Browsing Tag

kaupassa

Piipahdus Tuomaan markkinoilla

joulukuu 16, 2014

Öisen koiranilman jälkeen lauantaipäivä valkenikin ihan kohtuullisen näköisenä, joten päätimme pukea koko perheen naparetkeläisiksi ja suunnata Senaatintorille Tuomaan markkinoille. Aiempina vuosina Esplanadin puistossa pidetyt markkinathan ovat tosi perinteiset ja myyjiä on verrattain paljon. Mukana on runsaasti joulukoriste- ja käsityökauppiaita, mutta myös herkkupuoteja, jotka (surprise!) ovat minusta se markkinoiden kiinnostavin osa. Lisäksi markkinoiden ympärillä on joulukuun mittaan tarjolla jos jonkinlaista ohjelmaa ja tapahtumaa.

Ruokakojuissa myytiin pitkälti sitä, mitä odotinkin: paljon erilaisia joulukaloja, saaristolaisleipää ja muita leipomotuotteita, juustoja, erilaisia säilykkeitä, makkaroita ja palvilihoja, karpaloita, makeisia, hilloja ja sinappeja. Sellaisia tuotteita, joita on mukava antaa ruokalahjaksi, varsinkin, kun suuri osa oli peräisin pientuottajilta. Tai jos haluaa tehdä lahjansa itse, saa kojuja silmäilemällä kerättyä varmasti ideoita.

Toki markkinoilla voi myös syödä (ja anniskelualuekin löytyy), mutta meiltä se jäi väliin. Lauantaipäivän ruuhkissa sisäkahvilat olivat aika täynnä ja hyisen tuulen puhaltaessa kojujen välissä ulkotarjoilu ei niin houkuttanut. Hassua sinänsä: vaikka onkin upeaa, että katuruokatarjonta on mennyt huimasti eteenpäin viimeisen muutaman vuoden aikana, olisi tällä kertaa ihan perinteiselle, lapaset kädessä helposti syötävälle grillimakkaralle ja sinapille ollut paikkansa. Tai pahvimukista hörpittävälle hernekeitolle. Monenlaista muuta herkkua kyllä oli, lohikeittoa, hampurilaisia, delityylisiä voileipiä, gourmet-hodareita ja niin edelleen. Ja sitä makkaraakin, vähän sinappia paremmilla lisukkeilla vain.

Meidän mukaamme tarttui lopulta ruokajutuista vain pala hevosen palvilihaa ja käsityöpuolelta villakauluri, mutta mukava oli silti nauttia jouluisesta markkinatunnelmasta. Parhaimmillaan paikka on varmasti iltapäivän hämärtyessä, kun jouluvalot pääsevät kunnolla oikeuksiinsa.

Tuomaan markkinat ovat avoinna 21.12. saakka joka päivä klo 10-19. Pukeudu lämpimästi!

P.S. Syömään menimme sitten Vanhaan kauppahalliin. Hallin keskiosassa sijaitsevan ravintola Storyn pöydät – joista ikkunan vieressä sijaitsevat olivat tosi tunnelmallisen näköisiä – olivat täynnä eikä muitakaan lastenrattaille ystävällisiä vaihtoehtoja ollut sillä hetkellä tarjolla, joten tyydyimme nappaamaan hallin perukoilta vietnamilaista ruokaa myyvältä kauppiaalta patongit. Koska hallissa on hyvin paljon kauppiaita, jotka eivät pidä ravintolaa mutta myyvät valmista ruokaa mukaan, olisi mukavaa, jos sisältä löytyisi jonkinlainen istuma-alue näidenkin paikkojen asiakkaille, varsinkin kun näin talviaikaan ei ulkopiknik oikein houkuta. Myös sellainen food court -tyyppinen ratkaisu voisi toimia (lieneekö se vain Suomessamme laillista), tarkoitan siis yhteistä aluetta, jossa olisi pöytiä ja tuoleja, jonne ihmiset voivat kiikuttaa ateriansa riippumatta siitä, keneltä se on ostettu.

Vähän lisää ruuan nettikaupasta: Kauppahalli24 vs. Kauppakassi.fi

marraskuu 4, 2014
Kuvassa ei vertailla appelsiineja ja omenoita, vaan taustalla oleva hedelmä on (online-ruokakaupasta ostettu) verigreippi.

Viime talvena kirjoitin kokemuksiani ruuan nettikaupasta, kun olimme joitain kertoja tilanneet ostoksemme kotiovelle. Nyt, kun aikaa on jonkin verran kulunut ja puhutaan liiketoiminnasta, joka Suomessa on vasta ruvennut saamaan jalansijaa ja kehittyy edelleen voimakkaasti, ajattelin, että voisi olla hyvä aika vähän päivittää kertyneitä kokemuksia tännekin.

