Browsing Tag

makea leivonta

Galette luumuista eli suomeksi luumupiirakka

syyskuu 3, 2012

Foodgawkerissa niitä on näkynyt viime viikkoina toinen toisensa perään: galetteja. Hirmuisen nättejä, kesäisen rennon näköisiä piirakoita, jotka paistetaan pellillä piirakkavuoan sijaan, vähän pitsan tapaan. Yritin kaivella käännöstä sanalle ’galette’, ja löysin lähinnä lettua ja levyä. Olisin ensimmäisenä arvannut kiekkoa 🙂

Oli käännös mikä tahansa, minunkin piti päästä kokeilemaan, josko keskellä kämmentä olevalla jauhopeukalollani saisi galetten aikaiseksi. Ja ilahduttavasti onnistuin – lopputuloksen olisi saanut siistimmäksi leikkaamalla taikinan reunat taikinapyörällä, mutta ihan riittävän nätti oli lättyni, vaikken niin vaivautunutkaan tekemään. Ennen kaikkea olin iloinen, ettei galette ratkennut leipoessa eikä paiston jälkeen, vaan se nousi sekä leivonta-alustasta että myöhemmin pelliltä yhtenä palana.

Pohjan resepti ja metodi löytyy täältä, ja muokkasin tähän ohjetta suomalaisiin mittoihin. Täytteeksi voi laittaa melkein mitä tahansa, minä laitoin luumuja ja sipaisin alle vähän vadelmahilloa taittamaan (hups, pikkuisen raakojen) luumujen happamuutta. Vaikeaa tämä ei ole, mutta taikina kannattaa kaulita melko vikkelästi, ettei se ehdi lämmetä ja notkistua niin, että se hajoaa siirrettäessä.

Luumugalette

3 dl vehnäjauhoja
1,5 rkl sokeria
100g voita
1/2 tl suolaa
5 tl jäävettä

pinnalle:

n. 300g luumuja
sipaus vadelmahilloa
sokeria
kanelia

1 kananmuna

1. Kuutioi voi pieneksi. Laita vesi ja voikuutiot omissa kipoissaan pakastimeen jäähtymään n. 30 minuutiksi.

2. Sekoita kulhossa sokeri, suola ja jauhot. Lisää jäähtynyt voi ja nypi muruisaksi taikinaksi. Lisää vettä lusikallinen kerrallaan ja vaivaa varovasti puuhaarukalla tasaiseksi taikinaksi. Muotoile taikinasta kiekko ja laita noin tunniksi jääkaappiin jäähtymään.

3. Poista luumuista kivet ja viipaloi ne. Nosta jäähtynyt taikinakiekko puhtaalle, jauhotetulle alustalle ja ripottele pinnalle hieman jauhoa. Kauli n. 0,5 cm paksuikseksi, pyöreäksi levyksi ja nosta varovasti pellille leivinpaperin päälle. Sipaise keskiosa vadelmahillolla niin, että n. 5 cm reunasta jää täytteettä, ja asettele vadelmahillon päälle luumuviipaleet. Ripottele päälle makusi mukaan sokeria ja kanelia. Taita reunat sisäänpäin siisteille (tai vähemmän siisteille 😉 laskoksille. Riko kananmuna vaikka vesilasiin,vatkaa rakenne rikki ja voitele galetten reunat munalla.

4. Paista 215-asteisessa uunissa 20-30 min, kunnes reunat ovat kauniin väriset. Anna levähtää toiset 20-30 minuuttia ennen tarjoilua. Tarjoile vaniljakastikkeen kera.

 
0 Comments

Mansikka-rahkakakku

elokuu 11, 2012

 

Ainut Uskollisin fanini totesi taannoin nähdessämme vienosti, että leipomisjuttuja ei niin kovin paljon blogista löydy. No, tottahan se on, edellinen makea leipomus taisi siinä kohtaa olla maaliskuulta… ja leipä vielä kauempaa. Hups! Ja meillä kyllä ihan selvästi ollaan enemmän suolaisen kuin makean ystäviä, jälkkärit ovat aina vähän jotain ekstraa, kun taas suolaista ruokaa tulee tehtyä joka päivä.

