Kasvis

Keväällä tein jossain vaiheessa helppoa ja ihan turkasen hyvää - vaikka itse kehunkin - lämmintä couscoussalaattia, johon tuli paistettuja, tuoreita kasviksia ja fetaa. Sittemmin syyskuun vegaanisen ruokahaasteen tultua julki mietin, että samantyyppinen setti jollain muulla kuin fetalla toimisi varmaan mainiosti, jos vegaanivieraille miettisi tarjottavaa, mutta itse haasteeseen en ehtinyt osallistumaan. Vaikka haaste tuli ja meni, itse asia jäi mieleen eikä koskaan ole myöhäistä tehdä jotain ruokaa muuten vaan, joten laitoin eilen illalla couscousit ja kasvikset tulille. Salaatti oli helppo tehdä, ja alla kirjattuja vaiheita voi tehdä aika paljon limittäinkin, jolloin valmistus on myös nopeaa. ...

Minulle tuli jostain visio lämpimästä jälkkäristä, johon tulisi briejuustoa ja päärynää. Pikku suuruudenhulluuskohtauksessa päärynät siinsivät silmissäni vielä hienoina torneina niin, että ne olisi ensin viipaloitu ja sitten kasattu vuoroin päärynä-, vuoroin brieviipaleista uudestaan “kokonaisiksi” päärynöiksi. Mopo ja lapaset ja niin edelleen… Ihan kelpo jälkkäri ajatuksesta kehkeytyi, joskin tornit vaativat vähän uudelleenkasaamista uunista tullessa ;) Sen saa kyllä seuraavan kerran korjattua pujottamalla vaikkapa tikun päärynän läpi pystysuunnassa ennen uuniin laittamista. Maku muistutti jo mieleen syksyn tummista illoista - ehkä näin elokuussa voi vielä hetkeksi laittaa reseptin kesäteloille, ja ottaa sen uudestaan esille ennen pikkujouluaikaa. Ennen kokkaamista ajatus kehittyi vielä sen verran, että lisäsin mukaan puolukoita ja kauramurua. Puolukan ajattelin tuovan vähän pirteyttä ja kontrastia, ja muutenkin puolukka on minusta ihanaa päärynän kanssa. Voin ja sokerin kanssa pannulla pyöräytetyt kaurahiutaleet toivat vähän tekstuuria jälkkäriin, jonka suutuntuma voisi muuten olla vähän niljakas. Ja kaurakin sopii minusta melkein mihin makeaan juttuun vaan. ...

Lupasin, etten enää päivittäisi lomagrillauksia… mutta jos nyt tämän kerran vielä. Huomasin nimittäin, että kuvat ihanista grillatuista bataateista olivat jääneet kameraan roikkumaan, eihän niitä voi jättää mainitsematta! Bataatit eivät koskaan ole olleet mitään mieliherkkua, mutta kuten risotonkin kanssa, oli vähän vaikea hyväksyä, etten muka oikeasti niistä tykkäisi. Päätin testata grillausta valmistustapana, jos ei sillä uppoaisi niin sitten suostuisin luopumaan koko raaka-aineesta ikuisiksi ajoiksi. Grillattuna tykkäisin nimittäin varmaan kengänpohjistakin. Hyvää tuli, jopa siinä määrin, että bataatit pääsevät grillauslistalle jatkossakin. Pientä haastetta oli siinä, että esikeitetystä bataatista tuppasi irtoamaan kuori grilliin ennen aikojaan, mutta siitä rouva emäntä saakin syyttää ihan vaan itseään, kun antoi lohkojen lipsahtaa vähän turhan kypsiksi ennen grilliin laittamista. Myönnettäköön myös, että keräsin ne kuoretkin sitten grillistä ja söin joka tapauksessa, joten tapahtunut vahinko ei varmaan ollut kovin suuri :) ...

Risotto on ruokalaji, jota en ole koskaan ennen kokeillut tehdä itse. En ole kovin montaa kertaa sitä syönytkään, enkä vertauskohtien puutteessa oikein osaa edes sanoa, millaista sen pitäisi olla. Päähäni on iskostunut ajatus, että risotto on kamalan vaivalloista, epäonnistuu helposti, eikä hieman puuromainen tekstuurikaan - jollaiseksi olen risoton ajatellut - ole ollut suuri houkutin. Silti, olen niin kaikkiruokainen, etten suostu uskomaan, että joku ruoka jättäisi kylmäksi, jos vaan pääsen maistamaan muutaman kerran. Olen myös niin itsepäinen, etten suostu uskomaan, etten jotain ruokaa saisi onnistumaan, jos vaan muutaman kertaa yritän (toim. huom., tässä olen kyllä ihan todistetusti väärässä ;). Lopputuloksena, uteliaisuus vei voiton epäluulosta ja kiikutin eilen kotiin paketin arborioriisiä ja pullon valkkaria. ...

Isäntä on laihiksella joten lappasin perjantaiherkkuja ostoskärryyn ihan vain itseäni silmällä pitäen :) Mukaan tarttui pikkusyötävistä koostuva yhden hengen ilta-ateria: speckiä, salaattisekoitusta, vuohenjuustoa, paistovalmis patonki ja viinirypäleitä. Kinkusta ja vihreistä tein salaattia, mutta rypäleet paistoin pannulla ja rakensin niistä vuohenjuuston kanssa pieniä leipäsiä - yhtään en ole varma, mistä idea mieleen alun perin putkahti, mutta muistelen joskus lukeneeni jostain blogista jotain vastaavaa ideaa, anteeksipyyntöni, että lähde jäi löytämättä! Oli ohje mistä tahansa, leipäsistä tuli ihan mahtavia, ensi kerralla ehkä koitan käyttää paahdettua leipää tuoreen sijaan. Ja nättejäkin leivistä tuli, sopisivat hyvin myös vieraille tarjottavaksi! ...