Me olemme tilanneet ruokaa enimmäkseen Kauppahalli24:n kautta, ja olen ollut palveluun pääosin tyytyväinen, mutta kun viikosta toiseen tilaa samasta paikasta, ovat pientä kaiherrusta herättävät asiat nostaneet päätään. Samaan aikaan isäntä on joskus käyttänyt omiin tarpeisiinsa Kauppakassi.fi -palvelua ja kehunut sen käytettävyyttä, joten halusin itsekin sitä testata. Kauppakassi on S-ryhmän ja sisältää Alepan tuotevalikoiman, joskin S-ryhmän brändiviidakossa surffaillessa selvisi, että ilmeisesti ainakin joillain Prismoilla on myös online-ruokakauppatoimintaa. Testauksen nimissä kävin tutustumassa myös erääseen kolmanteen ruuan nettikauppaan (joka jääköön tässä nimeämättä), mutta olin sangen pettynyt sekä sen valikoimaan että epäselvään käyttöliittymään, joten jätän sen tässä kohtaa vielä kasvamaan ja kehittymään, palataan asiaan sen kokeilussa vaikka ensi vuonna. Sanottakoon tässä kohtaa vielä, että nämä jaetut kokemukset ovat sponsoroimattomia eivätkä liity mihinkään kampanjaan.

Valikoima

Kauppahalli24:n valikoimista kirjoitin tarkemmin talvella, mutta mielestäni perusperiaatteet pitävät edelleen paikkansa: toisaalta valikoima käsittää verrattain paljon laatutuotteita kuten Reinin lihan ja Erikssonin kalatukun ihania, tuoreita irtolihoja ja -kaloja (vaikka ensimmäisen maailman ongelmista päivää, olisi kiva, jos varsinkin tuoretta, pyöreää kalaa olisi tarjolla enemmän). Tätä olen palvelussa arvostanut ihan erityisesti, koska fyysisiin kauppahalleihin matkaa meiltä noin tunnin eivätkä muutkaan isommat palvelutiskit ole kävelymatkan päässä. Myös luomutuotteet ovat verrattain hyvin edustettuna. Toisaalta taas valikoima oli varsinkin aluksi suppeahko, esimerkiksi niinkin eksoottista tuotetta kuin einesmaksalaatikkoa himoitsin talvella, mutta jouduin sen muualta hakemaan, koska ilmeisesti kyseisen valmistajan tuotteita ei valikoimassa ollut. Sittemmin tosin maksalaatikko-ongelmani on korjattu. Myös vihannes- ja hedelmävalikoimaan olisi mukava saada laajennusta, erikoisempia tuotteita ja kausituotteita, kuten nyt vaikkapa tuoreita, kotimaisia mansikoita tai herneitä ei kesällä valikoimista saanut. KH24:n puolesta on kuitenkin todettava, että he tuntuvat reagoivan asiakaspalautteisiin ja valikoima on koko ajan laajentunut, esimerkiksi kaipaamiani kotimaisia omenoita on syksyn mittaan ruvennut saamaan muutenkin kuin 12 kg:n laatikossa ja viime viikolla – vaikkakin vähän viime tipassa halloweenin juhlijoita ajatellen – oli kurpitsaakin tullut valikoimiin. Minun toivelistallani ovat myös irtojuustot ja -leikkeleet, ehkä niidenkin aika vielä koittaa.

Alepan eli Kauppakassin valikoima on sikäli laajempi, että se sisältää runsaasti S-ryhmän oman tuotemerkin tuotteita. Ensisilmäyksellä myös vihannes- ja hedelmäpuoli vaikutti hieman KH24:n vastaavaa laajemmalta ja heviosaston tuotteiden keräily virtuaaliseen ostoskoriin oli helppoa, kun useimpia tuotteita, kuten kotimaisia tomaatteja ja banaaneja pystyi valitsemaan myös kappaleittain eikä ainoastaan ennaltamääritellyissä erissä, kuten KH24:llä. Liha- ja kalapuolella Kauppakassilla taas on tarjolla on ainoastaan valmiiksi pakattuja vaihtoehtoja. Miinuspuolella, huomasin, että  tietyt, samat tuotteet olivat molemmilla testikerroilla lopussa (onko niitä valikoimassa käytännössä ollenkaan?). Lisäksi esimerkiksi kaalin kohdalla olin valinnut kahdesta kaalivaihtoehdosta (iso tai pieni) sen pienemmän, eli käytännössä noin puolen kilon lohkon. Minulle toimitettiin kahden ja puolen kilon kokonainen kaali. Pieni asia ja voi olla, että kyse on keräilyvirheestä, mutta vähän tylsää jos kahta vaihtoehtoa tarjotaan valikoimassa ja vain yhtä toimitetaan, asiakkaalta siitä kysymättä.

