Kasvis

Viime kesänä ei kasvimaani tuottanut oikeastaan yhtään mitään; sisällä esikasvattamani taimenalut sanoivat sopimukset irti ennen, kuin sain niitä edes siirrettyä ulos, ja ulos siemenestä istuttamani kakkospainokset joutuivat ötököiden hampaisiin. Satokauteni pelasti vasta myöhemmin kesällä saatu sitruunamelissan taimi, joka on tänäkin vuonna jaksanut ilahduttaa. Mutta yrittänyttä ei laiteta, joten tänä vuonna kaivoin alkukeväästä taas ruukut esiin ja laitoin ensimmäiset lajit kasvamaan. Pitkin kevättä jatkoin operaatiota vielä siirtämällä taimet sisältä ulos ja istuttamalla uusia siemeniä suoraan kasvimaahan. ...

Ah, satokausi. Toisaalta niin mahtavaa, kun kaikki ihanat kotimaiset kasvikset ovat parhaimmillaan ja niitä saa kohtuulliseen hintaan, toisaalta niin kamalaa, kun silmät alkavat kiilua maanisesti jo kaupan ovella ja vihannesosastolla mopo karkaa lapasesta joka kerta. Punajuuria, ei kun nauriita, ei kun molempia! Sitten herneitä, avomaankurkkuja, nippusipuleita, uuden sadon kaalia ja porkkanoita, vai sittenkin savoijinkaalia? Ja kukkakaalia? No mitä mä näistä teen, en tiedä, jotain varmasti! Mitään suurempaa hävikkiä ei ole kuitenkaan ehtinyt hamstraamisesta huolimatta syntymään, kesäkasvikset ovat niin ihania, että niille on löytynyt kyllä käyttöä. Ja talven valjuja tuontikasviksia odotellessa on ihana ottaa kaikki irti satokaudesta! ...

Pavut tomaattikastikkeessa tuovat keskimäärin mieleen enemmän englantilaisen aamiaisen kuin kreikkalaiset alkupalat, mutta uskokaa, ne ovat keskenään ihan eri maata (ahhahhaa, sanaleikki), vaikka molemmille on varmasti paikkansa. Kreikkalaisversioon käytetään isoja valkoisia papuja, joita englanniksi kutsutaan voipavuiksi, en tiedä, onko termi vakiintunut suomisanastoon vaan puhutaanko vain isoista valkoisista pavuista. Noloa muuten, en vieläkään ole ihan perillä siitä, onko kyseessä sama pullura kuin härkäpapu, viisaammat voivat halutessaan alentua valistamaan ;) Kreikaksi pavut tai niistä tehty ruokalaji kulkevat joka tapauksessa nimellä gigantes. ...

Ainakin Kääpiölinnassa putsattiin juuri pakkasesta viimeisiä sieniä, ja samaan tapaan meilläkin on koitettu päästä edellisen vuoden sadosta pikku hiljaa eroon. Erityisesti kuivattuja suppilovahveroita on edelleen runsaasti odottamassa syöjiään. Muutama päivä sitten upotin osan sadosta yksinkertaiseen pastaan. Syksyiset suppikset sopivat hyvin yhteen kesäisempien nippusipulien kanssa, ja kastike sai muotonsa juustolla maustetusta ruokakermasta - en ikinä tule ostaneeksi muunlaista kermaa kuin mahdollisimman rasvaista ja maustamatonta, mutta sain anopilta testattavaksi ison, ylijääneen purkillisen juustokermaa, ja löytyihän sille ihan mukavasti käyttöä. Kiitos anoppi :) ...

Mietittiin joskus isännän kanssa, jos kasvattaisi oikein paljon tomaatteja ja kokeilisi sitten, kuinka montaa eri juttua niistä keksisi tehdä. No, meidän kukkapenkissä kasvaa huikeat neljä tomaatintainta joista vasta yksi suvaitsee kukkia, joten olen ihan iloinen, jos taimet tuottavat yhteensä yhden tomaatin :D Onneksi tomaatteja saa kaupastakin, niistä teimme herkullisen lisukkeen grilliruualle. En tiedä, olisiko oikea nimitys lisuke, kastike, hilloke, chutney, mössö vai joku muu, mutta sangen herkullista tästä tuli ja sopi hyvin niin lihan, kalan kuin leivän kanssa. ...

