Browsing Tag

kreikka

Reseptit

Kreikkalainen avgolemono -kanakeitto

joulukuu 17, 2016
avgolemono

Sitruunaiset keitot vievät ajatukset väistämättä Kreikan lämpöön. Klassinen kreikkalainen kanakeitto avgolemono ei kenties ole se annos, jonka valitset kuumana päivänä rannalla lekottelun jälkeen, mutta viileänä talvi-iltana se maistuu taatusti. Kreikassa keittoa syödään useina juhlapäivinä, myös jouluna. Nimi avgolemono viittaa kananmuna-sitruunakastikkeeseen, jota käytetään keiton suurustamiseen.

Nyt avgolemono esiintyy monen muun maailmalta lainatun jouluherkun kanssa ebookersin jouluruokamestari -pelissä, jossa tehdään jouluista makumatkaa ympäri maailman. Voittoisa pelaaja saa 1000 euroa matkakassaansa ilahduttamaan. Suosittelen tutustumaan kanssabloggaajien herkullisiin resepteihin ja joulutarinoihin maailmalta, ainakin itse löysin pelin resepteistä niin hyväksi havaittuja klassikoita kuin aivan uusiakin tuttavuuksia.

Meillä tuskin syödään jouluna juuri avgolemonoa, mutta joulunalusajan kiireisiin se sopii erittäin hyvin. Keitto on kiitollinen valmistettava, sillä sen voi tehdä joko pitkän tai lyhyen kaavan mukaan, kokin aikatauluja noudattaen. Lisäksi se on gluteeniton ja maidoton. Minä toteutin nyt nopean version, josta tuli silti erittäin maukas. Oikotienä onneen pikaversioissa on käyttää laadukasta kanalientä. Pitkän kaavan mukaan tehtäessä liemi keitellään tietysti itse kokonaisesta kanasta ja luista, jolloin maukkautta ei tarvitse edes arvailla.

Jos sitruunainen kanakeitto ei kutittele jouluhermoasi, kannattaa sitä tehdä vaikka flunssakauden lämmikkeeksi tai ihan muuten vaan. Niin hyvää se on! Keiton voi tehdä muna-sitruunaseosta lukuunottamatta valmiiksi etukäteen ja pakastaa, ja lisätä suuruksen mukaan lämmittäessä.

Avgolemono-kanakeitto

2 porkkanaa
2 varsisellerin vartta
2 sipulia
1 rkl oliiviöljyä
600g broilerin paistileikkeitä
2-3 laakerinlehteä
10 maustepippuria
hyppysellinen suolaa
n. 2 l hyvää kanalientä
2 dl riisiä
4 kananmunaa
3 sitruunan mehu

1. Hienonna porkkanat, varsisellerit ja sipulit.

2. Kuumenna kasari ja lisää öljy. Ruskista broilerinpalat ulkopinnaltaan pannulla, lisää sitten vihannekset ja pienennä hieman lämpöä. Kuullota hetken ajan muutaman kerran sekoitellen. Lisää laakerinlehdet. pippurit ja suola.

3. Kiehauta liemi ja lisää noin litra siitä kasariin. Lisää riisi ja sekoita. Anna kypsyä noin kymmenen minuuttia, kun valmistat muna-sitruunaseoksen.

4. Valmista suurus: riko munat kulhoon ja vatkaa rakenne ripeästi rikki joko käsin tai sähkövatkaimella. Lisää sitruunamehu samalla vatkaten. Lisää sitten kuumaa lientä vähän kerrallaan samalla vatkaten, varoen, ettei seos juoksetu.

5. Kun riisi on lähes kypsää, ota kasari pois levyltä ja kaada muna-sitruunaseos mukaan samalla sekoitellen, varoen jälleen juoksettumista. Seos jäähdyttää keittoa hieman, joten voit viedä keiton vielä takaisin levylle pienelle lämmölle kuumenemaan. Varo kuitenkin kiehauttamasta. Jaa valmis keitto kulhoihin ja tarjoile.

