Browsing Tag

kuukauden kasvis

Kuukauden kasvis – punajuuri: savupunajuuri-yrttisalaatti

joulukuu 11, 2014
Maistelin taannoin jossain ravintola-annoksessa savustettuja juureksia ja tykästyin niihin kovasti, minun kun yleensä tulee savustettua lähinnä kalaa ja lihaa. Erityisesti innostuin ajatuksesta savustaa punajuuria. Olin ajatellut niitä lämpimäksi lisukkeeksi johonkin tukevaan liharuokaan, mutta näin jouluherkuttelun lomassa (ja apua, vastahan ne oikeat jouluherkut odottavat nurkan takana) tekikin mieli jotain vähän raikkaampaa. Niin innostuin tekemään savustetuilla punajuurilla höystetyn yrttisalaatin, josta tulikin lähes kesäinen. Salaatti oli myös ihan superhelppo tehdä, ainut valmistusta vaativa komponentti olivat itse punajuuret. Jos kotonasi ei ole savustinta, voi punajuuret paahtaa uunissakin savustetun suolan kera, paahtoaika 180 asteessa on puolisen tuntia lohkojen koosta riippuen. Punajuuret voi käyttää lämpiminä tai kylminä oman maun mukaan.
Ainut juju salaatissa on oikeastaan käyttää hyviä raaka-aineita. Yrtteinä laittaisin melkein mitä tahansa mistä itse tykkää, minä käytin sileälehtistä persiljaa, varsisellerin lehtiä, lipstikkaa ja korianteria, joista viimeinen kyllä meni aika muhjuksi punajuuriin pyöriteltäessä. Sekoittelin osan yrteistä punajuuriin ja jätin osan lohkoille salaattipediksi, mutta yhtä hyvin voi myös kaiken sekoittaa keskenään. Mukaan vuolin vähän Kolatun kuttucheddaria, se oli kivaa vaihtelua chevrelle tai fetalle. Ja ihan lopuksi pirskottelin päälle hieman tamperelaisen Mama’s Cornerin myymää ihanaa balsamicoreduktiota, joka vie kielen mennessään vaikka sellaisenaan. Tuotteita ei ole sponssattu, mutta laitoin linkit, kun olen niihin tykästynyt. Niin ja, hunajaa voi toki lorauttaa muutaman pisaran punajuurille balsamicoreduktion sijaan.
Savupunajuuri-yrttisalaatti (kahdelle)

4 pientä punajuurta
pieni nippu lehtipersiljaa
pieni nippu lipstikkaa
pieni nippu korianteria
muutama varsisellerin lehti
2 tl balsamiviinietikkaa
1/2 valkosipulinkynsi murskattuna
mustapippuria
suolaa
loraus hyvää oliiviöljyä
pari rkl kuttucheddaria tai esim. pecorinoa murustettuna
(pieni loraus balsamicoreduktiota tai hunajaa)
1. Keitä punajuuret kypsiksi, mausta suolalla ja mustapippurilla ja laita ne sen jälkeen sähkösavustimeen 7-10 minuutiksi. 
2. Punajuurten savustuessa sekoita keskenään balsamiviinietikka, suola, mustapippuri ja puristettu valkosipulinkynsi. Sekoita mukaan vielä oliiviöljy. Silppua tai revi yrtit karkeasti ja sekoita ne vinaigreten kanssa. Lisää mukaan savustetut punajuuret ja pyöräytä vielä sekaisin. Kaada tarjoiluastiaan, vuole tai murusta päälle kuttucheddaria tai pecorinoa ja lorauta koko komeudelle hieman balsamicoreduktiota tai hunajaa. Tarjoile heti.
2 Comments

Kuukauden kasvis – joulukuu: punajuuri

joulukuu 1, 2014

Ja niin joulu joutui… taas kerran nopeammin ja nopeammin, vastahan se äsken oli! Mutta huolimatta siitä, mitä mieltä itse olen ajan (liian) nopeasta kulusta, joulukuu on täällä taas ja sen mukana uusi kuukauden kasvis, punajuuri.

