Browsing Tag

haasteet

Toukokuun ruokahaasteeseen: pinaatti-juusto-pähkinämuffinit

toukokuu 20, 2013

Blogista huolimatta suuri osa ruuanlaitosta on sellaista ihan tavallista, josta ei jää mitään kerrottavaa jälkipolville. Sitä kanasuikale-wokkivihannes-riisimössöä siis. Sitten on kokeiluja ja projekteja, joista kannattaa kirjoittaa, menivät ne syteen tai saveen. Ja toki niitä arkiruokia, joissa on joku kiva idea jaettavaksikin. Mutta joskus tulee sellaisia onnistumisia, että ei tiedä, miten päin niistä edes kertoisi. Kun kaikki vaan menee ihan totaalisen nappiin. Tänään sain sellaisen onnistumisen pinaattimuffinieni kanssa, että haluan levittää niiden ilosanomaa ihan kaikille – tehkää näitä! Muffinit olivat niin kauniita, että hihkuin innosta, kun otin niitä uunista, ja niin hyviä, että rupesin melkein itkemään ilosta, kun isäntäkin kehui ne maasta taivaaseen (tai siis ehkä en vaan melkein, mutta en tunnusta ;). Ja sanoinko vielä, että nämä olivat myös ihanan helppoja?

Olen monesti tehnyt viikonlopun aamiaiseksi kinkku-juustomuffineja, ne ovat laiskemmallekin emännälle mainio tapa saada tuoreen leivän tuoksu aamulla keittiöön. Tällä kertaa halusin varioida reseptistä lihattoman version, joten jätin kinkun pois ja laitoin tilalle pinaattia sekä saksanpähkinärouhetta. Näin parhaana villivihanneskautena pinaatin sijaan voisi käyttää myös nokkosta.

Ohjeesta tulee 16-17 normaalikokoiseen (eli pienehköön) muffinipaperiin tehtyä muffinia, mutta minä tein tällä kertaa jättiversioita pieniä annosuunivuokia käyttäen, satsi riitti neljään isoon muffiniin. Toim. huom. sen verran täyttä tavaraa muffinit ovat, etten jaksanut syödä ihan kokonaista aamiaiseksi.  Muffinit toimivat aamiaisena ihan sellaisenaankin, mutta minä halkaisin ne ja söin sämpylätyyliin, voin ja kinkkuviipaleen kera.

Pitkästä aikaa osallistun myös kuukauden ruokahaasteeseen, jonka järjestään Keittiössä, kotona ja puutarhassa -blogi aiheenaan pinaatti. Toivottavasti tästä on Minnalle apua kasvimaan pinaattisadon tuhoamiseen!

Pinaatti-juusto-pähkinämuffinit


5 dl vehnäjauhoja
1 rkl sokeria
1 1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl ruokasoodaa
1/4 tl suolaa
100g voita sulatettuna
3 dl maitoa
1 muna
3,5 dl (emmental)juustoa
100g tuoretta pinaattia
kourallinen kuorettomia saksanpähkinöitä

1. Huuhtaise pinaatti ja kuullota sitä pieni hetki öljytilkassa pannulla kasaan. Jätä jäähtymään hetkeksi. Raasta juusto ja murskaa pähkinät (esim. laittamalla ne muovipussin sisälle ja kaulitsemalla niitä hieman).

2. Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa. Vatkaa sitten sitten toisessa kulhossa maito, muna ja voisula tasaiseksi seokseksi, ja sekoita kuiviin aineisiin vähän kerrallaan. Kääntele mukaan pinaatti, juustoraaste ja pähkinät.

3. Laita uuni lämpiämään 190 asteeseen. Annostele taikina muffinipapereihin tai annosvuokiin. Kumpia tahansa käytät, ei kannata täyttää astiaa liikaa, koska muffinit turpoavat melkoisesti. Jokaisen muffinin pintaan sopii koristeeksi pähkinä tai pari. Laita muffinit pellille ja paista pieniä 15-20 minuuttia, kunnes saavat hieman kullanruskeaa väriä pintaan. Isompia annosvuoassa olleita muffineja kannattaa paistaa 30-35 min. Tarjoile heti, kun ovat jäähtyneet sen verran, ettei suu pala.