Raikkaan yrttiset karitsa-fetapyörykät

huhtikuu 7, 2015

Lupasin tai uhkasin vielä tehdä jotain tiliä siitä, mitä meillä syötiin pääsiäisenä. Totta puhuen en ole moneen vuoteen tehnyt näin vähän ruokaa pääsiäiseksi, emme oikeastaan edes valmistaneet varsinaista pääsiäisateriaa. Pitkä viikonloppu tuntui lähinnä häviävän jonnekin, kotona oli enemmän ja vähemmän tärkeää tehtävälistaa mietittävänä ja hoidettavana ja toisaalta oli tarkoitus vähän rentoutuakin. Lopputuloksena en ole ihan varma, teimmekö kunnolla kumpaakaan. Tein kuitenkin mielestäni yhden erittäin hyvän ratkaisun, kun päätin olla menemättä ruokakauppaan lauantaina. Olimme nimittäin viikolla käyneet hakemassa perjantain ruokavieraille kasvisvoittoisen meze-tarjoilun raaka-aineet, ja kun perjantailta jäi ruokaa reilusti yli, arvelin, ettei nälkäkuolema meitä korjaisi vaikka en juuri tänä viikonloppuna hakisikaan ylimääräistä jääkaapin täytettä, päinvastoin saattaisimme onnistua hieman pienentämään potentiaalista hävikkiä. Ja niin varmasti kävikin, pakastimen antimiin yhdistämällä ruokaa riitti koko pääsiäiseksi. Tietysti kokkaamisen ilo jäi pitkälti väliin, mutta se ei ollut täysin huono asia sekään, koska ikivanha ja uskollinen tiskikoneemme sattui sanomaan sopimuksensa irti juuri lauantaina.

Kuten yllä vinkkasinkin, valmistin ruokaa, tai muutamia erilaisia mezejä, vain pitkänperjantain perheruokailuun vanhempieni ja siskoni perheen kanssa. Koska ei ollut vielä ”oikea pääsiäinen”, olin ajatellut alun perin tehdä vain kasvisjuttuja, mutta päätin sitten kuitenkin pyöritellä pöytään myös lihapullia, jotta kokonaisuus olisi riittävän ruokaisa ja joku juttu olisi ns. varmaa tarjottavaa lapsillekin. Hassua muuten, miten aina tulee sitten tehtyä hiukan överit kun miettii, että onko kaikkea tarpeeksi.

Lihapullat tein karitsasta, ja maustoin ne keväisen raikkailla yrteillä, sitruunalla ja fetalla. Kesäkurpitsan käytön lihapullissa olen puolestani oppinut ystävältäni Mama Gastrolta, ja lisäsin vielä hieman maito-korppujauhoseostakin taikinan pehmentäjäksi. Juustokumina ja kaneli olisivat varmasti sopineet myös, mutta olen viime aikoina laittanut niitä niin moneen ruokaan, että ajatus tuntui hieman tunkkaiselta tähän hätään. Pullat pärjäsivät hyvin ilmankin, vaikka feta meni niin atomeiksi taikinaa vaivatessa, että se maastoutui massaan kokonaan eikä tullut esiin sattumina, kuten olin alun perin ajatellut. Joka tapauksessa, vastaavanlaisia pyöryköitä ajattelin tehdä toistekin, tai kenties massasta voisi taputella jauhelihapihvejä, jotka sopisivat varmasti ihanasti grillattavaksi. Ja jos lammas kyllästyttää kovasti, pullat voi pyöritellä melkein mistä tahansa jauhelihasta. Ohjeen määrästä tuli 104 (!) pientä lihapullaa, joiden laskin riittävän noin kymmenelle hengelle osana meze-pöytää. Meillä viisi aikuista ja kaksi lasta tuhosivat noin puolet pullista.

Ja mitä muuta meze-pöydästä löytyi? Tsatsikia, hummusta ja libanonilaista muhammara-tahnaa (niin ikään alkujaan Mama Gastrolta saadulla reseptillä), siskoni tekemää tabboulehia (minulta ei blogista löydy yhtään kunnon tabbouleh-reseptiä, mutta pari muunnelmaa kyllä), kaalisalaattia, marinoituja papuja, viininlehtikääryleitä (purkista), oliiveja sekä tietysti leipää.

Yrttiset karitsa-fetapyörykät

1 kg karitsan jauhelihaa
1 dl korppujauhoja
2 dl maitoa
1 pienehkö kesäkurpitsa
1 sitruunan mehu ja raastettu kuori
2 valkosipulinkynttä
1 suurehko sipuli
1 ruukku tuoretta minttua silputtuna
1 ruukku tuoretta persiljaa silputtuna
suolaa
mustapippuria

1. Sekoita keskenään maito ja korppujauhot ja anna turvota hetki. Raasta kesäkurpitsa, hienonna pieneksi sipuli, valkosipuli ja yrtit. Pese sitruuna kuumalla vedellä ja raasta kuoren keltainen osa.

