Browsing Tag

leipä

Kotitortilloja kera iloisten uutisten

toukokuu 6, 2014

Aloitetaan niillä iloisilla uutisilla: taannoin osallistuin Hyvää Suomesta ja Ruoka.fi:n järjestämään Suomen paras kotiruoka -kilpailuun, ja arvatkaapa mitä? Vaikkei varsinainen reseptini päässyt kisan äänestetyimpien joukkoon, minut palkittiin kisan toisessa osiossa, jossa raati valitsi kirjoitukseni suomalaisesta ruoasta kilpailun parhaaksi. Jihuu!! 🙂 Olin todella, todella otettu, koska lueskelin (pikkuisen kateellisenakin 😉 41 kisaan osallistuneen kanssabloggaajan kirjoituksia samasta aiheesta ja pidin niitä erittäin hyvinä, vuoroin tunnelmallisina ja vuoroin ajatuksia herättävinä. Pääsarjan eli reseptikilpailun voitti puolestaan Kääpiölinnan Anu herkulta vaikuttavilla pannupihveillään, paljon, paljon onnea Anulle vielä tätäkin kautta 🙂 Ihan mahtavan kuuloisia annoksia olivat muutkin tehneet, suosittelen tutustumaan, jos ette kisan aikana törmänneet näihin!

Jatketaan sitten tämän päivän ruoka-aiheella eli kotitortilloilla. Olen tulevalle perjantaille sopinut seuraavan possunpuoliskon noudon, joten laitoin edellispossun viimeisen lapapalan jokunen päivä sitten uuniin kypsymään miedolle lämmölle. Tortillat  tulivat mukaan kuvioon, kun pohdin, minkä kanssa possun söisi. Silläsipulilassa oli hiljattain tehty tortillalettuja ja muistin niitä kehutun helpoiksi, joten päätin itsekin testata, miten homma luonnistuisi.

Lättyjen alkuperäinen ohje on minulta vielä lukematta olevasta, paljon kehutusta Kira Åkerströmin kirjasta Auringon maku. Silläsipulilassa oli ohjeen yrtit vaihdettu nokkoseen, ja minä taas sovelsin edelleen niin, että jätin yrtit kokonaan pois ja korvasin noin puolet ohjeen jauhomäärästä maissijauhoilla, kun niitä kaapissa sattui olemaan. Oikein onnistuneita tuli tortilloista näinkin; aluksi näytti, että tortillat jäisivät liian mureiksi ja halkeaisivat täytettäessä (maissijauho?), mutta hyvin ne lopulta taipuivat. Osa tortilloista lämmitettiin vielä jälkikäteen leivinpaperinyytissä kevyesti sumutinpullolla sumutettuna, jolloin ne taipuivat vielä paremmin.

Oikeastaan isoin haaste lätyissä oli niiden kaulitseminen, minä kun en ole mikään suurleipuri ja tuppaan rikkomaan kaiken ohueksi kaulittavan. Mutta siitä selvittiin, vaikkeivät tortillani ihan symmetrisen pyöreitä olleetkaan. Ohjeen mukaisesti kymmeneksi tortillaksi kaulittaessa lätyt tuntuivat jäävän kovin pieneksi ja ehdin pelätä, riittävätkö ne, mutta ulkonäkö petti, ne olivat erittäin täyttäviä. Ja maukkaita, on helppo olla samaa mieltä omatekoisten tortillojen paremmuudesta kaupan vakuumikamaan verrattuna. Huonona puolena näissä onkin sitten se, että enää ei tortillanhimoa estä tarve käydä kaupassa, se toimi aiemmin edes näennäisenä stoppina spontaanille suursyömiselle!

Tortillat (10 kpl)

2 dl maissijauhoja
2,5 dl vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
1,5 dl kuumaa vettä
50g huoneenlämpöistä voita

1. Sekoita keskenään jauhot ja leivinjauhe. Nypi joukkoon huoneenlämpöinen voi. Sekoita mukaan vesi, vaivaa n. kolme minuuttia kunnes taikina on yhtenäistä ja anna sitten levätä liinan alla noin viisitoista minuuttia.

2. Muovaa taikina pötkyläksi ja jaa pötkylä kymmeneen osaan. Pyöritä osat kämmenten välissä palloiksi ja kaulitse ohuiksi lätyiksi jauhotetulla alustalla. Paista lättyjä kuivalla, kuumalla pannulla noin 30 sekuntia per puoli (lättyjen on tarkoitus saada hieman pilkkuja pintaansa).

