Browsing Tag

nopeat

Raikas avokado-yrttikastike, melkein mille vaan

maaliskuu 25, 2015

Kas, tein jotain tosi terveellistä ihan vahingossa! Ja niin hyvää, että haluan jakaa ohjeen täälläkin, vaikka alun perin oli tarkoitus lähinnä käyttää pois jämäyrttejä ja jugurttia. Kastike oli meillä aivan mainio pari sekä broilerin jauhelihasta tehdyille pihveille että paistetulle kuhalle, ja näkisin sen sopivan hienosti myös dipiksi. Itse lusikoin sitä yhden lautasellisen keittonakin. Ja tosiaan, en erityisesti tarkoittanut tehdä terveysruokaa, mutta rasvattomaan jugurttiin, avokadoon ja kurkkuun pohjaava, valkosipulia, limeä ja runsaasti yrttejä sisältävä kastike on nimenomaan sitä. Tunnustan silti, että olisin käyttänyt rasvaisempaa jugurttia, jos sitä olisi kotona ollut. Meidän perheelle vitamiinipommi sattui sopimaan juuri nyt todella hyvin, kun olemme kaikki hieman toipilaina viime viikon sairasteluista.

Vinkki: kokeile tiputtaa kastikkeen pintaan muutama tippa tabascoa, se toimii hauskana vastaparina viilentävän pehmeälle kastikkeelle!

Avokado-yrttikastike (n. 1 l valmista kastiketta)

n. 7 dl maustamatonta jugurttia.
2 avokadoa
15 cm pätkä kurkkua
1 iso valkosipulinkynsi
4 kevätsipulia varsineen
nippu tuoretta korianteria (ruukullinen)
nippu tuoretta minttua (minulla puolikas ruukullinen)
1/2 limetin mehu
pari ripsausta suolaa
pari rouhaisua mustapippuria
(tabascoa tarjoiluun)

(lisäksi tarvitset n. 1,5 l kannun sekä sauvasekoittimen, tai blenderin)

Halkaise avokadot, poista niistä kivet ja lusikoi sisältö kannuun. Raasta mukaan kurkku sekä valkosipuli. Silppua mukaan vielä kevätsipuli ja yrtit, lisää limetin mehu ja mausta suolalla ja mustapippurilla. Surauta sauvasekoittimella tasaiseksi kastikkeeksi.

Pääsiäinen budjetilla: hunajainen rahka-appelsiinitorttu ilman uunia

maaliskuu 21, 2015

Rahkajälkkärit ovat aika perinteisiä pääsiäisherkkuja, eivätkä yleensä kovin hintaviakaan. Pasha kuuluu erottamattomasti pääsiäiseen ja erilaisia rahkapiirakoitakin tarjotaan tulevina viikkoina taas paljon. Minun täytyy kuitenkin tunnustaa, etten ole suuri makeiden leipomusten ystävä – vaikka joskus niillekin on paikkansa – ja muutenkin makean suhteen vähän valikoiva. Siksi meillä ei kovin usein leivotakaan, vaikka olen ihmispoikasen synnyttyä vähän koittanut tsempata lajissa. Tämä hunajainen appelsiini-rahkatorttu on nopea ja helppo vaihtoehto ”oikealle” leipomiselle, jos pääsiäisen aikaan saa yllättäviä kahvivieraita kylään. Leipomus syntyy aika perusaineista, keksejä, voita, rahkaa, kermaa, ja päälle voi laittaa vähän mitä kaapista löytyy. Ainakin meillä nuo perustarvikkeet löytyvät lähes aina kaapista. Mökkioloissa tai kirkkaan auringon lämmittäessä kotia vähän liiankin kanssa (noh, vielä sitä paistetta ei ole riittänyt ongelmaksi asti, paitsi silloin kun katse osuu kevätpesua odottaviin ikkunoihin…) torttu on myös ihan loistavaa tarjottavaa, koska siihen ei tarvita uunia.

