Posts

Mökkiruuilla jatketaan. Silloinkin kun ei grillattu, oli kiva selvitä mahdollisimman helpolla, erityisesti tiskaamisesta. Tätä ajatusta seuraten pääsivät kyläkaupasta löytyneet talouskyljykset paistinpannulle, ja samassa pannussa valmistui kermainen kaalilisäke. Kaalia on mökkireissuilla mukana melkein aina, salaattiaineena se säilyy vihreitä salaatteja paremmin vähän alkeellisemmissakin olosuhteissa, ja muutakin käyttöä sille on helppo keksiä. Ja juuri nyt uuden sadon kaali on niin hyvää! Lisäkkeen muut ainekset menivät mukaan melkein arpomalla, jääkaapissa möllötti paketti pekonia ja pihan kolme kanttarellia (kielipoliisille terkkuja, tiedän, ettei sitä oikeasti kirjoiteta noin) päätyivät samaan pannuun, niin pienelle määrälle kun en keksinyt mitään “erillistä” käyttöä. Molemmat sopivat loistavasti lisäkkeeseen, mutta hyvin olisi pelkkä kaalin, kerman ja talouskyljystenkin liitto toiminut, kyljykset antoivat mukavasti makua kaalille. Vaikka ruoka valmistui sisätiloissa hellalla, kului valmistukseen pilkkomisineenkin alle puoli tuntia, joten kaunis päivä ei mennyt hukkaan sisällä huhkiessa. Ruokailemaan siirryimme ulos, mökin edustalla olevan suuren kiven päälle. ...

Terkkuja maalta! Viikonkin loma oli mukava ja tarpeellinen katkaisu arkeen, saimme nauttia mökkielämästä kaikkine hienouksineen: aurinkoa, lämmintä järvivettä, mustikoita, kalastelua ja ulkotulilla kokkailua. Sekä tietysti hyttysiä ja paarmoja ihan miljoonasti, eihän ilman niitä voisi sanoa olleensa mökkeilemässä. Itseäni rentoutti myös viikon tauko läppärin edessä istumisesta, aivotkin saivat lomaa kun eivät pyörineet ihan normaalien juttujen ympärillä koko ajan, niin kivoja kuin ne jutut ovatkin. Isännänkään läppäriä käyttänyt kuin hauenperkausohjeiden lukemiseen, ja kännykästä katsoin säätiedot pari kertaa. Facebookittoman ja blogittoman viikon jälkeen olikin taas ihan eri olo kaivaa kone kotona esiin (huomatkaa, se piti kuitenkin kaivaa n. 30 min sisällä kotiintulosta, eli sormet ilmeisesti syyhysivät jonkin verran ;). ...

Näin ihanaa oli mökkiruokailu juhannuksena, saa nähdä, mitä lomilla keksitään! Kuulostaapa otsikko riidanhaluiselta, mutta ei hätää, tarkoitus ei ole rähistä - tänään nimittäin alkaa loma! Vain viikon, mutta lomaa sekin, ja Kärähtäneet hiljenee siksi aikaa. Lähdemme mökkilomalle Savoon, joten toivottavasti viikon päästä on paljon mukavia lomakuulumisia ja -reseptejä jaettavana. Ehkä matkan varrelta löytyy myös raportoimisen arvoisia pysähdyspaikkoja . Sadetta on luvattu ainakin jonkin verran, mutta toivottavasti jossain välissä näyttäisi samalta kuin kuvassa juhannuksena eräällä toisella mökillä! ...

