielä normaalia pidemmäksi. Toisin sanoen, jääkaapissa ei kovin montaa tuotetta ollut valon lisäksi. Yksi hyvä parsakaali oli ja siitä olin jo aiemmin päättänyt tehdä jonkun kasvispastan, mutta nyt ajatus vain tuntui jotenkin tylsältä. Pikainen vilkaisu sinne melko tyhjään jääkaappiin paljasti kuitenkin myös tuorejuustopaketin sekä sitruunan, joiden kautta ajatus alkoi hahmottua. En ole suuri kermaisten pastojen ystävä, mutta toisinaan sellainenkin maistuu ja tuorejuustossa on kuitenkin hieman myös happamuutta taittamassa täyteläistä makua. Lisäksi muistin toisessa kaapissa odottavat kuivatut herkkutatit. Eikä arkiruoka näyttänyt tai maistunut enää yhtään ankealta.

Parsakaali-herkkutattipasta (kahdelle)

n. 200g parsakaalia (1 pieni parsakaali tai puolikas isommasta)
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
kourallinen kuivattuja herkkutatteja
200g (1 prk) maustamatonta tuorejuustoa
1-2 dl sienten liotuslientä
1/2 sitruunan mehu ja 1/4 raastettu kuori
mustapippuria
suolaa
250g täysjyväpastaa
(parmesanlastuja tai -raastetta)
1. Liota ja valuta herkkutatit, mutta ota liemi talteen. Silppua sipuli sekä valkosipuli, ja pilko parsakaali pieniksi paloiksi. Minä käytin myös varren, kuorin sen ja leikkasin ohuiksi viipaleiksi. Laita parsakaalit ja sipuli keskilämpimälle pannulle kuullottumaan. 
2. Kiehauta pastavesi ja laita pasta keittymään pakkauksen ohjeen mukaan, mutta valuta noin kolme minuuttia ennen ohjeen mukaista valmistumisaikaa. Pastan kiehuessa lisää herkkutatit parsakaalin ja sipulien joukkoon ja jatka paistamista hetki. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää raastettu sitruunankuori ja mehu sekä tuorejuusto, ja notkista pienellä määrällä sienten liotuslientä. Lisää osittain kypsynyt pasta pannulle ja anna kypsyä al denteksi, samalla kastikkeen makuja itseensä keräten. Lisää halutessasi vielä sienilientä, varsinkin, jos haluat enemmän kastiketta. Kun pasta on sopivaa, raasta pinnalle parmesania ja tarjoile saman tien. 

Pinaatti-pekoni-vuohenjuustopastavuoka

maaliskuu 22, 2014

Ilmeisesti joskus voi käydä niinkin katalasti, että pekonipaketti uhkaa vanhentua jääkaapissa. Koska sellainen ei tule kuuloonkaan, oli alun perin pinaatti-vuohenjuustopastaksi aiottuun tekeleeseen ihan pakko ujuttaa myös se paketillinen pekonia. Se ei kuitenkaan mitenkään huonontanut pastaa, päinvastoin, turhaan ei sanota, että pekoni tekee kaikesta parempaa. Vuoasta tuli muutenkin aika hyvää, ja myös hyvin tuhtia, kunnon lohturuokaa kepeän vihreästä väristä huolimatta.

Olisin mieluusti käyttänyt vuokaani tuoretta pinaattia, mutta sellaista ei ollut kaupassa saatavilla tällä kertaa. Nyt sekoitin pakastepinaattikuutiot suoraan kastikkeeseen, mutta tuoreen olisin käyttänyt pannussa pekonin ja sipulin kanssa ja sekoittanut pastaan sellaisenaan, ja tehnyt kastikkeen ilman pinaattia. Kokeilin tällä kertaa tehdä kastikkeen ihan vaan paistinpannulla, jotta säästäisin vähän tiskissä. Onnistui hyvin, joskin helpommalla olisin päässyt kunnolla korkealaitaisella pannulla 😉

Pinaatti-pekoni-vuohenjuustopastavuoka (neljälle reilulla santsivaralla)

kuuden hengen annos pastaa (katso paketin mukainen määrä)
300g pekonia
1 iso sipuli
2-3 valkosipulinkynttä
1 pussi tuoretta tai pakastepinaattia (pakastepussin paino 150g)
300g vuohenjuustoa (minä käytin 1,5 Sainte Maure -pötköä)
1 l maitoa
1 dl vehnäjauhoja
50g voita
kourallinen juustoraastetta (minä raastoin arkiset polarin jämät laatikkoon)
1-2 rkl hunajaa
(ripsaus suolaa)
mustapippuria