Hinnat

Lyhyesti sanottuna, plus miinus nolla. Pistariluontoisesti tarkistelin testiostoskerroilla palveluja ristiin nähdäkseni, miten tietyt, viikko-ostoksiini vakiona kuuluvat tuotteet on hinnoiteltu. Hinnoissa saattoi olla muutaman sentin eroja suuntaan tai toiseen, mutta molemmat kaupat olivat vuorollaan halvempia ja vuorollaan kalliimpia, pitäen ostoskorin kokonaishinnan joltiseenkin samana. Poikkeuksena tästä ainakin osa hygieniatuotteista sekä esimerkiksi vauvanvaipat, olivat KH24:llä kalliimpia, samoin kuin kahvi. Valitsemani valmiiksi pakatut leikkeleet sekä hevituotteet taas olivat kalliimpia Kauppakassilla, esimerkiksi samassa ruukkuyrtissä saattoi olla jopa 50 sentin hintaero. Toimituksissa hintaeroja on myös jonkun verran, Kauppakassin toimitus oli ainakin meille aika standardina vajaat seitsemän euroa, kun taas KH24:n toimitushinta vaihtelee niin, että sanoisin asuinpaikasta ja mahdollisista tarjouksista riippuen toimituksen maksavan kolmesta kymmeneen euroon, hintatrendin ollessa laskusuuntainen.

Ostosten valinta ja tilaaminen

Käyttöliittymiä vertaillessa Kauppakassi vie pidemmän korren, tuotteiden tutkiminen ja ostosten valinta oli minusta heillä selvästi helpompaa ja sivusto tuntui  testikerroilla myös rullaavan KH24:n palvelua nopeammin. Toki kun kyseessä on ison ketjun nettikauppa, odotankin aika paljon käyttöliittymän suunnittelulta. Joka tapauksessa, pidin siitä, että Kauppakassin tuotteiden tiedot avautuivat minulle pelkästään sillä, että vein hiiren tuotekuvan päälle, eli minun ei tarvinnut ensin klikata tuotetta ja odottaa, että siirtyisin palvelussa erilliselle tuotesivulle. Samasta näkymästä pystyin myös + / – -painikkeilla säätelemään tuotteiden määrää todella helposti, kun vertailun vuoksi KH24:n palvelussa tuotemäärä valitaan klikkaamalla ensin erilliseen kenttään ja kirjoittamalla määrä siihen. Ei sekään vaikeaa ole, mutta käyttäjän tekemän virheen marginaali kasvaa typoriskin myötä heti ja juuri tällaiset pienet asiat ovat omiaan antamaan kokonaisuudesta joko sujuvan tai ei-niin-sujuvan mielikuvan.

Pyyhkeitä saa kuitenkin myös Kauppakassi siinä kohtaa, kun ostoksia tilataan. Toisella testikerralla tein tilauksen itse ja toisella kertaa isäntä, ja molemmilla kerroilla onnistuimme säätämään jotain niin, että jouduimme tekemään kokonaan uuden tilauksen, kun emme päässeet enää tietoja muokkaamaan. Tämä johtui siitä, että olimme kumpikin edenneet maksun hyväksymissivulle asti. Isännän tapauksessa kyse oli väärän maksutavan (maksu toimituksen yhteydessä, kun halusimme maksaa etukäteen) valinnasta, minä taas olin jo näppäilemässä korttitietoja tilaukseen, kun huomasin unohtaneeni jotain. Isännän tapauksessa ei ollut enää mahdollista muuttaa maksutapaa samaan tilaukseen. Ymmärrän tavallaan sen, että turvallisuuden nimissä ei maksutapoja voi noin vain muutella, mutta tuossa tapauksessa, kun mitään ei ole maksettu, sen tulisi minusta onnistua. Minun tapauksessani kyse taas taisi olla ihan vain bugista, koska en päässyt uudestaan maksusivulle, mutten toisaalta ollut hyväksynytkään maksua (eikä se ollut järjestelmäänkään mennyt, koska tilausvahvistusta ei tullut), vaan tilaukseni jäi ilmeisesti bittiavaruuteen roikkumaan. Sinänsä  uuden tilauksen tekeminen oli helppoa, koska vanhan ostoskorin sai suoraan päivitettyä uudeksi tilaukseksi, mutta turhaa säätöähän siitä tuli. Huvittavaa oli, että saatoin kuitenkin perua tilauksen, jota ei koskaan ollut vahvistettu, ja jota en ollut loppuun asti tehnyt. Peruutusilmoituskin tuli sähköpostiin.

Toimitus

KH24 toimittaa pääkaupunkiseudulla kahden tunnin aikaikkunoissa iltapäivästä alkuiltaan tiistaista perjantaihin. Myös kehyskuntiin toimitetaan, mutta aikataulu on rajallisempi. Tilauksen ja toimituksen välissä tulee olla yksi arkipäivä. Kauppakassilla taas ei ole fiksattua toimitusaikataulua, vaan asiakas valitsee kalenterista seuraavan sopivan, vapaan toimitusajan omalle alueelleen. Plussaa ovat lauantaitoimitukset sekä se, että samallekin päivälle saattaa saada ostoksensa, jos vapaita aikoja on; itse otin molemmilla kerroilla toimituksen muistaakseni seuraavalle päivälle. Ajasta riippuen toimitusikkuna on kaksi tai kolme tuntia. Antamalla palveluun postinumeronsa voi tarkistaa, kuuluuko oma osoite toimitusalueelle, mutta yleisesti ottaen Kauppakassi toimii pääkaupunkiseudulla sekä osassa muita isompia kaupunkeja.