Joskus aiemmin olen tehnyt kesähelteillä tortusta mansikkaisen version kaurakeksipohjalla, tämä syntyi joltiseenkin samalla metodilla mutta eri raaka-aineilla. Versiointi on siis myös helppoa! Ja gluteenittoman tortusta saa, kun vaihtaa keksit gluteenittomiin. Perinteisen piirakkavuoan sijaan tortun voi tarjota modernimmin annoslaseissa helppona jälkkärinä, eli painellen keksiseoksen lasin pohjalle tai ripotellen sen raidaksi rahkakerrosten väliin, ja päälle appelsiinilohko ja hunajaa koristeeksi.

Hunajainen rahka-appelsiinitorttu

150 g digestive-keksejä
3 rkl voita
200g maustamatonta rahkaa
1 dl kuohukermaa
ripaus vaniljarouhetta
2 tl sokeria
1 appelsiini
2 rkl hunajaa

(sitruunamelissan tai mintun lehtiä koristeluun)

1. Lämmitä voi huoneenlämpöiseksi. Murskaa keksit, sekoita ne voin kanssa ja painele massa piirasvuoan pohjalle.

2. Vaahdota kerma ja sekoita se rahkan, sokerin ja vaniljajauheen kanssa. Sekoita mukaan puolet (1 rkl) hunajasta.

3. Leikkaa appelsiinista navat, aseta se leikkuulaudalle tai lautasen päälle ja poista loput kuoresta veitsellä leikaten. ”Fileoi” appelsiinilohkot irti kalvoistaan terävällä veitsellä. Kaada lautaselle valunut mehu rahkatäytteen joukkoon.

4. Levitä rahkatäyte keksipohjan päälle ja koristele appelsiinilohkoilla. Valuta loput hunajasta (1 rkl) koristeeksi tortun päälle ja anna vetäytyä jääkaapissa puolisen tuntia ennen tarjoilua.

The Christmas Sandwich ja muutama muu vinkki joulutähteiden käyttöön

joulukuu 26, 2014

Toivottavasti kaikilla on ollut oikein nautinnollinen joulu, juuri sellaisessa muodossa kuin se paras joulu itse kullekin näyttäytyy! Me vietimme joulua ihan perinteisesti ja meille mieleiseen tapaan, aattona kyläilimme kantakodissani valmiissa pöydässä ja sen jälkeen ollaan lähinnä löysäilty kotona ja nautittu pakkaskeleistä ulkona. Omaan kotiin ei tullut tänä vuonna edes hankittua jouluruokia vaan vähän muunlaista juhlavaa syötävää (joista ainakin yhden reseptin laitan vielä ennen uutta vuotta jakoon), mutta laitan jakoon yhden rääppimisimieliteon sekä lähinnä muistutuksena ihan muutaman perusvinkin jouluruokien kierrätykseen, jos joku kylläisenä raapii päätään tähteiden äärellä ja miettii, mihin ihmeen vatsaan niitä laittaisi.