5 Comments

Palkintoillallinen Pastiksessa

toukokuu 5, 2013

(pahoitteluni heti alkuun, kuvat ovat taattua kännykkäkameralaatua – kun kerrankin ravintolassa olisi helppo kuvausvalo, unohtui kamera kotiin…)

Muistatteko Snellmanin Kunnon Lenkki -kisan, johon osallistuin helmikuussa? No, noin kuukausi takaperin sain aiheeseen liittyen hurjan mukavan sähköpostin, jossa kerrottiin minun lenkki-lehtikaalifrittatareseptini olleen raadin mielestä palkitsemisen arvoinen. Jee!! Ja vielä uudestaan, jee!! 🙂 Hienoon palkintoon kuuluu muutakin – mistä lisää joskus hamassa tulevaisuudessa – mutta osana palkintoa pääsin myös mukavalle dinnerille uuteen ravintola Pastikseen. Mahtava yllätys, kiitokset kisan järjestäjille!

Aterian toteutuminen oli kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Alun perin tarkoitus oli mennä paikan päälle heti ravintolan ensimmäisenä olemassaolopäivänä. Lyhyelläkin varoitusajalla voi kaveriksi aina pakottaa pyytää aviomiehen, mutta ihan viime tipassa samana päivänä estyimme kuitenkin lähtemästä, joten koko ateria siirtyi tuonnemmaksi. Muutama päivä takaperin pääsimme sitten vihdoin paikan päälle, ja olihan sitä odotettu.

Pikkuroban Pastis on jo varmasti käynyt konseptinsa puolesta tutuksi kaikille ulkoruokinnan ystäville, mutta selvennettäköön varmuuden vuoksi, että bistrotyylinen ravintola keskittyy perinteisiin, simppeleihin ranskalaisherkkuihin ja sen taustalta ja tiimistä löytyy samoja henkilöitä kuin esim. Murusta. Istumapaikkoja on sangen rajallinen määrä, mutta ainakaan kaikkiin yläkerran paikkoihin ei oteta varauksia, joten onneaan sopii kokeilla ihan paikan päälle tupsahtamallakin.

Meillä oli kuitenkin pöytä, rauhallisessa nurkassa ikkunan vieressä. Ensivaikutelma ravintolasta oli viihtyisä ja ystävällinen, ja palvelu oli ripeää koko aterian ajan. Listalla huomioni kiinnittyi siihen, että annokset olivat tosiaan yksinkertaisia, eikä aterialla ollut muutenkaan kertaakaan sellaista fiilistä, ettei olisi tajunnut mitä lautasella on, tai ettei voisi sitä jälkikäteen muistaa, vaikken kirjoittanutkaan mitään ylös.

Alkuun valitsimme roquefort-etanoita pastisvoilla sekä kylmäsavulohta ja piparjuurituorejuustoa paahdetun briossin kera. Molemmat annokset olivat kovin hyviä ja hävisivät viimeistä murua myöten lautasilta. Jo etukäteen kehutut etanat kuitenkin veivät näistä kahdesta voiton; isäntä on vähän valikoiva homejuuston suhteen, mutta roquefort ei ollut yhtään hyökkäävää vaan toi etanoihin ihanaa, pippurisen täyteläistä makua.

Pääruuaksi isäntä otti niin ikään kehutun kuvepaistin (flank steak) ja minä päivän kalan, joka oli anturaa (sole), mutten valitettavasti muista, mitä sorttia (pääsinpäs kehumasta, etten kirjoittanut mitään ylös…). Kala oli ihan täydellisesti paistettua ja pehmeää, seuranaan reilu fenkoli-pinaattilisäke. Tilasin myös erillisen lisukeannoksen kevätvihanneksia ja huhtasieniä, joten ainakin päivän vihannekset tuli syötyä. Isäntä otti kuvepaistin kera tryffelisuolalla maustettuja ranskalaisia, jotka olivat ihan hurjan hyviä, myös minusta, joka en ole tryffelin ihanuutta vielä oikein ymmärtänyt. Mainittakoon vielä, että se, mitä isännällä jäi annoksensa bearnaisekastikkeesta yli, hävisi minun dipatessani sinne kevätvihanneksiani 😉