4 Comments

Kuukauden kasvis – parsa: lämpimät parsa-pekonileivät

huhtikuu 24, 2014

Tänä vuonna pääsiäisruuat tehtiin todella helpon kaavan mukaan; karitsan paahtopaistia simppelisti grillattuna sekä parina päivänä hyvin yksinkertaisia kalajuttuja. Pääsiäismaanantaina tilattiin pitsaa. Ihan mukavaa joskus näinkin, kauniista pääsiäiskelistä sai ainakin nauttia ulkosalla eikä ikkunan takaa keittiöstä.

Maanantai-iltana pitsojen jäljiltä alkoi kuitenkin pieni nälkä kalvaa vielä illemmalla, joten päätin toteuttaa mielessä olleen kuukauden kasvis -ajatuksen lämpimistä, pekonilla höystetyistä parsaleivistä. Jos olet parsahifistelijä ja tykkäät parsastasi mahdollisimman pelkistettynä, ei tämä ruoka kenties ole sinua varten, koska parsan ympärille tulee reilusti kermaista pekonisoossia ja juustoraastetta. Me kuitenkin tykkäsimme leivistä, emmekä kokeneet, että ainakaan pidemmältä lentäneet alkukauden parsat menisivät suuremmin niissä hukkaan. Silti, varoituksen sana, leivät olivat todella tuhteja ja rasvaisia (vaikkemme edes voidelleet niitä) enkä suosittele niiden syömistä juuri ennen nukkumaanmenoa!

Parsa-pekonileivät

1 pkt (10-12 vartta) vihreää parsaa
1 pkt (170g) pekonia
8 viipaletta leipää (meillä ruisleipää, mutta paahtoleipä olisi luultavasti paras)
2dl kuohukermaa
2 rkl vehnäjauhoja
1 pieni sipuli
suolaa
mustapippuria
juustoraastetta (ykkösvaihtoehto olisi parmesan, mutta meillä oli ihan goudaa)
(voita tai margariinia leivälle)

1. Esikäsittele parsat keittovalmiiksi (napsauta esim. kanta pois) ja pilko ne kahteen tai kolmeen osaan niin, että saat suurin piirtein leivänpalojesi mittaisia pätkiä. Laita parsat kattilaan kylmään, suolalla maustettuun veteen ja kiehauta. Kun vesi kiehuu, nosta parsat pois siivilään ja kaada päälle kylmää vettä (parsan on tarkoitus vain esikypsyä, lopun kypsennyksen se saa uunissa). Parsoja odotellessa voitele halutessasi leivänpalat ja laita ne pellille leivinpaperin päälle.

2. Kuori ja hienonna sipuli ja viipaloi pekoni. Raasta juusto. Kuullota sipulia hetki pannulla tilkassa öljyä, lisää sitten pekoni ja paista hetki. Pekonin ei tarvitse rapsakoitua, riittää, että se kypsyy. Lisää pannulle vehnäjauhot sekä tarvittaessa hieman lisää rasvaa (pekonista tulee sitä kyllä melkoisesti, joten tuskin tarvitset) ja kääntele sekaisin niin, että jauho saa rasvaa itseensä kauttaaltaan. Mausta mustapippurilla, lisää kerma ja sekoittele, kunnes seos kiehahtaa ja sakenee. Jos seos jää kovin löysäksi, keittele sitä hieman kasaan, kunnes se on muhennosmaista. Lisää suolaa tarvittaessa, tosin pekoni on sen verran suolaista, että se hoitanee asian.

3. Laita uuni lämpiämään 180 asteeseen. Kasaa odotellesasi leivät; lado leivälle ensin parsat, lisää päälle nokare pekonikastiketta (jos vahingossa teet toisin päin kuten me, se ei haittaa 🙂 ja viimeistele juustoraasteella. Paista 180-asteisessa uunissa, kunnes juustoraaste on sulanut ja kuplii hieman.

0 Comments

Kuukauden kasvis – tomaatti: kahden tomaatin focaccia

helmikuu 27, 2014

Valmiin leivän hinta kaupassa se vain jaksaa kiukuttaa minua, vaikken mikään ahkera (tai taitava) leipuri olekaan. Ja leipää meillä joka tapauksessa kaikkiruokaisina syödään, niin paljon kuin hiilareita ja viljoja parjataankin. Leipä on hyvää! Tomaattikampanja kirvoitti minut vaihteeksi leipomaan leipää itse, tällä kertaa focacciaa, ihan ensimmäistä kertaa elämässäni. Focaccia on herkkua melkein millä mausteilla tahansa ja sopivasti roikkunut jo pitkän, pitkän aikaa to-do -listallani.