Innostuin keittelemään pussinpohjan kikherneitä, ennen kuin oikein ajattelin, mitä niistä tekisi. Herneiden unohduttua ensin pariksi päiväksi jääkaappiin, sain lopulta aikaan jotain hummuksen tapaista, samoja makuja mutta vain osittain, ja aika karkeantukevassa muodossa (tai mitä sanotte tahinin korvaamisella seesamiöljyllä?). Ihan syötävää tavaraa kuitenkin, maistui mainiolta kanankoipien lisukkeena :) Melkein-hummus n. 150g kikherneitä (kuiva paino) 1 limetin mehu 2 rkl seesamiöljyä 1/2 dl öliiviöljyä 1/2 tlk kermaviiliä nippu korianteria karkeasti silputtuna 1 rkl hunajaa chilihiutaleita suolaa ...

Taas kotona odotti iso kasa edellisellä viikolla ostettuja tomaatteja, kun tulin kaupasta kotiin uuden tomaattipussukan kanssa. Ja taas piti keksiä niille vanhemmille yksilöille jokin loppusijoituspaikka. Jäiköhän hävikkiteema vähän päälle? Mieleen pulpahti kantakotini entisen naapurinrouvan tomaattinen salaatinkastike, jonka reseptistä ei ollut harmainta aavistusta. Ja taisin olla yksitoista, kun viimeksi kastiketta söin. Olin kuitenkin jo kaivellut toista käyttötarkoitusta varten monitoimikoneen esiin, joten miksikä en samalla vaivalla olisi kokeillut kastikettakin. Vaivalla ihan kirjaimellisesti, koska monitoimikone on nähnyt parempiakin päiviä ja siihen pitää aina yksi murtunut pala kikkailla jotenkin epämääräisesti paikoilleen, muuten koko laite ei käynnisty. Unohtamatta puuttuvaa kannenpalaa, joka takaa, että ruokaa päätyy myös pitkin seiniä. Mutta ei siinä muuten ole mitään vikaa, sanoo nainen, joka joskus käytti useamman vuoden viinipulloa kaulimena - eikä siinäkään mitään vikaa ollut ;) ...

Vastoin suunnitelmia en selviytynytkään eilen ruokabloggaajien piknikille, mutta hellan ääreen raahauduin kuitenkin edes vähäksi aikaa. Ei nimittäin vaadittu kovia ponnistuksia huomata, että vaikka hävikkikuukausi loppui, potentiaalista hävikkiä kasvaa edelleen jääkaapin lokeroissa. Kaivoin esiin muutaman omenan, jotka näyttivät ihan syötäviltä, mutta pussien kyljestä selvisivät karut ostopäivämäärät: omput oli ostettu helmi- ja maaliskuussa! Kieltäydyin ajattelemasta, mitä kaikkia omenoihin on laitettu jos ne kolme-neljä kuukautta ostopäivämäärän jälkeen edelleen odottavat nahistumattomana syöjäänsä, mutta raakana en kuitenkaan halunnut laittaa niitä lautaselleni. Sen sijaan keittelin niistä tulisen chutneyn, jonka arvelin sopivan ainakin pulled porkin kanssa, tai miksei juustojenkin kylkiäisenä. ...

Sain hiljattain Millibaarilta 11 kysymyksen haasteen, kiitokset siitä! Täältä pesee vastauksia: 1. Oletko valittaja vai se positiivisen hengen luoja? Toivottavasti en ainakaan se valittaja! Toisinaan tunnustan muuttuvani sarkasmin sanansaattajaksi, mutta yleensä jos jotain valittamista on, yritän ennemmin tehdä asialle jotain kuin märistä. 2. Ikähaitarisi? <20 / 20-25 / lähempänä kolmeakymppiä / yli kolmikymppinen / vuosia ei enää lasketa? Luultavasti yli kolmekymppinen, en ole laskenut kovin tarkasti :) 3. Lähi- vai kaukomatkailu? Miksi? Tykkään matkailla sekä lähelle että kauas, mutta nykyään painotus taitaa olla lähimatkailussa seisojan saavuttua perheeseen reilu vuosi sitten. Lähimatkailun ihana puoli on ex-tempore -matkustus, suunnitelmia ei tarvitse aina päättää etukäteen vaan voi lähteä reissuun päiväseltään sopivan aurinkoisen kelin sattuessa. 4. Mikä on lempiarkiruokasi? Vihreä curry. Siinä täytyy olla jotain addiktiivisia aineosia. ...

…tai guacamole palasina muutamalla lisäosalla. Kaupasta taisi tulla otettua avokadoja vähän isommalla kädellä, joten tällä viikolla niitä sitten tarjoillaan ties minkä kanssa. Tästä raikkaan limettisestä salaatista ei tullut nälkäisenä otettua yhtään edustavaa kuvaa, mutta se maistui siitä huolimatta perjantainachojen kaverina. Jostain syystä olen myös tykästynyt ituihin avokadon kanssa (ei hajuakaan miksi), niitä piti päästä tunkemaa salaattiin myös :) Seuraavaksi pitääkin ruveta kantamaan kaupasta hullun lailla kurkkuja, huhtikuun ruokahaaste on nimittäin selvinnyt ;) Onnittelut maaliskuun ruokahaasteen voitosta siis Viva Ciabatta -blogille! ...