1. Voitele uunivuoka. Keitä pasta puolikypsäksi (katso keittoaika paketista ja puolita se) ja kaada se vuokaan. Pastaa odotellessa kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli, suikaloi pekoni ja paista kaikkia kolmea hetki pannulla. Pekonin ei tarvitse ruskistua, kunhan hieman kypsyy ja sipulit kuullottuvat. Sekoita pekoniseos pastan joukkoon. Mausta hunajalla ja mustapippurilla. Kuutio vuohenjuusto valmiiksi odottamaan.

2. Valmista kastike: sulata korkealaitaisella paistinpannulla miedohkolla lämmöllä voi ja sekoita siihen jauhot. Älä anna ruskistua. Kaada mukaan maito vähän kerrallaan ja tuo kiehuvaksi samalla koko ajan sekoitellen. Kun seos kuplii, lisää vuohenjuusto, pienennä lämpöä ja anna vuohenjuustopalojen sulaa hieman. Lisää pakastepinaattikuutiot ja anna niidenkin sulaa edelleen sekoitellen. Tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa

3. Kaada juusto-pinaattikastike pastaseoksen päälle ja kääntele tarvittaessa sekaisin niin, että pasta saa kastiketta kauttaaltaan ylleen. Raasta pintaan hieman juustoa ja paista 175-asteisessa uunissa n. 45 minuuuttia, kunnes pastavuoan pinta on kauniin kullanruskea.

Vuohenjuustopasta

maaliskuu 9, 2014

Arkiruoka valmistuu vikkelästi ja viikonloppuna kokataan pitkän kaavan mukaan, eikö?

Ei! Kun toistaiseksi vietän arkipäivät kotioloissa, saan kokata pitkin päivää mikä päivä tahansa ihan sydämeni kyllyydestä. Ja se on ihanaa. Toki tiedostan kuinka onnekas olen, ennemmin tai myöhemmin vaihtuu kotiarki minullakin toimistotyöläisen arkeen. Mutta niin kauan kun saan olla kotona, en näe ihmeempää syytä siihen, miksi juuri viikonloppuruokien pitäisi olla pitkän kaavan mukaan valmistettuja (tietysti ne saavat sitä olla, mutta ei ole pakko). Kun aika ei viikonvaihteessa mene kokkaamiseen, vapautuu sitä enemmän muihin, koko perheen puuhasteluihin. Ja jos aika on rahaa, minusta sellainen aika on suoranainen aarre.

Pahaa ruokaa ei kuitenkaan viikonloppunakaan tarvitse syödä, vaikka tekeminen olisikin vähän vikkelämpää. Eilinen aurinkokuivatuilla tomaateilla höystetty vuohenjuustopasta oli siitä hyvä esimerkki; valmistus kesti juuri niin kauan, kuin pastalta otti kypsyä, mutta lopputulos oli täynnä makua. Reseptin juju on hunajassa – se ei erityisemmin valmiissa pastassa maistu, mutta makua testaillessa huomasi ison eron pastassa ennen ja jälkeen hunajan. Hyvää!

P.S. Tottahan tätä saa sitten tehdä viikollakin, jos aika on silloin enemmän kortilla 🙂

Vuohenjuustopasta (kahdelle)

300g chevreä (minä käytin puolitoista Sainte Maure -patukkaa)
2 dl kermaa
5-6 aurinkokuivattua tomaattia
1 iso sipuli
2-3 valkosipulinkynttä
1-2 rkl hunajaa
2 hengen annos hyvää pastaa, muoto on vapaa (minä käytin penneä)
suolaa
mustapippuria
parmesanraastetta tarjoiluun
oliiviöljyä tai aurinkokuivattujen tomaattien säilöntäöljyä paistamiseen

1. Laita pastavesi kiehumaan. Hienonna sipuli ja valkosipuli ja kuullota hetkinen pannulla öljyssä. Sipulien kuullottuessa hienonna vielä tomaatit ja murusta vuohenjuusto valmiiksi odottamaan.