Jälkkäriksi minä otin raparperitorttua ja inkiväärijääätelöä, ja isäntä Grand Marnierilla maustetun crème caramelin; nähtyämme naapuripöydän suklaakohokkaan häntä ehkä hieman kadutti valintansa, mutta oli hänenkin jälkkärinsä hyvää. Kuvaa ei muistettu ottaa minun jälkkäristäni laisinkaan, ja isännänkin annoksesta vasta ihan viime metreillä.

Oikeastaan mistään en löytänyt sen suurempaa kritisoitavaa; listalla oli kovasti mieluisia vaihtoehtoja ja kaikki mitä söimme oli sanalla sanoen hyvää. Jotenkin listasta ja aurinkoisesta kevätillasta tuli lomamatkamainen olo 🙂 Ainut kritiikki kohdistuu meihin ruokailijoihin, jotka olimme vesilinjalla – hyvän ravintolan hukkaanheittämistä? Joka tapauksessa, suosittelen hyvän, mutkattoman ruuan ystävälle. Varmasti tulee mentyä uudestaan omallakin rahalla.

0 Comments

Anna äänesi lenkille(ni)!

helmikuu 18, 2013

Pikapäivitys, koska lupasin huudella, kun äänestys alkaa: Snellman avasi tänään Kunnon Lenkkimakkara -kisasivustonsa, jonka kautta pääset äänestämään parasta ja kauneinta lenkkireseptiä. Myös minun reseptiäni saa äänestää 🙂

Taideteokseni kisaan oli lenkki-lehtikaalifrittata, jossa lenkki sai kaverikseen talvista lehtikaalia perinteisempien munan ja perunan kera. En tullut keksineeksi pyörää uudestaan, mutta olin tyytyväinen lopputulokseen. Rehti, toimiva makkararuoka!
3 Comments

Snellmanin Kunnon Lenkkimakkara -kilpailuun: lenkki-lehtikaalifrittata

helmikuu 14, 2013

Vastaanotin iloisena Snellmanin uuteen tuotelanseeraukseen, Kunnon Lenkkimakkaraan, liittyvän kisakutsun. Tämä on ensimmäinen tuottajatahon järjestämä kisani, jännää! Muutenkin oli kiva päästä miettimään lenkkimakkarareseptejä, koska kyseinen herkku on jäänyt aika vähälle kokkaamiselle meidän huushollissamme.

Vähän haastavaa reseptin miettiminen oli; mikä olisi ruoka, missä makkara itse pääsisi loistamaan? Niin usein se jää joko statistin rooliin, tai tulee syötyä ihan sellaisenaan sinapin kanssa. Ja toisaalta kuitenkin, kun kyse on lenkkimakkarasta, kuuluu asiaan tietty rehtiys ja suoraviivaisuus, liian piperrystä ei makkararuoka saa (minusta) olla. Pyörittelin jos jonkinlaista ajatusta, mutta päädyin lopulta tähän lehtikaalilla höystettyyn frittataan eli uunimunakkaaseen; muna, makkara ja peruna ovat kuitenkin klassinen makuyhdistelmä, samoin kuin makkara ja erilaiset kaalit – ja uunimunakas on ainakin juuri sitä rehtiä talviruokaa, mihin ajattelin makkaran sopivan. Ja niin se sopikin!

