Browsing Tag

kuukauden kasvis

Kuukauden kasvis – heinäkuu: herne

heinäkuu 9, 2014

Jihuu, heinäkuu ja ehkä sen ultimate suosikkikasvikseni, herneiden, sesonki on parhaimmillaan! 🙂 Tuoreisiin herneisiin olen niin hulluna, että kun pussillisen (ja hei, litra on aina aivan liian vähän) torikauppiaalta ostan, aloitan sen syömisen jo kotimatkalla ja lopetan vasta, kun herneet loppuvat. Ihan sama, kuinka paljon niitä on. Ja kun aloitin kuukauden kasvis -kirjoittelun, tiesin jo heti tammikuussa, että herne tulee saamaan heinäkuun pestin. Seuraavina viikkoina siis hernereseptejä tiedossa, mikäli allekirjoittanut ei syö kaikkia suoraan pussista, kuten kuvausmateriaaliaan juuri nyt.

Vielä sananen herneiden ostamisesta; kopeloikaa ja maistakaa niitä! Kuten muutkaan tuoretuotteet, herneetkään eivät välitä matkustamisesta tai pitkistä odotteluista, ja varsinkin kuumilla keleillä torikauppiaiden lupaukset supermakeista herneistä saattavat pitää vielä aamusta paikkansa, mutta illasta makea mehukkuus on jo kärsinyt. Hyvät, tuoreet herneenpalot ovat napakan tuntuisia, kirskuvat toisiaan vasten, kun niitä nappaa muutaman käteensä, ja aukeavat poksahtaen. Ja varmuuden saa vielä maistamalla.

Kuukauden kasvis – kukkakaali: kukkakaali-perunacurry

heinäkuu 3, 2014

Kukkakaaliohjeet jatkuvat, vaikka sakkokierroksilla reilusti heinäkuun puolella mennään jo. Tämä ohje tuli vastaan Glorian Ruoka & Viinissä (4/2014) ja tarttui kokeiluun, koska siinä yhdistettiin kukkakaali niihin makuihin, joiden kanssa itse tykkään siitä eniten, nimittäin voihin ja curryyn. Tykkäsin myös ruuan arkisesta luonteesta, raaka-aineet ovat edulliset ja melkein kaikki löytyvät valmiina kotikaapeista. Olen kopioinut reseptin alle ulkomuistista, muutamin pienin muutoksin alkuperäiseen. Esimerkiksi sipulia laitoin enemmän ja kahta eri sorttia, kun salottisipulia ei kaapissa ollut ja kovasti sipulista pidän. Maukas arkicurry syntyi näinkin!

Minä söin curryn sellaisenaan, mutta perinteinen riisi, naan-leipä tai pitaleipä olisivat sille sopivia seuralaisia.

Kukkakaali-perunacurry

1 nippusipuli varsineen
1 sipuli
(huom. GRV:n ohjeessa sipuleiden tilalla yksi salottisipuli)
100g voita
8 uutta perunaa
2 valkosipulinkynttä
2 rkl mietoa currya (esim. madras)
1 pieni kukkakaali
3 dl kasvislientä
muutama hyppysellinen suolaa (kasvisliemen suolaisuudesta riippuen)
1 dl maustamatonta jugurttia
1/2 ruukullista korianteria

1. Pese ja kuutioi perunat ja laita ne kylmään veteen sivuun odottamaan. Kuori ja pilko sipulit ja valkosipulit Sulata voi paksupohjaisessa kattilassa ja kuullota sipuleita (ei valkosipulia) hetki voissa. Valuta perunat, lisää ne valkosipulin ja curryn kera kattilaan ja kypsennä sekoitellen keskilämmöllä kymmenisen minuuttia.

2. Poista kukkakaalin kanta ja pilko kaali nupuiksi. Lisää kukkakaali, kasvisliemi ja suola kattilaan, tuo kiehuvaksi ja kypsennä sitten keskilämmöllä 5-10 minuuttia kunnes kukkakaalit ja perunat ovat kypsiä. Sekoita lopuksi mukaan jugurtti ja silppua korianteri joukkoon.