Nyt olen kuitenkin vähän tsempannut, tämä on (huikea 😉 toinen leipomisjuttu kahden viikon sisään! Ensimmäinen oli lomilla tehty mustikkapiirakka, ja tämä uusin sitten kakkukokeilu. Resepti on Anzkun kauhasta kajahtaa -blogista, se kiinnitti alun perin huomioni riisimuropohjansa vuoksi, koska silloin tällöin tulee haeskeltua myös gluteenittomia juttuja kokeiltavaksi. Olen kopsannut sen alle pienin muutoksin. Muokkasin reseptiä vähän olosuhteiden pakosta, tai siis sen takia, että kävin kolme kertaa kaupassa hakemassa tykötarpeita enkä sitten jaksanut enää lähteä neljättä kertaa, kun huomasin vieläkin unohtaneeni jotain (fiksu saattaisi harkita kauppalistaa).

Kakusta tuli kuitenkin oikein hyvää, joskaan ei riisimuropaketin tuoteselosteen perusteella gluteenitonta. Tein hieman alkuperäistä reseptiä suuremman määrän, koska vuokani oli 26-senttinen, ja kehityskohteena tähän isompaan versioon käyttäisin ensi kerralla yhden liivatelehden enemmän (korjattu allaolevaan reseptiin). Kakku pysyi tälläkin liivatemäärällä joltiseenkin kasassa vuoan reunoja avatessa, mutta valui hieman pohjan puolelle (kuten kuvasta näkyy) ja notkahti jonkin verran leikatessa. Lautasella palat eivät oikein enää pysyneet kasassa, mutta meitä se ei häirinnyt, vaan korvasimme tyytyväisenä noin vuorokauden ateriat kakkukasoilla 😉

Mansikka-rahkakakku

pohja:
200 g (tummaa) suklaata
5 dl riisimuroja

täyte:
4 liivatelehteä
 1 prk maitorahkaa
 500 g turkkilaista jogurttia
1 vaniljatangon siemenet
 2 tl vaniljasokeria
0,5 dl sokeria
3-4 dl mansikoita

pinnalle:

vajaa 8 dl  mansikoita
sitruunamelissan tai mintun lehtiä (minä käytin thaibasilikaa, se ei maistunut täysin kamalalta mansikan kanssa, mutta ehkä jatkossa muistan ostaa jotain muuta…)

 1. Sulata suklaa varovasti mikrossa tai vesihauteessa. Sekoita joukkoon riisimurot. Pingota irtopohjavuoan (halk. 26 cm) leivinpaperi. Painele muroseos pohjalle ja nosta vuoka jääkaappiin

2. Laita liivatelehdet pehmenemään kylmään veteen.

3. Sekoita kulhossa rahka, jogurtti, sokeri ja vaniljasokeri. Halkaise vaniljatanko pitkittäin ja rapsuta vaniljan siemenet (?) veitsenkärjellä tangon sisältä rahkaseokseen. Soseuta mansikat karkeaksi soseeksi ja lisää ne rahkaseokseen.

4. Kuumenna tilkka vettä kiehuvaksi. Purista liivatteista ylimääräinen vesi ja liuota ne kuumaan veteen. Anna seoksen jäähtyä hetkinen ja sekoita se rahkaseokseen.

5. Kaada täyte pohja päälle vuokaan ja anna hyytyä jääkaapissa vähintään neljä tuntia.

6. Irrota hyytynyt kakku vuoasta ja koristele mansikoilla ja yrtin lehdillä.

0 Comments

Isännän rukiinen mustikkapiirakka

heinäkuu 28, 2012

Terkkuja maalta! Viikonkin loma oli mukava ja tarpeellinen katkaisu arkeen, saimme nauttia mökkielämästä kaikkine hienouksineen: aurinkoa, lämmintä järvivettä, mustikoita, kalastelua ja ulkotulilla kokkailua. Sekä tietysti hyttysiä ja paarmoja ihan miljoonasti, eihän ilman niitä voisi sanoa olleensa mökkeilemässä.