Kilpailun sivut ja äänestys alkavat vasta 18.2., kalastelen ääniä siis vielä erikseen tuonnempana! 😉

Lenkki-lehtikaalifrittata (kahdelle lounaaksi)

½ pkt Kunnon Lenkkiä
kourallinen lehtikaalia
1 keitetty, kuorittu peruna
6 munaa
3 rkl maitoa
kourallinen juustoraastetta
½ punasipuli
1 valkosipulinkynsi
Suolaa
Mustapippuria
Savupaprikajauhetta
(koristeluun esim. lehtipersiljaa tai rucolaa)

Lisäksi tarvitset uuninkestävän paistinpannun tai vuoan, tässä käytettiin halkaisijaltaan 22 cm pannua

1. Hienonna lehtikaali, valkosipuli sekä punasipuli, ja kuullota niitä pannulla öljytilkassa hetki, kunnes kaali menee hieman kasaan.

2. Viipaloi peruna ja lenkki. Lado perunat voidellun uunivuoan tai uuninkestävän pannun pohjalle, mausta suolalla, ja nosta päälle lehtikaali-sipuliseos.

3. Vatkaa munat ja maito, mausta suolalla ja pippurilla ja kaada seos pannuun. Nosta päälle juustoraaste sekä lenkkiviipaleet, ja ripauta mukaan vielä hyppysellinen savupaprikaa. Paista 200-asteisessa uunissa n. 20 minuuttia, kunnes pinta saa kauniin värin. Koristele halutessasi lehtipersiljalla tai rucolalla. Viipaloi ja tarjoile.

8 Comments

Ja voittaja on…

joulukuu 31, 2012

Joulukuun ruokahaasteen tasaisen äänestyksen voittajaksi kiri Keittiössä, kotona ja puutarhassa ruusunmarjamoussella ja villeillä pipareilla. Isosti onnea voittajalle!!

Äänestyksessä annettiin yhteensä 25 ääntä – ei paljon, mutta mukavaa, että niinkin moni löysi pikkublogin äänestykseen joulun välipäivinä, jolloin liikenne oli muutenkin normaalia alhaisempaa. Voittajaresepti otti lopulta parin äänen kaulan toiseksi sijoittuneeseen, ja keräsi yhteensä 9 ääntä. Kiitokset siis kaikille äänestäneille myös 🙂

Haastepallo vierii nyt eteenpäin Minnalle, jäädään odottamaan, mitä hän keksii meille tammikuussa!

0 Comments

Joulukuun ruokahaasteen äänestys

joulukuu 25, 2012
Neljä urheaa bloggaajaa uhmasi joulukiireitä osallistumalla joulukuun ruokahaasteeseen, kiitokset kaikille osallistujille! Herkullisia reseptejä voi tutkailla alta, minä kävin jo näihin tutustumassa, ja vesi tuli kielelle huolimatta eilisestä ja tänään odottavasta ylensyönnistä 🙂

Äänestys on nyt käynnissä, ja äänestää voi 30.12. saakka. Tulokset julkistetaan uudenvuodenaattona 31.12.

Onnea matkaan!

1. Keittiössä, kotona ja puutarhassa: Ruusunmarjamousse ja villit piparit

2. Herkkusuun lautasella: Kuusenkerkkäpiparit

3. K-kos: Metsäsienipiirakka ja raikas karpalokastike

4. Hayley’s Cuisine: Viljaisan vaniljainen karpalo-puuropiirakka



 
 
 

0 Comments

Joulukuun ruokahaaste: kotimainen villiruoka

joulukuu 2, 2012
Joulukuun kunniaksi ikkunaan ilmestyi eilen kauniita jääkuvioita. Vielä kun olisin pessyt ikkunoita vähän ahkerammin… 😉

Niin siinä kävi, että piskuinen Kärähtäneet kiri voittoon marraskuun ruokahaasteessa nuudeliannoksellaan. Suuri kiitos vielä kerran äänensä antaneille sekä kanssaosallistujille, kävin kurkkaamassa lopullisia tuloksia ja kisahan oli ihan hurjan tasainen!

Kunniani on nyt järjestää seuraavan kuun, eli joulukuun ruokahaaste. Koitin keksiä aiheen, josta voi löytää inspiraatiota sekä syyskauden loppuun että tuleviin jouluruokiin, ja mietin, että ainakin meillä käy pakastimen ovi tiuhaan tahtiin nyt, kun marja- ja sienivarat ovat vielä melko hyvällä tolalla syksyn jäljiltä. Lisäksi riistakausi jatkuu edelleen monen lajin osalta ja kalastus on mahdollista ympäri vuoden.