  • Kinkku: minun ykkössuosikkini kinkun jatkojalostukseen on perinteinen hernekeitto (tuon linkin takaa paljastuva kuva on muuten kerrassaan, öh, hurmaava), mutta pidän kinkusta myös muissa talvisissa keitoissa, suosittelen lämpimästi vaikkapa tätä isoäitini reseptillä tehtyä, lämmittävää paprikakeittoa, johon voi laittaa sitä lihaa, mitä kaapissa sattuu olemaan. Parasta soppaan on kinkun potka, mutta myös muuta lihaa voi hyvin käyttää, jos olet hankkinut kinkkusi luuttomana. Toki kinkusta saa muutakin, viime vuonna taisimme pilkkoa jämiä pitsaankin. 
  • Laatikot: Jos laatikoita on tullut  hankittua ylimääräisiä, ne laittaisin suosiolla pakastimeen odottamaan talviviikonloppuja, ne maistuvat hyvältä ainakin aika monenlaisten liharuokien lisukkeena. Itse olen esimerkiksi sulattanut perunalaatikkoa maksakastikkeen kaveriksi, ja yhdistelmä toimi hienosti.
  • Kalat: Kalojen uudelleenkäyttö on minusta kinkkisempää, koska meillä joulupöydässä suurin osa kalasta on raakakypsytettyä enkä kovasti fanita kylmäsavu- tai graavilohisiivujen lämminkypsennystä edes tähteissä. Sen sanottuani, mieluummin kiertoon kuin roskikseen, joten suosittelen kokeilemaan vaikkapa tätä fenkoli-lohilaatikkoa graavilohisiivuilla tavallisten sijaan. Lämminsavukalasta taas suosittelen lämpimästi tekemään pihvejä, jotka sopivat mainiosti vaikkapa burgerin väliin. Pari vuotta sitten teimme myös ihan perinteisiä, pieniä sormisyötäviä kaloista.

Mutta sitten siihen tämän vuoden rääppimisjuttuun. Nuorena tyttönä työskentelin Irlannissa muutaman vuoden kahvilassa, jonka listalla oli aina jouluisin The Christmas Sandwich – eli yksi versio kalkkunavoileivästä. Kyseinen voileipä oli hurjan hyvää, ja tänä vuonna olen muistellut sitä niin monesti, että päätin tehdä kotiversionkin. Makumaailmassa on hieman joulua, mutta myös raikkautta, ja tuhti leipä käy lounaasta tai myöhäisestä aamiaisesta, pitäen nälän poissa monta tuntia. Alkuperäisiin aineksiin kuului myös stuffing eli kalkkunan tai kanan leipäpohjainen, yrttinen täyte, mutta minä jätin sen pois ja korvasin timjamin ja salvian lehdistä tehdyllä silpulla. Koska kyse on voileivästä, on reseptiikka hyvin summittaista, määrät tarkentuvat sen mukaan, mitä tähteitä on käytettävissä ja millaisesta täyte-leipäsuhteesta itse kukin pitää. Leiväksi sopii joko ihan tavallinen paahtoleipä, josta saa nätit kolmioleivät, tai vaikkapa sesonkiin sopiva karpaloleipä, jota on ollut parilla leipomolla valikoimissa. Ainut täyte, jonka tätä leipää varten valmistin, oli coleslaw, kaikkea muuta löytyi jääkaapista jo valmiina.

The Christmas Sandwich

pari isoa paahtoleipäviipaletta
majoneesia
dijon-sinappia
karpalohilloa
reilu siivu kinkkua
reilu siivu kalkkunaa
pari lusikallista coleslawia
salvian ja timjamin lehtiä silputtuna
tavallista tai marinoitua punasipulia (minulla oli Mama G:n reseptillä tehtyä)
silputtua jäävuorisalaattia

Paahda leipäpalat ja voitele toinen pala majoneesilla ja dijonilla, toiselle levitä nokare coleslawia. Kasaa coleslawin päälle kalkkunaviipale, karpalosoosi, salaatti, sipulit, yrttisilppu ja kinkkuviipale. Laita majoneesilla ja sinapilla voideltu pala leivän kanneksi, paina hieman kasaan ja leikkaa kolmioiksi tai kääräise paperiin ja syö sellaisenaan.