Punajuuri on oikeastaan ajankohtainen jo aiemminkin, elokuussa kypsyvät uuden sadon punajuuret ovat nimittäin aivan mahtavan maukkaita. Mutta erittäin hyvin se sopii myös loppusyksyyn ja joulunaikaan tuoden upean dramaattista väriä joulupöytään. Ja jos et pidä rosollista, ei hätää, tarkoitus on tässä kuussa nauttia myös vähän muunlaisista punajuuriherkuista. Jääkaappiin hamstrasin jo kahden kilon punajuuripussin joten täältä pesee, purppuraisia reseptejä tiedossa!

0 Comments

Kuukauden kasvis – kurpitsa: Pumpkin Pie

marraskuu 27, 2014

Olen ollut hieman epäonninen kurpitsakuukauden suhteen. Ensin ostamani kurpitsa (josta luulin riittävän raaka-ainetta vaikka kuinka moneen juttuun) oli ilmeisesti hieman vahingoittunut kuljetuksessa ilman, että sitä huomasin, ja sen jälkeen vahingoittuneet kohdat alkoivat pilaantua todella nopeasti, vieden koko kurpitsan käytännössä mennessään. Ja seuraavalla yrittämällä sosetta varten paahdetut kurpitsalohkoni maistuivat jostain syystä ihan älyttömän kitkeriltä, joten päädyin heittämään koko satsin roskikseen, hävikkiä samalla häveten. 

Yhden asian olin kuitenkin päättänyt saada toteutettua, nimittäin kurpitsapiirakan eli Pumpkin Pien. Tuota periamerikkalaista kiitospäivän jälkiruokaa on jostain syystä aika vähän Suomessa tarjolla, vaikka lukemattomat muut kansainväliset herkut ovat jo tänne rantautuneet ja piirakan makumaailmakin on kotoisan jouluinen. Niinpä piirakka on ollut minulla to-do -listalla jo todella pitkään, ja nyt sitten vihdoin sain sen aikaiseksi. Ja aika sopivasti muuten, koska tänä vuonna kiitospäivää vietetään Yhdysvalloissa juuri tänään 27. marraskuuta. Kanadassa kyseinen päivä oli jo muutama viikko sitten.

Kahden poisheitetyn kurpitsan jälkeen en enää uskaltanut ostaa kolmatta, vaan valitsin pari pientä myskikurpitsaa piirakkaa varten. Vaikka kurpitsa ei ole ollut lempparikasvikseni, myskikurpitsan kanssa olen ehtinyt jo aiemmin ystävystyä, joten se tuntui turvalliselta vaihtoehdolta. Toinen minulle vieraahko ainesosa pääraaka-aineen lisäksi oli kondensoitu maito. Koska sitä on lähikaupoissani vaihtelevasti tarjolla, ajattelin ensin keitteleväni tiivisteen itse, mutta tulin sitten toisiin ajatuksiin löydettyäni tölkillisen isommasta marketista. Kannattaa muuten olla englanninkielisten kurpitsapiirakkaohjeiden kanssa tarkkana siitä, onko täytteeseen käytettävä maitotiiviste condensed vai evaporated milk. En olisi itse välttämättä asiaa erikseen ajattelematta tajunnut, että kahdesta eri asiasta puhutaan, mutta edellinen siis on ymmärtääkseni yleensä paksua, makeutettua, kinuskimaista tavaraa ja jälkimmäinen sitten ihan vain keittelemällä tiivistettyä maitoa.

Ohjeita ja vinkkejä katsoin useista eri lähteistä lähinnä Foodgawkerin kautta. Kotimaisista blogeista Andalusian auringossa teki myös kurpitsapiirakkaa hiljattain. Mitään varsinaista ohjetta en kuitenkaan seurannut, vaan sävelsin aika lailla omani keittiön kaappien käsillä olevaa sisältöä hyödyntäen. Maistelin täytettä valmistuksen aikana ja huomasin appelsiinin ja suolaripauksen tulevan todella tarpeeseen, muutoin lopputulos menee helposti liian imeläksi vaikkei täytteessä ole sokeria kondensoidun maidon lisäksi. Tosi hyvää tuli piirakasta joka tapauksessa, sellaista jouluisen piparkakkuista. Kannattaa testata vaikka pikkujoulutarjottavaksi tai jouluiseen kahvipöytään perinteisten kuivakakkujen sijaan!