Perunasalaattia on tehty viime aikoina varmaan joka toisessa (blogi)tuvassa. Eikä ihme, kesä ja kotimaiset uudet perunat ovat saatavilla vain kerran vuodessa. Lieneekö laumasieluisuutta tai telepatiaa, mutta pottusalaattia tein eilen minäkin jääkaapin jämistä. En ole ihan varma, olenko koskaan tehnyt samanlaista perunasalaattia kahta kertaa ja voinko oikeastaan sikäli edes neuvoa hyviä reseptejä, niistä kun tulee aina sellaisia kuin tulee - mutta hyviä perunasalaatit ovat, kerta toisensa jälkeen. Laitoin tällä kertaa samaan kulhoon vielä katkarapuja ja tonnikalaa (purkista ja pakastepussista sellaisenaan, toisaalla näin tänään hienommankin version, jossa oli käytetty grillattuja äyriäisiä - vesi herahti kielelle siitäkin), tunkien koko aterian samaan kulhoon. Hyvää oli, ja helppoa, ja taas yksi käyttö ihanille kesävihanneksille! ...

Sadekelistä valittamisen sijaan äiti on usein todennut, että sienet kasvaa. Totta se näköjään on, ensimmäiset kanttarellit saatiin jo juhannuksena, ja eilen löytyi luottosienimetsästä jo hyvä korillinen kanttarellia ja vaaleaorakasta (onkohan tuo sienikirjan kirjoitusasu oikein..?). Kai ne sienet lämpöäkin kaipaavat sateen lisäksi (kukapa ei), mutta ainakin viimeaikaiset kelit ovat tarjonneet molempia elementtejä riittämiin - eikä nytkään tarvitse kuin katsoa ikkunasta todetakseen, että sienet kasvavat, edelleen. Kesän ensimmäiset sienisatsit tykkään syödä melkein sellaisenaan, ihan vaan pannulla sipulin kanssa paistettuna ja ruisleivän päällä tarjoiltuna. Vaaleaorakkaasta ja lampaankäävästä olen toisinaan tehnyt myös “pihvejä”, samaan tyyliin kuin iki-ihanassa Kaikki äitini reseptit -blogissa. Seuraavassa ohjeessa on sieniin lisätty myös vähän yrttejä ja sitruunaa, mutta minun makuuni sienen oma maku on edelleen riittävästi pääosassa. ...

Arkinen ruoka, arkinen kuva. Taannoin teimme perjantairuuaksi caesar-salaattia, joka jätti jälkipolville muistoksi avatun anjovispurkin. Naisen logiikalla yhdistin anjovikset sangen epätyypilliseen kesäruokaan vorschmackiin, jota olen pitkään halunnut kokeilla tehdä itse. Kun vielä kaupassa oli sopivasti karitsan jauhelihaa, kyseessä oli mielestäni kohtalo, eikä kohtaloa sopinut toki sivuuttaa - vorschmackia ruokalistalle siis. Viikon tohinassa tajusin jossain välissä, etten tule saamaan tilaisuutta 2-4 tunnin haudutteluun, jos aion syödä päivälliseni ennen puoltayötä. Raaka-aineita en kuitenkaan halunnut heittää hukkaan, joten tein vähän oiotun, hauduttamattoman version, anjoviksella maustettua tomaattista lampaanjauhelihakastiketta. Yllätyin miten hyvältä maistui omituisen - eikä erityisen herkullisen - kuuloinen anjoviksen ja lampaanlihan yhdistelmä. Lisukkeissakin oikaisin, tein uusia perunoita uuniperunan sijaan, jätin punajuuren jääkaapin vihanneslaatikkoon odottamaan parempaa käyttöhetkeä, ja lusikoin päälle turkkilaista jugurttia smetanan sijaan. Voi varmasti argumentoida, ettei tällainen hauduttamaton pikavorschmack ole vorschmack ollenkaan, mutta samapa tuo, koska tämä ruoka pelasti männäviikolla kaksi arki-iltaani :) ...