Hävikintorjuntaa: harissalla maustetut jämälohipihvit

joulukuu 19, 2014

Ajatus mikrossa lämmitetyistä edellispäivän paistetuista lohifileistä ei oikein houkuttanut, joten kaloille piti keksiä joku jatkojalostuskohde. Muistilokeroista löytyivät nämä lohiburgerit, joita teimme viime talvena ja joihin ihastuin ikihyviksi. Samalla ajatuksella tein nyt nämä lohipihvit, tosin nyt käytin paistettua lohta ja muutin makumaailmaa jonkun verran käyttämällä harissaa. En ollut ihan varma, miten se toimisi kalan kanssa, mutta oikein toimiva jämäruoka tuli tästäkin. Mietin, että kalalajia vaihtelemalla saisi pihviin ihan loputtomasti variaatiota, tosin en tiedä, toimisiko ihan rasvaton kala tällaisessa massassa. Joka tapauksessa, lohi, kirjolohi ja siika ovat ainakin melko varmoja valintoja. Plussaa tämä ohje saa siitä, että taikina on vikkelä sekoittaa valmiiksi eikä paistamisessakaan mene kauan, kala kun on jo valmiiksi kypsää. Ihanteellista lapsiperheen ruokaa.

Harissalla maustetut lohipihvit (kahdelle)

300g paistettua, uuni- tai savulohta
3 rkl korppujauhoa
1 dl maitoa
1/2 punasipuli
1/2 valkosipulinkynsi puristettuna
sormenpään kokoinen pala inkivääriä
1-2 tl harissaa
(ripsaus suolaa)
1 kananmuna

voita tai öljyä paistamiseen

1. Sekoita kulhossa korppujauho ja maito. Anna turvota hetken, ja hienonna sillä välin sipuli ja inkivääri. Sekoita kala haarukalla hienontaen massaan, lisää sipuli, inkivääri ja puristettu valkosipuli ja mausta harissalla sekä halutessasi suolalla (lisäsuolaa ei välttämättä tarvitse, koska sitä on harissassa sekä todennäköisesti kalassa). Riko massaan lopuksi kananmuna ja sekoita tasaiseksi. Anna levähtää hetki.

2. Muotoile massasta käsin pullia (jotka voit litistää paistinlastalla pihveiksi, kun laitat ne pannuun). Paista pannulla öljytilkassa keskilämmöllä muutama minuutti molemmin puolin, kunnes pihvien pinta saa kauniin värin.

Raikas omena-piparjuurikastike

joulukuu 9, 2014

Vahingossa hyvä tulee, kuten myös summamutikassa ja hetken mielijohteesta. No okei, ei nyt ihan aina, mutta tällä kertaa onnisti. Kaikki lähti siitä, kun jääkaapissa oli ihana, tuore siikafile, jolle en osannut päättää käyttöä. Graaviin? Pannulle? Uuniin? Ehdin jo päätyä viimeiseen ja olin aikeissa tehdä perinteistä tai paketoitua piparjuurikalaa, kun mieli muuttui vielä kertaalleen. Ehkä sittenkin paistaisin sen pannulla ja tekisinkin kylkeen jonkun kylmän piparjuurikastikkeen.

Tykkään raastetusta omenasta kermaviilikastikkeissa ja muissa kylmissä, kalojen kylkeen tarkoitetuissa sooseissa. Omenan kaveriksi punasipulia ja tällä kertaa, kun sitä kerran oli, piparjuurta. Ja kastikkeesta tuli ihan tosi hyvää! Vähän makeaa, vähän hapanta ja mukavan tujakkaa, ranskankerman pehmeydellä taitettuna. Paistetun siian kanssa se maistui sekä äidille että pojalle – minähän olen voimakkaan piparjuurisesta ruuasta vain onnessani, mutta yllätyksekseni omena ei ollut pudonnut kauas puusta tässä asiassa 😉

Omena-piparjuurikastike (2-3 ruokailijalle)

200g ranskankermaa
reilu puolikas omena (minulla granny smith)
1/2 punasipuli
1/2 sitruunan mehu
1 tl dijon-sinappia
1 rkl raastettua piparjuurta tai piparjuuritahnaa (valmis tahna on miedompaa)
ripaus sokeria
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria

Kuori ja raasta omena ja piparjuuri sekä kuori ja hienonna punasipuli. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja anna maustua viileässä sen aikaa, kun kala paistuu.