Kurpitsasosetta saattaa saada valmiina mutta minä tein sen nyt itse, se oli superhelppoa: (myski)kurpitsa lohkoina uuniin 225 asteeseen 20-30 minuutiksi (kunnes lohkot ovat pehmeitä), sitten kaavitaan liha irti kuoresta ja surautetaan sauvasekoittimella soseeksi ja annetaan jäähtyä.

Kurpitsapiirakka eli Pumpkin Pie

pohja:
2,5 dl vehnäjauhoja
1 dl ruisjauhoja (voi korvata vehnäjauholla)
1 tl leivinjauhetta
100 g voita
1 dl sokeria
3 rkl rahkaa

Täyte

400 g kurpitsasosetta (myskikurpitsakin käy)
1 tlk (n. 400 g) kondensoitua maitoa
3 kananmunaa
1 tl jauhettua inkivääriä (raastettu tuore käy myös hyvin)
1 tl jauhettua kanelia
1 tl jauhettua neilikkaa
1 tl appelsiininkuorta hienona raasteena
pieni ripaus vaniljajauhetta
pieni ripaus suolaa

1. Ota voi huoneenlämpöön pehmenemään. Sekoita kuivat aineet keskenään. Kun voi on pehmeää, nypi se sekaisin kuivien aineiden kanssa. Lisää rahka ja sekoita kiinteäksi taikinaksi, älä vaivaa. Lisää tarvittaessa pari rkl kylmää vettä tai hieman lisää rahkaa, jos kuivaa ainetta tuntuu olevan liikaa. Anna taikinan vetäytyä hetken jääkaapissa.

2. Voitele vuoka ja painele taikina ohueksi kerrokseksi vuoan pohjalle ja reunoille. Jos käytät lasista vuokaa, kannattaa kurkistaa taikinaa valoa vasten – jos levitetyssä taikinassa näkyy selviä aukkoja, laita hieman lisää taikinaa tilkkeeksi.

3. Sekoita kurpitsasose ja kondensoitu maito. Lisää mausteet ja suola. Vatkaa kevyesti mukaan kananmunat. Kaada täyte piirakkapohjan päälle ja paista 180-asteisessa uunissa 45-50 minuuttia, kunnes reunat ovat kauniin väriset.

4 Comments

Kuukauden kasvis – marraskuu: kurpitsa

marraskuu 1, 2014

Ensi kuun perästä on tammikuu, miettikääpä sitä! Ja joulukin on ihan kohta ovella. Ennen sitä on kuitenkin vielä edessä kokonainen marraskuu, jolle piti valita sopiva teemakasvis: se on eilisen halloweenin tai meikäläisittäin kekrin vanavedessä kurpitsa.

Kurpitsan ja itseni välinen suhde on keskittynyt lähinnä hassuihin lyhtyihin (jotka nekin tekee isäntä), en ole ole ihan onnistunut vielä tykästymään sen mietoon makuun, vaikkakin olen onnistunut tekemään melko hyvää myskikurpitsaa pähkinöiden kera paahdettuna. Koska haluaisin kurpitsasta enemmän, on teemakasviksen valinta tehty nyt vähän itsekkäistäkin syistä – mikä parempi tekosyy opetella kokkaamaan vierastamallaan raaka-aineella, kuin blogin lukijoille tehty lupaus?

Koska kurpitsan saatavuus vaihtelee, en aio olla nirso lajikkeen suhteen, vaan saatan kokata myös vaikka myskikurpitsasta, Kesäkurpitsalla en sentään aio huijata 😉

Kuvan kurpitsalyhtyyn ei liity reseptiikkaa.
0 Comments

Kuukauden kasvis – kaali: kaalipikkelsi

lokakuu 31, 2014

Kuukauden kasviksen viimeisenä lokakuun reseptinä kokeilin tehdä kaalista pikkelsiä. Raikas, sitruunalla tai etikalla maustettu kaalisalaatti on kestosuosikkejani, joten arvelin pitäväni myös pikkelöidystä versiosta. Ohje on kombinaatio useammasta lähteestä, metodiin nappasin suuntaa BBC Good Foodin pikkelöidyn punakaalin ohjeesta, mausteet ovat joltiseenkin omasta päästä ja liemi hyväksi havaitulla 1-2-3 (yksi etikkaa, kaksi sokeria, kolme vettä) -suhteella tehty perusliemi, jonka olen oppinut suosikkisillistäni.