Molemmat palvelut ilmoittavat toimituspäivänä vielä tarkemman ajankohdan tekstarilla. Tässä KH24 on ollut tarkempi ja pystynyt antamaan puolen tunnin aikaikkunan. Kauppakassi antaa tunnin lokeron, mutta tilauksen etenemistä voi seurata netistä tarkempaa tietoa halutessaan. Kaikilla testikerroilla molemmat palvelut ovat toimittaneet lupaamassaan aikataulussa.

Ostoskassien sisältö oli niiltä osin tasainen, että molemmissa tuotteiden laatu oli hyvä ja päiväykset kunnossa. KH24:n toimitus kuitenkin vastasi tilaustani paremmin kuin Kauppakassin: KH24:n toimituksesta löytyivät kaikki tilaamani tuotteet ehkä yhtä lopussa ollutta tuotetta lukuunottamatta, kun taas Kauppakassin toimituksen yhteydessä selvisi, että noin kymmentä tuotetta, eli aika isoa osaa noin sadan euron tilauksesta, ei ollutkaan saatavilla. Tuotteiden saatavuus tarkistetaan jo tilausta tehdessä, mutta nämä puutteet löytyivät vasta tarkastuksen jälkeen. Kauppakassilla on tällaisten tilanteiden varalle korvaustuotesysteemi, mutta ainakaan minun saamani korvaustuotteet eivät kaikilta osin vastanneet tilaamaani tai osuneet edes riittävän lähelle – esimerkiksi valmiiksi marinoitu lihatuote ei sopinut meille maustamattoman tilalle, koska en halua alle vuoden ikäiselle lapselle syöttää runsaasti suolaa sisältäviä, marinoituja tuotteita (enkä niitä kyllä halua syödä itsekään). Samoin normaalin maitotuotteen vaihtaminen laktoosittomaan oli vähän tylsä veto. Tilaukseen voi toki jättää toiveita korvaustuotteista, mutta koska tilaaja ei voi täysin tietää, mikä tuote on loppu, saattaa toivelistasta muodostua melkoinen romaani. Minun toiveeni olikin toisella testikerralla vain, ettei korvaustuotteita laitettaisi kyytiin ollenkaan.

Onko toinen toista parempi?

Olisin kovasti halunnut tehdä sellaisen yksinkertaisen, plussat ja miinukset -tyyppisen vertailun, jonka lopputuloksena voisin suositella jompaakumpaa testattua kauppaa lukijalle. Sisäinen tiedenaiseni ei kuitenkaan moiseen venynyt, koska olisin joutunut vertailemaan appelsiineja omenoihin ja olettamaan, että kaikki kaupassakävijät elävät samoissa olosuhteissa ja haluavat samoja asioita (kuin minä, heh). Siksi ylös on nyt koottu enemmän ajatuksia, joista toivottavasti saa vähän kiinni siitä, miten nämä kaksi kauppaa missäkin asiassa pystyvät palvelemaan. Lyhyesti sanoen kuitenkin, KH24 palvelee ehkä paremmin niitä, jotka kaipaavat palvelutiskituotteita, Alepa taas niitä, jotka tarvitsevat ostoksensa hieman nopeammin.

Itse jatkanen samalla linjalla kuin aiemmin, tilaan osan ostoksistani KH24:n kautta – se nyt vain sopii minun tarpeisiini paremmin – ja täydennän ketjumarketista silloin tällöin edullisempia wc-paperi -ja vauvanvaippavarastoja. En muutenkaan aio suinkaan tyystin lopettaa ”retrokaupassa” käymistä, vaan toisinaan retkeilen parempien fyysisten palvelutiskien ja heviosastojen äärelle, jotta saan ihan itse valikoida perunani, toljottaa kaloja ja hipelöidä hedelmiä – kun minusta se ruokakaupassa käyminen on oikeasti myös tosi kivaa, varsinkin silloin, kun sinne ei ole ihan pakko mennä joka viikko.

Nettiruokaa, mulle tuokaa

helmikuu 2, 2014

Laiskuus on meidän taloudessa päässyt siihen pisteeseen, ettemme enää käy edes jokaviikkoisella ruokakauppareissullamme. Sen sijaan tilaamme ruuat muutaman hiirenklikkauksen kautta kotiovelle saakka ja olen tykästynyt systeemiin kovasti. Disclaimerina, seuraavassa kerrotaan pelkästään omia mielikuviani palveluista yleisesti ja asiakaskokemuksiani tasan yhden palvelun käytöstä, ilman sponsorointia tai muuta yhteistyötä minkään tahon kanssa.

