Posts

(pahoitteluni heti alkuun, kuvat ovat taattua kännykkäkameralaatua - kun kerrankin ravintolassa olisi helppo kuvausvalo, unohtui kamera kotiin…) Muistatteko Snellmanin Kunnon Lenkki -kisan, johon osallistuin helmikuussa? No, noin kuukausi takaperin sain aiheeseen liittyen hurjan mukavan sähköpostin, jossa kerrottiin minun lenkki-lehtikaalifrittatareseptini olleen raadin mielestä palkitsemisen arvoinen. Jee!! Ja vielä uudestaan, jee!! :) Hienoon palkintoon kuuluu muutakin - mistä lisää joskus hamassa tulevaisuudessa - mutta osana palkintoa pääsin myös mukavalle dinnerille uuteen ravintola Pastikseen. Mahtava yllätys, kiitokset kisan järjestäjille! ...

Muistatteko shooter’s sandwichin, jonka arvelin löytävän paikkansa myös tämän kesän piknikeväissä (onhan vappuna toki jo kesä)? Ennustukseni osui sikäli oikeaan, että tein leivästä version heti kauden ensimmäiselle piknikille. Alkuperäisen, lihaisamman vedoksen sijaan lähdin hakemaan voileipäkakuille tyypillisiä makuja; tuorejuustoa, majoneesia, kinkkua, maksamakkaraa, paprikaa, maustekurkkua ja juustoraastetta. Lopputuloksesta tulikin sitten enemmän eräänlainen sisäänrakennettu voileipäkakku kuin se alkuperäinen ampujanleipä. Leipä toimi odotusten mukaan loistavasti piknikillä; miettikääpä, miten hyvältä voileipäkakku maistuu ulkoilmassa, mutta miten hankala se on kuljettaa ehjänä takapihaa kauemmas suuntautuvalle retkelle. Oman leipäkuoren sisällä matkustava malli sen sijaan on todella vaivaton, ja paperiin käärityn leivän voi jopa leikata avaamatta itse pakettia, paperista on kiva pitää syödessä kiinni niin sormetkaan eivät suttaannu. ...

Hauskaa vappua! Työpäivän ja tulevien piknikeväiden kokkaamisen jälkeen sammuin eilen sohvalle klo 21.30, joten onneksi en ollut vastuussa donitseista, jotka tuossa kohtaa odottivat vielä pellillä liinan alla paistoon pääsyä. Isäntä toimi donitsimestarina, joten ne valmistuivat minun näkökulmastani kuin itsestään, ja söin niitä juuri aamupalaksi. Toim. huom. tosin, raahauduin kuitenkin vielä klo 22 jälkeen sohvalta muristen reippaasti pyöräyttämään osan rinkuloista sokerissa ja pihistin muutaman samalla myös iltapalaksi, ennen kuin sammuin uudestaan. ...

Jos tänään innostut, niin ehdit vielä tehdä simaa vappupäivän rientoihin! Minä laitoin omani torstaina, ja huoneenlämmössä käytyään se alkaa nyt näyttää melko valmiilta. Ohjeen otin - tittididii - fariinisokeripaketin kyljestä, hieman äidiltä lisäneuvoa kysyen. Jos simasta haluaa hieman vaaleampaa, voi puolet sokerista korvata tavallisella hienosokerilla. Simaa lukuunottamatta vappumenyy on edelleen hieman auki, mutta enemmän turvaudumme perinteisiin piknikeväisiin kuin hienompiin herkkuihin. Piknik saattaa tietysti tapahtua myös olohuoneessa :) Donitseja tulemme ainakin tekemään, sekä perunasalaattia. Jos vielä mietit perunasalaattivalintaasi, tässä muutama vinkki arkistojen aarteista: ...

Taannoin arki-iltana koitin nälkäisenä ja väsyneenä kuumeisesti kaivella jotain syötävää kaappien uumenista - olin varannut ruuaksi pienen palan lohta sekä parsaa, mutta jotenkin mieli teki saada lautaselle vähän enemmänkin. Löytämäni risottoriisi, parmesan ja kuohuviini suuntasivat ajatukseni risottoon, ja jääkaapista löytynyt fenkoli vahvisti suunnitelman - fenkolirisottoa! Hyvää tuli, vaikkei erityisen kaunista. Ja vaikka arkiruuaksi väkertämistä vähän olikin, ei se jälkikäteen harmittanut :) Fenkolirisotto (kahdelle) 1,5 dl arborio-riisiä 1 sipuli silputtuna 1 fenkoli pieneksi silputtuna 1 valkosipulin kynsi hienonnettuna 1 lasillinen kuohuviiniä ...