Itseäni rentoutti myös viikon tauko läppärin edessä istumisesta, aivotkin saivat lomaa kun eivät pyörineet ihan normaalien juttujen ympärillä koko ajan, niin kivoja kuin ne jutut ovatkin. Isännänkään läppäriä käyttänyt kuin hauenperkausohjeiden lukemiseen, ja kännykästä katsoin säätiedot pari kertaa. Facebookittoman ja blogittoman viikon jälkeen olikin taas ihan eri olo kaivaa kone kotona esiin (huomatkaa, se piti kuitenkin kaivaa n. 30 min sisällä kotiintulosta, eli sormet ilmeisesti syyhysivät jonkin verran ;).

Mökkiruokien kanssa ei keksitty pyörää uudestaan, vaan pidettiin ruokalogistiikka mahdollisimman helppona ja tiskit minimissä. Saaressa, jossa vuokramökki sijaitsi, kasvoi sen verran mustikkaa, että sain kerättyä muutaman litran kotiintuomisiksi sekä lisäksi piirakkamarjat kesän ensimmäiseen mustikkapiirakkaan. Kantakotini porukan kanssa mökkeillessä siskollani on ollut joka kesä tapana tehdä yksinkertainen mustikkapiirakka kahvipöytään, enkä minä voinut päästää ajatuksesta irti vaikka tällä kertaa oltiinkin vain isännän ja seisojan kanssa kolmistaan: piirakka on perinne!

Minä hoidin poimimisen, ja isäntä ystävällisesti hoiti leipurin tehtävät. Hän ei ollut läppärilakossa, joten katsoi taikinaan suuntaa-antavan ohjeen Gurmee-blogin vanhemmasta versiosta. Vehnäjauhoja ei ollut, mutta ruisjauhoja löytyi ensimmäisen lomapäivän muikkupaistiaisten jäljiltä, joten niillä mentiin. Täytteeksi laitoimme ihan vain pelkkää mustikkaa, vähän sokerilla höystettynä. Ainesosia oli koko piirakassa neljä, mutta yksinkertaisuus osoittautui kauniiksi, tai maukkaaksi – ruisjauhopohja jäi melko pehmeäksi (en tiedä, olivatko ohjeen mittasuhteet sellaiset, että taikina olisi pehmeämpi, vai oliko kyse karkeahkon ruisjauhon erilaisista ominaisuuksista vehnäjauhoon verrattuna), mutta koostumus oli kuitenkin aivan suussasulava ja rukiin maku ihanan täyteläinen.

Vähän vaikea oli saada piirakka ehjänä paloiteltua, kuten kuvasta näkyy, sain leikattua lautaselle kasan piirakkaa palan sijaan 😉 Kuvan hutaisin nälissäni ja onnistuin vielä vinouttamaan kaikki kameran asetukset prosessissa, joten ainakaan kasaa ei ole kaunisteltu. Kuvan ottamisen jälkeen piirakka hävisikin nopeasti, vain yksi pala jäi odottamaan myöhempää makeanhampaan kolotusta.

Rukiinen mustikkapiirakka

200g voita
3 dl ruisjauhoa
5 rkl sokeria pohjaan + n. 2 rkl mustikoiden päälle
4-5 dl tuoreita mustikoita

Lisäksi tarvitset piirakkavuoan, meillä ei sellaista ollut joten käytimme uunivuokaa, jonka pohja oli n. A4-arkin kokoinen.

1. Nypi voi, jauhot ja sokeri pehmeähkön muruiseksi taikinaksi.  Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille (tai jos käytät syvää vuokaa kuten me, tee laidoille matalat ”reunat”).