Näiden tuumailujen pohjalta päätin, että joulukuun ruokahaasteen aihe on kotimainen villiruoka.

Mikä on sinun paras riistareseptisi? Entä mitä ihanaa keksit mustikoista? Syntyykö metsän tai vesien antimista jotain myös joulupöytääsi? Vai oletko kehittänyt suuren maailman ravintoloitsijoiden malliin herkkuja vaikkapa jäkälästä? Niin tarkka en ole, että ruuan pitäisi olla itse luonnosta hankittua, vaan myös äidin (tai naapurin/kaverin/kollegan tai kenen tahansa muun tutun) keräämä, torilta tai kaupasta hankittu raaka-aine kelpaa, kunhan alkuperä on villi.

Rajasin aiheen kotimaiseen, koska muualtakin villiruokaa löytyy, mutta ehkä pointti hieman hukkuu, jos lähdetään puhumaan maailman toiselta laidalta tuotavista erikoisuuksista. Samoin kalojen kanssa toivon, että ainakin kaupasta ostettaessa tarkistetaan, ettei kala ole kovin uhanalaisesta kannasta.

Näitä on vielä pakastimessa vaikka kuinka.


Ja vielä säännöistä:

Ruokahaasteeseen voivat osallistua kaikki blogia pitävät henkilöt, blogin ei siis tarvitse olla ruokablogi. Osallistua voi vain yhdellä ruoalla per blogi. Jos haasteruoan resepti ei ole itse keksitty, on kohteliasta mainita ohjeen alkuperä.

Haasteeseen ilmoittautuminen tapahtuu 2.12.-24.12.2012 välisenä aikana. Myös haastepostauksen tulee olla julkaistu tuolla jaksolla. Haastepostauksen osoite (URL) ilmoitetaan kommenttina tähän kirjoitukseen.

Haasteeseen osallistuessaan bloggaaja antaa luvan myös lähetetyn linkin takaa mahdollisesti löytyvien kuvien käyttöön ja niiden koon muuttamiseen haasteruokien yhteenvedossa.
Haasteeseen määräajassa ilmoitettujen ohjeiden yhteenveto julkaistaan 25.12.2012, jolloin alkaa myös äänestys. Kisan järjestäjänä en osallistu äänestykseen enkä varsinaiseen kilpailuun.

Äänestysaika päättyy 30.12.2012 ja voittaja julkistetaan 31.12.2012.

Joulukuun 2012 ruokahaasteen voittaja järjestää tammikuun 2013 ruokahaasteen. Voittajan tulee julkaista uusi haaste blogissaan viimeistään 5.1.2013. Jos näin ei käy, järjestelyvastuu siirtyy toiseksi tulleelle, sen jälkeen kolmanneksi sijoittuneelle ja niin edelleen.

Onnea matkaan kaikille osallistujille, jään odottamaan keitoksianne vesi kielellä!

Syksymmällä törmäsin tällaisiin aarteisiin, nyt ovat joko pakastimessa tai lumen alla.
9 Comments

Tukka putkella, iloinen voittouutinen ja hasselbackan perunat

marraskuu 30, 2012

Olin päivän pari offline-tilassa, ja voi, mitä kaikkea täällä on tapahtunutkaan. Nöyrin kiitos ja kumarrus kaikille Kärähtäneiden nuudeliannosta marraskuun ruokahaasteessa äänestäneille, minähän siis ihan oikeasti voitin! Jee! 🙂 Olen haaveillut, mitä keksisin haasteaiheeksi jos sattuisin joskus voittamaan, mutta nyt olen tietysti ihan puulla päähän lyöty – palaan siis joulukuun haasteeseen viikonlopun aikana, kunhan ajatus vähän kirkastuu.