Syksyllä uutisissakin kerrottiin, että Suomessa ruuan nettikauppa on lähtenyt hitaasti käyntiin; muutamaa poikkeusta lukuunottamatta harvaan asuttu maa on varmasti  haasteellinen markkina, mutta uutisoinnissa annettiin ymmärtää myös, ettei kauppiaspuoli ole suoriutunut nettiruokakaupan lanseerauksesta ihan nappiin. Kieltämättä, asiaan sen suuremmin vihkiytymättömänä mutta paljon ruoka-aiheita seuraavana en vielä kaksi kuukautta sitten pystynyt sanomaan kuin yhden paikan, mistä ruokaa voi tilata kotiovelle, enkä ollut siitä ajatustasolla erityisen vakuuttunut – yritämme käydä kaupassa vain kerran viikossa eikä kyseisen ketjun valikoima kata meidän ostostarpeitamme ainakaan perinteisissä myymälöissään. Lisäksi hinnat ovat korkeammat kuin niissä kaupoissa, missä olemme yleensä asioineet. On täysin mahdollista, että kyseisen ketjun nettikaupassa tilanne on ihan toinen, mutta edellä mainituista syistä ei minua houkuttanut sitä edes testata. Brändäys on ihmeellinen juttu, hyvässä ja pahassa.

Olin pitkään hieman skeptinen ajatellessani, että antaisin jonkun muun valikoida elintarvikkeeni; olen tarkka siitä, mitä ostoskoriini laitan varsinkin tuorepuolella ja tapanani on kopeloida jokainen sitruuna ja peruna erikseen kaupassa, jotta ne varmasti ovat riittävän hyviä (ihanneasiakas, tiedän ;). Vaikka nettiruokakaupalla olisi hyvä aikomus toimittaa minulle hyviä tuotteita, osaisivatko työntekijät valita ne vai saisinko ruokakassiini myös satunnaisen, homeisen sattuman tai nopeasti lähestyviä parasta ennen -päiväyksiä?

Nettiruokakauppaan päädyimme siitä huolimatta. Laatuasioista isäntä järkeili minulle, että palvelujen tavoitteena on  oman hengissäpysymisensä kannalta ehdottomasti saada toistuvaa kauppaa ja vakioasiakkaita, eli he eivät varmastikaan laittaisi niitä huonompia tuotteita nettiasiakkaiden ostoskoriin. Lisäksi todennäköistä olisi, ettei tuotteita kerättäisi ostoskassiin kaupan hyllystä vaan esim. suoraan tukusta/varastolta, jolloin päiväyksetkin todennäköisesti olisivat kunnossa.  Kauppareissuihin leipääntyneenä reippaana miehenä isäntä myös tutki vaihtoehtoja  hieman enemmän ja ehdotti minulle Kauppahalli24.fi -palvelua. Minä nielaisin syötin tuottaja- ja tuotevalikoiman perusteella, palvelusta voi nimittäin ostaa tiettyjen pientuottajien tuoretuotteita perinteisten brändien ohella. Erityisesti tykästyin siihen, että Hakaniemestä ja Hietalahdesta tutut Reinin liha ja Erikssonin kalatukku toimittavat tämän palvelun kautta; tässäkin tapauksessa luotin siihen, etteivät hyvämaineiset kauppiaat yksinkertaisesti voisi toimittaa huonoa tavaraa. Ja täällä blogissakin asiasta marisseena, olen fyysisissä marketeissa joutunut aivan liian usein äänestämään jaloillani erityisesti kalan huonojen päiväysten vuoksi – minusta viisi päivää aiemmin pyydetty kala ei ole tuoretta, paitsi silloin kun tuoreella tarkoitetaan pakastamatonta. Eilen pyydetyn kalan merkkaaminen punnituksen tarralappuun ”ekstratuoreena” taas on mielestäni yksinkertaisesti kuluttajan aliarviointia, melkein ***tuilua.

Aluksi teimme koekierroksen, muutamalla ns.perustuotteella sekä parilla tuoretuotteella. Päiväykset olivat kunnossa, hinnat vertailukelpoiset ja tuoretuotteiden laatu hyvä. Toimitus tuli sovittuna aikana ja tuotteet olivat ne, mitkä tilasimmekin. Sen jälkeen uskalsimme jo kokeilla viikkokauppojenkin tekemistä ja olemme olleet melko tyytyväisiä, vaikka pientä viilattavaa toki löytyy, mihin seepra raidoistaan pääsisi. Ensimmäisen kuukauden ostokokemusten perusteella listaisin nettiruokaostosten plussat ja miinukset tämän palvelun osalta seuraavasti:

+ Laatu. Irtomyynnin lihat ja kalat ovat olleet erinomaisia, leivät tuoreita ja hevi-tuotteet yhtä hyviä kuin itse valitsemani 😉 Päiväykset ovat kunnossa myös valmiiksi pakatuissa tuotteissa.

+ Hinnoittelu. Jotkut tuotteet saattavat olla hieman edullisempia kuin marketissa, jotkut hieman kalliimpia. Tilauksen yhteishinta on kuitenkin joltiseenkin sama, kuin marketissa tehtyjen viikkokaupojen.

