Browsing Tag

kala

Grillattua turskaa misovoilla

kesäkuu 16, 2015

Sillä aikaa kun ehkä koko muu maailma (tai ainakin siltä tuntui) vietti viikonloppua Taste of Helsingissä, minä lohdutin itseäni ostamalla grillin. Olen perinteisesti ollut hiiligrilli- tai nuotiohiillosnaisia ja vähän kaihoten jäin hiiligrillejä nytkin katselemaan, mutta valitsimme nyt kuitenkin vaivattoman kaasuversion, mikä tuntuu nyt parin kokeilukerran jälkeen ihan hyvältä valinnalta. Ostosreissulta tarttui mukaan myös pari palaa turskafilettä, jotka halusin toki laittaa uuteen grilliini. Norjalaista lohta lukuunottamatta ostan yleensä kotimaisia kaloja, mutta turska olikin kotimaisia valkoisia kaloja tuoreempaa ja halusin grillattavaksi nimenomaan valkoista kalaa, joten sillä mentiin. Ja tunnustan, etten koskaan ennen ole valmistanut itse turskaa, joten siltäkin kannalta se kiinnosti.

Halusin pitää kalan mahdollisimman yksinkertaisena, joten tein sille helpon kastikkeen, jolla sivelin sitä grillauksen aikana. Kastike koostui simppelisti misotahnasta, voista, soijasta ja tilkasta öljyä. Halusin jotain aasialaistyyppistä, joten arvelin tuollaisen kastikkeen sopivan hyvin lisukkeisiini, vaikka inspiraatiota haettiinkin useamman eri maan keittiöistä. Lisukkeena kalalle oli ihanasta, kotimaisesta varhaiskaalista tehtyä som tam -salaattimukaelmaa sekä thaimaalaista vihreää dippiä, joka yhdessä valkoisen kalan kanssa on yksi kaikkien aikojen suosikeistani, kun puhutaan grilliherkuista.

Vaikka en ollut turskaa tehnyt aiemmin, se onnistui ihan loistavasti. Koska tosiaan tein kalaa ensimmäistä kertaa, jouduin hieman tökkimään paloja kypsyyttä arvioidessani, jolloin valitettavasti toinen paloista hajosi hieman ja osa siitä putosi kukkapenkkiin katkerien kirosanojen säestämänä. Ulkonäöllisesti mokailuni ei tehnyt kalalle hyvää, mutta tappion sai käännettyä näennäisesti voitoksi hajottamalla loppuakin kalaa vähän syidensä mukaisesti ja valelemalla sitä hieman vielä kastikkeella grillauksen jälkeen. Täydellistä kesäruokaa, joka hillitsi (tai villitsi) mauillaan myös kaukomatkakuumetta!

Grillattua turskaa misovoilla (2-3 hengelle lisukkeista riippuen)

600g ruodotonta turskafilettä / seläkettä

2 tl misotahnaa
1 rkl soijakastiketta
2 rkl voita
2 rkl rypsi- tai muuta miedonmakuista öljyä

1. Sekoita keskenään misotahna ja soija, ja lisää niihin sitten voi ja öljy samalla sekoitellen. Voi saa jäädä vähän klönttiseksi, se kyllä sulaa kalaa voidellessa.

2. Lämmitä grilli keskikuumaksi. Sudi kalan  toiselle puolelle miso-voikastiketta ja laita grilliin voideltu puoli alaspäin, voitele sitten myös päällipuoli. Grillaa kalaa rauhallisella lämmöllä pari kertaa varovaisesti kääntäen 7-10 minuuttia, kunnes kalan syyt alkavat irrota toisistaan kalaa kevyesti paineltaessa. Varo kypsentämästä liikaa!

Vinkkejä juhannusruokiin

kesäkuu 13, 2015

Löysin itseni tänään ajattelemasta joulua. Sitä, että tänä vuonna saatamme viettää joulun ihan keskenämme kotona, ensimmäistä kertaa koskaan. Mistä juontui mieleeni mukava ajatus: silloinhan voin tehdä joulupöytään entistä useampaa sorttia tarjottavaa, aiemmin kun olen koittanut toppuutella sen takia, että osa pyhistä on mennyt valmiissa pöydissä. Mistä taas juontui  mieleeni, että isäntä saa varmaan taas harmaita hiuksia kuullessaan suuruudenhullut suunnitelmani, mutta se ei liene ensimmäinen kerta…

Mutta saatamme tietysti hyvin päätyä vielä valmiisiinkin pöytiin ja jouluun on onneksi joka tapauksessa aikaa. Hieman ajankohtaisempi juhla onkin juhannus. Me olemme viimeiset juhannukset viihtyneet parhaiten kotona leppoisasti grillaillen ja ruuhkia vältellen, ja lisäksi kolmeen päivään on mahtunut ainakin jonkin sortin perinteistä kalapöytää ja usein myös mezejä. Tuleva juhannus kuluu luultavimmin samoissa merkeissä, vaikka ihan tarkkaa ajatusta ei menusta vielä ole. Edellisvuosilta on kuitenkin kertynyt niin paljon kivoja ja rennon vaivattomia reseptejä, että halusin jakaa muutamia suosikkejani teille jo etukäteen!