2. Kaada päälle mustikat ja ripottele niille loppu sokeri. Paista 200-asteisessa uunissa 20-30 min.

0 Comments

Guinness-suklaakakku

huhtikuu 1, 2012

Eilisille vieraille (nyt pääsimme viettämään seisojan synttäreiden jatko-osaa) tein kahvin kanssa guinness-suklaakakkua, jonka reseptiä olen kuolannut Viivin ja Wagnerin keittokirjasta jo pidemmän aikaa. Vieraita meillä nimittäin käy aika harvoin ja ihan niin ahne en vielä ole, että kehtaisin leipoa kakkuja vaan minulle ja isännälle, jolleivät tekosyyt ole kunnossa 😉

Kakku oli helppo, mutta ohjeeseen oli tainnut iskeä painovirhepaholainen. Sokeri puuttui ohjeen raaka-ainelistalta kokonaan, mutta löytyi kyllä valmistusohjeesta, joten lisäsin sitä summamutikassa desin verran itse. Lisäksi kuuden desin jauhomäärä teki kakusta hieman turhan jauhoisen, neljällä-viidellä desillä lopputulos olisi varmaan aika passeli. Jälkiviisaanan googlasin vielä, miten guinness-kakkua on muualla leivottu; ainakin Amalfin sitruunojen ohjeessa jauhoa tosiaan oli vähemmän. Niin tai näin, ei lopputulos nytkään maistunut pahalta.

Kakkuohjeisiin kuului myös kreemi kakun pinnalle luomaan tumman oluen ja vaalean vaahdon vaikutelmaa, mutta minä korvasin kreemin vaniljajäätelöllä, ja ripottelin kakun pinnalle vain tomusokeria koristeeksi.

Guinness-suklaakakku (ilman kuorrutetta)

2 1/2 dl guinness-olutta
80g tummaa suklaata
150g voita
1 dl kaakaojauhetta
1 dl sokeria
ripaus suolaa
1, 5 dl ranskankermaa
2 kananmunaa
1 tl vaniljasokeria
4-5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta

1. Sulata suklaa ja voi pienellä lämmöllä kattilassa. Siirrä seos pois liedeltä, lisää joukkoon guinness, suola, kaakaojauhe ja sokeri ja sekoita hyvin.

2. Sekoita kulhossa munat, vaniljasokeri ja ranskankerma hyvin sekoittaen. Sekoita mukaan guinness-seos. Lisää lopuksi jauhot ja leivinjauhe ja sekoita tasaiseksi. Kaada voideltuun, korppujauholla tai kaakaojauheella päällystettyyn tasapohjaiseen kakkuvuokaan ja paista 175-asteisessa uunissa 45 min.

3. Koristele kakku sen jäähdyttyä esim. tomusokerilla ja marjoilla.

0 Comments

Gluteeniton sitruuna-marenkitorttu

maaliskuu 5, 2012

Seisoja täyttää ensi viikolla vuoden, ja parin viikon päästä viikonloppuna juhlitaan synttärikahveilla. Myönnetään, olemme niitä höperöperheitä, joissa vietetään koirien synttäreitä, ihmisten ei niinkään 🙂

Ihmisvieraiden tarjoilujen suhteen halusin jo viime lauantaina tehdä vähän etukäteistestailuja, koska juhlijoiden joukossa on gluteenitonta ruokavaliota, ja gluteenittomien jauhojen käyttö ei ole mennyt minulla aina ihan – köh – sujuvasti. Sitäpaitsi ostin elämäni ensimmäisen kakkuvuoan, joten nyt leivotaan, meni syteen tai saveen!