2. Sekoita kaikki lihapullataikinan ainekset keskenään fetaa lukuunottamatta ja vaivaa tasaiseksi massaksi. Mausta suolalla, pippurilla ja sitruunamehulla ja vaivaa vielä hieman. Murusta lopuksi mukaan feta ja sekoita varovaisesti.

3. Pyörittele massasta lihapullia. Ruskista pullat keskikuumalla pannulla kaikilta puoliltaan ja siirrä pellille leivinpaperin päälle. Paista 200-asteisessa uunissa n. 10 minuuttia, tai kunnes pullat ovat kypsät.

Stifado possusta ja hirvestä

tammikuu 15, 2014

Säät kylmenivät sopivasti lihapatalukemiin. Tällä tarkoitan, että yksi parhaista ruuista juuri nyt on lämmittävä, höyryävä lihapata, jonka voi tyrkätä viikonloppuaamuna uuniin, lähteä itse ulos ja saapua takaisin syömään muutamia tunteja myöhemmin, kun pata on valmistanut itse itsensä. Ovat lihapadat muulloinkin hyviä, ne kuuluvat viileään vuodenaikaan samalla tavalla, kuin grillaus kesään.  Aiemmin Kärähtäneissä on tehty ainakin karjalanpaistia, lammaspataa, oluessa haudutettua hirveä sekä palapaistia.

Stifado on kreikkalainen, kanelilla maustettu lihapata, tuttu varmasti kaikille etelänmatkalaisille. Reseptit vaihtelevat, mutta tyypillisesti pataan kuuluu punaviinistä, tomaatista ja salottisipulista tehty soossi sekä murea liha. Koska lihana ollen nähnyt kaikenlaisia variaatioita naudasta kaniin, uskaltauduin laittamaan tämänkertaiseen stifadoon myös hirveä. Lisäksi käytin possua mehevöittäjänä, kun sitäkin meillä jo valmiina oli.

Stifadoa syötiin meillä melkein kuin kreikkalaisessa tavernassa, eriparituoleilta ja -lautasilta. Lisukkeeksi tein ensisyömällä pastaa ja seuraavalla riisiä, ne maistuivat vaikka peruna olisi ehkä se suurin suosikkini.

Vinkki: Vaikka tein stifadon uunissa, se tehdään usein padassa liedellä. Pataversiosta saa nopeamman viikkoruuan, kun käyttää lihana jauhelihaa, se toimii yllättävän hyvin!

Stifado (neljälle)

800g-1kg pataan sopivaa lihaa (esim. kassler tai lapapalat, minulla tällä kertaa possun lapaa ja hirven kinnertä)
8 salottisipulia
3 valkosipulinkynttä
400g tomaattimurskaa
2 lasia punaviiniä
1-2 kanelitankoa
pari laakerinlehteä
suolaa
pippuria
vettä

1. Kuori salottisipulit ja valkosipulinkynnet, mutta jätä kokonaisiksi. Kuutioi liha suupaloiksi. Laita lihat, salotit ja valkosipulit laakeahkoon uunivuokaan ja mausta reilusti suolalla ja pippurilla. Kaada päälle tomaattimurska ja punaviiini ja kääntele sekaisin. Huom. lihojen ei kuulu peittyä kokonaan. Tökkää mukaan laakerinlehdet ja kanelitangot.

2. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Paista stifadoa n. 30 min uunissa, laske lämpö sitten 130 asteeseen, ja jatka kypsentämistä n. 6 tuntia (kauemminkin sopii). Lisää vettä tarvittaessa kypsennyksen aikana, jos liemi tuntuu käyvän liian vähiin.

Kreikkalainen arkivuoka

joulukuu 2, 2013

Sehän on joulukuu! Monessa blogissa näkyy ihania joulukalentereita, sellaista ei Kärähtäneissä tehty mutta toisten kalentereista nautitaan sitäkin enemmän. Sen sijaan täällä laitetaan ihan arkiruokaa ainakin toistaiseksi.

Tämä yksinkertainen kesäkurpitsa-jauhelihavuoka oli mukava arki-illan sapuska, jonka juju oli kanelin ja fetan (tai siis salaattijuuston) käytössä – niinkin yksinkertaisilla jutuilla saa makumaailman suunnattua Kreikkaan päin ja arkiruokaan hieman nostetta. Aktiivista valmistusaikaakaan ei juuri tarvittu, vaan vuoka kypsyi nopean esivalmistelun jälkeen uunissa omia aikojaan. Maut olivat herkullisia, mutta tuleville kokkauskerroille koittaisin hieman vähentää vuokaan kertyvää nestettä, joko lisäämällä esim. perunaa tai leipää, tai vaikka kuullottamalla kesäkurpitsaviipaleista isoimmat nesteet etukäteen pois (tällöin kesäkurpitsan määrä pitäisi tuplata).

