Huomenna on laskiaissunnuntai, mutta meillä sitä vietetään jo vähän etunojaisesti. Pulkkamäkeen emme ole kyllä päässeet, saa nähdä, riittääkö tämänpäiväisen sateen jälkeen etelässä edes lunta pulkkailuun. Joka tapauksessa, herkkuani hernesoppaa tein jo eilen, tänään puolestaan paistettiin pannaria sopan kaveriksi. Googlasin vähän erilaisia pannariohjeita perinteisen ja ahvenanmaalaisen version vaihteluksi ja päädyin clafoutikseen. Clafoutis on ranskalainen, perinteisesti kirsikoista tehtävä jälkkäri, mutta minä tein mustikkaisen version. Jälkkäri ei kauas putoa meikäläisestä pannukakusta.
Ohjeen otin BBC Good Foodista, josta luin samalla, että vain kirsikoista tehtävä pannari on clafoutis, muilla marjoilla kyseessä on oikeastaan flaugnarde. Ettäs tiedätte. Manteleita ei kotona tällä kertaa ollut ja joku oli popsinut taas kaikki pähkinät, joten käytin taikinaan pelkkää vehnäjauhoa, jota laitoin hiukan alkuperäisohjetta isomman määrän. Marjoja ja mausteita muokkasin hieman myös. Hyvin toimi näinkin, vaikka hieman jäin miettimään, oliko ohjeessa kaikki määrät ihan kohdillaan; minä käytin esim. marjoja vain n. 250g ja niitä oli silti todella paljon taikinamäärään nähden, kuten kuvasta näkyy - eli lopputulos ei ollut niin kovin clafoutismainen. Alkuperäisohjeessa olisi marjoja ollut vielä 150g lisää. Aika moni olikin ohjeeseen kommentoinut, ettei annettu paistoaika riittänyt, minkä arvelen johtuneen marjojen suuresta määrästä. Ihan älyttömän hyvää siitä silti tuli, eli makua eivät marjat pilanneet mitenkään, vaikkeivät ne tehneet ulkonäölle palveluksia. Jos marjamäärää vähentäisi, vähentäisin myös sokeria, nyt pannari oli makeahko mutta se ei haitannut, kun raikkaita mustikoita oli mukana niin paljon. Pannarin jo tehtyäni muistin, että Luimupupulla olen myös nähnyt ihanankuuloisen, mustikkaisen clafoutis-pannarihybridin ohjeen, linkkasin senkin tähän.
...