Kalapöytään

Suomessa juhlapyhiin tuntuu melkein aina kuuluvan jossain muodossa silli, eikä juhannus ole mikään poikkeus. Ja onhan se silli hyvää uusien perunoiden kera! Reseptejä on lukemattomia, mutta haluan suositella ihan hiljattain testaamiani sherrysilliä ja sitruuna-kaprissilliä. Ja kuten aina, tätä perheen perinteistä parasta silliä. Eikä omena-smetanasilliäkään sovi unohtaa.

Toki kaiken kalan kanssa on oltava tarkkana kylmäketjun suhteen, mutta silli kestää yleensä graaveja ja silakoita paremmin. Jos kylmäsäilytys ei kuitenkaan ole ongelma, suosittelen myös näitä ihan parhaita sinappisilakoita, jotka erottuvat tujakkuudellaan lajitovereistaan. Ja jos graavaat, tämä aikanaan GRV:stä napattu (muistaakseni) Jouni Toivasen ohje jääkellarin kalalle on pomminvarma onnistuja. Vähemmän perinteistä juhannuskalaa saa puolestaan nopeasti valmistuvasta cevichestä.

Grilliin ja savustimeen

Näin katuruuan kulta-aikana on maustamattomia kanansiipiä ilmestynyt mukavasti kauppojen valikoimiin, ja yksi suosikkiohjeistani niille ovat nämä hieman makeat, seesamiset siivet. Muita Aasiasta inspiraationsa hakevia, mutta siipiä kevyempiä ja todella helppoja juttuja ovat rapuvartaat sekä tulisessa, inkiväärillä maustetussa liemessä marinoitu lohi. Toinen superyksinkertainen lohiherkku, seesamilohi taas kannattaa laittaa savustimeen, missä seesaminsiemenet saavat ihanan, paahteisen maun. Ja sitten se ultimate grillisuosikkini, jonka kanssa ei yksinkertaisesti voi mennä vikaan: kassler. Valmistusvaihtoehtoja on loputtomiin, rubilla hierotut kasslerpihvit ovat yksi toimivaksi havaittu versio.

Käy kurkistamassa myös joskus aiemmin yhteen keräämiäni kastikevinkkejä grillisapuskalle.

Lisukkeeksi ja palanpainikkeeksi

Minusta juhannuspöytään sopii oikeastaan mikä tahansa raikas perussasalaatti sekä uudet perunat, kikkailua ei missään nimessä tarvita. Ihana, kotimainen varhaiskaali on nyt saapunut kauppoihin ja siitä tehdyt salaatit ovat ihan mainioita grilliruokien rinnalla. Jos kuitenkin haluat jotain muuta kuin ns. tavallisia salaatteja, tämän kevään suosikkejani ovat ainakin linssi-tabbouleh sekä mausteinen kikhernesalaatti. Ja voivathan ne perunatkin muuntua perunasalaatiksi, miksei vaikka grillin kautta.

Viini- ja olutvinkit jätän tänä vuonna muille, mutta juomapuolella kannattaa kokeilla alkoholittomaksi vaihtoehdoksi tätä raikasta, viilentävää hellejuomaa.

Rentoa juhannusta kaikille lukijoille!

Sitruuna-kaprissilli

kesäkuu 3, 2015

Sherrysillin lisäksi tein toisenkin sillikokeilun viime viikonlopun kalapöytään, ja laitoin kevytsuolattuja fileitä marinoitumaan ikisuosikkieni sitruunan ja kapristen kanssa. Ilokseni tälläkin tapaa valmistetusta sillistä tuli todella hyvää ja raikasta, joten molemmat uudet sillireseptit pääsevät meillä varmaan vakiorepertuaariin. Kunhan pääsen eroon pötsiliitännäisistä ruokarajoitteista,  taidan kokeilla jotain samantapaista myös silakoille.