Perusresepti leipään löytyi Liemessä-Jenniltä, joka oli napannut sen Suklaapandan keittiöstä. Omaan leipääni laitoin tomaattikuukauden merkeissä sekä tuoreita kirsikkatomaatteja että aurinkokuivattuja tomaatteja, jotka toivat focacciaan kivoja sattumia ja makuja. Jos tykkäät rusinoista leivässä, tykkäät tästä varmasti, ja jos et ole rusinoiden ystävä, niin saatat silti tykätä tästä.

EDIT 1.3.2014: Hups, leivinpaperi oli loppu, enkä joutanut taikinan jo kohotessa pakkaamaan ihmispoikasta vaunuihin ja juoksemaan kauppaan. Niinpä käytin ohjeesta poiketen leipäastiana teflonista lasagnevuokaa, jonka sudin reippaasti öljyllä. Leivästä tuli vuoassa hieman paksumpi kuin pellillä, mutta astia toimi hyvin eikä leipä tarttunut kiinni.

Kahden tomaatin focaccia

3,5 dl vettä
7 dl vehnäjauhoja
25 g tuoretta hiivaa
1,5 tl suolaa
0,5 dl oliiviöljyä
1 rkl hunajaa
1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja silputtuna

pintaan:

0,5 dl oliiviöljyä
1-2 valkosipulinkynttä
sormisuolaa
n. 10 kirsikkatomaattia
rosmariinia (minulla ei ollut, laitoin timjamia)

1. Liuota hiiva kulhossa kädenlämpöiseen veteen. Sekoita mukaan suola, öljy, hunaja ja silputut, aurinkokuivatut tomaatit. Lisää jauhot pari desiä kerrallaan aina välillä sekoittaen, ja vaivaa käsin tai koneellisesti (minä käytin sähkövatkaimen taikinakoukkuja) ainakin viitisen minuuttia. Jätä lämpimään paikkaan kohoamaan noin 30 minuutiksi. Vuoraa odotellessasi pelti leivinpaperilla ja sudi leivinpaperiin vielä reilusti öljyä.

2. Kumoa taikina leivinpaperille, levitä käsin pellille ja jätä uudestaan kohoamaan liinan alle n. 30 minuutiksi. Leivän kohotessa puolita kirsikkatomaatit ja murskaa valkosipulinkynnet puoleen desiin öljyä.

3. Painele kirsikkatomaatit halkaistu puoli ylöspäin kohonneeseen, pellillä odottavaan leipään. Pistele leipään sormella reikiä ja valele valkosipuli-öljyseoksella. Ripottele päälle suolaa ja rosmariinia. Paista 250-asteisessa uunissa 10-12 min, ja voitele pinta oliiviöljyllä vielä kerran, kun otat leivän uunista.

0 Comments

Palsternakka- ja perunarieskat

helmikuu 7, 2014

Taas kerran tämä tuttu toteamus, miten mä en ole ikinä ennen näitä tehnyt? Rieskat ovat loistava tapa hävittää muusin jos toisenkin jämät, helppoja valmistaa – aktiivinen työ tulee tehtyä uunin lämpiämistä odotellessa – ja valmis tuote on parempi kuin kaupasta ostettu. Tehkää rieskoja!

Minä olen leiponut rieskat kahdesti viime aikoina, ensimmäisellä kerralla ne valmistuivat palsternakkamuusista, toisella kerralla perinteisesti perunasta. Molemmat versiot onnistuivat, joten muitakin muuseja uskaltaa varmasti kokeilla, esim. bataatti voisi olla hyvä. Koska jämämuusin määrä saattaa vaihdella, ohjeeni on aika summittainen, huomasin, että leipominen onnistui nimittäin silmämääräisestikin ihan hyvin. Lisäksi alkuperäisen muusin notkeus ja suolaisuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon muita aineksia rieskataikina kaipaa. Ohjeen perustana on Kokit ja Potit -blogin rieskaohje, josta myös löytyvät tarkemmat mitat tarvittaessa. Kunnon leipuri käyttäisi rieskoihin ohrajauhoja, mutta minä näitä hetken mielijohteesta tehdessäni käytin tavallisia vehnäjauhoja, hyvää tuli niinkin.

Huom. paistoin rieskoja 15-20 min, mutta epäilen uunimme falskaavan, kunnon uunille riittäisi vähempikin. Tarkkaile siis paistotilannetta jo ensimmäisen viiden minuutin jälkeen!