Vaikka uusien perunoiden kausi on lyhyt ja siitä pitäisi ottaa kaikki irti, olen vähän nirso, mitä tulee pottujen alkuperämaahan. Espanjalaiset eivät käy ollenkaan ja ruotsalaisetkin vähän pitkin hampain. Minusta peruna on vähän kuin guinness, se kärsii matkustuksesta. Siksipä odottelen vielä kotimaisten uusien pottujen sankempaa rantautumista kauppoihin, ja erityisesti omien ämpäripottujen kasvua! Odotellessa turvauduin kuitenkin jo ruotsalaispottuihin - ehkä en kelpuuta niitä sillilautaseni laitaan, mutta salaatissa ne toimivat mukavasti fetan, herneiden ja mintun kanssa. Vielä helpomman salaatin saa tehtyä, jos käyttää edellisen päivän jämäperunoita. Hieman sitruunaa ja oliiviöljyä, ja mukava kesälounas onkin siinä! ...

Ostin etnokaupasta vihreitä mangoja ajatuksena tehdä mangosalaattia, sellaista samantapaista kuin esim. Farangissa on tarjolla (kuulostaapa helpolta kun sen näin sanon ;). Mangot unohtuivat kuitenkin pariksi viikoksi kaappiin ja kun eilen vihdoin ne sieltä kaivelin grilliateriaa ehostamaan, olivat ne aivan liian kypsää kamaa toimiakseen salaatissa. Nopean jääkaappi-inventaarion pohjalta päädyin viime hetkellä tekemään aasialaishenkisen mutta “mummonkurkkutyyppisen” kurkkulisäkkeen mangosalaatin sijaan. Kurkut eivät edusta minkään tietyn maan keittiötä vaan niiden sekaan on nakeltu vähän erityyppisiä aasialaisia makuja; ne ovat kuitenkin luottolisäkkeeni silloin, kun haluan jotain no peaa, raikasta ja mausteista esim. nuudeliaterian kylkeen. ...

Taannoin arki-iltana koitin nälkäisenä ja väsyneenä kuumeisesti kaivella jotain syötävää kaappien uumenista - olin varannut ruuaksi pienen palan lohta sekä parsaa, mutta jotenkin mieli teki saada lautaselle vähän enemmänkin. Löytämäni risottoriisi, parmesan ja kuohuviini suuntasivat ajatukseni risottoon, ja jääkaapista löytynyt fenkoli vahvisti suunnitelman - fenkolirisottoa! Hyvää tuli, vaikkei erityisen kaunista. Ja vaikka arkiruuaksi väkertämistä vähän olikin, ei se jälkikäteen harmittanut :) Fenkolirisotto (kahdelle) 1,5 dl arborio-riisiä 1 sipuli silputtuna 1 fenkoli pieneksi silputtuna 1 valkosipulin kynsi hienonnettuna 1 lasillinen kuohuviiniä ...

Olenkin jo valitellut, että kitupiikkeilylläni ei pyyhi kovin hyvin (eli kauppalasku on aina isompi, kuin mitä soisin sen olevan), mutta toisinaan sentään tulee tehtyä budjettiruokiakin. Yksi niistä, linssikeitto jää minulla usein tekemättä, koska ajattelen sen aina olevan niin kovin tylsää. Silloin kun kuitenkin sitä teen, se yllättää joka kerta sillä, ettei ole ollenkaan tylsää, vaan täyttävää, maukasta ja lämmittävää. Tämänkertainen ohje on pitkästi hatusta taiteiltu vanhojen muistikuvien pohjalta; linssien kanssa sitruunaa, juustokuminaa ja tomaattimurskaa. Löytyipä jääkaapista vielä avattu paketti fetaakin, joka sopan päälle murusteltuna kohotti aterian arkisuudestaan mukavaksi viikonloppulounaaksi :) ...

Kuten monessa muussakin kodissa, meilläkin rääpittiin pääsiäislammasta lähi-idän hengessä, kera mm. erilaisten tahnojen. Hummukset ja tsatsikit ovat jo vanhoja tuttuja, mutta tätä ihanaa, mausteista paprikatahnaa maistoin ensimmäistä kertaa vasta ystäväni Marian luona talvella, ja pummasin reseptin heti kiertoon itselleni. Alkuperäinen resepti löytyy Cook Eat Live Vegetarian -blogista, jota jäin muuten ihan haltioissani selaamaan pidemmältikin, kasvisruokareseptit ja kauniit kuvat veivät kielen mennessään! Jätin saksanpähkinät omasta versiostani pois, mutta muuten olin melko reseptiuskollinen. Tosin jälkikäteen kuvia katsoessani tajusin, että eihän meillä ollut kokkaushetkellä persiljaakaan, vaan olin korvannut sen korianterilla. Sekin kuitenkin toimi. Lopputulos sopii loistavasti esim. pitaleivän väliin lampaan ja tsatsikin kera, tai oikeastaan ihan muutenkin vaan leivän kaveriksi. Sen sanottuani, vatsamme olivat pääsiäisenä niin täynnä, ettemme lopulta edes tehneet pitaleipiä vaan rääpimme lampaan pelkkien tahnojen ja salaatin kera. ...