Muutenkin on ollut melkoisen vauhdikas loppuviikko, suunnitelmat muuttuneet lennosta ja uudet suunnitelmat vaatineet työtä ja matkustamista ilman sen suurempia varoitusaikoja. En olisi ehkä syönyt ollenkaan, jollen olisi tiistaina tehnyt alkuviikosta marinoitua paahtopaistia (siitä lisää myöhemmin), jota sai helposti veisteltyä vielä keskiviikkoiltana. Vielä kun isäntäkin riensi apuun ja valmisti paistin kaveriksi hasselbackan perunat, alkoi ruokatilanne näyttää jo hyvinkin valoisalta 🙂
Isäntä taitaa muuten olla meidän talouden perunamestari, hänen käsialaansa ovat myös nämä lempparilohkopottuni. Näihin pottuihin tuli myös juustoa, en tiedä kuuluuko perinteisesti hasselbackoihin mutta sopi ihan sairaan hyvin!

Hasselbackan perunat

2 keskikokoista perunaa per syöjä
Nokare voita per peruna
korppujauhoja
1 tl juustoraastetta per peruna

Kuori perunat ja leikkaa niihin veitsellä syvät viillot melkein läpi perunan – eli melkein viipaloi perunat, mutta älä ihan loppuun saakka vaan jätä viipaleet perunan alta yhteen. Pyöräytä perunat korppujauhossa ja nosta jokaisen päälle nokare voita ja hieman juustoraastetta. Paista 200-asteisessa uunissa noin tunnin, kunnes perunat ovat sisältä pehmeät ja päältä hieman rapsakat.

2 Comments

Pikaruokahaasteeseen: nuudelisalaatti maapähkinävoikastikkeella

marraskuu 18, 2012

Nopeiden mutta hyvien arkiruokien perään itkemme monet verrattain usein; meidänkin keittiössä kaivataan jatkuvasti vaihtelua broilerisuikale-wokkivihanneslinjaan tai luottoarkiruokaani vihreään curryyn. Jotain nopeaa on kuitenkin saatava lautaselle, koska vatsan kurniessa pinna on lyhimmillään ja motivaatio pidemmän kaavan kokkailuun häviksissä.

Maijan Makia innostui järjestämään marraskuun ruokahaasteen aiheen tiimoilta: nyt kokataan pikaruokaa arki-iltojen tarpeisiin. Teema menee mainiosti yhteen myös Liemessä -blogin Jennin järjestämän blogi reality -haasteen kanssa, jossa bloggaajat kertovat yhdestä tavallisesta päivästään tiskivuorineen ja pussikeittoineen. Eläköön tylsän tavallinen elämä!

Yksi ongelma haasteessa kuitenkin oli; olin puolivahingossa saanut aikaiseksi ihan täydellisen  pikaruuan, maapähkinävoilla höystetyt nuudelit. Ja sitä ennen tehnyt jo pariinkin otteeseen samantapaiset nuudelit kanalla. Sehän ei sinänsä ole ongelma, mutta ehdin julkaista reseptin jo ennen haasteaikaa, eli en voinut samaa reseptiä käyttää haasteessa. Ja koska mun päähäni ei mahdu kovin montaa hyvää ideaa kerrallaan, en millään saanut keksittyä mitään muuta, vaan ajatus pyöri kehää nuudeleiden ja maapähkinävoin ympärillä. Siispä luovutin, ja päädyin tuunaamaan peanut butter -nuudeleita vielä vähän pidemmälle rouskuvaksi salaatiksi.