Harkitsin laittavani pikkelsiin myös paprikaa, mutta pelkäsin sen jyräävän kaalin maun ja halusin tällä kertaa tehdä aika yksinkertaisen version. Pikkelsin pariksi kypsyy hellalla ja uunissa parhaillaan siansorkkia, arvelin hapokkaan kaalin taittavan niiden rasvaisuutta hyvin. Sorkkaprojektista kuulette lisää myöhemmin!

Helppo kaalipikkelsi

n. 500g valkokaalia
1 keskikokoinen porkkana
3-4 rkl merisuolaa
1 sipuli

liemi

1 dl etikkaa
2 dl sokeria
3 dl vettä
5 kokonaista neilikankukkaa
pari laakerinlehteä
1 rkl sinapinsiemeniä
pari rouhaisua mustapippuria

1. Raasta porkkana ja kaali tai suikaloi se ohuelti vaikkapa juustohöylällä. Viipaloi sipuli ohuiksi renkaiksi. Laita kaali ja porkkana lävikköön tiskialtaaseen ja sekoita mukaan suola. Jätä valumaan 2-3 tunniksi.

2. Sekoita kaikki liemen ainekset ja kiehauta niin, että sokeri liukenee. Anna jäähtyä sen aikaa, kun kaalit valuvat.

3. Huuhtele kaali-porkkanaseos, valuta ja puristele kuivaksi ensin lävikössä ja lopuksi vaikka puhtaan astiapyyhkeen avulla. Lado puhtaaseen säilöntäpurkkiin vuorotellen sipulia ja kaaliseosta. Kaada päälle liemi. Anna maustua kaksi vuorokautta ennen syömistä.

0 Comments

Kuukauden kasvis – kaali: kaalipiirakka

lokakuu 24, 2014

Varoituksen sana, tämä piirakka ei sovi linjojensa vaalijoille, paitsi ehkä sellaisille, jotka haluavat vaalia linjojensa runsautta 😉

Innostuin nimittäin kuukauden kasvis -teeman hengessä leipomaan vihdoin elämäni ensimmäisen kaalipiirakan. Vaikka kaalipiirakasta tykkään, vierastan hieman leipomista ja varsinkin sellaista, mihin kuuluu kaulitsemista ja taikinalevyjen siirtelyä. No, piirakka ei kauneuskilpailussa pärjäisi, mutta valmistus oli lopulta kuitenkin aika helppoa ja vähän sinnepäin -suorakaiteen muotoiset taikinalevytkin pysyivät ehjinä. Ja maku palkitsi, joten ulkonäkö ei harmittanut yhtään.

Piirakkaohje on alun perin Valion, mutta tein siihen joitain muokkauksia. Olin aikeissa korvata kermaviilin rahkalla, jota on yleensä aina jääkaapissamme, mutta juuri tämän kerran se olikin lopussa. Parempien maitotuotteiden puutteessa käytin sitten kermalla notkistettua tuorejuustoa (kuten sanottu, tämä ei ole laihduttajille) – siitä tehty pohja oli todella hyvää, mutta ehkä hieman liian tuhtia jopa minun makuuni, eli ensi kerralla käyttäisin sitä rahkaa. Isäntä taas kaipaili piirakkaan lihaa, mutta minusta täyte toimi tosi hyvin sellaisenaankin. Paistettu karitsan jauheliha voisi silti olla hyvä, maukas lisä piirakkaan. Kiireinen voi tehdä täytteen valmiiksi jo edellisenä päivänä, mikä nopeuttaa tekemistä piirakan paistopäivänä.

Kaalipiirakka (n. 30 x 30 cm)

150g voita
200g maustamatonta tuorejuustoa
2-3 rkl kermaa
(tai 200g kermaviiliä tai maitorahkaa kahden edellisen tilalle)
5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
(hyppysellinen suolaa)

täyte

1 kg valkokaalia
2 sipulia
2 valkosipulinkynttä
n. 3 rkl voita
1 rkl siirappia
1 lihaliemikuutio (käytin vastaavan määrän luomulihaliemijauhetta)
pari hyppysellistä meiramia
pari hyppysellistä valkopippuria

1 kananmuna voiteluun

1. Ota taikinaan käytettävä voi huoneenlämpöön pehmenemään. Silppua kaali, sipuli ja valkosipuli. Sulata isossa, paksupohjaisessa kattilassa täytteeseen menevä voi ja hauduttele siinä kaalia, sipulia ja valkosipulia pienehköllä lämmöllä n. 45 minuuttia (tuntikin on ok), kunnes ne pehmenevät.

