Browsing Tag

tähteet

Kaksivuotiaan blogilupaukset vuodelle 2014

tammikuu 1, 2014

Hyvää uutta vuotta! Ja hyvää syntymäpäivää Kärähtäneille, blogi täyttää tänään kaksi vuotta. Suurempia juhlamenoja ei kuitenkaan ole, vaikkei blogi edes ole matkoilla, kuten synttärisankareiden on tapana ilmoittaa.

Tapana on tehdä jonkinlainen katsaus menneen vuoden blogikohokohtiin ennen siirtymistä alkaneen vuoden maalailuun, mutta tänä vuonna en taida niin tehdä. Älkää käsittäkö väärin, mennyt vuosi oli elämän kokonaisuuden kannalta mitä parhain ja antoi hurjasti asioita, joista on syytä olla onnellinen. Blogin kannalta tämä kuitenkin tarkoitti vähän hiljaisempaa vuotta; talouden kasvaminen kahdella koiralla ja yhdellä ihmispoikasella verottivat vuorokauden tunteja. Lisäksi raskausaikana ruoka ei maistunut normaaliin tapaan ja ennen äitiyslomalle jäämistä työkiireet osaltaan minimoivat ajan keittiössä. Ja nykyiselläänkin arki on usein kaoottista, vaikka jonkinlainen tasapaino on jo alkanut löytyä.

Eilinen uudenvuodenaatto oli juuri tällainen kaaos- tai klassinen blogi reality -päivä; olin päättänyt leipoa pitsaa joulukinkun tähteistä, mutta hirvikoira ja ihmispoikanen pitivät huolen siitä, että 1) pitsataikina sai kohota noin tunnin ylimääräistä, 2) taikina oli enemmän sekoitettu kuin vaivattu ja 3) pitsapohjia ei juuri kaulittu, vaan lähinnä lätkäisin pohjat leivinpaperin päälle ja venyttelin niitä sen verran, että täytteet mahtuivat päälle. Pitsoista tulikin eri komeita, ristin toisen Kisu Killisilmä -pitsaksi. Keittiökin oli niin komea projektin jälkeen, että olisi pitänyt ottaa kuva. Yllättäen en kuitenkaan polttanut pitsoja (ihan vähän leivinpaperia vain) ja niistä tuli jopa ihan hyvän makuisia. Ehkä en enää koskaan vaivaa tai kaulitse taikinaa, hah. Useamman sortin ruuantähteetkin sain upotettua mestariteoksiini.

Kisu Killisilmä

Mutta mitäs sitten tänä vuonna? Koska hieman suuruudenhullu täytyy olla, tein sekä laadullisia että määrällisiä blogilupauksia vuodelle 2014:

  • Tänä vuonna teen vihdoin Kärähtäneille facebook-sivut
  • Pidän raaka-ainepohjaisia teemakuukausia, jolloin kokkaan tietystä raaka-aineesta vähintään kerran viikossa
  • Olen aiemmin pitänyt pari sniiduilukuukautta, jolloin blogissa on keskitytty erityisesti edullisiin ruokiin. Nyt vanhempainvapaalla ollessa taloudellisuus korostuu, joten samanteemaista sisältöä on tänäkin vuonna tiedossa.
  • Julkaisen vähintään kymmenen tekstiä joka kuukausi, jo ihan sen vuoksi, etten aina kokkaisi ”samaa vanhaa”

Nähtäväksi jää, onko lupaukset tänä vuonna tehty rikottavaksi. Näillä eväillä kuitenkin mennään eteenpäin alkavaan vuoteen rinta rottingilla 🙂 Stay tuned!

7 Comments

Viisi vinkkiä hävikkiruokiin

marraskuu 10, 2013

Hävikkiviikon kunniaksi tai kenties siksi, että olemme isännän kanssa olleet molemmat pääosin kotosalla, ruokahävikkiä on alkuviikosta kertynyt ilahduttavan vähän. Enemmän alkaa vaikuttaa siltä, että viikoittainen kauppareissu ei olekaan riittävä muonittamaan meitä kuin osaksi viikkoa. Lisäksi talouden karvajaosto Biojäte, Jätemylly ja Se-joka-tykkää-kaikesta-ällöttävästä pitävät hyvää huolta siitä, ettei ihan roskikseen asti joudu heittämään kovin paljoa. Toki tarkoituksella ei jätetä ns. ihmisten ruokia koiranruuiksi, mutta onhan se mukavaa, kun tietää, ettei rahkapurkkien pohjia tai porkkanankuoriakaan tarvitse aina heittää pois.

