Posts

Kotitoimistopäivänä viikolla olin ilman lounasta. Nuudelipäivä siis :) Kaivoin jääkaapista kurkkua ja purjoa, pilkoin ne ja vähän valkosipulia nuudelin kaveriksi, ja tein nopean maapähkinävoikastikkeen. Ajatuksen tällaisesta lämpimästä nuudelisalaatista nappasin alun perin täältä, ja olen aiemmin kokannut joitain versioista. Kulinaarimurulassa hiljattain kokatut maapähkinänuudelit toivat herkun taas mieleen. Aina se on ollut hyvää, mutta nyt oli ihan superhyvää, vaikka korianterilla olisi varmaan ollut vielä parempaa. Jotenkin kaikki maut sattuivat menemään juuri oikein tasapainoon, ja ei-mitään-lounasta muuttui sairaan hyväksi lounaaksi. Noin kymmenessä minuutissa! ...

Tällä viikolla ei ole paljon kokkailtu mitään mainitsemisen arvoista (en taaskaan viitsinyt kolmea kertaa julkaista samaa kana-nuudelireseptiä…), mutta alkuviikosta tein sentään ankanjämistä jotain risoton tapaista. Nimenomaan tapaista, koska ei ruoka risotosta menisi, vaikka tosi hyvää olikin. Mitään esteettistä se ei ollut myöskään, mutta edelleen tosi hyvää. Jääkaapissa asusti viikonloppuna tehtyjä ankankoipia, joista jäi pari yli vielä alkuviikolle; risottoa taas oli tarkoitus tehdä vähän eri tykötarpeista, mutta ankankoipien ja ylijäämäliemen käyttö houkutti niin paljon, että suunnitelmat muuttuivat. Tummien torvisienten - joita syyskuisen sienilöydökseni ansiosta pursusi pakastimessa - taas ajattelin sopivan makunsa puolesta tumman linnun kanssa. ...

Ostin taannoin pakastimeen ankankoipia, kun kilohinta oli kohdillaan. Olen koipia “valmistanut” aiemmin vain valmiiksi kypsänä, joten hain apua Foodgawkerista. Lainasin metodin tästä ohjeesta, jossa mainostettiin rapeaa nahkaa ja suussasulavaa lihaa, mutta tein ihan reilusti yksinkertaisemman version, mm. ilman karpaloita ja kokoonkeittelyä. Makeana komponenttina käytin pihlajanmarjahyytelöä, jonka lisäsin vasta lautaselle. Upeasti toimi näinkin, vaikka mitään maailman kauneinta ruokaa en saanutkaan aikaan. Lisukkeeksi oli hieno tarkoitus tehdä risottoa ja papuja, mutta ruoka-aika venähti niin myöhäiseksi, että söin sitten ankan ihan sellaisenaan pelkästään liemensä kera. ...

Lasagne on ihan huippua. Valmistelut ottavat vaivansa, mutta lopputulos muhii uunissa itsensä valmiiksi ilman, että emännän tarvitsee tehdä mitään (paitsi ehkä ottaa lasillinen punkkua). Ja maistuu hyvältä uudelleenkin lämmitettynä. Enkä tiedä ketään, joka ei siitä tykkäisi :) Minulla on tapana tehdä lasagnen jauhelihakastikkeesta melko kasvispitoinen, olen normaalisti lisännyt ainakin sieniä, paprikaa, porkkanaa ja sipulia. Juustokastikkeen ja metodin osalta olen luntannut ohjeen Myllyn Paras -lasagnelevypaketin kyljestä. Lasagne (satsista tulee iso uunivuoallinen) ...

Keväällä tein jossain vaiheessa helppoa ja ihan turkasen hyvää - vaikka itse kehunkin - lämmintä couscoussalaattia, johon tuli paistettuja, tuoreita kasviksia ja fetaa. Sittemmin syyskuun vegaanisen ruokahaasteen tultua julki mietin, että samantyyppinen setti jollain muulla kuin fetalla toimisi varmaan mainiosti, jos vegaanivieraille miettisi tarjottavaa, mutta itse haasteeseen en ehtinyt osallistumaan. Vaikka haaste tuli ja meni, itse asia jäi mieleen eikä koskaan ole myöhäistä tehdä jotain ruokaa muuten vaan, joten laitoin eilen illalla couscousit ja kasvikset tulille. Salaatti oli helppo tehdä, ja alla kirjattuja vaiheita voi tehdä aika paljon limittäinkin, jolloin valmistus on myös nopeaa. ...

