Naudanliha

Samaa ruokaa koko perheelle -ajatuksella tein tällä kertaa merimiespihviä. Yksinkertaisten ainestensa puolesta se sopii melkein kenelle tahansa eivätkä mausteetkaan hirvitä päätä, maku tulee suurimmaksi osaksi paistoliemestä sekä haudutuksesta. Olutta merimiespihvissä on, mutta alkoholi haihtuu siitä kypsennettäessä, tai sitten voi käyttää ihan alkoholitontakin vaihtoehtoa, kuten minä tällä kertaa tein. Tai siis, meillä oli jääkaapissa sekä alkoholiton olut että joku normaali, holillinen tuontiolut, ja kun ehdotin tuontioluen käyttöä merimiespihviin, isäntä aika napakasti sanoi, että ei. Hän sai pitää pullonsa. ...

Ihminen osaa kyllä olla melkoinen tuuliviiri, tai ainakin minä osaan. Olin jo pitkällä keittelemässä häränhäntiä hiljalleen sopaksi, kun mieli muuttui. Haluankin uunissa paistettua häränhäntäpaistia. Ja jossain lempeän yrttisessä liemessä, kiitos. Mikäs siinä. Ongin jo kypsät, luusta irtoavat häränhäntäpalani kattilasta uunivuokaan, lappasin vähän keitinlientä päälle, kaadoin mukaan purkin tomaattimurskaa sekä mausteita, ja tuuppasin vuoan uuniin. Muutamaa tuntia myöhemmin kauhoin ihanan meheviä lihoja tomaattisesta kastikkeestaan pastan seuralaiseksi. Mitä tästä opin? Luultavasti en mitään, mutta ehkä sen, että häränhäntiä voisi ostaa vähän useammin (en kehtaa edes sanoa, milloin olen niitä viimeksi tehnyt), niin ei tarvitsisi alkaa kesken kokkauksen sekoilemaan. Sikäli hyviä hännistä tuli kuitenkin, että kehtaa laittaa reseptin ylös :) ...

Ei kai helpompaa ruokaa ole keksittykään, kuin karjalanpaisti - tuuppaa lihat uuniin, laske jonkin ajan päästä lämpötilaa ja häivy sitten omille teillesi. Ruoka on perunoita vaille valmis, kun tulet kotiin muutamaa tuntia myöhemmin. Eikä kenellekään ole yllätys, että lämmin pataruoka ja talvipäivä ovat niin hyvä yhdistelmä! Isännällä oli kuitenkin vähän erilaisia fiiliksiä karjalanpaistista (note for self: jos käytät sanaa uunipaisti tai hitaasti uunissa haudutettu liharuoka, saat välittömän puoltoäänen kokkailusuunnitelmallesi, mutta jos mainitset karjalanpaistin, kääntyy suu nurinpäin :D), ilmeisesti hän ei viime aikoina ollut syönyt yhtään onnistunutta versiota. Minähän en voinut haastetta vastustaa, joten oli pakko saada tehdä sitä paistia vaikka väkisin - mutta koska tarkoitus oli saada paisti maistumaan epäilijälle, tuli mietittyä ihan huolella, mitä oikein olen tekemässä - helpommin sanottu kuin tehty, koska ei karjalanpaistista ole edes olemassa yhtä oikeaa valmistustapaa, vaan kaikilla on omansa. Alla muutama vinkki, joilla minun paistini onnistui: ...

Ajattelin tehdä lihapataa, ja lähetin isännän kauppaan speksillä ‘jotain lammasta’. Ilmeisesti mitään lammasta ei löytynyt, koska hän palasi kahden naudan t-luupihvin kanssa :D Ei sinänsä kyllä mikään huono valinta; t-luu ollut sellainen lihanpala, jota olemme monesti pyöritelleet, mutta emme ole raaskineet pakastimesta ostaa; nyt sitä oli tarjolla ihan tuoretiskissäkin, joten ostopäätös oli helpompi (varsinkin kun kitupiikki emäntä oli kotona eikä pyörittelemässä silmiään milloin minkäkin tuotteen kilohinnalle). En ollut oikeastaan aikeissa kirjoittaa pihvistä mitään, mutta sen verran kaivelin itse ohjeita - en halunnut turmella hyvää lihapalaa - että ajattelin kerrata vielä itsekin, jos muitakin t-luunoviiseja on. Itselleni oli uutta oikeastaan sekin, että t-luupihvissä on käytännössä ulkofile ja sisäfile samassa pihvissä luun eri puolilla. Normaalisti pihvi on 4-6 cm paksuinen. Yli 8 cm paksuista t-luupihviä taas kutsutaan porterhouse-pihviksi, ainakin interwebin mukaan ja siellähän kaikki on totta. Näin hyvin on mulla hallussa lihan paloittelu :D ...