Kaalimäärä tuntuu paljolta, mutta se menee hurjasti kasaan.

2. Kaalin hautuessa notkista kulhossa tuorejuusto sekoittamalla sitä voimakkaasti kermatilkan kera. Sekoita mukaan pehmennyt voi. Yhdistä toisessa kulhossa jauhot ja leivinjauhe (sekä halutessasi suola) ja sekoita ne sitten nopeasti taikinan kosteisiin aineisiin. Painele taikina suorakaiteen muotoiseksi köntiksi, kääräise kelmuun ja laita jääkaappiin vetäytymään, kunnes täyte on valmista.

3. Kaulitse hieman jauhotetulla alustalla puolet taikinasta levyksi (alkuperäisohjeessa on hieman pienemmät taikinalevyt, mutta minulla taikina riitti hyvin kahteen 30 x 30cm levyyn). Nosta  levy leivinpaperin päälle uunipellille. Levitä päälle kaalitäyte, mutta jätä hieman reunoja näkyviin ja voitele ne kananmunalla. Kaulitse toinen levy samankokoiseksi, nosta se kaalitäytteen päälle ja painele reunat kiinni haarukalla. Voitele piirakan pinta kananmunalla, pistele siihen haarukalla reikiä ja paista 200-asteisessa uunissa 20-30 minuuttia, kunnes piirakan pinta on saanut kauniin värin.

0 Comments

Kuukauden kasvis – kaali: kaalilaatikko kvinoalla

lokakuu 15, 2014

Vähän ällistyneenä piti todeta, etten ole tosiaan koskaan julkaissut kaalilaatikon reseptiä. Oikeasti, vaikka teen sitä ihan säännöllisesti? Koska olen valinnut kuukauden teemakasvikseksi kaalin, korjattakoon se virhe tässä ja nyt. Kaalilaatikko on jälleen yksi niitä ruokia, joihin jokaisella on oma, luultavimmin äidiltä tai mummolta opittu reseptinsä. Preferenssit vaihtelevat, yksi tykkää mehevämmästä ja toinen vähän kuivemmasta lootasta, joku käyttää puuroriisiä ja joku toinen ohraa, joku lihalientä ja joku kermaa. Minä tykkään aika monenlaisista laatikoista, mutta yleensä käytän kaurariisiä ja kuullotan kaalin pannussa muutamassa erässä, jolloin se mielestäni saa lisää makua (tai ainakin rasvaa) ja kypsyy nopeammin.

Tämänkertainen versio ei muuten poikkea normista, mutta hiilariksi valitsin vaihteeksi kvinoaa. Jonkin aikaa sitten kuulin puolitutun tehneen kaalilaatikkoa kvinoasta, ja kun meillä sitä on aika suurissa määrin (pitkä tarina), päätin itsekin kokeilla. Kvinoa sopi laatikkoon hyvin, mutta ei kyllä voittanut perinteistä riisiä. Jotenkin se kvinoa vaan tuppaa maistumaan liian terveelliseltä, voi olla, että kermapurkilla olisi saanut vahingon korjattua 😉 Suosittelen silti sitä kokeilemaan, vaihtelu virkistää ja jos muuten pidät kvinoasta, saatat yllättyä iloisesti.

Niin ja muuten, vaikka kyse on ruuasta, jota suomalaisissa kotitalouksissa on tehty iät ja ajat, älkää haksahtako luulemaan, etteivät mausteet sopisi kaalilaatikkoon. Reilusti pippuria, meiramia ja valkosipulia, niin hyvä tulee!