Kreikkalainen kesäkurpitsa-jauhelihavuoka

1 iso kesäkurpitsa
2-3 tomaattia
400-500g jauhelihaa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
100g salaattijuustoa
80g tomaattipyrettä (1-2 prk)
1 tl sokeria
ripaus kanelia
suolaa
mustapippuria
kourallinen juustoraastetta (esim. pizzaraastesekoitus, polar tms.)

1. Pilko sipuli ja valkosipuli ja kuullota niitä hetki pannulla. Lisää jauheliha ja paista kypsäksi. Lisää tomaattipyre ja mausta suolalla, sokerilla, pippurilla ja kanelilla.

2. Viipaloi kesäkurpitsa ja tomaatit. Annostele uunivuoan pohjalle kerroksittain ensin jauhelihaseosta, murusta päälle salaattijuustoa ja lisää kerros kesäkurpitsaviipaleita. Laita viipaleille halutessasi hieman suolaa. Toista niin kauan, kun aineksia riittää (minä sain kolme kerrosta). Lado tomaattiviipaleet viimeisen kerroksen päälle ja ripottele juustoraaste tomaateille. Paista 180-asteisessa uunissa 45 min-tunti, kunnes juustoraaste pinnalla on kauniin väristä. Anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua.

Jos ei nainen pääse Kreikkaan… grillattu karitsan kassler

heinäkuu 7, 2013

…niin Kreikka tulkoon naisen luo. Ajoittainen matkakuume vaivasi jälleen ja tällä kertaa myös lämmin ilma sai kaipaamaan Kreikan saarille. Niinpä pöytä oli tänään koreana meze-tyyppisistä herkuista, viininlehtikääryleistä (okei, purkista), isoista valkoisista pavuista tomaattisoosissa, kreikkalaisesta salaatista ja tsatsikista. Lisäksi grilliin meni valmistusvuorossa ollut keväällä hommatun karitsanpuoliskon niska eli kassler. Palanpainikkeeksi tämän kesän hittijuomakseni noussutta raikasta kesäjuomaa.

Kreikkalaiset osaavat tehdä ruokaa lämpimille keleille! Suolaiset ja kirpsakat maut virkistivät kummasti, ja lievensivät osaltaan myös matkakuumetta 😉

Karitsan niska oli minulle ihan uusi tuttavuus eikä se googlessakaan tuottanut tolkuttomasti hittejä, mutta päädyin testaamaan palojen grillausta, kun en uuniakaan halunnut lämmittää. Possun vastaavaan palaan verrattuna, karitsan niska viipaloidaan kokonaisena (minun oli valmiiksi viipaloitu, mikä on hyvä, koska minun välineilläni en olisi varmaan luusta päässyt läpi) ja mukana on luu. Luullinen liha oli hieman työlästä näperrettävää, mutta sinänsä paloista tuli oikein maukkaat ja mureat. Kuten possunkin, karitsan niska on kiitollista kypsennettävää, koska rasvainen liha pysyy mehevänä vaikka se viihtyisi grillissä hetken liiankin pitkään. Marinadista sekoittelin perinteisen sitruuna-valkosipuli-yrttisuosikkini sijaan hieman tujakamman, tomaattisen ja kanelisen makean, joka myös sopi hyvin teemaan.

Grillattu karitsan niska eli kassler (kolmelle-neljälle)

4 viipaletta karitsan kassleria

marinadi:

1 pieni purkki tomaattipyrettä
2 rkl balsamiviinietikkaa
1 valkosipulinkynsi
1 rkl sokeria tai hunajaa
pari ripausta jauhettua kanelia
suolaa
mustapippuria
tilkka vettä
oliiviöljyä

1. Sekoita kaikki marinadin ainekset, maista, ja lisää mausteita makusi mukaan. Laita viipaleet marinadiin ja anna marinoitua muutama tunti tai mieluiten yön yli.

2. Ota lammas huoneenlämpöön n. tunti ennen grillausta. Lämmitä grilli kuumaksi ja grillaa molemmin puolin viitisen minuuttia, kunnes pinta on ottanut hyvän värin ja sisäpuoli on medium.