Toistaiseksi tämän viikon hävikkiruokasaldo on siis maanantailta nolla, tiistailta yksi, valitettavasti käyttämättä jäänyt ruukkukorianteri, keskiviikolta nolla, torstailta nolla, perjantailta pari jäätymään päässyttä sellerinvartta ja lauantailta pari anjovisviipaletta, jotka olivat jääneet avattuun purkkiin. Tämä on meille ihan harvinaisen vähän, hurraa! Toim. huom. vielä, emme tällä viikolla ole tarkoituksella ostaneet vähemmän ruokaa tai pantanneet jämiä jääkaapissa ”päiväkirjaviikon” ajan, vaan jostain syystä jätettä on nyt vaan tullut ihan oikeasti vähemmän. Edellinen viikko, kun siivosin kuivatavarakaappeja, olisikin ollut paljon surullisempaa luettavaa…

Koska jääkaappi on ruvennut näyttämään huolestuttavan tyhjältä ennen aikojaan, ei varsinaisia hävikintorjuntareseptejäkään ole nyt päässyt syntymään. Vanhoista arkistoista kaivoin kuitenkin muutaman hyväksi havaitun tavan hyödyntää jämiä, toivottavasti vinkeistä on iloa!

Perunasalaatit: Potut jäävät meillä helposti vihanneslaatikon pohjalle. Ne saa upotettua perunasalaattiin, jota voi varioida lähes loputtomasti sen mukaan, mitä jääkaapissa sattuu jäljellä olemaan. Tässä perinteisehkö sekä vuohenjuustoinen versio.

Muut perunaruuat: Maistuisivatko vaikka lyttypotut? Näihin uppoavat vanhenevat yrtit, jugurtit ja tietysti ne perunat. Ja jos perunat ehtivät ruveta jääkaapissa jo itämään, niitä voi keväiseen vuodenaikaan hyödyntää muutenkin kuin ruuanlaitossa: viime keväänä testasin valmiiksi vähän itäneiden pottujen idättämistä siemenperunoiksi, ja laitoin ne lopulta ämpäreihin kasvamaan. Ne poikivat syyskesästä ihan kiitettävän satsin oman pihan perunaa, lähestulkoon nollavaivalla 🙂

Pizza: Kotitekoinen pizza eli himispitsa on täydellinen hävikintappoväline, sinne saa piilotettua kohta vanhenevat jauhelihat, juustonkannikat, kananmunat, puolikkaat palahiivat ja oliivipurkkien pohjat.

Salaatit: Tuoresalaatit kannattaa tietysti käyttää tuoreeltaan, ennen kuin ne alkavat hiippailla itsekseen ulos jääkaapista, mutta hävikkiruuista saa kivoja salaattien ruokaistajia ja jatkeita. Meillä käy usein niin, että juureksia ostetaan johonkin tiettyyn tarkoitukseen vähän reilusti, ja sitten niitä jää muutama hassu pyörimään vihanneslaatikkoon.  Yksittäisistä juureksista ei kokonaista ateriaa tee, mutta niillä saa ryyditettyä salaatteja mukavasti, kuten tässä on tehty hunajaisten punajuurten kanssa.

Vähän fiinimmät tarjottavat: Ei kaiken hävikkiruuan tarvitse olla arkista. Smörrebrödejä tai täytettyjä kananmunia kehtaa tarjota vieraillekin, eikä niiden koostumuksessa ole kuin mielikuvitus rajana.

0 Comments

Kotismörret

lokakuu 27, 2013

Edellisen kerran paahtopaistia tehdessäni viipaloin sen jämät leikkeleeksi ja rakentelin viipaleista yhdessä muiden tykötarpeiden kanssa smörrebröd-tyyppisiä voileipiä. Sanon tyyppisiä, koska nämä olivat nyt varsinaisia kotismörrejä – leivänpalat kovin pieniä ja muut päälliset vähän sellaisia ”mitä kaapissa sattui olemaan” -henkisiä. Paahtopaistiyksilöiden lisäksi tein variaatioksi pari katkarapuversiota. Smörreissä ei sen kummempaa reseptiikkaa ole, mutta ne ovat jälleen yksi maistuva tapa päästä eroon tähteistä, voihan päällisiä varioida ihan mielin määrin. Minun päälliseni olivat aika yksinkertaisia, mutta eri tavoin maustetut majoneesit antoivat molempiin leipiin kivasti potkua.