+ Ajansäästö. Aluksi suhtauduin vähän ivallisesti isännän huomioon, että häneltä säästyy nyt puolitoista tuntia aikaa perjantaisin, kun ei tarvitse lähteä kauppaan. No joo, hänellä varmasti säästyikin kun minä hoidin ostosten tilauksen, valitettavasti vaan itselläni meni kauemmin tilauksen tekemiseen kuin mitä markettireissu olisi vienyt, ja sitten vielä jouduin joka tapauksessa tekemään pienet täydennyskaupat, johon sain tärvättyä vähän ekstra-aikaa. Parin ensimmäisen kerran jälkeen ostosten teko on kuitenkin nopeutunut niin, että nyt voi oikeasti puhua ajansäästöstä. Erityisen mukavaa on se, ettei ostoksia ole pakko tehdä kerralla, vaan homma saa välillä keskeytyä ja sitten voi taas ehtiessään jatkaa.

+ Vaivattomuus. Onhan se kiva kun niitä kauppakasseja ei tarvitse raahata edes parkkipaikalta kotiin, vaan joku tekee sen puolestasi.

+ Reiluus. Tilaamaani 600g jauhelihapakettia ei ollut, mutta se tilaushetkellä käynyt ilmi. Korvaavana tuotteena sain samaan hintaan kaksi 400g pakettia kyseistä tuotetta, eli kuluttaja tuli reilusti kohdelluksi ja sai hieman ylimääräistäkin.

+/- Joustavuus. Ihan joka päivälle ja kellonajalle ei kuljetusta saa, mutta toimituksia on kuitenkin neljänä päivänä viikossa, alkuiltapäivästä kauppojen sulkemishetkeen. Toimitusajan voi valita kahden tunnin haarukalla, mikä on mielestäni melko joustavaa. Hieman ennakointia ostosten teko kuitenkin vaatii, koska saman tai seuraavan päivän toimituksia ei ole tarjolla. Kun kaupat tekee vain kerran viikossa, täytyy käytännössä osata katsoa kristallipalloon seuraavan puolentoista viikon ajalle, mikä on minulle välillä yllättävän hankalaa ja hävikin riski kasvaa.

+ / – Kauppalistan teko ja hallinta. On kiva, että kauppalistaa on helppo päivittää koko ajan ja listalta näkee myös ostostensa kertyvän kokonaissaldon, mitä ei perinteisessä kaupassa näe kuin vasta kassalla. Pidän myös siitä, että jos esim. jotain aterian pääraaka-aineeksi suunniteltua tuotetta ei olekaan tarjolla, minun ei tarvitse kulkea ympäriinsä palauttamassa hyllyyn aterian muita komponentteja, vaan voin klikkailla ne helposti pois listalta. Samaan tapaan en joudu pikapikaa miettimään vaihtoehtoista syötävää kaupassa ollessani, vaan voin rauhassa miettiä asiaa kotona ja vaikka inventoida keittiönkaapitkin vielä kertaalleen. Huonona puolena kauppalistan laatimisessa on tuotteiden hakemiseen liittyvät pienet teknisyydet; spesifin tuotteen, vaikkapa tiskiaineen, hakemiseksi on nopeampaa käyttää hakukenttää kuin selata koko tuoteryhmä läpi. Mutta haenko tiski- vai astianpesuainetta, vai jollain muulla termillä? Inhimillisenä rajoitteena kauppalistan tekemisessä taas on se, että olen tottunut ajattelemaan tuotteita ja kirjoittamaan niitä paperille sitä mukaa. Nettikaupan ostoslistalla taas klikkaan yhden tuotteen koriin, muistan samalla kaksi muuta tarvitsemaani tuotetta ja siirryn hakemaan niistä ensimmäisen. Hakiessani ensimmäistä tuotetta ehdin kuitenkin jo unohtaa, mikä jälkimmäinen oli, tai saatan jopa muistaa, että olen senkin jo koriin lisännyt, enkä välttämättä edes kassalla tajua korjata virhettäni. Kauppalistan teko sekä paperille että palvelussa taas tuntuu tuplatyöltä. No, tämä on asia, jossa kehityn koko ajan, kenties vielä koittaa viikko, kun minun ei tarvitse hakea täydentävää voi- tai leikkelepakettia lähikaupasta 🙂

+ / – Käyttäjä. Kuten sanottu, kehityn koko ajan ja vaakakuppi on plussan puolella kokemuksessa. Samalla kuitenkin tulen tehneeksi kaikenlaista hölmöä, kuten yllämainittu kauppalistan kanssa sekoilu. Lukutaitoa ja tarkkaavaisuuttakaan ei kannata täysin heittää matkasta, viimeksi onnistuin tilaamaan neljä kiloa tomaatteja suunnitelemani neljän kappaleen sijaan (tomaattien kohtalosta kerron joku toinen kerta enemmän)…