Persimon-sinihomejuustosalaatti, ihan vain itselleni

marraskuu 8, 2014

Isäntä on joltiseenkin kaikkiruokainen, ja monia asioita hän on myös oppinut syömään yhteiselomme aikana. Ihailen ja arvostan suuresti tuota avoimuutta maistaa kaikkea, mitä nenän eteen keksin kiikuttaa (toivottavasti kyseessä ei ole vain joku perhesopuun liittyvä asia :D). Sinihomejuustosta isäntä ei ole kuitenkaan ryhtynyt tykkäämään, joten sitä tulee ostettua harvemmin, ja kun ostan, niin se on vain itselleni.

Nyt olin suunnitellut tekeväni lounaaksi jonkun yksinkertaisen, loppusyksyisen salaatin, johon tulisi viikunaa ja sinihomejuustoa, mutta tuoreita viikunoita ei sitten meidän nurkilla tai nettikaupoissa ollutkaan saatavilla. Niinpä pikaisen harkinnan jälkeen ajattelin, että persimon voisi olla sopiva kaveri sinihomejuustolle, ja miksei sekin salaattiin sopisi. Niin syntyi tämä superyksinkertainen mutta tosi hyvä lounassalaattini, joka sopisi varmasti hyvin myös vaikka naposteltavaksi pikkujouluihin pipareiden ja glögin kera. Ja kuten etukäteen arvelin, persimon oli tosi hyvä kaveri juustolle. Tunnustan käyttäneeni puolet juustopaketista salaattiin ja syöneeni toisen puolen juustosta vielä samana iltana sellaisenaan persimonin kera, niin hyvää se oli.

Salaatin pohja on ihan vain kurkkua ja arkista jääsalaattia, jotka on pyöräytetty miedossa, hunajaisessa omenavinaigretessa. Minusta liian voimakas etikkaisuus sinihomejuuston kera luo sellaisen oksennuksenmakuefektin (anteeksi, toivottavasti en vienyt ruokahaluja kaikilta), joten kastike on tarkoituksella hyvin lempeä. Juustoa ja hedelmää en pyöräyttänyt kastikkeessa lainkaan. Minä söin salaatin sellaisenaan, mutta rinnalle sopisi pari viipaletta maalaisleipää tai miksei vaikka joululimppua. Yhden hengen kevyeksi lounaaksi – tässä tarkoitan kevyellä lähinnä pienehköä lounasta, pysyn kaukana kevytsinihomejuustoista – tarkoitettuun salaattiin riittää yksi hedelmä ja 75g juustoa.

Sattumalta bongasin, että Mama Gastrokin oli juuri kokannut persimonista, tai sharonista, ja Luimupupun kommentin perusteella oli minunkin pakko käydä kurkistamassa, mitä eroa kakilla, persimonilla ja sharonilla nyt sitten oikeasti on. Eli: sikäli kuin wikipediaa ymmärsin, kaikki ovat eebenpuun (diospyros) hedelmiä, josta on useita eri lajikkeita. Persimon näyttäisi olevan aika yleispätevä nimi, jota käytetään monien lajikkeiden yhteydessä, kun taas kaki viittaa nimenomaan Kiinasta ja Japanista peräisin olevaan diospyros kakiin, joka on yleisin viljelty lajike. Sharon-nimike taas on kasvatuspaikkaan viittaava kauppanimi, jota käytetään samasta lajikkeesta. Toisin sanoen Suomessa myytävä hedelmä on yleensä samaa lajiketta riippumatta siitä, onko myyntinimenä persimon, kaki vai sharon. Silti, kuten Mama G:kin huomioi, eri nimillä myytävä tavara voi maistua erilaiselta, varmasti kasvupaikka ja -ajankohta asiaan vaikuttaa, eri kasvatuspaikoissa paras sesonki on kuitenkin hieman eri aikaan.