Marinadin pohjana käytin helposti muistettavaa 3-2-1 suhteella tehtyä vesi-sokeri-etikkaseosta, jonka olen alun perin oppinut perheessämme ikiajat tehdystä ”parhaasta sillistä” (joka muuten on kaikessa yksinkertaisuudessaan ja perinteisyydessään todella, todella hyvää). Saman liemen voi maustaa lukemattomin eri tavoin, joten se on todella monikäyttöinen. Tällä kertaa en laittanut marinadiin ollenkaan perinteisiä sillimausteita kuten maustepippuria, neilikoita tai laakerinlehtiä, vaan käytin niiden sijaan reilusti mustapippuria, joka on mielestäni ihanaa sitrusten kanssa. Sopi hyvin silliinkin!

Sitruuna-kaprissilli

3 dl vettä
2 dl sokeria
1 dl etikkaa

2 pkt (n. 300g) kevytsuolattuja sillifileitä
1 sipuli
1 (luomu) sitruuna
4 rkl kapriksia
1-2 rkl rouhittua mustapippuria

1. Sekoita kattilassa keskenään vesi, sokeri ja etikka ja kiehauta sen verran, että sokeri liukenee. Anna jäähtyä ensin huoneenlämmössä ja sitten jääkaappikylmäksi.

2. Viipaloi silli suupaloiksi. Pese sitruuna huolellisesti ja viipaloi se ja sipuli ohuelti. Lado lasipurkkiin tai kulhoon kerroksittain silliä, sipulia, kapriksia ja sitruunaviipaleita, ja rouhi sitruunaviipaleiden päälle aina reilusti mustapippuria. Kaada päälle jäähtynyt etikkaliemi ja anna vetäytyä jääkaapissa vähintään vuorokauden, mieluiten kaksi.

Sherrysilli kesän ensimmäiseen kalapöytään

toukokuu 31, 2015

Tänä viikonloppuna sain laittaa kesän ensimmäisen kalapöydän uusien perunoiden kera, juttu, jota joka vuosi odotan jo kuukausia etukäteen. Menin hyvin helpolla kaavalla; paria erilaista silliä, savulohta – olisin mieluusti graavannut mutta taaskaan kaupassa ei ollut ostohetkellä riittävän tuoretta tavaraa – ja kaapista löytyneitä säilykesavumuikkuja. Sivuun creme fraiche -pohjaista kastiketta ja kesäisiä kasviksia, kuten kukkakaalia ja tomaattisalaattia. Kotimaisiakin uusia perunoitakin olisi jo ollut myynnissä, mutta noin seitsemän euron kilohinta ei ihan ollut vielä mieleinen, joten tyydyin ruotsalaisiin. Siihen vedänkin rajan, minusta sen kauempaa tuodut uudet perunat eivät maistu oikealla tavalla uudelle perunalle.

Sillien osalta halusin vihdoin testata sherrysillin tekemistä. Pidän siitä kovasti mutta yleensä on tullut ostettua se valmiina. Käyttämäni resepti on Aamulehdestä parin vuoden takaa ja hyvin helppo, hankalinta oli sherryn valinta, koska reseptissä käskettiin käyttämään kuivaa, mutta niitäkin löytyi alkosta montaa eri vaihtoehtoa, jotka sopivat myyjän mielestä hyvin erilaisiin kokkailuihin. Tunnustan olevani täysi sherryummikko, ja minähän olin lähettänyt vielä ostoksille isännän, joka ei tiennyt, mihin aioin sherryn käyttää. Ostoskassiin päätyi pullo, joka maistui joka tapauksessa sillin kastikkeessa oikein hyvälle. Muutenkin onnistunut kokeilu, jatkossa ei tarvitse ostaa valmiina! 
Sherrysilli
4 matjessillifileetä (n. 300g)
1 punasipuli
2 laakerinlehteä
kastike:
1,5 dl tomaattimehua
0,5 dl rypsiöljyä
3 rkl etikkaa
0,5 dl sokeria
3 rkl kuivaa sherryä
6 murskattua maustepippuria
1. Pilko matjessillifileet suupaloiksi ja hienonna sipuli. Lado silli ja sipuli kerroksittain purkkiin tai kulhoon. Tuikkaa laakerinlehdet mukaan.
2. Sekoita kaikki kastikkeen ainekset. Kastike on tarpeeksi sekoittunut, kun sokeri on kunnolla liuennut seokseen. Kaada kastike sillin ja sipulin päälle ja anna vetäytyä jääkaapissa kaksi vuorokautta. 