Paahtopaistileivät tein real-paloille ja laitoin niille majoneesia, johon raastoin hieman piparjuurta ja sekoitin mukaan dijon-sinappia. Lisäksi leiville meni päätähtenä jo mainitut paahtopaistiviipaleet, herkkukurkkua sekä punasipulia, sekä koristeeksi hieman persiljaa.

Katkarapuleivät tein kokojyväpaahtoleivälle ja sekoittelin niille majoneesin, johon tuli myös valkosipulia sekä sitruunamehua ja sitruunan kuorta. Lisäksi leiville päätyi salaattia, keko katkarapuja, keitettyä kananmunaa ja tuorekurkkua.

Vaikka kotoisia versiota olivatkin, näistäkin smörreistä tuli niin nättejä ja herkkuja, että soin niille muutaman ylimääräisenkin ajatuksen. Googlasin hieman klassisia smörrebröd-yhdistelmiä, ja ainakin nämä vaikuttivat herkullisilta:

  • maksapasteija-pekoni-herkkusienet
  • paahdettu possu-punakaali-appelsiini
  • paistettu kampela-remouladekastike-katkarapu-sitruuna
  • paahtopaisti-remouladekastike-kuivattu sipuli

Minä en ole päässyt Tanskanmaalle oikeita smörrejä maistelemaan, mutta esimerkiksi Silläsipulilasta löytyy kertomuksia ihan autenttisista leivistä.

Helsingissä tunnetuin, ja lähes 50 vuoden toiminnallaan varmaan myös vanhin, smörrebröd-paikka taitaa olla pikkuinen Tanskalainen Voileipä Oy Töölössä. Paikalla ei ilmeisesti ole nettisivuja, mutta (hieman ristiriitaisia) arvosteluita löytyy täältä. Asiakaspaikkoja on about neljä, joten leipiä myydään suurimmaksi osaksi takeaway-tuotteina.

2 Comments

Tulimunat

heinäkuu 4, 2013

Juhannuksesta on vierähtänyt kohta kaksi viikkoa, ja vielä on jotain reseptejäkin jakamatta, olenpa saamaton! Jos vielä yhden reseptin kuitenkin kehtaan juhannuksesta julkaista, niin se on tämä tulimunien ohje. Löysin juhannusaattona jääkaapista kaksi puoliksi tyhjennettyä munapakettia, joista toinen oli lähiaikoina menossa vanhaksi. Keitin vanhenevat yksilöt ajatuksena tarjota ne seisojille, mutta ruokaa laittaessa innostuin täyttämään ne meille ihmisille alkupalaksi.

Täytteeseen sekoittelin jos jotakin jääkaapin uumenista löytynyttä, minkä arvelin sopivan munien kanssa. Ja halusin ehdottomasti muniin vähän potkua, joten annostelin hot saucea (meillä oli Poppamiehen Ahjo-kastiketta, mutta esim. tabasco sopii hyvin) aika reilulla kädellä. Täytteessä saattoi yhdistyä vähän hassujakin aineita, mutta nimenomaan tulisuus oli se, mikä teki munista herkullisia ja sai ne hupenemaan pöydästä alta aikayksikön.

Tulimunat eli mausteiset täytetyt munat

kananmunia (me taidettiin tehdä 4 mutta jokainen tarpeensa mukaan)
hieman majoneesia
mätitahnaa
hot saucea (tabasco tai muu)
ripaus sokeria
rouhaisu mustapippuria
savustettua paprikajauhetta
(suolaa)
(ruohosipulia)

1. Keitä kananmunat koviksi. Koverra varovasti keltuaiset pois ja murskaa ne pienessä kulhossa. Lisää  kulhoon muut aineet kananmunan valkuaisia lukuunottamatta, ja sekoita tasaiseksi tahnaksi. Sopivat mittasuhteet saat maistelemalla ja tunnustelemalla.