Kauppalehden Optiossa oli joskus viime tai toissa kesänä resepti, jossa oli tehty kesäkeitosta kalaisa lohiversio. Ajatus kesäkeiton ja lohikeiton yhdistämisestä on oikeastaan niin simppeli, että vähän hävetti, ettei se ollut koskaan juolahtanut mieleeni. Itse resepti jäi sille tielleen työpaikan kahvipöytään ja myöhemmin varmaan paperinkeräykseen, mutta ajatus jäi helppona juttuna mieleen. Normaalisti olisin laittanut soppaan vielä pinaattia, mutta nyt kaupassa oli niin nuutunutta tavaraa, että jätin pinaatit sinne. Niin, ja mähän laitan tähän soppaan kermaa maidon sijaan, niin vältän kaikki mahdolliset traumat plitkusta kesäkeitosta ;) ...

Kuulostaa kamalan monimutkaiselta, mutta ei oikeasti sitä ollut. Vihannekset kypsyivät muiden grillattavien kanssa pihalla, pekoni paistui ja pähkinät paahtuivat samalla kun pilkoin salaatin tuoreet ainekset. Jos haluaa vielä yksinkertaistaa, ei haittaa, vaikka vaiheet tekisi eri aikaan, hyvältä maistuu grillattu vihannes jäähtyneenäkin. Jääkaapintyhjennysruuaksi keskivertoa parempaa :) Paahdettu, paistettu ja grillattu kesäsalaatti salaatinlehtiä (käytin puolikkaan isohkosta roomansalaatista - pientä ruukkuversiota menisi kokonainen) 2 nippusipulia varsineen 1 avomaankurkku 1/2 fenkolia 1 pieni kesäkurpitsa kourallinen saksanpähkinöitä n. 5 viipaletta pekonia parmesanlastuja hyvää oliiviöljyä balsamiviinietikkaa suolaa pippuria ...

Manskulle on muutama kuukausi sitten avattu uusi thai-ruokapaikka Prikthai, johon suuntasimme testikierrokselle vapaapäivän kunniaksi samalla reissulla, kun lähdimme varta vasten Espoosta Hakaniemen torille ja halliin. Melkein ulkomaille siis. Prikthai on saanut loistavan sijainnin kisahallia vastapäätä ja ilmeisesti lähiseudun asukkaatkin ovat jo paikan löytäneet, mutta lieko syynä ollut kaunis ilma tai joku muu, me söimme lähestulkoon tyhjässä ravintolassa. Miljöö oli mukava, siisti ja ehkä keskivertothaimaalaista hieman yksinkertaisempi, vaikkei epäselväksi jäänyt, minkä maan ruokakulttuuria paikka edustaa. Olin etukäteen silmäillyt arvostelua, jossa kehuttiin ravintolan listaa hieman tavanomaisesta thaimaalaisesta poikkeavaksi, mutta en valitettavasti keksinyt, miten, vaan valitsimme perusvarmat annoksemme tuttujen suosikkien niinikään perusvarmasta joukosta. Tilaukset otettiin reippaasti, mutta ruokia odottelimme tovin - ei haitannut, koska keittiöstä kuului mukavaa kokkaamisen ääntä, luvaten tuoreeltaan tehtyä, hyvää ruokaa. ...

Viime viikon menin aika lailla tukka putkella, ja vietin töissä aikaa kellon ympäri. Väliaikainen tilanne, mutta aiheutti sen, ettei ruuanlaitolle jäänyt kovin montaa ajatusta, eikä tietokoneenkaan edessä huvittanut suuremmin enää istua, kun kotiin asti selvisi. Minä se tiedän, kuinka viettää kesää… ;) Viikonlopun kunniaksi sentään taas lauantaina grillattiin (sateessa, mutta grillattiin kuitenkin). Ei mitään uutta tai ihmeellistä, vaan lohifilettä. Lisukkeita miettiessä tulin ajatelleeksi, että ne ovat oikeastaan se osa grillausta, johon ainakin itse kaipaan välillä (usein) ideoita. Erityisesti, koska me grillataan vähintään viikoittain huhtikuusta syyskuuhun, eikä ihan joka kerta halua laittaa lautasen reunalle niitä samoja juttuja. ...