Testattavaksi valikoitui sitruuna-marenkitorttu. Ainakin Tee ite parempaa -blogin ja Kinuskikissan reseptit toimivat vakoilukierroksella inspiraation lähteinä, mutta lopullinen versio oli hybridi Pirkan piirakkaohjetta kopioituna ja isoäitini sitruunatahnaohjetta. Tahna kuuluu alun perin ehkä parhaaseen maistamaani täytekakkuun. Mikään selaamistani ohjeista ei ollut gluteeniton isoäidin sitruunatahnaa lukuunottamatta, mutta koska kyseessä oli ihan vain testikierros, päätin katsoa mitä tapahtuu, jos vain korvaan ohjeen torttupohjan vehnäjauhon gluteenittomalla.

Ihan nappiin ei gluteeniton toiminut suoraan vaihdettaessa, tai oikeastaan tortun pohja muistutti lähinnä hiekkaa esipaiston jälkeen. Se ei kuitenkaan haitannut, torttu pysyi riittävän hyvin kasassa kun sitä ei tarvinnut alustastaan siirtää – painelin halkeamat umpeen ja laitoin täytteet päälle, ja hyvin pysyivät. Allaolevaan ohjeeseen sovelsin myös pirkan versiosta taikinaa ja marenkia vähän suuremmaksi, koska ilmeisesti ohje on 24 cm vuoalle ja minun oli 27 cm. Ja tähän käytin tosiaan irtopohjakakkuvuokaa, en varsinaista piirakkavuokaa, se toimi hyvin ja torttu oli komea, kun reunat poisti ympäriltä. Pohjan ja kiisselin voi myös tehdä etukäteen, mutta marenki kannattaa tehdä vasta tarjoilupäivänä.

Sitruuna-marenkitorttu

3,5 dl gluteenittomia jauhoja
130g voita
1,5 rkl sokeria
2 kananmunankeltuaista
ripaus suolaa

sitruunatahna

2 sitruunan kuori
2-3 sitruunan mehu
1 rkl voita
1 1/4 dl sokeria
1 1/4 dl vettä
3 rkl perunajauhoja
1 kananmunankeltuainen

marenki

5 valkuaista
1 1/4 dl sokeria

1. Nypi jauhot, sokeri ja rasva sekaisin. Lisää keltuaiset ja sekoita taikina tasaiseksi. Painele taikina kakkuvuoan pohjalle (halkaisija 27 cm). Kypsennä pohjaa 200 asteessa 15-20 minuuttia.

Taustalla mukana myös tuikitärkeä leivontaolut

2. Sekoita tahnaa varten kylmä vesi ja perunajauhot. Mittaa kattilaan sitruunamehu, sitruunankuori, sokeri ja voi. Kaada lopuksi sekaan vesi-perunajauhoseos ja kuumenna kiehuvaksi koko ajan sekoitellen. Lisää lopuksi munankeltuainen ja sekoita hyvin. Tahnasta saa tulla hyvinkin tinttua, se pysyy silloin paremmin tortun päällä, eikä koostumus tunnu tortussa kuitenkaan liisteriltä.

3. Laita sitruunatahna hetkeksi kylmään jäähtymään ja valmista sillä aikaa marenki. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri vähän kerrallaan koko ajan vatkaten, kunnes vaahto on sileää ja kiiltävää.
4. Lusikoi haalea tahna torttupohjalle. Lusikoi tai pursota marenki tahnan päälle reunoja myöten. Painele suurimmat ilmakuplat pois ja koristele halutessasi vielä esim. lusikan avulla, jollet ole pursottanut marenkia.
5. Paista torttua 175 asteisessa uunissa noin 10-12minuuttia, kunnes marenki on kauniin vaaleanruskea. Varo ruskistamasta pintaa liikaa.
Tässä kaikki, mitä tortusta oli sunnuntaiaamuna jäljellä.