2. Laita pasta kiehuvaan veteen ja keitä pari minuuttia alle paketin antaman ohjeajan. Pastan mentyä tulille lisää pannulle kuullottuneiden sipulien joukkoon kerma, vuohenjuusto, hunaja ja tomaatit. Mausta mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla. Anna kuplia pienellä lämmöllä hieman sekoitellen. Valuta pasta ja kaada se pannuun kastikkeen kanssa. Kääntele sekaisin ja anna muhia pienellä lämmöllä pari minuuttia, kunnes pasta on sopivan al dente. Annostele, raasta päälle parmesania ja tarjoile.

Suppilovahveropasta: kohta niitä (sieniä) taas saa…

kesäkuu 22, 2013

Ainakin Kääpiölinnassa putsattiin juuri pakkasesta viimeisiä sieniä, ja samaan tapaan meilläkin on koitettu päästä edellisen vuoden sadosta pikku hiljaa eroon. Erityisesti kuivattuja suppilovahveroita on edelleen runsaasti odottamassa syöjiään.

Muutama päivä sitten upotin osan sadosta yksinkertaiseen pastaan. Syksyiset suppikset sopivat hyvin yhteen kesäisempien nippusipulien kanssa, ja kastike sai muotonsa juustolla maustetusta ruokakermasta – en ikinä tule ostaneeksi muunlaista kermaa kuin mahdollisimman rasvaista ja maustamatonta, mutta sain anopilta testattavaksi ison, ylijääneen purkillisen juustokermaa, ja löytyihän sille ihan mukavasti käyttöä. Kiitos anoppi 🙂

Pasta oli mainio ja edullinen – varsinkin jos poimit sienet itse – arkiruoka, johon voi laittaa oikeastaan mitä tahansa mieluisia sieniä. Suolan kanssa kannattaa olla varovainen, koska myös ruokakermassa on suolaa. Pastaa keittäessä jujuna oli, että jätin sen keittoajaltaan muutaman minuutin vajaaksi, jonka jälkeen nostin sen sienikastikkeen sekaan, jossa se imaisi itseensä kastikkeen makuja ja kypsyi vielä hieman.

Laskeskelin muuten, että viime vuonna sadon ekat kantarellit syötiin juuri juhannuksena, eli kohta niitä sieniä taas saa!

Helppo suppilovahveropasta (neljälle)

Reilu kourallinen kuivattuja sieniä (käytin suppilovahveroita), tai esim. rasiallinen tuoreita herkkusieniä
1 nippu kesäsipuleita varsineen
2 valkosipulinkynttä
5 dl juustolla maustettua ruokakermaa (minun kermassani taisi olla ainakin gruyeremakua)
suolaa
mustapippuria
pastaa pakkauksen ohjeen mukaan
voita/öljyä paistamiseen
parmesanraastetta annoksen päälle

1. Laita sienet hetkeksi likoamaan. Kun ne hieman pehmenevät, valuta huolella puristellen ylimääräiset nesteet pois. Pese ja hienonna sipulit sekä valkosipulinkynsi.

2. Kuullota sipuleita, valkosipulia ja sieniä hetki pannussa. Laita pastavesi kiehumaan ja mausta sitä hieman suolalla. Mausta sieni-sipuliseos varovasti suolalla sekä reilusti pippurilla, ja lisää pannulle kerma. Anna kerman pikaisesti kiehahtaa ja laske sitten lämpöä.

3. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan, mutta jätä se muutamaa minuuttia vajaaksi. Valuta pasta ja sekoita se kastikkeeseen. Anna kypsyä pienellä lämmöllä pari minuuttia, jolloin pasta imaisee itseensä reilusti kastiketta. Annostele pasta ja raasta jokaisen annoksen päälle vielä hieman parmesania.