Sesongin parsa-kylmäsavulohipasta arkeen ja juhlaan

toukokuu 17, 2015

Joskus tulee ruokien suhteen täysosumia; joku kokeilu onnistuu ihan yli odotusten ja on niin kovin hyvää, ettei tiedä miten sitä kehuisi tarpeeksi. Ja kuten nyt tässä tapauksessa, ruoka valmistui vielä todella helposti ja nopeasti ihan muutamasta raaka-aineesta. Ihan kirjaimellisesti pastan kiehuessa, vain ainesten sekoitus jäi tehtäväksi sen jälkeen.

Tein siis pastaa kylmäsavulohen ja parsan kera. Ei mikään uusi keksintö ja tähän aikaan vuodesta ohjeita näkyy aika paljonkin sekä lehdissä että netissä, mutta koska en ole kovin suuri pastakokki (arkiruokana harva se päivä kiehuvia täysjyvämakarooneja ei varmaan lasketa), tämäkin pasta puuttui repertuaaristani. Nyt kuitenkin oli parsaa jääkaapissa ja kylmäsavukalaakin oli tehnyt mieli jo pidempään. Ja pisteenä i:n päälle kaapissa yksi parempi pastapaketti (ns. isän ja äidin pasta) oli odottanut käyttöön pääsyä jo ikuisuuden, ja halusin ennen muuttoa saada sen kulutettua, joten päädyin sen nyt valmistamaan.

Ja miten tuo pasta yllättikään minut. Savukalan vuoksi se oli melko voimakkaan makuista mutta sitruunaisen raikasta, ja kaikki komponentit balanssissa. Isäntä totesi kokkausvaiheessa, että poikamies lisäisi kermaa ja itsekin mietin, pitäisikö sitä laittaa varmuuden vuoksi, mutta olen tosi iloinen, etten laittanut, sitä ei yhtään kaivattu. Kuten sanottu, en tiedä ihan, miten tarpeeksi tätä pastaa kehuisin mutta suosittelisin joka tapauksessa sekä paremmaksi arkisapuskaksi että viikonloppu- tai juhlapäivän pastaksi, jos et halua viettää koko päivää keittiössä. Lähinnä kiinnittäisin huomiota hyviin raaka-aineisiin, jolloin ruuan kanssa tuskin voi mennä pieleen. Eli valikoi tuoretta ja mielellään mahdollisimman läheltä tullutta parsaa, ja hyvälaatuista kylmäsavulohta – ja nimenomaan lohta eikä kirjolohta, jälkimmäisessä on yleensä vähemmän rasvaa ja se kovettuu helposti, jos pääsee kypsymään. En keskimäärin välitä kuumentaa raakakypsytettyjä kaloja tai lihoja eikä kalan oikeastaan kuulu tai ainakaan tarvitse tässä pastassa kypsyäkään, mutta listeriariskin vuoksi esim. minulle suositellaan tällä hetkellä ainakin vakuumissa olleiden kylmien kalatuotteiden kypsennystä ennen käyttöä, se onnistuu helposti erillisellä pannulla (eli tarvittaessa osa pastasta syrjään ennen kalan lisäämistä, kala kypsennetään nopeasti esim. pannulla ja lisätään vasta sitten).

Parsa-kylmäsavulohipasta (2-3 annosta)

2-3 hengen annos (paketin ohjeen mukainen) mieleistä, hyvälaatuista pastaa
nippu tuoretta, vihreää parsaa
reilu 200g kylmäsavulohta (meillä 215g)
1 punasipuli
1 sitruunan mehu
1,5 rkl voita
pari reilua lorausta oliiviöljyä
mustapippuria myllystä
suolaa
parmesanlastuja

1. Keitä pasta suolalla maustetussa, väljässä vedessä pakkauksen ohjeen mukaan ja valmistele odotellessa muut ainekset. Poista parsasta puumaisin tyvi ja pilko varret pieniksi kiekoiksi, nuput voivat jäädä kokonaisiksi. Kiehauta pari-kolme desiä vettä, lisää pilkottu parsa ja kypsennä noin minuutin ajan, valuta ja jätä syrjään. Hienonna sipuli ja suikaloi kylmäsavulohi. Vuole parmesan lastuiksi.

2. Valuta valmis pasta, kaada takaisin kattilaan ja lorauta päälle oliiviöljyä. Lisää parsa, sitruunamehu ja voi, ja ripsauta päälle suolaa ja pippuria. Sekoita. Lisää vielä lohisuikaleet ja punasipuli, sekoita uudelleen, tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Annostele lautasille ja viimeistele parmesanlastuilla, lorauksella oliiviöljyä sekä mustapippurilla.