2. Lusikoi tahna varovasti munanvalkuaisten koloihin, ja koristele esim. ruohosipulilla ja savupaprikajauheella.

0 Comments

Edulliset pulled pork -burgerit ja ihana kaalisalaatti

helmikuu 7, 2013

Tiedetään – kaikki ja niiden kaverit ovat jo tehneet nyhtöpossupurilaisia ja kirjoittaneet niistä blogissaan, olen niin jälkijunassa! Mutta en voi vastustaa kiusausta, koska ensinnäkin, purilaiset olivat erittäin edulliset eli täydellistä säästökuuriruokaa, ja toiseksi, koska ne olivat niin hyviä, että pidimme niitä isännän kanssa ihan erityisen onnistuneena ruokana. Ei siis hyvänä eikä onnistuneena ruokana, vaan sellaisena, jota syödessään on ihan haltioissaan ja kokee ylittäneensä itsensä

Edullisuus tuli kolmesta asiasta: tein sämpylät itse (käytin pakastimesta punajuuripurilaisesta ylijääneet sämpylät), possun luullisissa paloissa oli hinta kohdillaan, ja kaali oli niinikään kohtuuhintainen pääraaka-aine hampurilaisen väliin tulleeseen salaattiin. Ja se salaatti oli HYVÄÄ! Jätin perinteisen coleslawin tekemättä ja tein slawistani nyt aasialaistyyppisen, inkiväärillä ja chilillä höystetyn majoneesittoman version. Majoneesia turautin sämpylän väliin sitten ihan muuten vaan, ja ylläpidin aasialaislinjaa myös turauksella sriracha-kastiketta.  Muuta ei hamppari väliinsä kaivannut!

Hampurilaissämpylöiden sekä pulled porkin ohjeet löytyvät arkistojen aarteista, ja kaalisalaatin ohjeen lisäsin alle. Sämpylät paahdoin kevyesti uunissa ennen hamppareiden kasaamista.

Aasialainen slaw tai meikäläisittäin kaalisalaatti

n. 1/4 keräkaalia
1 porkkana
1/2 paprika
1 punasipuli
1 valkosipulin kynsi
1 chilipalko
peukalonpään kokoinen pala inkivääriä

kastike

1 limetin mehu
2 rkl riisiviinietikkaa
1 rkl siirappia
1 rkl soijaa
3 rkl pähkinäöljyä
muutama tippa seesamiöljyä
1 tl seesaminsiemeniä

Purista valkosipulinkynsi, viipaloi sipuli ja suikaloi ohuelti muut salaattiaineet kulhoon. Veitsen sijaan pidän juustohöylästä kaalin suikaloimisessa, mielestäni kaali jää silloin jotenkin mehevämmäksi. Sekoita sitten kaikki kastikeaineet keskenään ja kaada salaatin päälle. Sekoita ja anna muhia puolisen tuntia ennen tarjoilua.

0 Comments

Kitupiikin päiväkirja, osa 2: Yrttiset lyttypotut jugurtilla

elokuu 27, 2012

Ensimmäisessä säästöhenkisessä tekstissä viime viikolla mainitsin perunan yhtenä mainioista säästöraaka-aineista, ja ilokseni bongasin vielä lauantaina foodgawkeria selaillessa uuden idean perunan käyttöön, yrttiset lyttypotut, jotka saavat pehmeyttä jugurtista. Ruokaisa lisuke on melko edullinen toteuttaa, vaikka ostaisi kaikki aineet kaupastakin, mutta vielä tähän aikaan vuodesta monen pihalla tursuaa jos jonkinlaista yrttiä mukaan laitettavaksi. Minun pihallani ei, mutta onneksi on olemassa siskoja, jotka pakkaavat muovikassiin minullekin hyvinvoivat taimet 🙂 Jugurttiakin oli sopivasti tullut ostettua jääkaappiin jo reilu viikko takaperin, joten alkoi olla hyvä hetki huolehtia, ettei siitä tule hävikkiä vaan herkkua.

Oikeastaan näihin pottuihin voi laittaa mitä tahansa mieleistä yrttiä. Minulla oli persiljaa kaupasta, yksi nippusipuli varsineen sekä edellämainitulta siskoltani saatua oreganoa ja sitruunamelissaa. Vaikka yritin olla varovainen käännellessä jugurttia perunoihin, tuli niistä lopulta enemmän muussautunutta kuin lyttypottua, mutta kaiken kaikkiaan ihan mainiota! Potut hupenivat paahtopaistin kyljessä, mutta sopisivat ihan loistavasti myös monenlaiseen kalaruokaan.