Kuukauden kasvis – kukkakaali: kukkakaalicouscous

kesäkuu 20, 2014

Tämä ei ole mikään uusi keksintö, mutta kukkakaalicouscous on ruoka, josta halusin ottaa revanssin. Kokeilin sitä nimittäin joskus – aikana ennen blogia – mökkiolosuhteissa ilman blenderiä tai vastaavaa silputinta ja sain aikaiseksi lähinnä pahanmakuista sotkua. Tappio ehti kirvellä muutaman vuoden, mutta niin kovasti on kuitenkin kukkakaalicouscousia mainostettu helpoksi ja herkulliseksi, ja niin kovasti kukkakaalista tykkään, etten voinut olla kokeilematta uudestaan. Idea ei todellakaan ole omani, alun perin taisin löytää sen Siskot Kokkaa -blogista (joka muuten taitaa olla ensimmäinen aktiivisesti seuraamani ruokablogi), ja nyt puolestaan jo hiljentyneestä Herkku & Koukusta, hieman soveltaen omiin tarpeisiini. Mausteitahan tuohon voi laittaa juuri oman maun mukaan, tai mukaan voisi sekoitella vaikka vähän sipulia, paistettuja sieniä ja pekonia.

Mutta arvatkaa mitä? Vaikka nyt kotioloissa käytössäni oli blenderi, en jaksanut kaivaa sitä kaapista vaan halusin laiskana naisena vähän oikaista. Kokeilin siis tehdä kukkakaalimurskaa kehnohkolla sauvasekoittimellani (note for self, köyhällä ei ole varaa ostaa ainakaan sitä kaikkein halvinta, taitaa nähdä palautuksen tuo kapistus ennen kuin takuuaika on täynnä). No eihän se toiminut, kuten kuvastakin näkyy, jonkin verran sain aikaan sopivaa raetta, mutta jonkin verran myös muhjua ja jonkin verran kokonaiseksi jääneitä kukintoja. Onneksi jatkoin kuitenkin tekemistä tälläkin materiaalilla, sillä maku oli kuitenkin aika hyvä! Ei mene ohi suosikkitavastani valmistaa kukkakaalia (höyrytettynä, voin ja curryjauheen kera), mutta ihan mukavaa vaihtelua tämä on ja uudestaankin voin tehdä. Mutta sitten kaivan kyllä sen blenderin esiin, ihan oikeasti.

Kukkakaalicouscous (lisukkeeksi kahdelle)

1 keskikokoinen kukkakaali
n.  1 rkl öljyä + 1 rkl voita paistamiseen
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria
muutama oksallinen timjaminlehtiä

Pilko kukkakaali kukinnoiksi, laita blenderiin ja surauta pieneksi murskaksi. Silppua sipuli ja valkosipuli ja kuullota hetki pannulla öljyssä. Lisää sitten kukkakaali, suola, pippuri ja timjami, ja kuullota keskilämmöllä 5-10 minuuttia, kunnes kukkakaali pehmenee. Koristele halutessasi timjaminoksilla.

Kuukauden kasvis – kesäkuu: kukkakaali

kesäkuu 7, 2014

Kukkakaali on yksi lempikasviksiani. Enimmäkseen syön sitä kesällä, kun kotimaiset kukkakaalit tulevat juhannuksen kieppeillä myyntiin, tosin toukokuussa kauppoihin ilmestyvissä ruotsalaisversioissakin alkaa olla jo mukavasti makua. Koska kukkakaali on juuri nyt ajankohtainen, se saa kunnian olla myös kesäkuun kuukauden kasvis. Useimmiten tapaan syödä kukkakaalin ihan vain höyrytettynä, voilla ja – jep – curryjauheella maustettuna, nyt ajattelin raportoida tämän enemmän tai vähemmän salaisen paheeni ohelle muitakin kukkakaali-ideoita. Pysykää siis kanavalla, kesäisiä kukkakaalireseptejä tiedossa!

Kuukauden kasvis – raparperi: Raparperi”mojito”

kesäkuu 5, 2014

Raparperi sopii loistavasti myös erilaisiin juomiin; siitä saa ainakin sekoiteltua raikkaan boolin tai valmistettua yksinkertaisen kuohuviinidrinkin kaatamalla tujauksen raparperhimehua lasin pohjalle. Minulla oli raparperi-minttumehua, josta ajatukset kulkivat mojitoon: miltähän se mahtaisi maistua?

