Reseptit

Hieman hämmentyneenä selasin vanhoja päivityksiä jokin aika sitten etsiessäni ohjetta gochujang-tahnalla maustetulle kaalisalaatille, joka on ollut parin viime kesän suosikkejani. Enkö ihan oikeasti ole ottanut reseptiä talteen? Korjattakoon vahinko välittömästi, sillä salaatti on hurjan helppo ja herkullinen. Se sopii lisukkeeksi melkein mille tahansa grilliruoalle, mutta on ehkä parhaimmillaan hieman rasvaisemman lihan, esimerkiksi possun kasslerin tai kanansiipien kanssa. Allekirjoittanut on syönyt sitä hyvällä ruokahalulla myös uusien perunoiden ja sillin kera. En ole tahnan suhteen kovin kekseliäs vaan toistan lähes samaa gochujang-riisiviinietikka-kalakastike-hunaja-valkosipuli-inkivääri -komboa hieman eri mittasuhteissa hyvinkin erilaisissa konteksteissa, mutta voi pojat, se toimii aina. ...

Jos yhdistää kaksi tavattoman hyvää asiaa, thai-maustetun salaatin ja grillatun entrecoten, niin eihän siitä voi tulla kuin vielä parempaa. Voisin lähestulkoon elää erilaisilla aasialaistyylisillä salaateilla ja thai-naudanlihasalaatista on tullut tehtyä versio jos toinenkin, mutta herkullisimmillaan se on varmasti juuri grillatun lihan kanssa. Tällä kertaa helppo ja nopea ruoka pelasti erään väsyneen arki-illan, mutta sopii hyvin myös viikonloppuun, jos et ole aikeissa käyttää koko päivää ruoanlaittoon. Lisuketta kaipaavalle salaatin kaveriksi sopii hyvin höyrytetty jasmiiniriisi. ...

Talvella minun kiertäessäni grilliltä toiselle mies hifisteli kotona valmistamalla nuudeleita (tässä kohtaa voi toki miettiä, kumpi meistä olikaan se ruokabloggaaja). Taikinaa jäi ylikin, joten pakastimme sen tulevia tarpeita varten. Sinne se ehti jo unohtuakin, kunnes pari viikkoa sitten ostin lentokonelukemiseksii BBC Good Food -lehden kasvisruokanumeron, jonka udon-kaali-sieniresepti muistutti pakastimessa olevasta nuudelitaikinasta. Teen nuudeliruokia ihan aniharvoin reseptiä käyttäen, mutta nyt reseptin kaali, sienet ja erityisesti ne udonit houkuttelivat niin, että ohje päätyi kokeiluun. ...

Alkukevät saa minussa yleensä liikkeelle innostuksen Lähi-idän keittiötä kohtaan. Pääsiäisen lähestyessä teen lampaan kaveriksi tahnoja ja mausteisia salaatteja linsseistä, kvinoasta ja bulgurista. Tänä vuonna ihastuin tähän munakoisotahnaan niin paljon, että sitä on tullut tehtyä myöhemminkin keväällä, eikä loppua näy. Baba ghanoushia monelta osin jäljittelevän tahnan juju on saksanpähkinöissä, jotka tekevät siitä mahtavan täyteläisen ja ruokaisan. Valmistuskin on helppoa, munakoisot paahdetaan ja sen jälkeen kaikki ainekset vain sekoitetaan keskenään. Omaan makuuni pidän tahnasta hieman voimakkaampana ilman maitotuotteita, mutta koko perheelle tehtäessä pehmennän makua muutamalla ruokalusikallisella paksua kreikkalaista jugurttia. Tahna sopii dipiksi lähes mille vaan, mutta maistuu hyvältä myös sellaisenaan lusikoituna. ...

Edellisvapun alla halusin kokeilla churrojen tekemistä. Kaivelin jostain netin syövereistä ohjeen, jossa vinkattiin taikinan pursottamisesta voidellun leivinpaperin päälle pellille sen sijaan, että se pursotettaisiin normaaliin tapaan suoraan paistokattilaan. En tiedä, oliko syynä samaan ajankohtaan osuneet muuttovalmistelut, silloisen äitiyslomalaisen väsymys vai se, ettei pitäisi uskoa kaikkea lukemaansa, mutta kokeilu epäonnistui täydellisesti (kuvatodiste löytyy tästä tekstistä). Churrot eivät koskaan päässeet edes paistoon saakka, mutta niin paljon jäi asiasta hampaankoloon, että vannoin ottavani pötkylöistä vielä revanssin. Mikä olisikaan parempi ajankohta kuin seuraava vappu? ...