Dijon-kanapasta

marraskuu 5, 2012

Isäntä söisi pastaa useamminkin, mutta minä en ole niin fani. Poisluettakoon tomaattiset mereneläviä sisältävät pastat, niitä voisin syödä joka päivä. Jääkaapissa ei tänään ollut kuitenkaan simpukoita, vaan paketti broilerin rintafileitä ja käyttämättä jäänyt puolen litran kuohukerma, joten niillä mentiin. Makua toi ruokalusikallinen dijon-sinappia, ja pastan kypsensin ensin lihaliemessä ja lopuksi kastikkeen kanssa pannussa, antaen sen imaista maut kermaisesta kastikkeesta. Syntyi ihan tuikitavallinen, ei erityisen esteettinen (kuten kuvasta näkyy) ja ihan ähkytuhti kanapasta, joka ei vieläkään noussut mieliruuaksi, mutta oli kuitenkin oikein kelpo arkiruoka. Kermamäärän vuoksi ei ehkä ihan joka päiväksi.

Kermainen dijon-kanapasta (kahdelle)

1 pkt (300g) broilerin fileitä tai suikaleita
2 sipulia
3 valkosipulinkynttä
0,5 l kuohukermaa
1 rkl dijon-sinappia
suolaa
mustapippuria
oliiviöljyä ja voita paistamiseen
200g spagettia  (tai sen verran, kun paketti ohjeistaa kahdelle laittamaan)
kasvis- tai lihalientä spagetin keittämiseen (mutta suolattu vesikin käy)
parmesanraastetta annoksen päälle

1. Kuori ja pilko sipuli ja valkosipuli. Suikaloi broileri, jos et käytä valmiita suikaleita.

2. Laita lihaliemi tai vesi kattilaan kiehumaan. Vettä odotellessa, kuumenna pannussa tilkka öljyä ja nokare voita. Paista broilerisuikaleita, kunnes ne alkavat saada väriä, ja lisää sitten sipuli ja valkosipuli. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Kuullota hetki keskilämmöllä, nosta sitten lämpöä ja lisää sinappi ja kerma. Anna kuplia.

3. Lisää spagetti kattilaan veden/liemen kiehuessa. Keitä ilman kantta puolet ohjeessa annetusta ajasta, valuta, ja lisää sitten pannulle kastikkeen joukkoon. Pienennä lämpöä ja anna kypsyä vielä pari minuuttia välillä spagettia käännellen. Raasta pastan päälle vielä lautasella parmesaania.

Ei lasagnen voittanutta

lokakuu 14, 2012

Lasagne on ihan huippua. Valmistelut ottavat vaivansa, mutta lopputulos muhii uunissa itsensä valmiiksi ilman, että emännän tarvitsee tehdä mitään (paitsi ehkä ottaa lasillinen punkkua). Ja maistuu hyvältä uudelleenkin lämmitettynä. Enkä tiedä ketään, joka ei siitä tykkäisi 🙂

Minulla on tapana tehdä lasagnen jauhelihakastikkeesta melko kasvispitoinen, olen normaalisti lisännyt ainakin sieniä, paprikaa, porkkanaa ja sipulia. Juustokastikkeen ja metodin osalta olen luntannut ohjeen Myllyn Paras -lasagnelevypaketin kyljestä.

Lasagne (satsista tulee iso uunivuoallinen)

700g naudan jauhelihaa
2 sipulia
1 porkkana
reilu kourallinen tuoreita herkkusieniä
1/2 paprika
1 tlk tomaattimurskaa (minulla yrttimaustettu)
80g tomaattipyrettä (eli kaksi pikkupurkkia)
vettä
suolaa
mustapippuria
6 valkosipulinkynttä puristettuna

juustokastike:

200g raastettua juustoa (minulla polarin täyteläinen versio)
1 l maitoa
1 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
ripaus muskottipähkinää
ripaus viherpippuria

lasagnelevyjä

1. Valmistele ensin raaka-aineet: Pilko sipuli, porkkana ja paprika, viipaloi herkkusienet ja raasta juusto.

2. Valmista jauhelihakastike. Kuullota sipulia hetki pannulla, lisää sitten porkkana, jauheliha ja sienet, ja loppuvaiheessa paprika. Kun jauheliha on kypsää ja nesteet suurimmaksi osaksi haihtuneet, mausta suolalla ja pippurilla, lisää tomaattimurska ja pyre, huuhtele vielä tomaattimurskatölkki vedellä ja kaada sekin pannuun (vesi siis, ei tölkki, ehhehee). Purista joukkoon valkosipulinkynnet. Sekoita, pienennä levyn lämpöä ja jätä hetkeksi poreilemaan hieman kasaan.