Janssonin kiusaus pitkällä kaavalla

maaliskuu 12, 2015

Nyt ollaan sellaisen aiheen äärellä, etten ollut ihan varma uskallanko kajota siihen ollenkaan. Janssonin kiusaus on nimittäin anoppini bravuuri. Hänelle se on vaivattomasti syntyvää luottoruokaa, jonka hän saa poikkeuksetta maistumaan hyvältä. Minä taas en koskaan onnistu tekemään janssonin kiusauksesta vaivattomasti hyvää sitten millään. Siksi meillä tehdään janssonia aika harvoin, mutta silloin kun teen, teen sen sitten pidemmän kaavan kautta, jolloin onnistumista ei tarvitse jännittää.

Pidemmän kaavan mukaan tehtynä homman jujuna on kullankeltaiseksi ja ihanan makeaksi kuullotettava sipuli, josta on vaikea olla tykkäämättä. Ja nesteenä käytän kuohukermaa. Kolmas juttu on kiinteän perunalajikkeen käyttäminen, mutta se taitaa aika lailla päteä kaikkiin kiusauksiin. Aktiivista työtä tulee pilkkomisen myötä mukaan aika paljon, joten tuplasatsin tekeminen on harkitsemisen arvoista, kun työn kerran aloittaa. Mutta vaivannäkö ei sinänsä haittaa, kun ei niitä perunoita ja sipuleita tarvitse joka päivä pilkkoa yhtä paljon, ja lopputuloskin palkitsee. Siskot Kokkaa -blogista bongasin muuten vielä yhden jansson-vinkin, possunkylkisiivujen lisäämisen kiusauksen pintaan. En ole kokeillut, mutta rapeaksi paahtuneet viipaleet paistovuoan päällä kuulostavat todella, todella herkullisilta!

Tiesitkö muuten, että hyvän kiusauksen saa tehtyä myös hienoksi pilkotusta matjessillistä liemineen? Mausteet ovat hyvin samankaltaiset jansson-fileiden kanssa. Teknisesti kiusaus ei ehkä ole silloin janssonia, mutta makunsa puolesta pystyy ruokailijoita kyllä huijaamaan ja hyvä hävikintorjuntatapakin tuo on.

Janssonin kiusaus

750 g sipulia
voita ja öljyä paistamiseen
1,5 kg kiinteää perunaa
1 prk jansson-fileitä tai anjovisfileitä liemineen
3 dl kuohukermaa
(silputtua tilliä)

1. Kuori ja viipaloi sipulit. Paista sipuleita runsaassa voi-öljyseoksessa rauhallisella keskilämmöllä silloin tällöin sekoitellen, kunnes ne ovat menneet aika paljon kasaan, rakenne on pehmeä ja väri muuttunut kullankeltaiseksi. Mitä kauemmin jaksat paistaa, sen parempi – vähän kuten sipulikeittoa tehdessä. Ei haittaa, jos sipulit saavat paiston aikana ihan himpun väriä, mutta vältä varsinaisesti ruskistamasta niitä.

2. Sipulien paistuessa kuori ja suikaloi perunat. Minä tein suikaloinnin ihan veitsellä, mutta siistimmän lopputuloksen saa esim. monitoimikoneen sopivalla leikkuuterällä.

3. Voitele uunivuoka ja lado pohjalle kerros perunasuikaleita ja niiden päälle paistettua sipulia. Lado sitten päälle jansson-fileet (säästä liemi) ja päälle loput perunat ja sipulit (sekä halutessasi silputtua tilliä) niin, että vuoan päälle jää kerros perunaa. Kaada vuoan päälle kuohukerma ja liemi (voit myös sekoittaa ne keskenään ensin, mutta minusta suolaisuudesta tulee tasainen, vaikka ei sekoittaisikaan.

4. Paista 180-asteisessa uunissa noin 50 minuuttia, nosta lämpö sitten 200 asteeseen ja paista vielä noin 20 minuuttia tai kunnes päällimmäiset perunat saavat hieman kaunista väriä. Tarjoile raikkaan salaatin ja/tai etikkakurkkujen ja punajuurten kera.