Vastaus: raikkaalta, kesäiseltä, kirpeältä, aurinkoiselta. Ihanaa kesäjuomaa ja niin kauniin hempeän väristä! Vaikka rommin jättäisi pois, pitää raparperin hapokkuus huolen siitä, ettei juoma jää pliisuksi tai liian limsamaiseksi; se sopii hienosti myös aikuisille alkoholittomaksi juomavaihtoehdoksi. Ihan oikean mojiton kanssa ei tällä kyllä juuri ole tekemistä, niin paljon ohjetta on sovellettu eteenpäin; lisäksi omaan makuun kannattaa hieman maistella ja testailla sopivia mittasuhteita, koska raparperimehuja on montaa sorttia ja makeutta.

Muistutuksena, raparperin hapokkuuden vuoksi sen kanssa suositellaan syötäväksi maitotuotteita. Mojiton kaveriksi siis vaikkapa jätskiä!

Raparperi”mojito”

(4 cl vaaleaa rommia)
4 cl raparperimehutiivistettä (minulla raparperi-minttu)
n. 1dl soodavettä
(sokeria mehun happamuudesta riippuen)
nippu mintunlehtiä
limettisiivu
jäitä

Laita mintunlehdet lasin pohjalle ja muhjo niitä hieman sopivaksi katsomallasi välineellä (esim. morttelin nuija saattaa toimia – tai voi ne lehdet muhjoa morttelissakin, mutta maut saa parhaiten lasiin, kun hoitaa homman vasta siinä). Lisää mehu,soodavesi, halutessasi alkoholi ja sokeri ja sekoita kevyesti. Lisää jäät, koristele limetinviipaleilla ja tarjoile.


Kuukauden kasvis – raparperi: Rukiinen raparperipiiras

toukokuu 18, 2014

Ennen kuin mustikat ja mansikat alkavat kypsyä, raparperipiirakka on mielestäni kesän parasta kahvipöytätarjottavaa. Tästä helposta reseptistä on muodostunut luottopiirakkaohjeeni, jota olen muokannnut aina uusille raaka-aineille sopivaksi. Heleen’s hobbiesin alkuperäisversiossa piirakka tehtiin omenoista, mutta tällä kertaa täytteeksi laitettiin siis raparperia, ja pohjaan sekoitus ruis- ja vehnäjauhoja.

Koska raparperi on hapanta, ei rahkainen täyte ollut ehkä ihan paras mahdollinen pari sille minun makuuni. Ei se mitenkään huonoa ollut, mutta jotenkin ehkä kaipasin sellaista pehmeämmän vaniljaista möllöä raparperin ympärille. Rukiinen pohja taas toimi ihan loistavasti, ruis toi piirakkaan syvyyttä ja hieman maltaista vivahdusta. Vuokana käytin tällä kertaa irtopohjaista kakkuvuokaa, piirakka pysyi hyvin kasassa reunuksen poistamisen jälkeen ja näytti kauniimmalta kuin siinä pyrex-vuoan lasikannessa, jota usein käytän piirakkavuokana 😉

Rukiinen raparperipiirakka

2 dl ruisjauhoja
1,5 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
150g voita
1 tl leivinjauhetta

täyte
1-2 raparperin vartta
3 munaa
1 prk  rahkaa
2 dl kermaa
1,5 dl sokeria
ripaus vaniljajauhetta

1. Ota voi pehmenemään huoneenlämpöön. Kun se on pehmeää, ”nypi” kaikki pohjan ainekset sekaisin murutaikinaksi. Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan pohjaan ja voitele reunat. Painele taikina tasaisesti pohjaan ja reunoille.

2. Huuhtaise ja viipaloi raparperinvarret, ja ripottele ne piirakkapohjan päälle. Sekoita täytteen muut ainekset ja kaada ne vuokaan raparperin päälle. Paista 180-asteisessa uunissa 40-50 minuuttia ja anna jäähtyä ja vetäytyä hieman ennen tarjoilua.

