Kaupassa

Öisen koiranilman jälkeen lauantaipäivä valkenikin ihan kohtuullisen näköisenä, joten päätimme pukea koko perheen naparetkeläisiksi ja suunnata Senaatintorille Tuomaan markkinoille. Aiempina vuosina Esplanadin puistossa pidetyt markkinathan ovat tosi perinteiset ja myyjiä on verrattain paljon. Mukana on runsaasti joulukoriste- ja käsityökauppiaita, mutta myös herkkupuoteja, jotka (surprise!) ovat minusta se markkinoiden kiinnostavin osa. Lisäksi markkinoiden ympärillä on joulukuun mittaan tarjolla jos jonkinlaista ohjelmaa ja tapahtumaa. Ruokakojuissa myytiin pitkälti sitä, mitä odotinkin: paljon erilaisia joulukaloja, saaristolaisleipää ja muita leipomotuotteita, juustoja, erilaisia säilykkeitä, makkaroita ja palvilihoja, karpaloita, makeisia, hilloja ja sinappeja. Sellaisia tuotteita, joita on mukava antaa ruokalahjaksi, varsinkin, kun suuri osa oli peräisin pientuottajilta. Tai jos haluaa tehdä lahjansa itse, saa kojuja silmäilemällä kerättyä varmasti ideoita. ...

Kuvassa ei vertailla appelsiineja ja omenoita, vaan taustalla oleva hedelmä on (online-ruokakaupasta ostettu) verigreippi. Viime talvena kirjoitin kokemuksiani ruuan nettikaupasta, kun olimme joitain kertoja tilanneet ostoksemme kotiovelle. Nyt, kun aikaa on jonkin verran kulunut ja puhutaan liiketoiminnasta, joka Suomessa on vasta ruvennut saamaan jalansijaa ja kehittyy edelleen voimakkaasti, ajattelin, että voisi olla hyvä aika vähän päivittää kertyneitä kokemuksia tännekin. Me olemme tilanneet ruokaa enimmäkseen Kauppahalli24:n kautta, ja olen ollut palveluun pääosin tyytyväinen, mutta kun viikosta toiseen tilaa samasta paikasta, ovat pientä kaiherrusta herättävät asiat nostaneet päätään. Samaan aikaan isäntä on joskus käyttänyt omiin tarpeisiinsa Kauppakassi.fi -palvelua ja kehunut sen käytettävyyttä, joten halusin itsekin sitä testata. Kauppakassi on S-ryhmän ja sisältää Alepan tuotevalikoiman, joskin S-ryhmän brändiviidakossa surffaillessa selvisi, että ilmeisesti ainakin joillain Prismoilla on myös online-ruokakauppatoimintaa. Testauksen nimissä kävin tutustumassa myös erääseen kolmanteen ruuan nettikauppaan (joka jääköön tässä nimeämättä), mutta olin sangen pettynyt sekä sen valikoimaan että epäselvään käyttöliittymään, joten jätän sen tässä kohtaa vielä kasvamaan ja kehittymään, palataan asiaan sen kokeilussa vaikka ensi vuonna. Sanottakoon tässä kohtaa vielä, että nämä jaetut kokemukset ovat sponsoroimattomia eivätkä liity mihinkään kampanjaan. ...

Laiskuus on meidän taloudessa päässyt siihen pisteeseen, ettemme enää käy edes jokaviikkoisella ruokakauppareissullamme. Sen sijaan tilaamme ruuat muutaman hiirenklikkauksen kautta kotiovelle saakka ja olen tykästynyt systeemiin kovasti. Disclaimerina, seuraavassa kerrotaan pelkästään omia mielikuviani palveluista yleisesti ja asiakaskokemuksiani tasan yhden palvelun käytöstä, ilman sponsorointia tai muuta yhteistyötä minkään tahon kanssa. Syksyllä uutisissakin kerrottiin, että Suomessa ruuan nettikauppa on lähtenyt hitaasti käyntiin; muutamaa poikkeusta lukuunottamatta harvaan asuttu maa on varmasti haasteellinen markkina, mutta uutisoinnissa annettiin ymmärtää myös, ettei kauppiaspuoli ole suoriutunut nettiruokakaupan lanseerauksesta ihan nappiin. Kieltämättä, asiaan sen suuremmin vihkiytymättömänä mutta paljon ruoka-aiheita seuraavana en vielä kaksi kuukautta sitten pystynyt sanomaan kuin yhden paikan, mistä ruokaa voi tilata kotiovelle, enkä ollut siitä ajatustasolla erityisen vakuuttunut - yritämme käydä kaupassa vain kerran viikossa eikä kyseisen ketjun valikoima kata meidän ostostarpeitamme ainakaan perinteisissä myymälöissään. Lisäksi hinnat ovat korkeammat kuin niissä kaupoissa, missä olemme yleensä asioineet. On täysin mahdollista, että kyseisen ketjun nettikaupassa tilanne on ihan toinen, mutta edellä mainituista syistä ei minua houkuttanut sitä edes testata. Brändäys on ihmeellinen juttu, hyvässä ja pahassa. ...