Blogihiljaisuudesta moi! Täällä ollaan edelleen. Kevät on ollut kiireinen ja ruoanlaitto tuntunut usein enemmän velvollisuudelta kuin virkistävältä harrastukselta, minkä vuoksi ei blogikaan ole päivittynyt kovin ahkeraan tahtiin. Olen onneksi luvannut itselleni, etten tämänhetkisessä elämäntilanteessa aseta blogille huikeita tavoitteita vaan pidän harrastuksen henkireikänä, josta saa ja pitää nauttia ilman suorituspaineita. Pitkä kirjoitustauko ei helpota hommaan ryhtymistä, mutta taannoin huomasin taas inspiraation pilkahduksia, jotka saivat minut palaamaan näppäimistön äärelle. Kevät! Parsaa! Kalaa! Kaikenlaisia ihanuuksia on maailma täynnä, kun niitä vaan muistaa katsoa. ...

Perheemme aikuisten pitkän ajan kalaruokasuosikkeihin kuuluu thaimaalaisittain maustettu, höyrytetty valkoinen kala. Kala, aromaattiset yrtit ja riisi muodostavat yhdistelmän, joka tuntuu lähes puhdistavalta, ruoka on samaan aikaan täyttä tavaraa mutta jättää silti ruokailijalle keveän olon. Ruoka on myös ihastuttavan yksinkertainen, jollaisia parhaat kalaruoat mielestäni ovat. Niin tykästynyt olen tähän kalaan, että olin hyvin yllättynyt huomatessani, etten ollut koskaan kirjoittanut siitä. Onneksi otin edes pari pikaista kuvaa tämänkertaisesta vedoksesta ennen sen syömistä, sillä on korkea aika korjata tuo puute blogissani. ...

Blogista päätellen meillä on menty alkuvuosi vastavirtaan nykytrendeihin verrattuna; lihaa, grillisapuskaa ja vielä vähän lisää lihaa. Ja taas on possua. Mutta hei, tähän viimeisimpään puolustukseni on, että meillä valmistetaan porsaanlihaa nykyisin aniharvoin. Pääsyynä on, ettemme enää asu kätevän noutomatkan päässä ihanasta Kiven Säästöpossusta, josta aiemmin tapasimme hakea ihan turkasen hyvää luomupossua puolikas eläin kerrallaan. Nykyisiltä asuinhoodeilta emme ole ihan vastaavaa löytänyt, vaikka kompensoivasti lammasta ja nautaa on nyt mukavasti tarjolla. Toisena syynä vähäiseen porsaanlihan käyttöön lienee se, ettei meilläkään ihan oikeasti mennä niin vastavirtaan trendeistä kuin mitä julkaistuista resepteistä voisi päätellä. Liha-aterioita tulee tehtyä selvästi aiempaa vähemmän, ja usein liha on meillä hirveä. ...

Arkiruoan täytyy olla nopeaa, mutta ei viikonloppuisinkaan ole läheskään aina mahdollisuutta rauhoittua kokkaamaan pitkän kaavan mukaan. Se on asia, josta olen toisinaan hieman pahoillani, mutta jonka olen valmis nielemään; viikossa on kaksi vain kaksi vapaapäivää ja ajalle monta ottajaa. Ruoan kuitenkin soisi olevan hyvää, on se lautasella kuinka nopeasti tai hitaasti tahansa. Muutama viikko sitten valmistin arkipäivälliseksi broilerin paistileikkeitä (eli luuttomia reisipaloja) niin, että ruskistin ensin leikkeet, lisäsin kasviksia ja lientä ja hauduttelin palat liemessä kypsäksi. Lopuksi samaan pannuun lensivät vielä edellispäivän makaroonit, jotka saivat ihan uutta elämää imaistuaan kanalientä pannusta. Helppoa, hyvää ja vähätiskistä. Kanapannusta juontui ajatus tehdä samantapainen ruoka aasialaisella twistillä, broileria, lämmittävää lientä ja tuoreyrttejä, sekä samalla pannulla kypsyneet nuudelit. Seuraavana viikonloppuna ryhdyin tuumasta toimeen, ja aasiasta vaikutteita ottava yhden pannun kanaruoka - nopeudeltaan sopiva sekä arkeen että viikonloppuun - sai ensiesityksensä. ...

Lihapullat, lihapullat. Onko ketään, joka ei niistä tykkäisi? Tein tosi pitkästä aikaa hyvin perinteisiä, pannulla ruskistettuja ja kermaisessa kastikkeessa kypsäksi haudutettuja lihapullia. Ei kenties kovin terveellistä, mutta ei niitä ole tarkoitus joka päivä syödäkään. Siksi tein pullat myös vähän juhlavammalla otteella, käyttäen naudan tai sikanaudan sijasta hirven jauhelihaa. Kastike sai kerman lisäksi makua konjakista ja viherpippureista. Olen aina vähän skeptinen hirvenlihapullien äärellä, koska vähärasvaisesta jauhelihasta tehtävät pullat muuttuvat niin helposti kuiviksi ja koviksi. Taikinaan lisätty pekoni ja raastettu omena pitivät kokonaisuuden kuitenkin todella mehevänä, joten huoleni oli turha. Väitän, että näitä kehtaisi tarjota illallisvieraillekin. ...