Valikoima. Vaikka valikoimaan kuuluu todella ilahduttavien tuottajien tuotteita, joutuu välillä käymään normikaupassa. Koska kyseessä on ensisijaisesti ruokakauppa, joudun edelleen turvautumaan markettiin etenkin kodintarvikkeiden osalta, jos vaikkapa piirakkavuoka menee rikki, haluan tietynmerkkistä talouspaperia tai kertakäyttöisiä laudeliinoja. Erikoisemmat tuoretuotteet, kuten vaikka thai-basilikan, joudun myös hakemaan muualta, samoin suurimman osan pyöreistä kaloista ja sisäelimistä. Sen sanottuani, edellä mainittuja ei saa monesta perinteisestäkään myymälästä. Ainakin Kauppahalli24.fi:n tuotevalikoima on silti riittävän laaja viikkokauppojen tekemiseen, jos ei ole aivan ehdottomasti saatava jotain tiettyä tuotetta. Tieto siitä, että valikoima elää koko ajan, tuotteiden hyvä laatu ja hyvin esilletuotu mahdollisuus esittää toiveita uusista tuotteista, antavat myös paljon anteeksi.

Mielenkiintoisinta online-ruokaostoksissa on ollut omien ennakkoluulojen voittaminen, näin se vanhakin koira oppii uusia temppuja ja rupeaa hyväksymään sen, ettei jokaiselle salaatinkerälle tarvitse itse suorittaa laadunvalvontaa. Ja kuten sanottu, vaaka on positiiviseen suuntaan kallellaan ainakin meidän käyttämässämme kaupassa. Suoraan en silti mene sanomaan, että ruokaostosten teko netissä voittaa aina ruokakaupassa käymisen, onhan siinäkin oma hupinsa, kun saa käydä hypistelemässä tuotteita ihan livenä. Perusmarketit eivät kuitenkaan ole tunnelmallisia kauppahalleja eivätkä ne tarjoa sellaisia elämyksiä, että niihin olisi päästävä kerran viikossa, siksi olenkin iloinen, että pakko ei ole mennä jos ei tahdo.

Millaisia kokemuksia sinulla on online-ruokaostoksista?

Ristiriitaisia fiiliksiä Hietalahden hallissa

maaliskuu 2, 2013

Tänään kävin vihdoin ottamassa ensipuraisun Hietalahden uudelleen avatusta hallista, johon kauppiaat ovat hiljattain muuttaneet kauppahallin remontin alta. Hallilla on viime vuosina ollut jos jonkinlaista käyttöä mutta omat käyntini ovat olleet harvassa; luomuhalliaikana en tainnut käydä siellä kertaakaan, ja antiikkihalliaikana kaikki kojut tuntuivat aina käydessäni olevan kiinni. Päädyn ravintolassa taisin kuitenkin syödä pariin otteeseen. Edelliseltä varsinaiselta kauppahalliajalta muistoni ovat hieman hämäriä, mieleen tulee hallireissu jouluaaton aattona, viinirypäleitä, sekä karkkikauppias, jolla oli kalanmuotoisia karkkeja. Tästä voinee päätellä, ettei muistiini ehkä ole ollut tuohon aikaan luottamista 🙂

Retkiseurana tänään oli kanssani yhtäläisen ruokahullu ystävättäreni, emmekä olleet ainoat, jotka olivat sopineet lauantaitreffit hallille – se ei ollut sinänsä mikään yllätys, ja sekaan sopi ihan mukavasti. Seilasimme hallin puolitoista kertaa ympäri, ja jäimme sitten Soppakeittiöön lounaskeitoille. Minä otin gulassin ja kaveri bouillabaissen. Keitot olivat ihan ok, mutta eivät mielestämme yltäneet ihan siihen hehkutukseen, mitä Soppakeittiö usein saa. Yhdeksän euron annokseen kuului reilu kulho soppaa, sekä leipää ja yrttiöljyä leipäpöydästä ota-niin-paljon-kuin-maistuu -periaatteella.

Muualla hallissa tykkäsin kauniista miljööstä ja valosta, sekä siitä, miten kauppiaiden sijoittelu oli suunniteltu; sisään astuessa näki heti kauniit vihannestiskit, ja kuppilat oli sijoiteltu näppärästi kahteen isoon päätyyn, sekä omiin alueisiinsa hallin keskiosassa. Rannanpuoleisessa päädyssä sijaitseva, Roslundin ja Eriksonin liikkeiden ympärille rakennettu ravintolakokonaisuus oli tosi kiva idea vaikka jäikin nyt testaamatta. Toisen kerran tulen mielelläni nauttimaan siellä ateriani samalla kun vakoilen ihmisten ostoksia ja tiskien tarjontaa.

Kokonaisuudesta Hietalahdessa tuli kuitenkin vähän nukkekotimainen olo, niinkuin olisi ollut ”hallinäyttelyssä”. Hakaniemen mielihalliini verrattuna tekemisen fiilistä oli vähemmän, ja tiskeissä tuntui nököttävän melko paljon valmiiksi prepattuja tärppituotteita. Se saattaa hyvinkin olla tarkoituksellista, koska eivät kaikki välttämättä hae a:sta ö:hön kokattavan dinnerin aineksia, mutta  huolestuttavaa oli se, että iso osa myös kävijöistä – kuten minäkin – näytti olevan paikalla lähinnä pällistelemässä, ei varsinaisesti ostoksilla. Se oli todella harmillista, koska niin kovasti haluaisin hallin heräävän eloon ja myös pysyvän elossa kauppahallina useamman lyhyehköksi jääneen kokeilun jälkeen.