Hämmentynyt? Minä ainakin olen. Mutta ei huolta, hyvää se on joka tapauksessa.

Persimon-sinihomejuustosalaatti (yhdelle)

75g sinihomejuustoa (minulla miedohko ja pehmeä Castello luomublue)
1 kypsä persimon/sharon/kaki
muutama jääsalaatin lehti (tai vaikka kourallinen rucolaa)
10cm pätkä kurkkua

kastike:

1tl omenaviinietikkaa
1tl hunajaa
2tl rypsiöljyä (tai muuta miedonmakuista öljyä)
ripaus suolaa
rouhaisu mustapippuria myllystä

Sekoita kastikkeen ainekset kulhossa. Pilko kurkku ja revi salaatinlehdet mukaan, pyöräytä kastikkeessa ja nosta tarjoiluastiaan. Viipaloi päälle persimon ja sinihomejuusto ja tarjoile heti.

Seesam, savusta (mun lohi)!

elokuu 9, 2013

Yritämme isännän kanssa käydä kaupassa vain kerran viikossa, mikä käytännössä tarkoittaa, että perjantain kauppareissun jäljiltä viikonloppuna syödään parhaat tuoretuotteet ja herkut, ja viikolle otetaan jotain paremmin säilyvää ja yksinkertaista. Kalansyönnin kannalta systeemi on hieman ongelmallinen sikäli, että vaihtoehdoiksi jää joko syödä kalaa heti viikonloppuna tai pakastaa kala, ja kaikki varmasti tietävät, ettei pakastettu kala ole yhtään sama asia kuin tuore. En sano, että se olisi pahaa, mutta aina jotenkin harmittaa syödä kalansa pakastimesta, kun tuoreena se olisi niin paljon parempaa!

Anyway, koska kalaa halutaan syödä viikollakin, nappaan silloin tällöin laiskan emännän ratkaisuksi pakastealtaasta valmiita, nahattomia lohifilepaloja, joita on neljä annoskappaletta samassa vakuumissa. Ei kovin kaksinen tuote, mutta ah, niin helppo.

Muutama päivä sitten tuo arkinen pakastekala sai kuitenkin ihan uutta nostetta, kun keksin pyöräyttää sen seesaminsiemenissä ja nakata sähkösavustimeen. Ihan mahtava juttu, hellepäivänä ei tarvinnut turhaan laittaa keittiöön lisälämpöä hellan tai uunin kautta, aikaa kului noin varttitunti ja uusi arjen pelastaja oli keksitty! 🙂 Kaveriksi lohelle riitti avokadolla ja limetillä höystetty herkullinen salaatti.

Seesaminsiemenet kypsyivät ja savustuivat maukkaiksi samassa prosessissa, ja lohi pysyi yllättävän mehevänä sisältä. Kunnes ehdin kokeilemaan, voin vain arvailla, miten hyvää sama ruoka olisi ihan tuoreella kalalla. Suosittelen ihan ehdottomasti kaikille!

Savustettu seesamilohi (kahdelle)

200-300g lohifilettä nahattomaksi käsiteltynä ja annospaloiksi leikattuna (ja sulatettuna, jos käytät pakastekalaa)
suolaa
2-3 rkl seesaminsiemeniä
1 tl chilirouhetta

1. Ripottele lohipaloille tasaisesti suolaa. Sekoita matalalla lautasella keskenään seesaminsiemenet ja chilirouhe, ja ripsauta halutessasi seokseenkin vielä hieman suolaa. Pyöräytä kalapalat seoksessa niin, että sitä tarttuu niihin kauttaaltaan.