Mutta mitähän säästökuurilleni muuten kuuluu? Hyvää ja huonoa. Hyvää siinä, että kauppalasku oli hyvin, hyvin maltillinen, useamman kympin alle satasen tavoitteen. Toisaalta taas, huonoa siinä, että viime ja tällä viikolla on ollut pari jo pitkään ohjelmassa ollutta ravintolaillallista, mikä nostaa ruokakuluja kauppalaskun ulkopuolella, eli on vähän niin kuin huijaamista. Mutta toisaalta, kauppalasku olisi jäänyt alle satasen, vaikka siinä olisi ollut koko viikon ruuat. Ja toisaalta myös, en yhtään valita, että olen päässyt pariin otteeseen ulkoruokintaankin 🙂

Yrttiset lyttypotut jugurtilla (neljälle)

n. 1 kg uusia perunoita
reilu nippu sekalaisia yrttejä (minulla oregano, persilja, sitruunamelissa)
1-2 nippusipulia varsineen
n. 2 dl hyvää turkkilaistyyppistä jugurttia
suolaa
mustapippuria
reilu nokare voita

1. Pese perunat, älä kuori.  Keitä tai höyrytä kypsäksi, ja silppua sillä välin yrtit sekä sipuli varsineen. Kaada perunoiden keitinvesi pois ja lisää perunat takaisin kattilaan.

2. Riko perunoiden rakenne ”lyttäämällä” ne, mutta älä muussaa. Lisää jugurtti, voi, yrtit, sipuli, suola ja pippuri, ja kääntele varovasti sekaisin.

0 Comments

Perunasalaattia jääkaapin jämistä

toukokuu 20, 2012

Eilen en tehnyt mitään ruokaa. Sen sijaan suhasin rautakaupassa, lemmikkieläintarvikeliikkeessä, kahdessa puutarhaliikeessä, tuin ravintolapäivää  (lounastin Parsalaiturilla kelpo parsa-entrecote -setin, harmi, että kamera unohtui matkasta!), kaivelin pihamaata ja vein koiran kahdesti pitkälle lenkille. Ja tilasin pitsaa, kun en jaksanut enää lähteä etsimään ravintolapäivän puitteissa iltasyötävää keskustasta, lähiseudun pop-up ravintolat ehtivät lopettaa tarjoilunsa ennen illallisaikaani.

Toissapäivänä kannoin kuitenkin korteni kekoon hävikistä herkuksi -hengessä, ja tyhjensin jääkaapista kasan jämiä perunasalaattiin. Tällä kertaa sangen perinteiseen kermaviilipohjaiseen. Yleensä komponentit ovat peruna, omena, maustekurkku, purjo tai punasipuli ja kaprikset, sekä sinappinen kermaviilikastike. Nyt vaihdoin jääkaapin tarjonnan pohjalta maustekurkun tuorekurkkuun, ja paistoin sekaan vielä pari siivua jämäpekonia. Hauskaa oli, että kaikki käytetyt aineet olivat tähteitä (ok, kermaviili oli avaamaton, mutta olin unohtanut käyttää sen toiseen ruokaan). Kunnollista valokuvaa en salaatista valitettavasti saanut otettua, mutta voi tuollainen epämääräisen näköinen mössökin maistua ihan hyvältä!

Jämä-perunasalaatti

8 pienehköä perunaa
1 punasipuli
1 omena
n. 10 cm pätkä tuorekurkkua
2 rkl kapriksia + 2 rkl kapristen lientä
muutama viipale pekonia
1 prk kermaviiliä
sitruunapippuria
1 tl sinappia
3 rkl oliiviöljyä
2 rkl valkoviinietikkaa
(suolaa)

1. Pese perunat (älä kuori) ja keitä ne kypsiksi. Anna jäähtyä hetken.  Kuutioi perunat kulhoon ja kaada päälle oliiviöljy, viinietikka, kaprikset ja kaprisliemi. Sekoita varovasti.

2. Pilko pieneksi kuutioksi omena, kurkku ja sipuli. Sekoita perunasalaatin joukkoon.

3. Kumoa päälle kermaviili, sinappi ja sitruunapippuri, ja sekoita hyvin, mutta varovasti (muuten saat perunapuuroa.

4. Kuutioi pekoni ja paista rapsakaksi. Sekoita perunasalaattiin tai ripottele päälle. Anna maustua jääkaapissa puolisen tuntia.