Kuukauden kasvis – toukokuu: raparperi

toukokuu 14, 2014

Toukokuussa kokkaillaan raparperista, mikä olisikaan ajankohtaisempi kasvis? Raparperi tuo aina mieleen kevään ja alkukesän juhlat, äitienpäivän, lakkiaiset ja juhannuksen. Parasta raparperi on silloin, kun tuttava soittaa ja kertoo sitä kasvavan takapihallaan yli oman tarpeen; muovikassillinen epämääräisiä punavihreitä varsia saa sormet syyhyämään ja veden kielelle. Kaupasta ostan raparperia hieman pitkin hampain, mutta ei se raparperiherkkujen makua himmennä. Tämän vuoden lämpimänä keväänä raparperia on alkanut putkahdella maasta hyvinkin varhain, mutta tavallisesti sen paras sesonki alkaa toukokuun lopulla.

Älkää myöskään unohtako viime kuun kasvista parsaa; vaikka reseptejä tuli tänne blogiin vähän etunojaisesti, kausi alkaa nyt olla ihan parhaimmillaan!

Kuukauden kasvis – parsa: valkoinen parsa timjami-voikastikkeella ja bonusresepti

toukokuu 3, 2014

Viimeisiä parsajuttuja viedään. Parsakausi on vasta aluillaan ja olemme syöneet sitä jo varmaan toistakymmentä nippua. Miksi reseptejä on sitten niin vähän? Luultavimmin siksi, että huolimatta kokeilustani tehdä parsasta kaikkea mahdollista, tykkään siitä edelleen ihan vain parsana. Höyrytettynä, paistettuna tai grillattuna, suolalla ja pippurilla maustettuna, voin ja sitruunamehun kera. Siispä viimeisenä parsareseptinä julkaisen ihan perusjutun, tällä kertaa valkoisesta parsasta. Itse pidän valkoisen parsan kanssa timjamista, mutta keväisempiä sävyjä saa käyttämällä esim. basilikaa, erona, että se lisätään voisulaan vasta ihan lopuksi. Tämä annos ei vain maistu hyvältä, vaan siinä on myös aivan mahtavat, keväiset värit! 

Valkoinen parsa ja timjami-voikastike

nippu valkoista parsaa
75g voita
muutama timjamin oksa
1/2 punasipuli
2 tl valkoviinietikkaa
n. 5 valkopippuria
ripaus suolaa

1. Valmistele parsat; erona vihreään parsaan, valkoinen parsa kuoritaan lähes latvaan asti esim. perunankuorimaveitsellä. Laita parsat kattilan höyrytysosaan ja höyrytä 10-15 minuuttia.

2. Parsojen höyrystyessä valmista kastike: pilko punasipuli, murskaa valkopippurit ja riivi timjaminoksista lehdet ja laita ne kattilaan voinökäreen kanssa. Anna voin sulaa rauhallisella lämmöllä (ei haittaa, jos voi vähän ehtii kuplia, kunhan se ei ala toden teolla paistua). Mausta valkoviinietikalla ja ripsauksella suolaa ja pidä lämpimänä, kunnes parsat ovat valmiit. Kaada kastike parsoille ja pyöräytä niitä hieman ennen tarjoilua.

Lisään tähän juttuun loppuun vielä toisenkin parsa-ajatuksen, jotta kuukauden kasviksen neljän reseptin ajatus tulisi täyteen edes jollain tapaa. Olin ajatellut julkaista ohjeen erikseen, mutta kun kyse on hävikkireseptistä, on vähän vaikea antaa tarkkoja ”oikeita” määriä, niinpä tämä jää kirjoihin lähinnä idean tasolla (lisäksi nälkäisenä ehdin syödä ruokani ennen kuin muistin, että sen olisi voinut kuvatakin).