Kvinoa-kaalilaatikko

n. 1/2 suurehkosta kaalista
250g kvinoaa
700g karitsan jauhelihaa
2 sipulia
3-4 valkosipulinkynttä
n. 1l lihalientä
pari ripsausta meiramia
mustapippuria
suolaa
2 rkl siirappia
tilkka vettä
voita ja/tai öljyä paistamiseen sekä vuoan pintaan

1. Hienonna kaali, kuullota sitä pannulla muutamassa erässä hieman pehmeämmäksi ja siirrä syrjään odottelemaan. Kaalin kuullottuessa huuhtele kvinoa huolellisesti, keitä 5-10 minuuttia suolalla maustetussa vedessä (kvinoan ei tarvitse kypsyä kokonaan kuin vasta uunissa, joten pidempi keittely ja haudutus ei ole tarpeen) ja valuta. Silppua sipuli ja valkosipuli ja kuullota niitä hetki pannussa, lisää sitten jauheliha ja paista kypsäksi. Välimausta suolalla ja pippurilla.

2. Voitele suurehko uunivuoka ja sekoita kvinoa, suurin osa kaalista, ja jauheliha-sipuliseos huolellisesti. Tarkista maku ja lisää suolaa, pippuria tai meiramia tarpeen mukaan. Levitä loput kaalista vuoan päälle ja kaada päälle lihaliemi. Jos lihalientä jää yli, sitä voi lisätä paiston aikana, jos vaikuttaa, että laatikko meinaa kuivahtaa liikaa (vesi tai kermakin käy lisänesteeksi).

3. Sekoita siirappi tilkkaan vettä ja sudi/valuta kaalilaatikon pintaan. Lisää vielä muutama voilastu laatikon päälle. Paista 175-asteisessa uunissa noin puolitoista tuntia. Kurkistele laatikkoa paiston aikana silloin tällöin ja peitä se, jos pinta alkaa tummua liikaa.

0 Comments

Kuukauden kasvis – kaali: se tavallisin kaalisalaatti

lokakuu 6, 2014

Olen valehtelematta tehnyt niin montaa erilaista kaalisalaattia, että resepteistä saisi varmaan kasattua keittokirjan. Tai ainakin keittokirjan korkuisen pinon reseptilappuja, koska ehkä pelkkiä kaalisalaatteja käsittelevä keittokirja olisi, no, vähän köyhä. Sen sanottuani, kaalista, tai oikeammin kaaleista, on kyllä kirjoitettu keittokirjoja, esimerkiksi Kalle Kirstilän Pieni suuri kaali (WSOY, 2011), jossa käsitellään monipuolisesti erilaisia kaaleja ja niiden valmistustapoja.

Mutta palatakseni ihan nöyrään kaalisalaattiin, mietin hiljattain täälläkin ääneen, että ihan sitä peruskaalisalaatin reseptiä en ole blogissa tainnut julkaista. Korjattakoon se aukko siis. Tämä salaatti on siitä kiitollinen, että peruskonseptia (kaali, happo, öljy, makeutus, suola, mausteet) on helppo muunnella, happamuutta voi hakea välillä etikalla, välillä sitruunalla tai limetillä, makeutta hunajalla tai sokerilla, salaatin muita raaka-aineita jääkaapin sisällön mukaan ja niin edelleen. Näin siitä saa helposti muunneltavan kaverin milloin lihalle ja milloin kalalle, ja toisinaan vaikkapa pitaleivän täytettä. Allaoleva versio on vain yksi muunnelma, mutta sellainen, jota aika usein teen. Jujuna on, että kaalia ei pilkota veitsellä vaan juustohöylällä, jolloin suikaleista tulee todella ohuita ja meheviä (toki paremmatkin aseet sallitaan, sellaisten puutteessa minä vain satun käyttämään juustohöylää).

Muita kaalisalaatteja Kärähtäneistä löytyy vaikka miten, ja niissäkin aika pitkälti vain muunnellaan samaa perusideaa; nopealla katsomalla löytyivät ainakin tomaatti-slaw, goi ga, aasialainen slaw ja vale-papaijasalaatti.

