Posts

Vaikka uusien perunoiden kausi on lyhyt ja siitä pitäisi ottaa kaikki irti, olen vähän nirso, mitä tulee pottujen alkuperämaahan. Espanjalaiset eivät käy ollenkaan ja ruotsalaisetkin vähän pitkin hampain. Minusta peruna on vähän kuin guinness, se kärsii matkustuksesta. Siksipä odottelen vielä kotimaisten uusien pottujen sankempaa rantautumista kauppoihin, ja erityisesti omien ämpäripottujen kasvua! Odotellessa turvauduin kuitenkin jo ruotsalaispottuihin - ehkä en kelpuuta niitä sillilautaseni laitaan, mutta salaatissa ne toimivat mukavasti fetan, herneiden ja mintun kanssa. Vielä helpomman salaatin saa tehtyä, jos käyttää edellisen päivän jämäperunoita. Hieman sitruunaa ja oliiviöljyä, ja mukava kesälounas onkin siinä! ...

Kuva ei liity oikeastaan mihinkään, mutta ovathan tuollaiset grillissä kypsyvät tomaatit mukavan kesäisiä :) Aurinkoista kesäkuuta! Minna Keittiössä, kotona ja puutarhassa -blogista heitti jo pari viikkoa sitten 11 kysymyksen haasteella, joka on jäänyt hautumaan, kunnes sain vähän jonossa olevia kirjoituksia julkaistua. Haasteen säännöt kuuluvat näin: 1. Kiitä ihmistä, jolta sait tunnustuksen. 2. Vastaa sinulle esitettyihin 11 kysymykseen. 3. Keksi 11 kysymystä. 4. Jaa tunnustus 11 blogille, joilla on alle 200 lukijaa. ...

Kerroin aiemmin teetauostamme Juvan englantilaisella teehuoneella. Samaisella reissulla testasimme paluumatkalla myös Heinolan Heilan ruokapalvelut, mutta siitä jäi aiemmin kirjoittamatta (miten niin päivitykset lagaavat? ;). No, parempi myöhään… Itse olen toistaiseksi osunut paikalle vain aukioloaikojen ulkopuolella, mutta Heinolan ABC: kupeessa sijaitseva lähiruoka- ja luomukauppa/ravintola Heila on saanut säännöllisesti mainintoja ja kehuja kanssabloggaajien keskuudessa. Yleensä esiin nousee kuitenkin lähinnä myymäläpuolen tarjonta. Nyt kävimme jo menomatkalla tankkauksen yhteydessä pistämässä nenämme ovesta sisään ja toteamassa, että ravintolapuolen harmaahirsi - olkoonkin ehkä kliseistä - näytti huomattavasti ABC:n vastaavaa viihtyisämmältä, ja päätimme ottaa asiaksemme ehtiä takaisin aukioloaukojen puitteissa ja nimenomaan syömään. ...

Arki-illan grillauksiin tein taannoin nopeita rapuvartaita, jotka saivat aasialaistyylisen pikamarinadin. Ravut olivat peräisin pakastealtaasta tiikeriravun nimikkeellä, mutta kypsänä ne kyllä näyttivät ja maistuivat minusta prikulleen samalta, kuin ne, mitä myydään englanniksi king prawnina (muistaakseni tiger prawnina olen saanut eteeni vähän isompia mötkylöitä). Mutta mene ja tiedä, olivat mitä olivat. Joku fiksumpi valistakoon halutessaan, koska en nyt vaivautunut googlaamaan itse ;) Rapuvartaista tuli hyvin maltillisella vaivannäöllä oikein passeleita. Kuorin ravut etukäteen ja poistin niistä suolet, mutta ne voisi hyvin grillata kuorineenkin ja näperrellä kuoret pois sitten syömisvaiheessa. ...

Meillä ei ole tänä keväänä mitään omia juhlia vietettäväksi, mutta nyt kun monessa paikassa näkyy ajankohtaisia voileipäkakku- ja juhlatarjoiluvinkkejä, minullekin on iskenyt voileipäkakun himo. Niinpä innostuin muutama ilta sitten tekemään kakun ihan muuten vaan, ja nyt se alkaa olla jo syötykin :) Kakun resepti taitaa alun perin olla erään sukulaisrouvan, ja äitini on tehnyt sitä meidän perheemme juhliin jo varmasti viimeiset parikymmentä vuotta. Resepti on niin yksinkertainen, että kakku saattaa tuntua jopa liian arkiselta, mutta samalla se on kuitenkin todella herkullinen ja toiminut joka ikisissä juhlissa, missä sitä on tarjoiltu. Tämä kakku on ollut se, joka hupenee juhlapöydästä ensimmäisenä, riippumatta porukasta tai siitä, mitä muuta on tarjolla. Suosittelen erityisesti voileipäkakkunoviiseille! ...