Salaatin voi syödä lämpimänä versiona, kuten itse tein, tai pistää jääkaappiin tai pakata eväslaatikkoon kylmänä syötäväksi lounaaksi. Edelliseen versioon nähden yksinkertaistin vielä valmistusta niin, että yksi kattila ja salaattikulho riittävät, eli tiskiäkään ei tule hirveästi. Vegaanisen version saa tehtyä helposti vaihtamalla nuudelilaatua vaikka riisinuudeliksi. Setti valmistui noin kymmenessä minuutissa, ja siitä tuli niin hyvää, että osallistun sillä marraskuun ruokahaasteeseen 🙂

Nuudelisalaatti maapähkinävoikastikkeella (yhdelle)

1 pkt (tai isosta paketista yksi annos) instant-munanuudelia

pätkä kurkkua
muutama kevätsipuli (minulla ei ollut, joten käytin purjoa)
muutama retiisi
(muita vihanneksia maun mukaan, esim. sokeriherneen palot sopivat hienosti)
peukalonpään kokoinen pala inkivääriä
1 valkosipulinkynsi
1 limetin mehu
pieni loraus pähkinä- tai muuta mietoa öljyä
tuoretta mietoa chiliä ohuina viipaleina tai ripaus kuivattuja chilihiutaleita
tuoretta korianteria silputtuna

kastike

reilu 1 rkl maapähkinävoita
1-2 rkl soijaa
1 rkl siirappia
tilkka vettä

1. Laita vesi kattilaan kiehumaan nuudeleille. Pesaise ja suikaloi purjo, retiisit, kurkku, inkivääri ja muut vihannekset. Viipaloi chili ja silppua korianteri. Kuori ja viipaloi valkosipulinkynsi. Sekoita aineet korianteria lukuunottamatta salaattikulhossa ja tirauta päälle limetin mehu sekä hieman pähkinäöljyä. Muut miedonmakuiset öljyt sopivat myös.

2. Kun vesi kiehuu, lisää nuudelit, ota kattila pois levyltä ja anna hautua pari minuuttia. Valuta ja sekoita nuudelit vihannesten joukkoon. Lisää chiliviipaleet tai -rouhe. Sekoita joukkoon reilusti silputtua korianteria.

3. Tee kastike nuudelikattilassa hetki sitten käytössä olleella levyllä. Kaada kattilaan ensin tilkka vettä, ja sekoita sitten mukaan muut ainekset notkeaksi kastikkeeksi (pähkinävoi on töpäkkää, mutta kuumahkossa kattilassa se sulaa muiden aineiden kanssa juoksevaksi kastikkeeksi). Kaada salaattikulhoon mudien ainesten päälle ja kääntele niin, että pähkinävoikastiketta tarttuu kauttaaltaan sekä nuudeleihin että kasviksiin.

2 Comments

Lomakapina ja vastaus ahvenhaasteeseen

heinäkuu 20, 2012

Näin ihanaa oli mökkiruokailu juhannuksena, saa nähdä, mitä lomilla keksitään!

Kuulostaapa otsikko riidanhaluiselta, mutta ei hätää, tarkoitus ei ole rähistä – tänään nimittäin alkaa loma! Vain viikon, mutta lomaa sekin, ja Kärähtäneet hiljenee siksi aikaa. Lähdemme mökkilomalle Savoon, joten toivottavasti viikon päästä on paljon mukavia lomakuulumisia ja -reseptejä jaettavana. Ehkä matkan varrelta löytyy myös raportoimisen arvoisia pysähdyspaikkoja . Sadetta on luvattu ainakin jonkin verran, mutta toivottavasti jossain välissä näyttäisi samalta kuin kuvassa juhannuksena eräällä toisella mökillä!

Kapina-asia liittyy lähinnä siihen, että ennen oikeaa lomaa olen ollut kaksi päivää ruuanlaittolakossa. Eilen söin huikeaa pussiklassikkoa italianpataa ja tänään aion tilata pizzan, korkata kaljan ja nostaa jalat ylös. Kapina ei sen pidemmälle jatkukaan, sillä mökille päästyä palaan kyllä hellan, grillin tai muun vastaavan ääreen.

Ja lopuksi siitä ahvenhaasteesta, tein pari viikkoa sitten ahventartarin ihan muuten vaan, mutta nyt se on myös ilmoitettu haasteeseen. Muitakin hyviä herkkuja on jo listalla, käykäähän kurkkaamassa ja äänestysajan alettua 24.7. myös äänestämässä.

Kesäkoira 🙂

Nyt jo vähän nuupahtaneet koristekrassit paremmassa terässä.

2 Comments