Muusirieskat

Muutama desi muusintähteitä (laji on vapaa)
punaista maitoa
1 kananmuna
muutama desi jauhoja (minä käytin n. kolme)
ripsaus suolaa
(voita valmiiden rieskojen päälle)

1. Sekoita kananmuna muusiin. Notkeuta muusia sitten maidolla, kunnes koostumus on sellaista, että muusi ”valuu” tai liikkuu hieman kulhoa kallistaessa. Ripsauta mukaan suolaa. Lisää jauhoja desi kerrallaan sekoitellen, kunnes saat puuromaisen taikinan.

2. Nostele taikinasta kakkusia pellille leivinpaperin päälle. Taputtele kakkuset jauhotetuin käsin litteiksi rieskoiksi. Paista 225-asteisessa uunissa n. 15 minuuttia, kunnes rieskat saavat kauniin värin.



0 Comments

Savulohiburgerit

tammikuu 19, 2014

Viikko takaperin keittelimme sedille, tädeille ja isovanhemmille kahvit ihmispoikasen nimensaannin kunniaksi. Kenties olisi syytä kertoa tarjoiluista ensin, mutta minä siirryn suoraan rääppimiseen – se kun on minusta yksi parhaita juttuja juhlissa kuin juhlissa 🙂 Yleensä rääppiminen sujuu ihan ilman jämien jatkojalostustakin, mutta tällä kertaa muokkasin ylijäänyttä seesamisavustettua lohta eteenpäin burgereiksi. Se kannatti, tällä kertaa jämäruoka oli parempaa kuin alkuperäinen!

Me laitoimme burgerit perinteiseen tapaan sämpylän väliin, mutta ne maistuisivat hyvin myös sellaisenaan salaatin, perunan tai riisin kanssa. Hampurilaissämpyläohje löytyy vanhemmista teksteistä. Makumaailma taittaa Aasiaan (jostain syystä aasialaiset maut sopivat mielestäni erittäin hyvin sämpylän sisälle, hmmm); maustoa muuntelemalla saisi lohiburgereista helposti myös vaikka cajun- tai skandiversiot.

Ja toistan vielä, näistä tuli tosi hyviä, muokatkaahan savulohenjämänne pihveiksi!

Lohiburgerit

400-500g nahatonta savulohifilettä (seesaminsiemenillä tai ilman)
2 dl maitoa
0,5-1 dl korppujauhoja
1 kananmuna
2 valkosipulinkynttä
1 sipuli
1 tuore, punainen chili
peukalonpään kokoinen pala inkivääriä
(tuoretta korianteria)
(suolaa)

1. Sekoita kulhossa maito ja korppujauhot, anna turvota hetki. Hienonna sipuli ja chili, raasta inkivääri purista valkosipulinkynsi, ja lisää ne kulhoon. Lisää lohi ja sekoita ainekset haarukalla. Lohi hajoaa itsestään sekoittaessa, mutta aivan soseeksi sen ei tarvitse mennä vaan taikinaan saa jäädä sattumia, tällöin pihveihin jää mukava tekstuuri. Lisää kananmuna ja sekoita vielä. Anna vetäytyä jääkaapissa puolisen tuntia.

2. Muotoile taikinasta mieleisen kokoisia pihvejä. Paista pihvejä kuumalla paistinpannulla muutama minuutti per puoli, kunnes ne saavat kauniin värin pintaansa. Tarjoile sämpylän välissä tai sellaisenaan vaikka salaatin kera.

0 Comments

Harmaan syysaamun piristysaamiainen

lokakuu 29, 2013

Pekoni sopii kaikkeen ja tekee kaikesta parempaa, ja aamiaiseen se sopii ihan erityisen hyvin. Kuten sopii myös muna. Avokado taas tykkää pekonin seurasta, ja sen kaveriksi haluavat sipuli ja tomaatti. Onko mitään syytä, miksei näitä kaikkia yhdistäisi ruokaisaksi aamiaisleiväksi? En sellaista keksi, koska leivistä tuli herkkuja, juuri sopivaa piristystä harmaaseen kurakelikauden aamuun. Viikonlopun kunniaksi kokeilin tehdä leiville uppomunat, mutta paistettu kävisi yhtä hyvin.

Jos muuten saatte avokado-ostoksilla käsiinne hedelmiä, joita ei ole esikypsytetty vaan jotka ovat ehtineet kypsyä ”luonnostaan”, ottakaa niitä. Monesti olen harmitellut esikypsytetyissä avokadoissa sitä, että ne ovat maultaan samanlaisia kuin raa’at, mutta koostumukseltaan lähes pilaantuneita. Ainakin itselläni on käynyt parempi tuuri silloin, kun on onnistunut löytämään ei-esikypsytettyjä yksilöitä, niissä ovat maku ja väri olleet paremmin kohdallaan.