Käykää siis tutustumassa halliin ja tukemassa sitä, sekä esittäkää myös kauppiaille toivomuksia, jos ette ensiyrittämällä löydä hakemaanne. Olisi mahtavaa, jos ruokahalli jalkautuisi Hietalahteen pysyvästi!

Silakkamarkkinoiden antimia

lokakuu 11, 2012

Vielä ehtii parin päivän ajan, silakkamarkkinoille nimittäin. Meillä isäntä ehti jo todeta viikonloppuna, ettei hänen tarvitse päästä silakkamarkkinoille, mutta hänen ”tarvitsee silakkamarkkinoiden tuotteita”. Jaaha. Ahneena suursyömärinä kuuliaisena rouvana kävin sitten jo maanantaina, kun oli muutakin asiaa Kauppatorin suuntaan.

Markkinoilla oli hyvässä ja pahassa hyvin perinteistä (ja perinteinenhän tapahtuma onkin, kun lasissa on kolmatta sataa markkinavuotta); silakka- ja muiden saaristolaisherkkujen tuottajia myymässä antimiaan joko pienistä kojuista tai suoraan veneistä, jotka on usein koristeltu syksyiseen tunnelmaan. Mukavaa tänä vuonna oli, että mielestäni tarjolla oli aiempaa hieman enemmän myös pieniä purkkeja, ja jos hinnat eivät ole laskeneet, eivät ne ole juuri nousseetkaan pariin viimeiseen vuoteen. Ostoskoriini päätyi punaviinisilakkaa, sinappisilakkaa, maustekalaa,  valkosipulikurkkuja ja konjakkimarinoitua lohta. Nyt on sitten silakkaa purtavana lähiviikoille 🙂

Palveleva ruokakauppa

kesäkuu 5, 2012

Tämä kirjoitus ei sisällä reseptiikkaa, vaan sponsoroimatonta ruokakauppahuutelua. Olen nimittäin ilmeisesti ollut ihan uutispimennossa viimeiset kuukaudet ja missannut Espoon Olariin maaliskuussa avatun Schönberg’s -kaupan, josta nettisivujen mukaan löytyy palvelun lisäksi kattava valikoima luomua ja lähiruokaa. Jos jollain muullakin on mennyt sama asia ohi, niin ylläolevasta linkistä pääsee kurkkimaan, mistä on kyse.
Kävin arkipäivänä tekemässä pikaisen testikierroksen, ja valikoima näytti tosiaan laajalta, varsinkin palvelutiski teki vaikutuksen. Kalaa oli ymmärrettävistä syistä vain muutamaa lajia, mutta lihatiskin puoli oli hyvinkin runsas. Ehkä vähän jäin kaipaamaan kaupan sivuilla mainittuja unohdettuja raaka-aineita ainakin lihatiskistä, tarjonta näytti painottuvan ns. parempiin paloihin ja leikkeleisiin. Tai no, mikä nyt sitten tänä päivänä onkaan unohdettua, kun sisäelimet ja edullisemmat ruhonosat ovat suuressa huudossa. Niitä olisin mieluusti nähnyt joka tapauksessa enemmän. Plussaa lihatiski sai hyvännäköisistä ribseistä. Liha- ja kalatiskin lisäksi tuorepuoleen oli panostettu muutenkin mukavasti, vihanneksia oli hyllykaupalla, ja kylmä- ja pakastekaapeissa jos jonkinlaisia herkkuja. Leipätiskikin löytyi, ja edellispäivän leipomotuotteita sai ostaa puoleen hintaan. Muutoin hintataso on marketteja korkeampi, mutta hintakilpailu ei varmasti olekaan se, millä Schönberg’s haluaa erottua.
Kaiken kaikkiaan, positiivinen kokemus ja mukavaa saada uutta ruokakauppatarjontaa varsinkin tänne markettipainotteisiin länsilähiöihin! Vaikka edulliset ketjumarketit kattavat meidän(kin) perheen ruokahuollon suurimmalta osin myös jatkossa, on tällainen kauppa omiaan niitä hetkiä varten, kun ajatus kilometreittäin jatkuvilla markettikäytävillä ravaamisesta ei houkuttele, vaan haluaisi hakea jotain tuoretta hyvää syötävää yksittäiselle aterialle. Ja onhan se nyt kivaa muutenkin käydä vaan pällistelemässä pienen, romanttisen ruokakaupan tarjontaa. Testikierroksellakaan mitään varsinaista ostostarvetta ei ollut, mutta poistuin muutaman tuotteen kanssa kuitenkin 🙂