2. Tuuppaa kalat sähkösavustimeen 10-15 minuutiksi. Anna vetäytyä pari minuuttia ja tarjoile.

Kesäkasvismania

heinäkuu 26, 2013

Ah, satokausi. Toisaalta niin mahtavaa, kun kaikki ihanat kotimaiset kasvikset ovat parhaimmillaan ja niitä saa kohtuulliseen hintaan, toisaalta niin kamalaa, kun silmät alkavat kiilua maanisesti jo kaupan ovella ja vihannesosastolla mopo karkaa lapasesta joka kerta. Punajuuria, ei kun nauriita, ei kun molempia! Sitten herneitä, avomaankurkkuja, nippusipuleita, uuden sadon kaalia ja porkkanoita, vai sittenkin savoijinkaalia? Ja kukkakaalia? No mitä mä näistä teen, en tiedä, jotain varmasti!

Mitään suurempaa hävikkiä ei ole kuitenkaan ehtinyt hamstraamisesta huolimatta syntymään, kesäkasvikset ovat niin ihania, että niille on löytynyt kyllä käyttöä. Ja talven valjuja tuontikasviksia odotellessa on ihana ottaa kaikki irti satokaudesta!

Viimeksi kesäkasviksia päätyi intialaishenkiseen sekametelilisukkeeseen, jota tein karitsan parikyljysten kaveriksi. Valitettavasti itse kyljyksistä ei jäänyt dokumentaatiota jälkipolville (en odottanut niiltä suuria, mutta ne olivatkin ihan sairaan hyviä ja isäntä paistoi ne täydellisesti), mutta myös kasvislisuke oli tosi onnistunut – ei mitään rakettitiedettä eikä varsinaisesti edes mitään uutta, mutta sellaista hyvää ja nopeaa arkipöperöä, josta kannattaa aina muistutella silloin tällöin 🙂

Ohjeen määrästä tuli sopiva satsi kahdelle, kun muita lisukkeita ei kyljyksillä ollut, perunan tai riisin kera määrä venyisi varmasti kolmelle tai neljällekin.

Kesäkasvislisuke intialaisittain 

1/2 kukkakaali
3 kesä(nippu)sipulia varsineen
1 paprika (värillä ei väliä)
2 valkosipulinkynttä puristettuna
3 uuden sadon porkkanaa
peukalonpään kokoinen pala tuoretta inkivääriä
1 tuore, punainen chilipalko

voita ja öljyä paistamiseen

1/2 tl curryjauhetta
ripaus korianterin siemeniä jauhettuna
ripaus juustokuminaa
2-3 rkl soijaa
(suolaa)

1. Poista kukkakaalista kovin kanta ja pilko puolikas (varsi, lehdet ja kukinnot) suupaloiksi. Huuhtaise, kuori halutessasi ja viipaloi porkkanat, pilko paprika, sipulit, chili ja inkivääri.

2. Kuullota kasviksia wokkipannussa kovimmista pehmeimpiin, keskilämmöllä voi/öljyseoksessa. Lisää mausteita ja soijaa vähitellen paiston aikana. Aloita kukkakaalista, porkkanasta, inkivääristä ja chilistä, ja lisää sipulit, paprika sekä valkosipulimurska loppuvaiheessa hetkeksi mukaan. Tarjoile heti, kun kasvikset ovat mukavan kypsät syödä mutteivät vielä muhjuiset.

Uuniton mansikkatorttu

heinäkuu 19, 2013

Uunittomat leivonnaiset ovat mainiota vierastarjottavaa kesälämpimillä, kun uunia ei joko haluaisi käyttää tai sitä ei välttämättä edes ole. Kesämökkioloissa ei uunittoman tortun takia tarvitse homehtua sisätiloissa ollenkaan, vaan ainekset voi kiikuttaa pihalle ja koko leipomishomman hoitaa ulkosalla. Minä tutustuin eilen uunittomaan leivontaan, kun tiedossa oli kyläilijöitä ja emäntä oli unohtanut uuninpesuaineet vielä uuniin – eikä millään jaksanut alkaa sitä kuuraamaan enää viime tipassa 😉