Pekoni-avokado-uppomunakerrosleivät (kahdelle)

6 viipaletta täysjyvä- tai hiivaleipää
8 viipaletta pekonia
1 kypsä avokado
1 tomaatti
1/2 punasipuli
voita tai margariinia
2 munaa
muutama tippa tabascoa
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria
1-2 rkl viinietikkaa uppomuniin

1. Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Viipaloi sipuli, tomaatti ja avokado. Sipaise leiville voita tai margariinia ja laita ne hetkeksi uuniin paahtumaan leivinpaperilla vuoratulle pellille. Leivät ovat valmiit, kun ne saavat hieman väriä.

2. Kuumenna paistinpannu, paista pekoniviipaleet rapeiksi ja imeytä valmiista viipaleista rasvaa hetken talouspaperin päällä. Laita kattilaan noin litran verran vettä kiehumaan uppomunia varten. Ota paahtuneet leivät viimeistään tässä kohtaa uunista ja nosta neljälle viipaleista avokadoa, pekonia, tomaattia ja sipulia. Mausta pippurilla ja halutessasi suolalla. Kasaa leivistä kolmen kerroksen leivät niin, että jokaiseen tulee kaksi täyteviipaletta ja yksi täytteetön viipale ”kanneksi”.

3. Kun vesi kiehuu, kaada sinne halutessasi viinietikka ja valmista uppomunat. Vesi ei saa poreilla liikaa, mutta sen tulee kiehua, muuten munat hajoavat veteen. Riko yksittäinen muna ensin esim. juomalasiin tai keittokauhaan. Sekoita veteen sitten kauhalla tai lusikalla ”pyörre”, ja kaada muna varovasti lasista pyörteen silmään. Pyörre auttaa pitämään munan kasassa. Anna kypsyä 3-4 min ja nosta varovasti reikäkauhalla kattilasta kerrosleivän päälle. Ripsauta päälle hieman suolaa sekä muutama tippa tabascoa. Jos muna on parahultainen, keltuainen tihkuu ihanasti leivälle leikattaessa.

0 Comments

Kotismörret

lokakuu 27, 2013

Edellisen kerran paahtopaistia tehdessäni viipaloin sen jämät leikkeleeksi ja rakentelin viipaleista yhdessä muiden tykötarpeiden kanssa smörrebröd-tyyppisiä voileipiä. Sanon tyyppisiä, koska nämä olivat nyt varsinaisia kotismörrejä – leivänpalat kovin pieniä ja muut päälliset vähän sellaisia ”mitä kaapissa sattui olemaan” -henkisiä. Paahtopaistiyksilöiden lisäksi tein variaatioksi pari katkarapuversiota. Smörreissä ei sen kummempaa reseptiikkaa ole, mutta ne ovat jälleen yksi maistuva tapa päästä eroon tähteistä, voihan päällisiä varioida ihan mielin määrin. Minun päälliseni olivat aika yksinkertaisia, mutta eri tavoin maustetut majoneesit antoivat molempiin leipiin kivasti potkua.

Paahtopaistileivät tein real-paloille ja laitoin niille majoneesia, johon raastoin hieman piparjuurta ja sekoitin mukaan dijon-sinappia. Lisäksi leiville meni päätähtenä jo mainitut paahtopaistiviipaleet, herkkukurkkua sekä punasipulia, sekä koristeeksi hieman persiljaa.

Katkarapuleivät tein kokojyväpaahtoleivälle ja sekoittelin niille majoneesin, johon tuli myös valkosipulia sekä sitruunamehua ja sitruunan kuorta. Lisäksi leiville päätyi salaattia, keko katkarapuja, keitettyä kananmunaa ja tuorekurkkua.

Vaikka kotoisia versiota olivatkin, näistäkin smörreistä tuli niin nättejä ja herkkuja, että soin niille muutaman ylimääräisenkin ajatuksen. Googlasin hieman klassisia smörrebröd-yhdistelmiä, ja ainakin nämä vaikuttivat herkullisilta:

  • maksapasteija-pekoni-herkkusienet
  • paahdettu possu-punakaali-appelsiini
  • paistettu kampela-remouladekastike-katkarapu-sitruuna
  • paahtopaisti-remouladekastike-kuivattu sipuli

Minä en ole päässyt Tanskanmaalle oikeita smörrejä maistelemaan, mutta esimerkiksi Silläsipulilasta löytyy kertomuksia ihan autenttisista leivistä.