Blogista huolimatta suuri osa ruuanlaitosta on sellaista ihan tavallista, josta ei jää mitään kerrottavaa jälkipolville. Sitä kanasuikale-wokkivihannes-riisimössöä siis. Sitten on kokeiluja ja projekteja, joista kannattaa kirjoittaa, menivät ne syteen tai saveen. Ja toki niitä arkiruokia, joissa on joku kiva idea jaettavaksikin. Mutta joskus tulee sellaisia onnistumisia, että ei tiedä, miten päin niistä edes kertoisi. Kun kaikki vaan menee ihan totaalisen nappiin. Tänään sain sellaisen onnistumisen pinaattimuffinieni kanssa, että haluan levittää niiden ilosanomaa ihan kaikille - tehkää näitä! Muffinit olivat niin kauniita, että hihkuin innosta, kun otin niitä uunista, ja niin hyviä, että rupesin melkein itkemään ilosta, kun isäntäkin kehui ne maasta taivaaseen (tai siis ehkä en vaan melkein, mutta en tunnusta ;). Ja sanoinko vielä, että nämä olivat myös ihanan helppoja? ...

Sähkösavustin osoittautui hintansa väärtiksi heti toisella käyttökerralla :) Pyysin isäntää tuomaan jonkun kalan kaupasta, speksillä “tuoreudella on enemmän väliä kuin kalalajilla”, ja sain tuomisiksi taimenen. Lykkäsimme elukan savustuspönttöön ja siitä tuli niin hyvää, että söimme melkein koko kalan ihan kertaheitolla! Koskaan en enää hairahda ostamaan savukalaa kun sitä saa niin helposti tehtyä ihan itse. Hirveästi reseptiikkaa ei savustukseen kuulu, mutta koska itse ensikertalaisena kalansavustajana etsin jonkin verran vinkkejä, laitan tähän jakoon suurin piirtein, mitä kannattaa onnistuakseen tehdä (tai millä ainakin meidän kalamme onnistui): ...

Viikonloppuna tuli harrastettua hieman maakuntamatkailua viitostietä pitkin. Normaalisti teemme pitkätkin autoreissut aika määrätietoisesti kohteesta A kohteeseen B, mahdollisimman lyhyillä ja vähillä stopeilla. Olemme huomanneet, että sekä me että koirat väsymme tällä taktiikalla vähemmän, kuin silloin, jos pidämme reilut tauot mutta joudumme viipymään tien päällä pidempään. Määränpäässä on sitten mukava rentoutua. Tällä kertaa olimme kuitenkin harvinaisesti isännän kanssa ihan kahdestaan liikkeellä. Seisojat olivat päivähoidossa ja meillä ei ollut matkalla sellaista määränpäätä, johon tarvitsisi kiirehtiä jäädäkseen. Niinpä yksi retken ajatuksista oli poiketa muutamassa hyväksi kehutussa pysähdyspaikassa, kun reissun luonne hyvin sellaiseen sopi. ...

Ostin etnokaupasta vihreitä mangoja ajatuksena tehdä mangosalaattia, sellaista samantapaista kuin esim. Farangissa on tarjolla (kuulostaapa helpolta kun sen näin sanon ;). Mangot unohtuivat kuitenkin pariksi viikoksi kaappiin ja kun eilen vihdoin ne sieltä kaivelin grilliateriaa ehostamaan, olivat ne aivan liian kypsää kamaa toimiakseen salaatissa. Nopean jääkaappi-inventaarion pohjalta päädyin viime hetkellä tekemään aasialaishenkisen mutta “mummonkurkkutyyppisen” kurkkulisäkkeen mangosalaatin sijaan. Kurkut eivät edusta minkään tietyn maan keittiötä vaan niiden sekaan on nakeltu vähän erityyppisiä aasialaisia makuja; ne ovat kuitenkin luottolisäkkeeni silloin, kun haluan jotain no peaa, raikasta ja mausteista esim. nuudeliaterian kylkeen. ...

“Voidaanko savustaa sämpylätkin”, kysyi isäntä eilen kun kasasi sähkösavustinta ja minä kohotin sämpylätaikinaa. No ehkä ei, mutta kysymys kuvastaa hyvin sitä, miten innoissamme olimme pitkään toivotusta, vastahankitusta savustimesta. Kohta sinne menisi ihan kaikkea! Ensimmäiseen savustuskokeiluun kaivoin pakastimesta uuden ja edellisen luomupossunpuolikkaan kielet ja sydämet. Olen joskus syönyt savustettua poron sydäntä, ja se oli niin hyvää, että halusin päästä savustushommiin myös possun sydämen kanssa. Kielet otin mukaan bonuksena ajatuksella, että tulisivatpahan laitettua kuljeksimasta. Tykkään kielestä ja olen naudan kieltä joskus keitellytkin, mutta tulokset olivat vähän sinne päin (muuten ihan hyvää mutta huonon putsauksen vuoksi mukaan jäi suutuntumalta hieman ällöjä paloja), joten nyt odotukset eivät olleet erityisen korkealla. ...