Viime viikonlopun grillauksista jäi yli pala mediumiksi grillattua lohta, joka jo kaipasi päästä viimeiselle matkalleen johonkin sopivaan annokseen. Lisäksi jääkaapissa odotti jo uhkaavasti nahistuva nippu vihreää parsaa, kermaviili sekä valkoviinitönikkä. Mielessäni yhdistelin ainekset helpoksi pastaksi, ja sellainen toteutuikin. Käsiä vähiten vaativa toteutustapa oli uuni, joten perkasin ja paloittelin parsat pienehköön uunivuokaan, maustoin suolalla ja pippurilla ja kumosin päälle lasin viiniä sekä muutaman lastun voita. Lämmitin uunin 180 asteeseen ja laitoin parsat sinne noin kymmeneksi minuutiksi, jonka jälkeen laitoin myös lohen uuniin samaan astiaan 5-10 minuutiksi. Uunitarpeiden valmistuessa keitin valmiiksi pastan ja sekoitin purkilliseen kermaviiliä teelusikallisen dijon-sinappia, sitruunapippuria, sokeria ja suolaa. Kun otin kalan ja parsat uunista, sekoitin ne liemineen kermaviilin ja pastan kanssa (kermaviili ehtii lämmetä muttei juoksetu), ja raastoin päälle pikkuisen parmesania. Valmis! Ohje on samalla ajatuksella muunneltavissa helposti riippuen siitä, millaista jämäkalaa käytössäsi on. Viileänä pastasalaattinakin sen voisi tarjoilla jokseenkin samoin aineksin.

Kuukauden kasvis – parsa: grillattu parsa-perunasalaatti

huhtikuu 27, 2014

Ihan ensimmäisenä pahoittelut Kääpiölinnan Anulle saamattomuudestani (ja hitaasta vastaamisesta!), arkihaastetta lensi tähän suuntaan mutta tyydyn tällä kertaa ihailemaan toisten arkikuvia. Toki sikäli arkea kuuluu täältäkin, että suurin osa blogimateriaalistani ylipäänsä on juurikin sitä, ja hiljattain (ruoka-)arki näyttäytyi vielä yksityiskohtaisemmin ruokapäiväkirjojen muodossa.

Meanwhile, vappua odotellessa sima on laitettu käymään (jos et ole niin jo tehnyt, kannattaa laittaa viimeistään tänään), grillikausi jatkuu ja parsakausi paranee. Jälkimmäistä kahta yhdisteltiin eilen grillatuista perunoista ja vihreistä parsoista tehdyssä salaatissa, josta tuli ihan tosi hyvää. Grillaus on suosikkitapani valmistaa parsaa, eikä maku hävinnyt salaattiin, kun kastike ja muut komponentit olivat riittävän miedot. Tällainen salaatti sopisi myös vappuaan grillauksen merkeissä viettävälle – vaikka ainakaan täällä etelässä ei säätiedotus oikein suosi, harmi – ja itselleni korvamerkkasin salaatin kesän uusia perunoita ajatellen, nehän vasta hyviä grillattuna ovatkin!

Kuvat räpsin kiireellä ja hätistellen kolmea hyeenaa samalla toisella kädellä kauemmas, ei kai sitä huomaa? 😉

Grillattu parsa-perunasalaatti

10-12 vartta (1 nippu) vihreää parsaa
10 keitettyä pienehköä, kiinteää perunaa kuorineen (esim. edellisen päivän tähteeksi jääneet keitinperunat)
2 rkl balsamiviinietikkaa
1 tl kuivattua valkosipulirouhetta
1 ruukku sileälehtistä persiljaa
suolaa
mustapippuria
pari rkl soijaa
hyvää oliiviöljyä n. 3 + 2 rkl

1. Sekoita kulhossa balsamiviinietikka, valkosipuli, suola, pippuri ja loraus öljyä. Silppua mukaan persilja. Sekoita erillisessä, pienessä kupissa soija ja saman verran oliiviöljyä grillattavien kasvisten sivelyyn.

2. Huuhtaise parsat ja napsauta niistä puumaiset kannat pois. Grillaa parsoja ja perunaa keskikuumassa grillissä välillä öljy-soijaseoksella sivellen ja käännellen. Perunoille riittää, kun ne saavat väriä, parsaa kypsytän yleensä reilu 5 min; kun parsa alkaa saada väriä ja on nähnyt grilliä molemmilta puoliltaan, sekin on valmista. Anna pottujen ja parsojen jäähtyä sen verran, että pystyt käsittelemään niitä.