Helsingissä tunnetuin, ja lähes 50 vuoden toiminnallaan varmaan myös vanhin, smörrebröd-paikka taitaa olla pikkuinen Tanskalainen Voileipä Oy Töölössä. Paikalla ei ilmeisesti ole nettisivuja, mutta (hieman ristiriitaisia) arvosteluita löytyy täältä. Asiakaspaikkoja on about neljä, joten leipiä myydään suurimmaksi osaksi takeaway-tuotteina.

2 Comments

Voileipäkakku, joka onnistuu aina

toukokuu 26, 2013

Meillä ei ole tänä keväänä mitään omia juhlia vietettäväksi, mutta nyt kun monessa paikassa näkyy ajankohtaisia voileipäkakku- ja juhlatarjoiluvinkkejä, minullekin on iskenyt voileipäkakun himo. Niinpä innostuin muutama ilta sitten tekemään kakun ihan muuten vaan, ja nyt se alkaa olla jo syötykin 🙂

Kakun resepti taitaa alun perin olla erään sukulaisrouvan, ja äitini on tehnyt sitä meidän perheemme juhliin jo varmasti viimeiset parikymmentä vuotta. Resepti on niin yksinkertainen, että kakku saattaa tuntua jopa liian arkiselta, mutta samalla se on kuitenkin todella herkullinen ja toiminut joka ikisissä juhlissa, missä sitä on tarjoiltu. Tämä kakku on ollut se, joka hupenee juhlapöydästä ensimmäisenä, riippumatta porukasta tai siitä, mitä muuta on tarjolla. Suosittelen erityisesti voileipäkakkunoviiseille!

Tällä ohjeella tehty kakku sopisi juhlatarjoiltavana n. kahdeksalle hengelle muiden pöydän antimien ohessa. Resepti on kuitenkin helppo tuplata isommallekin porukalle. Koristeluun voi käyttää melkein mitä mieli tekee, meillä on yleensä suosittu ”pääkoristeina” katkarapuja sekä graavilohirullia. Koska kakun täyte on yksinkertainen, kannattaa kakun päällinen koristella kauttaaltaan – makuja ei tule silti liikaa ja samalla arkisuuden pelon saa selätettyä, kun joka palalle riittää muutakin kuin leipää ja täytetahnaa.

Kakku kannattaa rakentaa juhlia edeltävänä päivänä ja antaa vetäytyä jääkaapissa yön yli. Koristelunkin voi tehdä jo edellisenä päivänä, jos kakun saa hyvin suojattua, mutta jos aikaa riittää, kannattaa koristelu jättää mahdollisimman lähelle tarjoiluhetkeä.

Kalaisa voileipäkakku (kahdeksalle)

(kakun mitoiksi tulee tällä ohjeella yhteensä viisi kerrosta, joista kolme on vaaleaa leipää ja mitoiltaan 3 x 1 1/2 palaa, ja kaksi tummaa leipää, mitoiltaan 2 x 3 palaa)

14 palaa paahtoleipää, mielellään eilisen päivän eikä niitä ihan pienimpiä paloja (esim. Reilu tai Rainbow-paahtis sopivat hyvin)
12 palaa ruisvuokaleipää (palat yleensä vähän pienempiä kuin paahtispalat)
4 dl kalalientä

täyte:

3 prk tonnikalaa öljyssä
100-150g majoneesia
2-3 rkl mätitahnaa
ripaus sitruunapippuria
nippu tilliä hienonnettuna

koristeeksi esim:

200g katkarapuja
graavi- tai kylmäsavulohiviipaleita
tilliä
kurkkuviipaleita
sitruunaa

1. Valuta tonnikalasta suurimmat öljyt pois, mutta jätä se kuitenkin meheväksi. Valmista täyte sekoittamalla kaikki sen ainekset keskenään tahnaksi. Anna vetäytyä pari tuntia ja lisää sitten tarvittaessa majoneesia ja/tai mausteita niin, että täyte on helposti levitettävissä. Maustamisen kanssa kannattaa olla aluksi varovainen, koska maut tulevat esiin vasta tahnan vetäytyessä.

2. Kiehauta kalaliemi ja jätä se hetkeksi jäähtymään. Leikkaa sillä välin leipäviipaleista ohuelti reunat pois. Kaada liemi laakeaan, reunalliseen astiaan.

3. Rakenna kakku. Aloita kerrosten rakentaminen vaalealla, 1 1/2 x 3 palan leipäkerroksella. Kasta leipäviipaleet nopeasti liemeen (vaalealle leivälle riittää yleensä kastaminen toiselta puolelta, tiiviimmän/tumman leivän voi kastaa molemmin puolin) ja asettele ne tarjoiluastian pohjalle kasteltu puoli ylöspäin. Levitä päälle kerros täytettä ja rakenna päälle uusi, 2 x 3 palan kerros tummaa leipää. Jatka leipä- ja täytekerrosten rakentamista yhteensä viiden kerroksen verran. Kun kerrokset ovat valmiit, levitä loppu täyte kakun sivuille ja päälle.