Vielä ehtii parin päivän ajan, silakkamarkkinoille nimittäin. Meillä isäntä ehti jo todeta viikonloppuna, ettei hänen tarvitse päästä silakkamarkkinoille, mutta hänen “tarvitsee silakkamarkkinoiden tuotteita”. Jaaha. Ahneena suursyömärinä kuuliaisena rouvana kävin sitten jo maanantaina, kun oli muutakin asiaa Kauppatorin suuntaan. Markkinoilla oli hyvässä ja pahassa hyvin perinteistä (ja perinteinenhän tapahtuma onkin, kun lasissa on kolmatta sataa markkinavuotta); silakka- ja muiden saaristolaisherkkujen tuottajia myymässä antimiaan joko pienistä kojuista tai suoraan veneistä, jotka on usein koristeltu syksyiseen tunnelmaan. Mukavaa tänä vuonna oli, että mielestäni tarjolla oli aiempaa hieman enemmän myös pieniä purkkeja, ja jos hinnat eivät ole laskeneet, eivät ne ole juuri nousseetkaan pariin viimeiseen vuoteen. Ostoskoriini päätyi punaviinisilakkaa, sinappisilakkaa, maustekalaa, valkosipulikurkkuja ja konjakkimarinoitua lohta. Nyt on sitten silakkaa purtavana lähiviikoille :) ...

Paistetut muikut ei ole pikaruokaklassikko, mutta se on erikseen sekä klassikko että tarvittaessa pikaruokaa. Ja sopii myös sormin syötäväksi! Hintakin on usein viiden ja seitsemän euron välillä ja jos jaksaa itse perata (minä harvemmin jaksan, mutta ei se vaikeaa ole), halvemmallakin voi löytyä. Klassikkoversio perunamuusin ja vaikka etikkapunajuurten kanssa on ihan huippu, mutta hyvin toimii myös sellaisenaan tai leivän päällä tarjoiltuna pikaversiona. Pikaversio siis tarkoittaa pelkkiä muikkuja, koska perunamuusin valmistaminen ottaa aikansa. ...

Seisoja ja isäntä kotiutuivat vihdoin, ja minäkin sain aktivoiduttua. Säälittävää, mutta niin kauan kun olin yksin kotona, en oikein osannut ryhtyä mihinkään ja haahuilin vain tuhannen eri asian välillä tekemättä lopulta juuri mitään. Kokkaamaan en myöskään ryhtynyt, vaan savulohisalaattia lukuunottamatta elin maksamakkaravoileivillä Tänään oli kuitenkin taas kokkausinspiraatio, ja se kohdistui kauden ensimmäiseen simpukka-ateriaan. Simpukoita olen himoinnut koko kesän, mutta olen yrittänyt pysyä sanonnassa, jonka mukaan niitä tulisi ostaa vain sellaisina kuukausina, joissa on (ainakin enkuksi) r-kirjain, eli syyskuusta huhtikuuhun (joissa ei suomeksi ole kummassakaan r-kirjainta). ...

Palasin eilen lomilta ja lomahaikeus on suuri. Suuri on myös hämmennys, koska en ole useampaan viikkoon touhunnut mitään järkevää normaalivarusteisessa keittiössä - tälläkin lomalla ruokateemana oli helppous. Vietimme paljon aikaa metsässä ja tien päällä, joten tein hyvin matkustavaa kaalilaatikkoa ja hernekeittoa jo etukäteen lämmitettäväksi, ja muutoin haalimme jääkaappiin minimivaivalla valmistuvia tarpeita. Myös roskaruoka tuli tutuksi kun ajokilometrit karttuivat, laskin syöneeni kahden viikon aikana ainakin kuusi hampurilaisateriaa milloin mistäkin tienvarsigrillistä sekä muutamat makkispekkikset. Eineksetkin kokivat ihan uuden kultakauden, kun innostuin ostamaan roiskeläppäpitsoja ja lihiksiä eväiksi :D ...

Parin viikon säästökuuriyritys on nyt takana; miten mahdoin onnistua? Kouluarvosanaa tästä puuhasta on sangen hankala antaa, mutta allaolevaan olen koittanut kerätä havaintoja onnistumisista ja kompastuskivistä. Kuuri osui sikäli hankalaan ajankohtaan, että näille muutamalle viikolle sattui jos jonkinlaista erikoista menoa ja ulkoruokintaa sekä omaan että muiden piikkiin, mikä sekoitti normaalia ruokabudjettia. Lisäksi moneen otteeseen illat venyivät töissäkin vähän ennalta-arvaamatta, ja nälissään piti keksiä jotain pikapurtavaa milloin mistäkin. Toisaalta taas, ihan hyvä ettei ajanjakso ollut se stabiilein mahdollinen, koska nyt se oli ehkä parempi esimerkki meidän normaalista arjesta, aina ei kuitenkaan olla kotona ruoka-aikaan :) ...