Ihanaa, ensimmäinen päivä tänä keväänä kun saa nostaa läppärin ja itsensä pihatuoliin ja kirjoitella auringonpaisteessa! Viis siitä, että näytöltä ei tahdon nähdä juuri mitään, nyt on kevät :) Keväiseen moodiin sopivasti testasin Soppaa ja silmukoita -blogin vietnamilaisen goi ga -kanasalaatin. Sitä on kehuttu hurjasti, ja ainakin Chez Jasulta löytyy versio samaisesta reseptistä. Itselleni vietnamilainen keittiö ei ole erityisen tuttu, mutta thai-keittiöstä inspiroituneena teemme isännän kanssa tuon tuostakin kaikenlaisia salaatteja, joiden autenttisuuden osumatarkkuus joko Thaimaahan tai naapurimaihin todennäköisesti vaihtelee. Päällisin puolin tämäkin ohje vaikutti hyvin samantyyppiseltä kuin aiemmin tehdyt salaatit, mutta ilmeisesti mittasuhteet olivat sen verran erilaiset, että maku oli kuitenkin ihan omanlaisensa. ...

Olenkin jo valitellut, että kitupiikkeilylläni ei pyyhi kovin hyvin (eli kauppalasku on aina isompi, kuin mitä soisin sen olevan), mutta toisinaan sentään tulee tehtyä budjettiruokiakin. Yksi niistä, linssikeitto jää minulla usein tekemättä, koska ajattelen sen aina olevan niin kovin tylsää. Silloin kun kuitenkin sitä teen, se yllättää joka kerta sillä, ettei ole ollenkaan tylsää, vaan täyttävää, maukasta ja lämmittävää. Tämänkertainen ohje on pitkästi hatusta taiteiltu vanhojen muistikuvien pohjalta; linssien kanssa sitruunaa, juustokuminaa ja tomaattimurskaa. Löytyipä jääkaapista vielä avattu paketti fetaakin, joka sopan päälle murusteltuna kohotti aterian arkisuudestaan mukavaksi viikonloppulounaaksi :) ...

Kuten monessa muussakin kodissa, meilläkin rääpittiin pääsiäislammasta lähi-idän hengessä, kera mm. erilaisten tahnojen. Hummukset ja tsatsikit ovat jo vanhoja tuttuja, mutta tätä ihanaa, mausteista paprikatahnaa maistoin ensimmäistä kertaa vasta ystäväni Marian luona talvella, ja pummasin reseptin heti kiertoon itselleni. Alkuperäinen resepti löytyy Cook Eat Live Vegetarian -blogista, jota jäin muuten ihan haltioissani selaamaan pidemmältikin, kasvisruokareseptit ja kauniit kuvat veivät kielen mennessään! Jätin saksanpähkinät omasta versiostani pois, mutta muuten olin melko reseptiuskollinen. Tosin jälkikäteen kuvia katsoessani tajusin, että eihän meillä ollut kokkaushetkellä persiljaakaan, vaan olin korvannut sen korianterilla. Sekin kuitenkin toimi. Lopputulos sopii loistavasti esim. pitaleivän väliin lampaan ja tsatsikin kera, tai oikeastaan ihan muutenkin vaan leivän kaveriksi. Sen sanottuani, vatsamme olivat pääsiäisenä niin täynnä, ettemme lopulta edes tehneet pitaleipiä vaan rääpimme lampaan pelkkien tahnojen ja salaatin kera. ...

Kuvasta tuli turhankin samankaltainen Option kanssa, mutta purkkini oli vähän turhan iso, joten sivukuva olisi ollut kovin ruma… Pari ruokajuttua aiheuttavat minulle niin suurta riippuvuutta, että en voi lopettaa niiden syömistä, ennen kuin syötävää ei enää ole. Yksi on tuoreet herneet, ja toinen on kimchi. Erityisesti jälkimmäinen ei ole kaikkien mieleen, mutta minä vain olen hulluna kimchiin. Turha tulla kitisemään “mädästä kaalista”, eihän se nyt ole hapankaalia kummempaa! Muutaman kerran olen ennenkin tehnyt kimchiä, mutta menestys on ollut vähän vaihtelevaa. Useimmiten kiinankaali on jäänyt vähän raa’an tuntuiseksi, ja joskus taas maut ovat olleet liian pliisut. Joskus on käynyt myös niin, että kimchi on huvennut purkistaan pala palalta jo ennen, kun se olisi valmista… ...

Kun muut elävät jo pitkälti huhtikuuta, minä palaan vielä pääsiäiseen muutaman kirjoituksen ajaksi. Sangen mielikuvituksettomasti lmeillä(kin) syötiin ampaanviulua, mutta siitä tuli kuitenkin aika hyvää, joten kannattaa repostella vähän vaikka jälkikäteen! Ohjeesta en voi ottaa kunniaa, vaan se on Mysi Lahtisen tunnettu lampaanviuluohje ties kuinka monen vuoden takaa. Minä nappasin sen Kulinaarimurulasta. Muistan, kuinka joskus ysärillä paikallisen kaupan lihamestari neuvoi tekemään kahvikastiketta lampaanviulun kanssa, mutta vasta nyt tuli testattua - ja kannatti, miksi odotinkaan niin pitkään? ...