4. Anna kakun vetäytyä yön yli jääkaapissa. Koristele se ennen tarjoilua mieleiseesi tapaan esim. katkaravuilla, graavilohisiivuista tehdyillä ruusukkeilla, kurkkuviipaleilla ja tillillä.

0 Comments

Toukokuun ruokahaasteeseen: pinaatti-juusto-pähkinämuffinit

toukokuu 20, 2013

Blogista huolimatta suuri osa ruuanlaitosta on sellaista ihan tavallista, josta ei jää mitään kerrottavaa jälkipolville. Sitä kanasuikale-wokkivihannes-riisimössöä siis. Sitten on kokeiluja ja projekteja, joista kannattaa kirjoittaa, menivät ne syteen tai saveen. Ja toki niitä arkiruokia, joissa on joku kiva idea jaettavaksikin. Mutta joskus tulee sellaisia onnistumisia, että ei tiedä, miten päin niistä edes kertoisi. Kun kaikki vaan menee ihan totaalisen nappiin. Tänään sain sellaisen onnistumisen pinaattimuffinieni kanssa, että haluan levittää niiden ilosanomaa ihan kaikille – tehkää näitä! Muffinit olivat niin kauniita, että hihkuin innosta, kun otin niitä uunista, ja niin hyviä, että rupesin melkein itkemään ilosta, kun isäntäkin kehui ne maasta taivaaseen (tai siis ehkä en vaan melkein, mutta en tunnusta ;). Ja sanoinko vielä, että nämä olivat myös ihanan helppoja?

Olen monesti tehnyt viikonlopun aamiaiseksi kinkku-juustomuffineja, ne ovat laiskemmallekin emännälle mainio tapa saada tuoreen leivän tuoksu aamulla keittiöön. Tällä kertaa halusin varioida reseptistä lihattoman version, joten jätin kinkun pois ja laitoin tilalle pinaattia sekä saksanpähkinärouhetta. Näin parhaana villivihanneskautena pinaatin sijaan voisi käyttää myös nokkosta.

Ohjeesta tulee 16-17 normaalikokoiseen (eli pienehköön) muffinipaperiin tehtyä muffinia, mutta minä tein tällä kertaa jättiversioita pieniä annosuunivuokia käyttäen, satsi riitti neljään isoon muffiniin. Toim. huom. sen verran täyttä tavaraa muffinit ovat, etten jaksanut syödä ihan kokonaista aamiaiseksi.  Muffinit toimivat aamiaisena ihan sellaisenaankin, mutta minä halkaisin ne ja söin sämpylätyyliin, voin ja kinkkuviipaleen kera.

Pitkästä aikaa osallistun myös kuukauden ruokahaasteeseen, jonka järjestään Keittiössä, kotona ja puutarhassa -blogi aiheenaan pinaatti. Toivottavasti tästä on Minnalle apua kasvimaan pinaattisadon tuhoamiseen!

Pinaatti-juusto-pähkinämuffinit


5 dl vehnäjauhoja
1 rkl sokeria
1 1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl ruokasoodaa
1/4 tl suolaa
100g voita sulatettuna
3 dl maitoa
1 muna
3,5 dl (emmental)juustoa
100g tuoretta pinaattia
kourallinen kuorettomia saksanpähkinöitä

1. Huuhtaise pinaatti ja kuullota sitä pieni hetki öljytilkassa pannulla kasaan. Jätä jäähtymään hetkeksi. Raasta juusto ja murskaa pähkinät (esim. laittamalla ne muovipussin sisälle ja kaulitsemalla niitä hieman).

2. Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa. Vatkaa sitten sitten toisessa kulhossa maito, muna ja voisula tasaiseksi seokseksi, ja sekoita kuiviin aineisiin vähän kerrallaan. Kääntele mukaan pinaatti, juustoraaste ja pähkinät.

3. Laita uuni lämpiämään 190 asteeseen. Annostele taikina muffinipapereihin tai annosvuokiin. Kumpia tahansa käytät, ei kannata täyttää astiaa liikaa, koska muffinit turpoavat melkoisesti. Jokaisen muffinin pintaan sopii koristeeksi pähkinä tai pari. Laita muffinit pellille ja paista pieniä 15-20 minuuttia, kunnes saavat hieman kullanruskeaa väriä pintaan. Isompia annosvuoassa olleita muffineja kannattaa paistaa 30-35 min. Tarjoile heti, kun ovat jäähtyneet sen verran, ettei suu pala.