Kalaa suolakuoressa

tammikuu 7, 2015

Ehkä viitisen vuotta sitten näitä suolakuoressa kypsennettyjen kalojen reseptejä näkyi paljon enemmän, mutta nyt trendit ovat taineet ajaa niistä ohi. Itsekin tajusin, että aiemmassa kodissamme tein suolakuorikalaa useaan otteeseen, mutta lienenkö tehnyt sitä täällä nykyisessä asunnossa kertaakaan, ja kohta olemme täälläkin asuneet jo neljä vuotta. Minulla syy ei ole kuitenkaan niin trendeissä, vaan enemmän siinä, ettei isäntä oikein välitä suolakuoressa tehdystä kalasta. Vaikkei hän ole erityisen ruotokammoinen, on kuulemma kokonaisen pienen kalan rääppiminen turhan työlästä siihen nähden, minkä verran siitä irtoaa tavaraa. Hmmm, outo mies. En kyllä yhtään allekirjoita hänen huoltaan, minusta suolakuoressa olevan kalan liha on mehevää ja putoaa luusta, ja voihan sitä tehdä vähän isommankin vonkaleen, jos siltä tuntuu. Ja koska isännältä ei ihan joka kerta kysytä, mitä hänelle saisi olla ruuaksi, innostuin nyt pitkästä aikaa laittamaan kalani suolakuoreen.

Suolakuoressa tehdyn kalan juju on se, että kalan kosteus ei pääse haihtumaan kuoren läpi vaan lopputulos on takuumehevä. Vaikka kenties kuulostaa siltä, että kalasta tulisi hurjan suolaista, pitää nahka liian suolaisuuden loitolla ja kalan sisäpuoli suolataan joka tapauksessa ihan normaalisti. Aiemmin olen tehnyt ainakin siikaa ja taimenta samalla metodilla, nyt kaupassa ainut pyöreä (saati tuore) kala oli kirjolohi. Ei ihan ykkössuosikkini, mutta oikein hyvää siitäkin tuli. Muistan muuten taannoin kuunnelleeni radiosta kun samaisen markettiketjun kalatiskin työntekijää haastateltiin ja hän kertoi, etteivät suomalaiset osta arkikalaksi juuri muuta kuin kirjolohta tai norjalaista lohifilettä. Kumma juttu että näin on, jos muuta kalaa ei tahdo olla edes myynnissä.

Hyvä kala ei minusta ihmeempää maustamista välttämättä edes tarvitse, yleensä olen käyttänyt esimerkiksi timjaminoksia, sitruunaa ja mustapippuria, mutta tällä kertaa laitoin tilliä sekä piparjuurta, jota oli hiukan vielä joulun jäljiltä jääkaapissa. Ne sopivat kirjolohen kanssa juuri passelisti ja lapsikin oli ihastuksissaan, kun sai ”auttaa” tunkemalla tillinoksia kalan sisälle, tai ainakin joltiseenkin samaan suuntaan. Lisukkeeksi tein tabbouleh-muunnelmaa, joka ei mennyt ihan nappiin mutta siitä lisää myöhemmin.

Niin ja mainitsinko jo, miten helppoa suolakuorikalan tekeminen on? No tosi helppoa. Lue vaikka allaolevasta ohjeesta itse.

Kokonainen kala suolakuoressa

n. 1kg painoinen, suomustamaton kala (esim. siika, nieriä, taimen tai kirjolohi)
ripaus suolaa
mustapippuria myllystä
n. 2 rkl raastettua piparjuurta
muutama tillinoksa
n. 1,5kg karkeaa merisuolaa (minulla meni kaksi 800g pakettia) + hieman mahdollisten halkeamien tilkitsemiseen.
(tilkka vettä)

1. Pyyhkäise kalan sisäpuoli talouspaperilla ja hiero sisäpintaan suola ja pippuri. Levitä kalan sisälle piparjuuriraaste ja sujauta mukaan muutama oksa tilliä.

2. Kumoa noin puoli kiloa karkeaa merisuolaa uunipellille leivinpaperin päälle. Aseta kala päälle, muotoile suolasta kalalle peti niin, että suolaa riittää myös pään ja pyrstön kohdalle ja taputtele loppu suola (n. kilo) kalan päälle ja ympärille ”paketiksi”. Kalan tulee peittyä pakettiin kokonaan, jotta kosteus pysyy hyvin suolakuoren sisällä. Suolan sekaan voi pirskotella tai sumuttaa sumutinpullosta hieman vettä, jolloin suolamassa tiivistyy helpommin käsiteltäväksi.

Kala ennen uunia…
…ja sen jälkeen – ei suurta eroa ulkonäössä, mutta suola on muuttunut kovaksi kuoreksi.

3. Paista 200-asteisessa uunissa noin 35 minuuttia, isompaa kalaa hieman pidempään. Nakuttele suolakuori rikki esim. kakkulapiolla ja siirrä varovasti syrjään välttäen nahan rikkoutumista ja/tai suolan pääsyä kalan sisäpuolelle (silloin kalasta tulee äkkiä ylisuolaista, vaikkei se alun perin sitä olisikaan). Nosta lopuksi myös päällipuolen nahka syrjään ja tarjoile.