Kaalisalaatti

1/4 valkokaali
1 porkkana
1/2 paprika
1/2 sipuli tai punasipuli
(1/2 kurkku)

kastike

2 rkl omenaviinietikkaa
1 rkl hunajaa
(1/2 tl kuivattua, rouhittua valkosipulia)
n. 4 rkl hyvää oliiviöljyä
pari hyppysellistä suolaa
pari rouhaisua mustapippuria myllystä

Suikaloi kaali juustohöylällä tai muulla sopivalla ohuiksi suikaleiksi. Raasta porkkana ja pilko paprika, sipuli ja kurkku (minulla ei tällä kertaa ollut, mutta yleensä käytän) niinikään ohuiksi suikaleiksi. Kippaa kastikkeen nestemäiset aineet salaatin päälle, mausta, sekoita ja anna vetäytyä vähän aikaa. Kastikkeen voi myös sekoittaa erikseen ja kipata vasta sitten salaatin päälle; jos käytät hunajan sijaan makeutuksena sokeria tai jos salaatinaineet ovat kovin kylmät, voi jälkimmäinen tapa olla parempi.

0 Comments

Kuukauden kasvis – lokakuu: kaali

lokakuu 2, 2014

Kuukauden kasviksia ei ole pariin kuukauteen näkynyt, parhaasta satokaudesta huolimatta. Siihen on olemassa ihan yksinkertainen syykin, en vaan ole onnistunut inspiroitumaan yksittäisestä raaka-aineesta niin paljon, että neljän reseptin kehittely pysyisi mukavana. Ja sitä minusta bloggaamisen pitää olla, mukavaa, jotta rakkaasta harrastuksesta ei mene maku. Nyt lokakuulle haluan kuitenkin taas tuoda kuukauden kasviksen, ja vielä sellaisen, joka oikeastaan on ajankohtainen ympäri vuoden, nimittäin kaalin. 

Kaali on yksi suosikkiraaka-aineistani: kesällä siitä saa ihanat, herkät salaatit ja grillattavat (joita erityisesti tänä kesänä näkyi blogeissa), talvella sopat, piirakat, kääryleet ja laatikot. Sitä voi säilöä monella tapaa, se taipuu jos jonkinmaalaiseen keittiöön, on terveellistä ja kaiken huipuksi edullistakin. Ja nyt puhun vain valkokaalista, joka myös tavallisen keräkaalin nimellä tunnetaan. Voisiko olla parempaa?

Lokakuussa teen siis parhaani kokatakseni kaalista. Muutama idea on jo kerääntynyt mieleeni muhimaan, toivottavasti niistä riittää teillekin iloa!

0 Comments

Kuukauden kasvis – herne: hernepesto

heinäkuu 25, 2014

Ei ole yllätys, että herneistä saa jos jonkinmoista ihanaa tahnaa. Uusimmassa Glorian Ruoka & Viinin numerossa (5/2014) oli tehty hernepestoa, ja kun vähän aiheesta googlailin, löytyi netin syövereistä vaikka millaisia variaatioita kyseisestä kastikkeesta. Perinteisimmissä oli lähinnä perinteisen peston basilika korvattu herneillä, vaihtoehtoisemmissa käytettiin usein cashew-pähkinää pinjansiemenen tilalla ja maustettiin herneen lisäksi erilaisin yrtein. Kaikissa ei ollut parmesania ollenkaan.

Allaolevassa ohjeessa hernepesto niin, kuin se meidän  keittiössä tänään tehtiin. Vähän arvelutti heittää sekaisin limettiä, casheweita ja parmesania, mutta positiivisena  yllätyksenä pestosta tulikin tosi raikas. Ohjeesta tuli parisen desiä kastiketta, suoraan ei voi sanoa, kuinka monelle hengelle se riittäisi, koska menekki riippuu paljolti käyttötarkoituksesta. Pestoa on meillä ehditty jo sujauttaa leivän päälle sekä uunikalan kylkiäiseksi, pastan seuralaisena vaikka pastasalaatissa sitä täytynee testata myös.

Hernepesto

200g perattuja tuoreita herneitä tai pakasteherneitä
1 dl cashewpähkinöitä
1 limetin mehu
parmesania raastettuna
0,5 dl hyvää oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi puristettuna
mustapippuria
suolaa

Laita kapeaan kulhoon tai kannuun (minä käytin litran mittaa, se sopii sauvasekoittimella surautteluun) herneet ja pähkinät ja surauta sauvasekoittimella karkeahkoksi tahnaksi. Sekoita mukaan limetti, parmesan ja valkosipuli ja mausta suolalla ja pippurilla. Valuta vielä oliiviöljy mukaan samalla uudemman kerran sauvasekoittimella surauttaen. Anna vetäytyä hetki jääkaapissa ennen tarjoilua. 

0 Comments