Pikkusyotavat

Joskus törmää resepteihin, jotka nähdessään ihmettelee, miten voi olla mahdollista että niitä ilman on voinut pärjätä. Ja miten voi olla, ettei oma mielikuvitus ole oivaltanut samaa juttua? Pekoniin käärittyjen juustotäytteisten chilien resepti on juuri sellainen. Kyseessä ei ole mikään uusi juttu, tämä tai vastaava ohje vilkkui eri blogeissa ilmeisesti pari vuotta takaperin enemmänkin. Minä bongasin ohjeen Kaikki Äitini Reseptit -blogista, johon se taas oli napattu jostain muusta blogista. Nyt chilit ovat rantautuneet vakkarinaposteltavaksi meidän huusholliin, milloin milläkin juustotäytteellä. Ihan paras alkupala/välipala/pikkupurtava, jonka ainoa vika on se, että ihan sama kuinka monta tekee, aina ne loppuvat kesken ;) Allaolevaan ohjeessa käytin juustona brietä, mutta olen kokeillut reseptiä myös tuorejuustolla, vuohenjuustolla ja cheddarilla. Chilien kanssa tein perjantainaposteltavaksi quesadilloja, ihan ekaa kertaa, vaikka fajitaksia ja burritoja tulee tehtyä aina silloin tällöin. Täydellistä perjantairuokaa! ...

Sain hallista ihania tuoreita ahvenfileitä viikonloppuna. Osa oli pakko paistaa voissa heti sellaisenaan ja syödä vihreän dippikastikkeen kanssa, mutta osaan kokeilin sokerisuolausta - en ole aiemmin syönyt tai tehnyt mitään raakakypsytettyä ahvenesta, mutta halusin kokeilla. Tuloksena selvisi, että ihan hyvää on tuoresuolattukin ahven. Vaikka graavaus on sinänsä metodina sama, kutsuisin tätä ruokaa ehkä ennemmin ahventartariksi kuin graaviahveneksi, koska suolatessa laitoin mukaan vain sokeria ja suolaa, ja sekoitin muut mausteet vasta suolattuun ahveneen, jonka pilkoin pieneksi hakkeeksi. Siitä en osaa sanoa, onko tartar nimenä tälle ruualle kovin oikeaoppinen, mutta enpä ole niin kovin oikeaoppinen itsekään ;) ...

Isäntä on laihiksella joten lappasin perjantaiherkkuja ostoskärryyn ihan vain itseäni silmällä pitäen :) Mukaan tarttui pikkusyötävistä koostuva yhden hengen ilta-ateria: speckiä, salaattisekoitusta, vuohenjuustoa, paistovalmis patonki ja viinirypäleitä. Kinkusta ja vihreistä tein salaattia, mutta rypäleet paistoin pannulla ja rakensin niistä vuohenjuuston kanssa pieniä leipäsiä - yhtään en ole varma, mistä idea mieleen alun perin putkahti, mutta muistelen joskus lukeneeni jostain blogista jotain vastaavaa ideaa, anteeksipyyntöni, että lähde jäi löytämättä! Oli ohje mistä tahansa, leipäsistä tuli ihan mahtavia, ensi kerralla ehkä koitan käyttää paahdettua leipää tuoreen sijaan. Ja nättejäkin leivistä tuli, sopisivat hyvin myös vieraille tarjottavaksi! ...

Nyt niitä taas saa, uusia perunoita nimittäin! Tätä olen odottanut jo melkein joulusta saakka, ja tänään pääsin pottuja höyryttämään melkein maaninen hymy naamallani :) Ok, vuoden ekat uudet perunat olivat jälleen kerran ruotsalaisia, mutta pinna ei ole niin pitkä, että kestäisin odottaa kotimaisten perunoiden 1) saapuvan jokaiseen markettiin ja 2) alkavan olla siedettävissä hinnoissa. Siispä varaslähtö ruotsalaisilla, tilli ja voi paikatkoon mahdolliset matkan aikana kadonneet maut! Perjantai-illan helpotukseksi otin lähinnä valmista kalaa perunoille, kylmäsavulohta, sinappisilliä, tomaattisilliä ja jonkin sortin maustesilliä. Halusin kuitenkin jotenkin juhlistaa kauden ensimmäisiä uusia perunoita, joten mukaan tarttui kalatiskiltä hyvännäköinen, ihanan tuore kuhafile, jonka pilkoin cevicheksi - tai joksikin sensuuntaiseksi, koska mukaan nakkelin vähän mitä sattuu, muunmuassa inkivääriä. Lopputulos oli erittäin raikas ja erilaisista makumaailmoista huolimatta yllättävän hyvin perunan kanssa maistuva ceviche. Tähteeksi ei jäänyt kuin pieni nokare, ja sekin menee aamulla leivän päälle, jollei jopa hiukopalaksi ennen nukkumaanmenoa :) ...

Talvella monessa blogissa tehtiin vetopossua eli pulled porkia, ja helmikuussa kokeiltiin sitä meidänkin keittiössä. Käytin kokeiluun kassleria hitaasti uunissa kypsytellen, ja hyvää siitä tuli, mutta ei se ollut vetopossua nähnytkään. Uusintakokeilu jäi vähän unohduksiin, kunnes vähän aikaa sitten huomasin, että karppaus.infosta oli linkitetty Kärähtäneisiin. Uteliaana kävin heti urkkimassa, mistä on kyse, mutta valitettavasti en löytänyt linkkiä (toivottavasti en ollut varoittava esimerkki ;). Joka tapauksessa, törmäsin samalla reissulla tähän pulled pork -reseptiin, jossa possu ensin keitettiin ja vasta sen jälkeen pantiin uuniin, ja siitä jäi mieliteko uuteen kokeiluun. ...