Hävikintorjuntaa: harissalla maustetut jämälohipihvit

joulukuu 19, 2014

Ajatus mikrossa lämmitetyistä edellispäivän paistetuista lohifileistä ei oikein houkuttanut, joten kaloille piti keksiä joku jatkojalostuskohde. Muistilokeroista löytyivät nämä lohiburgerit, joita teimme viime talvena ja joihin ihastuin ikihyviksi. Samalla ajatuksella tein nyt nämä lohipihvit, tosin nyt käytin paistettua lohta ja muutin makumaailmaa jonkun verran käyttämällä harissaa. En ollut ihan varma, miten se toimisi kalan kanssa, mutta oikein toimiva jämäruoka tuli tästäkin. Mietin, että kalalajia vaihtelemalla saisi pihviin ihan loputtomasti variaatiota, tosin en tiedä, toimisiko ihan rasvaton kala tällaisessa massassa. Joka tapauksessa, lohi, kirjolohi ja siika ovat ainakin melko varmoja valintoja. Plussaa tämä ohje saa siitä, että taikina on vikkelä sekoittaa valmiiksi eikä paistamisessakaan mene kauan, kala kun on jo valmiiksi kypsää. Ihanteellista lapsiperheen ruokaa.

Harissalla maustetut lohipihvit (kahdelle)

300g paistettua, uuni- tai savulohta
3 rkl korppujauhoa
1 dl maitoa
1/2 punasipuli
1/2 valkosipulinkynsi puristettuna
sormenpään kokoinen pala inkivääriä
1-2 tl harissaa
(ripsaus suolaa)
1 kananmuna

voita tai öljyä paistamiseen

1. Sekoita kulhossa korppujauho ja maito. Anna turvota hetken, ja hienonna sillä välin sipuli ja inkivääri. Sekoita kala haarukalla hienontaen massaan, lisää sipuli, inkivääri ja puristettu valkosipuli ja mausta harissalla sekä halutessasi suolalla (lisäsuolaa ei välttämättä tarvitse, koska sitä on harissassa sekä todennäköisesti kalassa). Riko massaan lopuksi kananmuna ja sekoita tasaiseksi. Anna levähtää hetki.

2. Muotoile massasta käsin pullia (jotka voit litistää paistinlastalla pihveiksi, kun laitat ne pannuun). Paista pannulla öljytilkassa keskilämmöllä muutama minuutti molemmin puolin, kunnes pihvien pinta saa kauniin värin.

Avokado-lohisalaatti

syyskuu 30, 2014

Lomaruokailuista jäi lievästi sanoen täysi olo, mökkioloissa syötiin aika raskaasti ulkoilupäivien päälle ja muutenkin mentiiin tekeminen edellä niin, että ruoka oli aina jotain nopeaa, helppoa ja aivotonta, kuten jauheliha-makaroonimössöä. Suklaatakin saattoi upota ihan muutama patukka. Ulkoruokintaa harrastettiin sen verran, että matkan kulinaarinen tavoite oli käydä muutaman kilometrin päässä olevalla, sympaattisen näköisellä grillillä. Ja käytiinkin, hyvin maistui.

Toki välillä syötiin hyvinkin ja nautittiin esimerkiksi paikan päältä saaduista marjoista, sienistä ja linnuista, mutta joka tapauksessa, kotiin tullessa mieli teki taas vähän keveämpiä, raikkaita makuja. Ja paljon kasviksia. Siinä hengessä tein avokado-lohisalaatin, tuoreeltaan savustettua kalaa, limettiä, chiliä ja paljon kaikkea ihanaa vihreää. Kastikkeen olisi voinut tehdä erikseenkin, mutta halusin käyttää osan salaatista uuniperunan täytteenä, joten sekoitin kastikeaineet suoraan kalaan ja kasviksiin. Käytin tällä kertaa jugurttia, jotta kokonaisuus pysyisi kevyen raikkaana, ja se toimikin hyvin. Sitä tosin lorahti vähän liikaa, joten ohjeeseen olen pienentänyt määrää. Sekoittamisessa kannattaa olla varovainen, jottei käy niin kuin minulle ja kala muhjaannu liikaa. Tai ei muhjussa sinänsä ole vikaa, mutta olisin halunnut ennemmin paloja kuin tahnaa. Maussa ei silti ollut moittimista, varsinkin tuoreet jalapenot koukuttivat ottamaan lisää pariinkin otteeseen.