5 Comments

Sisäänrakennettu ”voileipäkakku”

toukokuu 2, 2013

Muistatteko shooter’s sandwichin, jonka arvelin löytävän paikkansa myös tämän kesän piknikeväissä (onhan vappuna toki jo kesä)? Ennustukseni osui sikäli oikeaan, että tein leivästä version heti kauden ensimmäiselle piknikille. Alkuperäisen, lihaisamman vedoksen sijaan lähdin hakemaan voileipäkakuille tyypillisiä makuja; tuorejuustoa, majoneesia, kinkkua, maksamakkaraa, paprikaa, maustekurkkua ja juustoraastetta. Lopputuloksesta tulikin sitten enemmän eräänlainen sisäänrakennettu voileipäkakku kuin se alkuperäinen ampujanleipä.

Leipä toimi odotusten mukaan loistavasti piknikillä; miettikääpä, miten hyvältä voileipäkakku maistuu ulkoilmassa, mutta miten hankala se on kuljettaa ehjänä takapihaa kauemmas suuntautuvalle retkelle. Oman leipäkuoren sisällä matkustava malli sen sijaan on todella vaivaton, ja paperiin käärityn leivän voi jopa leikata avaamatta itse pakettia, paperista on kiva pitää syödessä kiinni niin sormetkaan eivät suttaannu.

Ainut miinus leivälle oli se, että omasta mielestäni huolellisesti rakennetut kerrokset eivät millään pysyneet kasassa valmiissa leivässä, vaan sekoittuivat keskenään, mikä teki – yhdessä kännykällä räpsäistyn kuvan kanssa –

leivästä vähän ruman näköisen. Tähän ratkaisuna toimisi varmasti osittain kovempien täytemateriaalien käyttäminen, niin kerrokset pysyisivät ryhdikkäinä. Lisäksi lämpimämmille kesäkeleille suosisin vielä sitä perinteistä ampujanleipää, koska tuorejuustot ja majoneesit eivät ehkä säily ihan parhaalla tavalla helteillä; kevätsäällä ja kylmälaukussa ne kuitenkin pysyivät ihan sopivan vilpoisina.

Miinusta leivän tekijälle oli puolestaan se, että järjestellessäni kotiin päin lähtiessä piknikkamoja takaisin pakettiin, järjestin hyvän leipäveitseni roskapussiin ja sille tiellehän se jäi…

Sisäänrakennettu ”voileipäkakku” (n. 8 annosta)

(mitat ovat summittaisia, kannattaa soveltaa käyttämäsi leivän mukaan – minä käytin isoa, pyöreää maalaisleipää)

1 täytettäväksi sopiva leipä (pyöreä maalaisleipä, ruislimppu, vuokaleipä jne.)
1-1,5 dl liha- tai kasvislientä
300g pala kinkkua
muutama kevätsipulin varsi
1/2 pkt maksamakkaraa
200g tuorejuustoa (käytin valmiiksi maustettua paprika-chilijuustoa)
3 rkl kermaviiliä
1 pienehkö maustekurkku
1/2 paprika
1 dl juustoraastetta
3 rkl majoneesia
(suolaa)
mustapippuria

1. Valmistele täytteet. Kinkkutäytteeseen, pilko kinkku ja kevätsipuli pieniksi kuutioiksi ja sekoita se tuorejuuston ja kermaviilin kanssa. Mausta mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla. Juustotäytteeseen, sekoita juustoraste ja majoneesi.

2. Leikkaa leivästä päälliosa, ”kansi” pois ja koverra sisus tyhjäksi. Valele liemi lusikalla kostukkeeksi samalla leipää käännellen niin, että kostuke tarttuu siihen kauttaaltaan.

3. Valmistele loput täytteet; pilko paprika ja maustekurkku pieniksi kuutioiksi ja viipaloi maksamakkara.

4. Täytä leipä eri täytteillä kerroksittain. Minä laitoin pohjimmaiseksi kinkkutäytettä, sitten paprikaa, sitten juustotäytettä, maksamakkaraviipaleita ja maustekurkkua. Lopuksi lusikoin päälle vielä hieman kinkkutäytettä.

5. Sulje leipä aiemmin poisleikkaamallasi kannella, ja paina sitä hieman kasaan. Kääri voi- tai leivinpaperiin ja sido kiinni narulla. Anna vetäytyä jääkaapissa painon alla yön yli.

5 Comments