Ei varmasti ole mikään yllätys, että huhti-toukokuuta ei voi ohittaa ilman parsaa. Saakoon se siis kunnian olla myös huhtikuun teemakasvis. Parsakausi ei ihan vielä ole parhaimmillaan ja kaupan parsa on vielä pitkälti lennätetty Perusta, mutta nyt on jo hyvä hetki ruveta keräämään reseptejä varastoon parhaita parsahetkiä varten. Me aloitimme parsan syömisen tältä vuodelta eilen, kun valmistimme sitä suosikkitapaamme grillissä, ihan vain oliiviöljy-soijaseoksella valeltuna ja sitruunamehulla maustettuna. Itselleni vihreä versio on tutumpaa, joten nyt onkin korkea aika ottaa myös valkoinen parsa käsittelyyn!
Johdantona vihreisiin ja valkoisiin pötkylöihin muutama muistutus parsan valinnasta ja käsittelystä:
- Valitse parsanippu, joka on mahdollisimman napakka. Parsat saavat nitistä, kun niitä vähän hankaa toisiaan vasten, ja nuput ovat terhakat.
- Käsittelyyn on useampia vaihtoehtoja; yksi leikkaa vähän kannasta pois ja kuorii puumaista vartta n. 5 cm matkalta, toinen taittaa parsaa ja antaa sen napsahtaa “luonnollisesta” kohdastaan, tarkoittaen, että parsa menee poikki puumaisen ja hyvän osan rajalta. Minä käytän jälkimmäistä tekniikkaa, mutta tunnustan, että joskus menee kyllä vähän vartta hukkaan, kun oikein taivuttelee…
- Älä kypsennä yli! Parsa ei tarvitse kuin muutaman minuutin aikaa, valmistuu se sitten kattilassa, pannulla tai grillissä.
P.S. Tunnustan samalla julkisesti, että fenkolin kohdalla haasteeni epäonnistui, blogiin asti ehti nimittäin vain kolme reseptiä, vaikka useammin fenkolista kokkasinkin. Täytyy keksiä itselleen joku sopiva sakkokierros.