Avokado-lohisalaatti

2 kypsää avokadoa
400-500g savulohifileetä
1/2 kurkku
1 pieni sipuli
1 valkosipulinkynsi
pieni nippu korianteria
1 tuore jalapeno tai muu tulisehko, vihreä chilipalko
n. 1dl maustamatonta jugurttia (minä käytin turkkilaista jugurttia, jossa on 10% rasvaa)
1 limetin mehu
pari hyppysellistä suolaa
pari rouhaisua mustapippuria

1. Kuutioi salaattikulhoon avokado, sipuli ja kurkku. Purista mukaan valkosipulinkynsi ja silppua korianterinlehdet sekaan. Hienonna vielä sekaan jalapeno (mieluiten hanskat kädessä) ja rääpi kala kulhoon mahdollisimman isoina paloina, se hajoaa joka tapauksessa sekoitettaessa.

2. Lisää limetin mehu, jugurtti, suola ja pippuri (voit myös ensin sekoittaa kastikeaineet keskenään ja notkistaa jugurttia hieman sillä tavoin).  Kääntele varovasti sekaisin ja anna vetäytyä vähän aikaa ennen tarjoilua.

Jääkellarin kala

elokuu 12, 2014

Olen hurahtanut jääkellarin kalaan. Olen aina ollut ns. huoleton graavaaja, eli heittelen mausteet kalan pintaan näppituntumalla ja laitan jääkaappiin odottamaan, mutta viikko sitten kokeilin ensimmäistä kertaa muuta kuin ihan perinteistä mausteet pintaan -graavia ja jäin kerrasta koukkuun. Nyt on jääkellarin kalaa, eli liemessä suolattua kalaa tehty meillä jo lohesta ja kirjolohesta, ja se on molemmilla kerroilla ollut ihan mahtavaa.

Ohjeen nappasin samaisesta Glorian Ruoka & Viinistä (6/2013), josta kirsikkaolutgranitakin oli peräisin. Erilaisia graavausmetodeja käsittelevässä artikkelissa painotetaan, että suolaa tulee olla maltillisesti, jottei kala tönkkösuolaannu ja sen rakenne muutu kovaksi. Se pätee niin perinteiseen kuin jääkellarinkin metodiin, jota suositellaan erityisesti lohen kaltaiselle, paksummalle ja rasvaiselle kalalle. Siika suositellaan graavattavan perinteisesti. Minä lisäisin graavausvinkkeihin vielä, että kalan tulee olla ehdottoman tuoretta, jolloin siitä tulee raikasta myös graavattuna – kuulostaa kenties itsestään selvältä, mutta monessa kaupassa tiskistä ns. tuoreena myytävä kala onkin viisi päivää vanhaa, eikä sen maku ole enää läheskään parhaimmillaan. Ja vaikka helteet ovat jo väistymässä, kylmäketjusta kannattaa huolehtia erityisesti näin kesällä.

Alkuperäisreseptissä käytettiin kuusenkerkkiä mausteena, mutta minä käytin perinteistä tilliä, kun se on niitä harvoja juttuja, jotka kasvimaassani tänä vuonna menestyivät. Muutenkin tuppaan usein maustamaan graavikalat hieman ohjeita voimakkaammin, mutta yleensä teen sen vasta tarjoiluvaiheessa, eli ripottelen hieman rouhittua valkopippuria ja tillisilppua kalan pintaan vähän niin kuin koristeeksi.

Jääkellarin kala

n. 500g nahatonta ja ruodotonta kalafilettä  (esim. lohi tai kirjolohi)

mausteliemi

4 dl vettä
20g (n. 1 rkl) suolaa
1 rkl sokeria
muutama tillinoksa
6 valkopippuria rouhittuna

1. Mittaa mausteliemen ainekset kattilaan ja kiehauta. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi ja siirrä sitten jääkaappiin jäähtymään, kunnes liemi on täysin kylmää. Tämän pitäisi tapahtua noin parissa tunnissa.

2. Pyyhkäise nahaton ja ruodoton kalafile talouspaperilla ja leikkaa tarvittaessa ylimääräiset rasvat pois. Laita file kannelliseen astiaan (minä käytin tupperware-tyylistä purkkia) ja kaada liemi päälle. Sulje kansi, laita kala jääkaappiin ja anna maustua vähintään 16 tuntia. Pyyhkäise kala kuivaksi talouspaperilla ennen viipalointia. Jos et käytä kaikkea kalaa kerralla, se säilyy liemessään viipaloimattomana vajaan viikon.