3. Pätki parsat n. kolmeen osaan ja lohko perunat suupaloiksi. Sekoita kastikkeeseen, anna vetäytyä hetken mutta tarjoile vielä haaleana.

Kuukauden kasvis – parsa: lämpimät parsa-pekonileivät

huhtikuu 24, 2014

Tänä vuonna pääsiäisruuat tehtiin todella helpon kaavan mukaan; karitsan paahtopaistia simppelisti grillattuna sekä parina päivänä hyvin yksinkertaisia kalajuttuja. Pääsiäismaanantaina tilattiin pitsaa. Ihan mukavaa joskus näinkin, kauniista pääsiäiskelistä sai ainakin nauttia ulkosalla eikä ikkunan takaa keittiöstä.

Maanantai-iltana pitsojen jäljiltä alkoi kuitenkin pieni nälkä kalvaa vielä illemmalla, joten päätin toteuttaa mielessä olleen kuukauden kasvis -ajatuksen lämpimistä, pekonilla höystetyistä parsaleivistä. Jos olet parsahifistelijä ja tykkäät parsastasi mahdollisimman pelkistettynä, ei tämä ruoka kenties ole sinua varten, koska parsan ympärille tulee reilusti kermaista pekonisoossia ja juustoraastetta. Me kuitenkin tykkäsimme leivistä, emmekä kokeneet, että ainakaan pidemmältä lentäneet alkukauden parsat menisivät suuremmin niissä hukkaan. Silti, varoituksen sana, leivät olivat todella tuhteja ja rasvaisia (vaikkemme edes voidelleet niitä) enkä suosittele niiden syömistä juuri ennen nukkumaanmenoa!

Parsa-pekonileivät

1 pkt (10-12 vartta) vihreää parsaa
1 pkt (170g) pekonia
8 viipaletta leipää (meillä ruisleipää, mutta paahtoleipä olisi luultavasti paras)
2dl kuohukermaa
2 rkl vehnäjauhoja
1 pieni sipuli
suolaa
mustapippuria
juustoraastetta (ykkösvaihtoehto olisi parmesan, mutta meillä oli ihan goudaa)
(voita tai margariinia leivälle)

1. Esikäsittele parsat keittovalmiiksi (napsauta esim. kanta pois) ja pilko ne kahteen tai kolmeen osaan niin, että saat suurin piirtein leivänpalojesi mittaisia pätkiä. Laita parsat kattilaan kylmään, suolalla maustettuun veteen ja kiehauta. Kun vesi kiehuu, nosta parsat pois siivilään ja kaada päälle kylmää vettä (parsan on tarkoitus vain esikypsyä, lopun kypsennyksen se saa uunissa). Parsoja odotellessa voitele halutessasi leivänpalat ja laita ne pellille leivinpaperin päälle.

2. Kuori ja hienonna sipuli ja viipaloi pekoni. Raasta juusto. Kuullota sipulia hetki pannulla tilkassa öljyä, lisää sitten pekoni ja paista hetki. Pekonin ei tarvitse rapsakoitua, riittää, että se kypsyy. Lisää pannulle vehnäjauhot sekä tarvittaessa hieman lisää rasvaa (pekonista tulee sitä kyllä melkoisesti, joten tuskin tarvitset) ja kääntele sekaisin niin, että jauho saa rasvaa itseensä kauttaaltaan. Mausta mustapippurilla, lisää kerma ja sekoittele, kunnes seos kiehahtaa ja sakenee. Jos seos jää kovin löysäksi, keittele sitä hieman kasaan, kunnes se on muhennosmaista. Lisää suolaa tarvittaessa, tosin pekoni on sen verran suolaista, että se hoitanee asian.

3. Laita uuni lämpiämään 180 asteeseen. Kasaa odotellesasi leivät; lado leivälle ensin parsat, lisää päälle nokare pekonikastiketta (jos vahingossa teet toisin päin kuten me, se ei haittaa 🙂 ja viimeistele juustoraasteella. Paista 180-asteisessa uunissa, kunnes juustoraaste on sulanut ja kuplii hieman.