3. Valmista juustokastike. Sulata ensin voi paksupohjaisessa kattilassa, lisää sitten jauhot ja sekoita tasaiseksi massaksi mutta älä anna ruskistua. Lisää sitten maitoa vähän kerrallaan sekoittaen joka lisäyksellä seoksen aina uudestaan tasaiseksi. Tuo kiehuvaksi (varovaisesti, koska seos palaa helposti pohjaan) samalla koko ajan sekoitellen. Lisää lopuksi puolet juustoraasteesta samalla sekoitellen, sekä ripaus suolaa, muskottipähkinää ja viherpippuria.

4. Voitele iso uunivuoka. Lado vuokaan kerroksittain ensin jauhelihakastiketta, sitten juustokastiketta ja päälle lasagnelevyjä ja toista sama juttu pari kertaa. Viimeiseen kerrokseen tulee vain jauhelihakastiketta ja juustokastiketta, mutta lasagnelevyjen sijaan ripottele päälle loput juustoraasteet. Paista 175-asteisessa uunissa noin tunnin verran, ja anna vielä vetäytyä folion alla 15-20 min ennen tarjoilua.

Merellinen pasta ohjeen vierestä

maaliskuu 29, 2012

Me yritetään käydä kaupassa vain noin kerran viikossa. Välillä se jää ihan vaan yrittämiseksi, mutta silloin kun onnistuu, se asettaa haasteita syömisen suunnittelulle – tai oikeastaan haaste on se, että pitää ylipäänsä vähän suunnitella. Suunnitelmat tuppaavat usein muuttumaan, mutta onneksi muutoksista poikii usein ihan mukavia yllätyksiä 🙂

Niin kävi eilen, kun olin ajatellut tehdä pasta puttanescaa Ghetto Gourmetin useammassa blogissa testatulla – ja kehutulla – reseptillä. Anjovista oli edellispäivän caesar-salaatista vielä vajaa purkki ja kapriksiakin piti sopivasti olla tartar-pihvin jäljiltä. Mutta ei ollutkaan. En halunnut testata reseptiä vajailla aineksilla, mutta halusin toisaalta kuitenkin hyödyntää anjovikset, eli ilmassa alkoi olla hyviä keittiökriisin aineksia 😉 Paniikinomaisen kaappien kaivelun jälkeen päädyin käyttämään ylähyllyltä löytyneen tonnikalapurkin ja vaihtamaan reseptikokeilut suosiolla merelliseen arkipastaan. Ja kannatti, lautaselle päätyi supersimppeli, nopea ja valehtelematta (oikeesti) herkullinen pasta! Tunnustan, etten ole koskaan laittanut anjovista pastaan, mutta jatkossa teen niin useamminkin.

Tonnikala-anjovispasta

1 tlk tonnikalaa vedessä
10 anjovisfilettä
kourallinen mustia oliiveja
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
1 tlk tomaattimurskaa
1 rkl sokeria
mustapippuria
oliiviöljyä
(suolaa)
parmesan-lastuja tarjoiluun

1. Pilko sipulit, hienonna anjovisfileet haarukalla ja laita suolalla maustettu pastavesi kiehumaan.

2. Kuullota sipuli. Sipulin kuullotuttua purista mukaan valkosipulinkynnet sekä lisää hienonnettu anjovis, tonnikala ja oliivit. Mausta mustapippurilla. Lisää pannulle tomaattimurska, sokeri sekä loraus oliiviöljyä. Anna poreilla hiljalleen muutama minuutti.

3. Kun pastan keitinvesi kiehahtaa, lisää pasta ja keitä pari-kolme minuuttia alle pakkauksen ohjeen. Valuta pasta ja lisää se kastikepannulle, jossa se saa kypsyä loppuun. Tarjoile parmesanlastujen tai raasteen kanssa.

Makaronilaatikko

maaliskuu 13, 2012

Makaronilaatikko ei ole aikoihin ollut mikään suuri suosikki, koska yhteen aikaan sitä tuli tehtyä melkein joka viikko hillitön satsi, jotan sitten syötiin monta päivää. Alkaahan se maistua vähän puulta jossain kohtaa.