Tänään kävin vihdoin ottamassa ensipuraisun Hietalahden uudelleen avatusta hallista, johon kauppiaat ovat hiljattain muuttaneet kauppahallin remontin alta. Hallilla on viime vuosina ollut jos jonkinlaista käyttöä mutta omat käyntini ovat olleet harvassa; luomuhalliaikana en tainnut käydä siellä kertaakaan, ja antiikkihalliaikana kaikki kojut tuntuivat aina käydessäni olevan kiinni. Päädyn ravintolassa taisin kuitenkin syödä pariin otteeseen. Edelliseltä varsinaiselta kauppahalliajalta muistoni ovat hieman hämäriä, mieleen tulee hallireissu jouluaaton aattona, viinirypäleitä, sekä karkkikauppias, jolla oli kalanmuotoisia karkkeja. Tästä voinee päätellä, ettei muistiini ehkä ole ollut tuohon aikaan luottamista :) ...

Vielä ehtii parin päivän ajan, silakkamarkkinoille nimittäin. Meillä isäntä ehti jo todeta viikonloppuna, ettei hänen tarvitse päästä silakkamarkkinoille, mutta hänen “tarvitsee silakkamarkkinoiden tuotteita”. Jaaha. Ahneena suursyömärinä kuuliaisena rouvana kävin sitten jo maanantaina, kun oli muutakin asiaa Kauppatorin suuntaan. Markkinoilla oli hyvässä ja pahassa hyvin perinteistä (ja perinteinenhän tapahtuma onkin, kun lasissa on kolmatta sataa markkinavuotta); silakka- ja muiden saaristolaisherkkujen tuottajia myymässä antimiaan joko pienistä kojuista tai suoraan veneistä, jotka on usein koristeltu syksyiseen tunnelmaan. Mukavaa tänä vuonna oli, että mielestäni tarjolla oli aiempaa hieman enemmän myös pieniä purkkeja, ja jos hinnat eivät ole laskeneet, eivät ne ole juuri nousseetkaan pariin viimeiseen vuoteen. Ostoskoriini päätyi punaviinisilakkaa, sinappisilakkaa, maustekalaa, valkosipulikurkkuja ja konjakkimarinoitua lohta. Nyt on sitten silakkaa purtavana lähiviikoille :) ...

Tämä kirjoitus ei sisällä reseptiikkaa, vaan sponsoroimatonta ruokakauppahuutelua. Olen nimittäin ilmeisesti ollut ihan uutispimennossa viimeiset kuukaudet ja missannut Espoon Olariin maaliskuussa avatun Schönberg’s -kaupan, josta nettisivujen mukaan löytyy palvelun lisäksi kattava valikoima luomua ja lähiruokaa. Jos jollain muullakin on mennyt sama asia ohi, niin ylläolevasta linkistä pääsee kurkkimaan, mistä on kyse. Kävin arkipäivänä tekemässä pikaisen testikierroksen, ja valikoima näytti tosiaan laajalta, varsinkin palvelutiski teki vaikutuksen. Kalaa oli ymmärrettävistä syistä vain muutamaa lajia, mutta lihatiskin puoli oli hyvinkin runsas. Ehkä vähän jäin kaipaamaan kaupan sivuilla mainittuja unohdettuja raaka-aineita ainakin lihatiskistä, tarjonta näytti painottuvan ns. parempiin paloihin ja leikkeleisiin. Tai no, mikä nyt sitten tänä päivänä onkaan unohdettua, kun sisäelimet ja edullisemmat ruhonosat ovat suuressa huudossa. Niitä olisin mieluusti nähnyt joka tapauksessa enemmän. Plussaa lihatiski sai hyvännäköisistä ribseistä. Liha- ja kalatiskin lisäksi tuorepuoleen oli panostettu muutenkin mukavasti, vihanneksia oli hyllykaupalla, ja kylmä- ja pakastekaapeissa jos jonkinlaisia herkkuja. Leipätiskikin löytyi, ja edellispäivän leipomotuotteita sai ostaa puoleen hintaan. Muutoin hintataso on marketteja korkeampi, mutta hintakilpailu ei varmasti olekaan se, millä Schönberg’s haluaa erottua. Kaiken kaikkiaan, positiivinen kokemus ja mukavaa saada uutta ruokakauppatarjontaa varsinkin tänne markettipainotteisiin länsilähiöihin! Vaikka edulliset ketjumarketit kattavat meidän(kin) perheen ruokahuollon suurimmalta osin myös jatkossa, on tällainen kauppa omiaan niitä hetkiä varten, kun ajatus kilometreittäin jatkuvilla markettikäytävillä ravaamisesta ei houkuttele, vaan haluaisi hakea jotain tuoretta hyvää syötävää yksittäiselle aterialle. Ja onhan se nyt kivaa muutenkin käydä vaan pällistelemässä pienen, romanttisen ruokakaupan tarjontaa. Testikierroksellakaan mitään varsinaista ostostarvetta ei ollut, mutta poistuin muutaman tuotteen kanssa kuitenkin :)