Heti alkuun on sanottava, että jos reseptiikkaa etsii, tämä on väärä kirjoitus - kuten otsikko sanoo, tämä on ihan vaan fiilistelyä grillikauden avaamisen kunniaksi :) Vaikka grillikamat odottivat valmiina jääkaapissa, räntäsateisen lauantain jälkeen oli vaikea uskoa sunnuntaiaamuna, että aurinko oikeasti paistoi. Mutta niin se vaan teki, ja pääsimme avaamaan grillikauden, parhaan vuodenajoista! Olimme isännän kanssa pohtineet syksystä asti, millaisen grillin hankkisimme, kunnes pari viikkoa sitten kaiken tuon harkinnan jälkeen ostimme - tittididii - pallon. Mietimme ensin ulkokeittiötyyppistä kaasugrilliä, mutta hiilillä grillaamisessa on vaan oma fiiliksensä. Ja kevään hankintalistan näyttäessä kovin pitkältä, pallo oli juuri sopiva valinta myös taloudellisesti - jos se tuntuu jatkossa kotikokkailuun liian rajalliselta, saa kaasugrillejä marketeista varmaan tulevaisuudessakin. ...

Kaukaa viisaasti (jei, kerrankin!) pyysin isäntää tuomaan kaupasta jotain oluen päälle sopivaa nopeaa syötävää eilisillaksi, koska tiesin poikkeavani töiden jälkeen kollegan synttäriolusilla, ja kotiin päästessä olisi aivan kirkuva nälkä. Isäntä nappasi marketista ainekset nachos supreme -tyyppiseen (sanon “tyyppisen”, koska en ole perehtynyt siihen mitä kyseiseen ruokalajiin oikeasti kuuluisi) annokseen, jauhelihaa, jalapenoja, cheddaria, avokadoja ja ranskankermaa. Niistä syntyivät maukkaat ja yllättävän täyttävät perjantainachot, joiden kylkeen tein avokadoista tällä kertaa salaatin guacamolen sijaan; reseptin laitan erikseen toisen kerran jakoon. Jalapenot unohtuivat nälän keskellä lopullisesta annoksesta, mutta laitan ne kuitenkin ohjeeseen, jos ensi kerralla muistaisin paremmin. ...

Kolesterolivaroitus! Näihin pieniin suupaloihin kätkeytyy keltuaista, majoneesia ja mätitahnaa, joten en suosittele syömään niitä veriarvojen mittausta edeltävänä päivänä. Täytettyjä munia tehtiin seisojan 1-vuotissyntymäpäiville, kun halusin salaatin ja savukalan kylkeen jotain muutakin pientä palaa, jonka tuli myös olla gluteenitonta. Munat olivat sikäli helppoa tehtävää, että ne eivät oikeastaan voineet mennä pieleen, ja pienellä näpertämisellä sai aikaan melko näyttävän lopputuloksen. Ja kohtahan on pääsiäinen, joten munat ovat juuri nyt sesongissa! ;) ...

Perjantain paras hetki oli, kun työkaveri ilmestyi huoneeni ovelle kyselemään kaljaseuraa. Koko viikko oli ollut kaoottisen kiireinen, ja tuoppi tuli todella tarpeeseen. Olut ei ole pitkään aikaan maistunut niin hyvälle! Kotimatkalla kaupan kautta poiketessani totesin, etten jaksa alkaa kummemmin kokkailemaan vaan nappasin mukaan valmiita tarpeita jonkin sortin antipastopöydäksi; leipää, parmankinkkua, salamia, piri-piri täytteisiä oliiveja (mulla on ehkä tavattoman huono maku, mutta kyseisen sarjan peltipurkissa myytävät halpisoliivit ovat suosikkejani), vuohenjuustopötkylän, aurinkokuivattuja tomaatteja ja artisokkia. ...

Aina välillä meillä toimii ruokatehdas ajatuksella “jotain helppoa evästä koko viikoksi”. Silloin tehdään valtava kasa jotain tiettyä ruokalajia, jota sitten jaetaan pakasterasioihin melkein koko viikon edestä. Beef jerkyä eli naudan kuivalihaa on alun perin tullut kokeilluksi joku tämmöinen juttu mielessä, ajatuksena saada siitä jatkuvasti saatavilla olevaa, hetivalmista välipalaa järsittäväksi. Nyt sitä tuli tehtyä ihan muuten vaan, kun pakkasessa oli puolen kilon pala aiemmin tarjouksesta ostettua, ei-niin-kovin-laadukasta naudan ulkofilettä. Olin kirjakaupassa keittokirjoja selaillessa (juu, ihan ostoaikeissa tietysti ;) törmännyt thai-salaattireseptiin, johon käytettiin naudan kuivalihaa ja suunnittelin vähän käyttäväni jerkyä johonkin sentyyppiseen, mutta toisin kävi, jerky hävisi sellaisenaan ahneen emännän ja isännän vatsoja täyttämään. Seisojallekin olisi maistunut :) ...