Viikonloppuna tuli kuitenkin pitkästä aikaa ihan perinteisen, twistittömän makaronilaatikon himo. Koska aineet ovat melkein aina jääkaapissa, pääsin samoin tein antamaan mieliteolle periksi (ei, mulla ei ole selkärankaa ;). Ainut poikkeama ns. perusversiosta oli se, että laitoin mukaan pekonia, koska jääkaapissa ei ollut sikanautaa, vaan pelkästään naudan paistijauhelihaa. Pitää makaronilaatikossa possua ja rasvaa olla.

Makaronilaatikko (neljälle)

5 dl makaronia
4 kananmunaa
5-6 dl maitoa
1 iso sipuli
2-3 valkosipulinkynttä puristettuna
400g jauhelihaa (+ pekonia, jos jauhelihasi on liian
1/2 tl valkopippuria
1/2 tl mustapippuria
1/2 tl paprikajauhetta
suolaa

1. Kiehauta makaronille vesi kattilassa. Lisää kattilaan suolaa, ja keitä makaroneja pakkauksen ohjeen mukaan miinus pari minuuttia niin, etteivät ne kypsy täysin.

2. Kuullota sipulia hetki keskilämmöllä paistinpannussa. Nosta lämpöä, ja lisää jauheliha sekä valkosipuli. Mausta ruskistunut jauhelihaseos suolalla sekä musta- ja valkopippurilla, ja nosta syrjään odottamaan

3. Sekoita munamaito. Riko munat kannuun tai nokalliseen kulhoon, kaada päälle maito, lisää paprikajauhe, hieman valkopippuria ja suolaa, ja sekoita tasaisehkoksi.

4. Voitele uunivuoka. Sekoita vuoassa suurin osa makaroneista sekä jauheliha-sipuliseos. Levitä loput makaronit kerrokseksi pinnalle. Kaada päälle munamaito, joka saa ulottua makaroniseoksen pintaan saakka. Paista 180-asteisessa uunissa noin tunti.

Persiljalla ja kuivatuilla tomaateilla höystettyä arkipastaa

tammikuu 25, 2012

Apua, arkisen pastaruuankin saa riittävän tumpelo tärvättyä! En tiedä, miten se on edes mahdollista, mutta olen jostain syystä sössinyt tällä viikolla kaksi pastaa, joiden vaativin valmistusprosessi oli spagetin keitto. Suorituksesta voisi ehkä antaa jonkun palkinnon 🙂

Alkuperäinen ajatus oli kuitenkin hyvä, siksi laitan reseptin jakoon, jos joku on helppoa ruokaideaa vailla. Ja tietysti myös siksi, että olen niin tyhmän rehellinen, etten edes tajua väittää kokkailujeni aina onnistuvan ;D

Tarkoitus oli tehdä mahdollisimman yksinkertainen pasta: spagettia, uunissa kuivattuja tomaatteja, tuoreyrttiä, parmesania ja oliiviöljyä – mikä voisi mennä vikaan? Ensimmäisellä kerralla ainakin yrtti, jääkaapissa oli tillinjämä, jonka innostuin laittamaan kokeeksi kasvispastaan. En suosittele, pysyköön tilli pois pastastani jatkossa! Toisella kerralla meni makujen kanssa paremmin, pysyin kaukana tillistä ja laitoin persiljaa sen sijaan. Mehevyyttä pasta jäi kuitenkin hieman kaipaamaan, ensi kerralla ehkä vaihtaisin täysjyväspagetin perinteiseen valkoiseen ja lorottaisin päälle vielä vähän reilummin oliiviöljyä.

Arkinen kasvispasta (2 annosta)

spagettia (koska spagetti ei varsinaisesti ollut lisäke, annostelin paketin mukaan kahdelle ja vähän päälle)
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
1 porkkana
(aurinko- tai muuten vaan) kuivattuja tomaatteja
nippu persiljaa silputtuna
suolaa
pippuria
oliiviöljyä
parmesanraastetta

Laita spagettivesi kiehumaan, ja pilko odotellessasi sipuli, valkosipuli ja porkkana. Kuullota vihannekset pannulla runsaassa öljyssä. Lisää spagetti kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen ja keitä paketin ohjeen mukaan. Lisää kuullotettuihin vihanneksiin kuivatut tomaatit ja persiljasilppu, ja nosta syrjään kunnes spagetti on kypsää. Sekoita ainekset keskenään, lorota päälle runsaasti oliiviöljyä ja raasta päälle runsas keko parmesania. Viimeistele mustapippurilla.