Alkuperäinen idea ja resepti löytyy Latte & Lauantaipulla -blogista, jatkoin sitä sen verran, että lisäsin tortun päälle mansikat ja koristelin tomusokerilla sekä pihasta löytyvillä sitruunamelissan lehdillä. Ensi kerralla saattaisin turvautua täytteessä ihan pelkkään rahkaan ja maustaa sen itse (laiska mikä laiska tällä kertaa), kermavaahto teki koostumuksesta pehmeän ja notkean, mutta ehkä rahka ja mehevät marjat olisivat raikkaampi yhdistelmä.

Torttu hupeni kerralla kahvipöydässä, ja isäntä totesikin jälkikäteen, että tein ihan sopivan kokoisen satsin kahvittelutarpeisiin mutta en huomioinut ollenkaan kahvittelun jälkeisiä tarpeita 😀 Oppia ikä kaikki…

Uuniton mansikkatorttu (kuusi annosta)

150 g kaurakeksejä
3 rkl voita
200g vaniljarahkaa (tai tavallista rahkaa, jonka voi maustaa itse haluamallaan tavalla)
1 dl kuohukermaa
2-3 ruokalusikallista lemon curdia
n. puoli litraa tuoreita mansikoita tai muita marjoja
(tomusokeria, sitruunamelissan tai mintun lehtiä koristeluun)

1. Lämmitä voi huoneenlämpöiseksi. Murskaa kaurakeksit, sekoita ne voin kanssa ja painele massa piirasvuoan pohjalle.

2. Vaahdota kerma ja sekoita se rahkan kanssa. Lusikoi sitruunatahna joukkoon ja levitä täyte pohjan päälle.

3. Koristele tuoreilla marjoilla, tomusokerilla ja lehdillä ja anna vetäytyä hetki jääkaapissa.

Kevyttä kesälounasta

kesäkuu 20, 2013

Joskus ennenkin olen tainnut mainita suhteestani fenkoliin, opin syömään sitä oikeastaan vasta viime kesänä. Ja mikä havahtuminen olikaan se, miten hyvää fenkoli on grillattuna!

Tähän vikkelään lounassalaattiin laitoin fenkolin (grillattu olisi parasta mutta nyt vain paistoin) kaveriksi rucolaa, greippiä ja saksanpähkinää (joka on kuvassa kyllä hautautunut jonnekin), sekä joka ikiseen ruokaan sopivaa pekonia 🙂 Superhelppo, raikas ja harmoninen lounas. Varsinaista salaatinkastiketta ei tarvita, vaan oliiviöljy sekoittuu mukavasti mehevän greipin hapokkuuden kanssa.

Olemmekohan muuten Suomen ainut huusholli, jossa ei vielä tiedetä yhtään, mitä juhannuksena syötäisiin? Huomenna kauppaan lottoamaan!

Fenkoli-greippi-pekonisalaatti (kahdelle lisukkeeksi tai yhdelle reiluksi lounaaksi)

1 fenkoli
1 greippi
kourallinen rucolaa
150g pekonia
pieni kourallinen saksanpähkinöitä kevyesti murskattuna
loraus oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

1. Poista greipistä kuoret veitsellä ja ”fileoi” lihat irti kuorista. Sekoita varovasti kulhossa rucolan kanssa. Viipaloi fenkoli ja paista viipaleet pannulla tai grillaa ne kypsiksi molemmin puolin. Pilko tarvittaessa vielä hieman pienemmäksi ja sekoita salaattiin.

2. Viipaloi vielä pekoni ja paista pannulla rapeaksi. Imeytä ylimääräinen rasva talouspaperiin. Sekoita pekoni salaattiin ja nakkaa päälle vielä maun mukaan saksanpähkinöitä. Lorauta lopuksi mukaan hieman oliiviöljyä, mausta suolalla ja pippurilla, ja tarjoile.