P.S. Olen tämän tortun tehtyäni bongannut sekä Kotona tehtyä -blogista sitruunatahnaohjeen että Sauvajyväseltä marenkipiirakan ohjeen (omenasellaisen). Kollektiivista älyä selvästi liikenteessä 😉

0 Comments

Pullan leivonta, ensimmäinen yritys

helmikuu 18, 2012

Yritin miettiä, miksi en ole koskaan leiponut pullaa, ja tulin tulokseen, että kyseessä on taas useamman asian summa: toisaalta meillä harvoin käy vieraita (mikä vie ajatukset jälleen siihen ostoslistalla olevaan ruokailuryhmään, nykyisellä kahdella tuolilla ei kamalan montaa henkilöä mahdu istumaan. Äh.), toisaalta taas olemme selvästi enemmän suolaisten kuin makeiden herkkujen ystäviä, ei sillä, että makeatkaan ehtisivät jääkaapissa pilaantumaan. Ja viimeiseksi, kaupoissa on nykyisin jos jonkinlaista uunivalmista leipomusta, joten joskus harvoin vieraiden yllättäessä, laiska emäntä kipaisee Siwaan eikä keittiöön taikinaa alustamaan.

Mutta onhan sitä pullaa nyt ainakin kerran kokeiltava, ja laskiainen on mitä oivallisin hetki liittyä pullanleipojien (ja pullasta kirjoittajien) runsaaseen joukkoon 🙂 Reseptistä olin vähän huolissani koska olen hieman pullanirso, pehmeä, sitkas pulla on ihanaa mutta jauhoiset koppurat ihan kamalia. Äiti tekee loistavaa pullaa mutta sattui olemaan juuri reissussa, joten Otavan keittokirja sekä Kinuskikissan pullataikina olivat lähteinäni.

Pullista tuli herkullisia, mutta huomasi kyllä, että asialla oli ensikertalainen, en tajunnut pyöritellä pullia tarpeeksi sileiksi vaan ne jäivät osittain vähän ryppyisiksi, mikä näkyi paistetuissa lopputuloksissakin. Lisäksi huomasin ensimmäisen pellillisen jälkeen, että voitelu kannattaa tehdä huolella, niin lopputulokseen saa enemmän näköä. Toisessa käyttämässäni ohjeessa suositeltiin 200 paistoastetta ja toisessa 225 astetta, joten kokeilin molempia pellillisen verran. Korkeampi asteluku tuntui toimivan paremmin, pullat paistuivat päältä kauniin ruskeiksi mutta jäivät sisältä vielä ihanan meheviksi.

Näistä rakennellaan huomenna sitten laskiaispullia – ehdottomasti hillolla!

Pullataikina

5 dl kulutusmaitoa
50g  pkt hiivaa
2 dl sokeria
1-2 rkl kardemummaa
2 tl suolaa
1 muna + 1 muna voiteluun
200 g voisulaa
13-14 dl vehnäjauhoja

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Murenna mukaan hiiva ja sekoita, kunnes hiiva liukenee maitoon. Sekoita puuhaarukalla mukaan sokeri, suola, kardemumma ja kananmuna. Lisää jauhot vähän kerrallaan ja sekoita puuhaarukalla, kunnes taikina alkaa paksuuntua niin, että kannattaa siirtyä käsin vaivaamiseen. Taikinaa saa vaivata toisenkin tovin, kunnes se irtoaa kulhosta ja käsistä. Laita valmis taikina kulhoon kohoamaan n. 45 minuutiksi.

Muotoile taikinasta jauhotetulla alustalla kaksi tasakokoista pötköä. Leikkaa pötköt yksi kerrallaan n. 5 cm pätkiksi, ja pyörittele jokainen pätkä pullaksi.  Asettele pullat leivinpaperin päälle pellille ja anna kohota vielä n. 10 min. Laita uuni samalla lämpiämään 225 asteeseen.

Voitele kananmunalla ja ripottele päälle raesokeria (minulla ei ollut, joten laitoin paiston jälkeen pulliin tomusokeria).  Paista 225-asteisessa uunissa 8-10 minuuttia pullien koosta riippuen.

0 Comments