1 Comments

Munakas kylmäsavulohella ja juustoilla

helmikuu 8, 2012

Lisään tämän reseptin myötä tunnisteisiin oman kategorian ”tähteet”, koska viime aikoina niistä on raavittu kasaan muitakin juttuja monenlaisiin tilanteisiin. Tämä päivä oli kokonaisuudessaan yhtä tilannetta: ensin nukuin makeasti pommiin, minkä seurauksena päätin säästää työmatkoihin kuluvan ajan ja jäädä kotitoimistolle. Aamiainen jäi väliin kuroessa kiinni asioita, joita olin kuvitellut ehtiväni tehdä heti aamun alkajaisiksi (kuuluisia viimeisiä sanoja…). Työpäivä osoittautui kakofoniseksi, ja venähti vielä liian pitkäksikin. Ja mikä pahinta, en ollut etukäteen osannut varata mitään lounasta jääkaappiin!

First things first, lounaskriisistä oli selvittävä. Jääkaapissa oli pari pientä palaa juustoa, yksi pieni pala kylmäsavulohta ja vähän salaattisekoitusta, johon kuului mm. rucolaa ja pinaattia. Perusvarastossa on käytännössä aina munia ja sipulia, joten päädyin tekemään aineksista munakkaan. Maut sopivat niin hyvin yhteen, että reseptinkin kehtaa jakaa vaikka hyvin yksinkertaisesta tuotoksesta onkin kyse. Oikeastaan ainut juju on olla riittävän vikkelä täytteitä lisätessä, ettei munakas ehdi hyytyä kokonaan – paitsi tietysti jos tykkää täysin hyytyneestä munakkaasta. Ja nyt on ilmeisesti päivä pidentynyt sen verran, että digipokkarillakin sai kuvan ihan pelkässä luonnonvalossa!

Munakas kylmäsavulohesta (iso annos yhdelle tai vähän pienempi kahdelle)

4 munaa
1,5 dl vettä
0, 5 dl vehnäjauhoja
suolaa ja mustapippuria

1/2 punasipuli
pala kylmäsavulohta
vähän juustonjämiä (minulla pieni pala vuohenjuustoa ja pieni pala polaria)
rucolaa, pinaattia tai muuta tummanvihreää lehteä

Raasta tai murenna juusto (riippuen siitä mitä juustoa jääkaapissasi on), leikkaa sipuli renkaiksi ja ja kylmäsavulohi suikaleiksi tai viipaleiksi. Vatkaa munat, maito ja jauho löysäksi taikinaksi. Lisä taikinaan suolaa makusi mukaan. Kaada taikina lämpimään paistinpannuun ja anna kypsyä keskilämmöllä 5-10 minuuttia, kunnes munakas on suurimmaksi osaksi hyytynyt, mutta keskiosa vielä päältä hieman löysä. Ripottele puolelle munakkaasta juusto ja anna sulaa muutama ylimääräinen sekunti. Lisää lohisuikaleet, punasipulirenkaat ja vihreät lehdet samalle puolelle. Mausta mustapippurilla. Käännä munakkaan vapaa puoli kanneksi ja tarjoile heti.

0 Comments

Hunajaiset punajuuret – tähteet kiertoon

helmikuu 7, 2012

Tein jääkaapin pohjalle unohtuneille punajuurille nopean omenaviinietikka-hunajamarinadin, josta tulikin oikein hyvä yksinkertaisuudestaan huolimatta (tai ehkä juuri sen takia :). Tarkoitushan oli tehdä juurista jo viikonloppuna kasvispäällinen blineille, mutta toisin kävi. Siskoni blinikesteille – yksi ylensyöjän vuoden kohokohdista – lähtiessä juuret olivat edelleen raakana jääkaapissa. Sama pää ja niin edelleen, mutta onneksi toimi näinkin, juuret maistuivat vuohenjuustosalaatin komponenttina. Ja jos jotain jää yli, niin marinoidut punajuuret paranevat vanhetessaan.

Hunajamarinoidut punajuuret

3 keskikokoista punajuurta
2 rkl juoksevaa hunajaa
3 rkl oliiviöljyä
1/2 tl mustapippuria
1/2 tl viherpippuria
1/2 tl roseepippuria
suolaa

Höyrytä tai punajuuret kuorineen sopivan kypsiksi (minä tykkään vielä rapsakoista juurista). Anna jäähtyä, kuori, ja leikkaa sopiviksi lohkoiksi.  Sekoita kaikki marinadin ainekset ensin keskenään, ja sitten punajuurten kanssa. Anna marinoitua pari tuntia ja laita tarjolle joko sellaisenaan tai vaikkapa juustoisen salaatin väriläiskänä.

0 Comments