Kala

Äiti on tehnyt piparjuurikalaa niin kauan kuin muistan. Kantakodissa kalaan käytettiin ihan tavallista pakasteseitiä, omassa kodissa olen käyttänyt tähän helppoon kalaruokaan pakastekalaa arkena ja tuoretta valkoista kalaa viikonloppuversioihin. Raaka-aineeksi valitsin haukea ajatellen sen voittavan pakasteseitin mennen tullen ja pysyen silti kohtuuhintaisena kalana. Ensimmäinen arvaus meni oikein, mutta hinta yllättikin ostoksen tekijän: en ole vähään aikaan ostanut haukea, mutta kitupiikkinä olen pitänyt sen hinta-laatusuhdetta erinomaisena, hintalapputarkkailun perusteella fileen perushinta on pääkaupunkiseudulla ollut 12,90/kg ja usein sitä on saanut 9,90/kg. Nyt hauesta sai kuitenkin kaivaa kuvetta 17,90/kg. Ei vieläkään yhtä kova hinta kuin monella muulla valkoisella kalalla, mutta melkoinen ero lyhyessä ajassa tuohon 9,90/kg hintaan. Ei siitä nyt niin kauan ole kun olen viimeksi haukifileitä kaupassa katsellut! ...

Uuniperunat ja savukalatäyte kuuluisivat oikeastaan kategoriaan “niin helppoa ja niin epäkekseliästä, ettei niistä mitään kehtaa kirjoittaa”, mutta kylläpäs vaan kehtaan. Liian monet broilerisuikale-pakastevihanneswokit (jotka eivät maistu pahalle nekään, mutta meillä vaan toisinaan tehdään niitä vähän liiankin usein) nähneenä en vaan voi mitään ajatukselle, ettei arki-iltojen syömiseen ole koskaan liikaa vinkkejä. Uunipotut taistelevat sikäli arkiruuan kriteerejä vastaan, että ne ottavat uunissa aikansa, tunnista puoleentoista. Ne saavat kuitenkin paljon anteeksi sillä, että sekä pottujen että täytteen valmistelut hoituvat todella nopeasti ja paistumiseen kuluvan ajan voi sitten jokainen käyttää itselleen sopivalla tavalla. Minun piti viedä seisoja lenkille, mutta isäntä vapaaehtoistikin itsensä, joten viikkasin pyykkipinon ja ehdin vielä möllöttää sohvallakin kuolaamassa läppärin ääressä toisten reseptejä :) ...

“Täällä tuoksuu mustikkapiirakalta”, totesi isäntä. Hieman pelottavaa, koska uunissa ei suinkaan kypsynyt mustikkapiirakka, vaan banaaninlehteen kääritty kuha. Tänään oli vähän hankala päivä. Olin luvannut itselleni lauantairetken Hakaniemen halliin ja samalla täydennysreissun lähistön aasialaisia ruokatarpeita myyviin marketteihin. Reissua odotin innoissani koko viikon - arkisin kun halliin ei oikein töiden jälkeen ehdi, ja lounastauollakin voisi tulla kiirus suhata metrolla edestakaisin. Mukavaa retkellä olikin, mutta loppumetreillä iski joku ihme uupumus, ja olin kotiin päästessä aivan naatti. Ihania raaka-aineita (kuin myös bloggausaiheita) oli vaikka muille jakaa, mutta jotenkin en saanut tartuttua mihinkään. Tilannetta ei suinkaan parantanut se, että nälkä oli päässyt hiipimään vatsaani päivällä nautitusta lounaasta huolimatta, ja hetken aikaa vaikuttikin jo, että ensimmäinen minun keittiössäni tänään kärähtävä asia on pinna. ...

Muutamassa blogissa on näkynyt hiljattain herkullisen näköisiä kalapihvejä, kuten esimerkiksi nämä Kokkeillaan-blogin lohikakkuset. Minuun iski annoskateus - lääh, pakko saada kalapihvejä itsekin! Pääraaka-aineen suhteen turvauduin purkkitonnikalaan, tuohon vanhan kunnon ruokakaapin perältä löytyvään hätävaraan. Jääkaapin puolelta löytyi limettiä, chiliä, kalakastiketta ja kananmunia, ja ruokavarastosta vielä nahistunut korianteri, joten yhtälö alkoi olla valmis: pihvien makumaailman kanssa mennään thai-suuntaan. Suomalaisuutta unohtamatta, sillä jatkoin tonnikalaseosta vielä perinteisellä maitoon - äh, myönnetään, kermaan - pehmennetyllä korppujauholla. ...