Salaatit

Lämpimien kevätkesäpäivien jälkeen saapunut kylmä rintama tuntuu harmistuttaneen monia. En kuitenkaan lähtisi panikoimaan, vastahan kesä alkoi ja kyllä niitä lämpimiä säitä ehtii vielä mahtua tuleviinkin kuukausiin. Optimismin hengessä ja uusia, lämpimiä grillauskelejä (vaikka ei kai huonoja grillauskelejä olekaan?) odotellessa jaankin tämän herkullisen bataattisalaatin reseptin. Salaatti sopii sellaisenaan sekä pääruoaksi että laajemman grillikattauksen lisukkeeksi ja tuulettaa erilaisuudessaan hieman perinteisiä perunasalaatteja. Jutun juju on yksinkertainen: salaatin pääraaka-aineet grillataan ja sekoitetaan raikkautta tuovien tuoreiden vihannesten, yrttien ja raikkaan kastikkeen kanssa. Kun kyseessä on salaatti, en ole ihan kamalan tarkka siitä, mitä mukaan laitan, vaan sovellan sisältöä tilanteen mukaan; nyt grillasin sekaan munakoisoa, joka ei ollut salaatissa yhtään pahaa muttei myöskään erityisemmin loistanut, niinpä jätin sen reseptistä pois. Muitakin muutoksia tähän voisi hyvin tehdä keittiönkaappien kulloistakin sisältöä hyödyntäen, vaikka samaan aikaan täytyykin sanoa, että juuri nämä makean bataatin, suolaisen makkaran ja fetan sekä raikkaiden yrttien yhdistelmät toimivat tosi hyvin. Salaatti maistuu myös seuraavana päivänä, mutta ota se jääkaapista huoneenlämpöön jo 15-30 minuuttia ennen tarjoilua, jotta maut pääsevät parhaimmilleen. ...

Oletko koskaan maistanut vihreää tankoparsaa raakana? Siinä on raikas, hieman tulevan kesän herneistä muistuttava maku ja rapsahtava suutuntuma. Me kaikki - minä mukaanlukien - tykkäämme höyryttää, paistaa ja grillata parsojamme, mutta nyt halusin testata, miten parsa taipuisi salaattiin ilman kypsennystä. Perinteisen sitruunan sijaan parsasalaatti saa makua makeammasta appelsiinista ja ihania, suolaisia sattumia ilmakuivatusta kinkusta. Saksanpähkinät ja parsojen nuput tuovat napakkaa purutuntumaa. Helppo juttu joka on riittävän hieno vaikka kevään juhlapöytiin! ...

Jos tahnat ovat keittiöni toinen kevään merkki, palkokasvipitoiset salaatit ovat se toinen. Kikhernesalaattia olen varioinut pöytäämme monesti tänäkin vuonna - joka kerta siihen tulee sitruunaa, valkosipulia ja oliiviöljyä, mutta muut ainekset vaihtelevat sen mukaan, mitä kaapissa milloinkin sattuu olemaan. Mitä kaapissa milloinkin sattuu olemaan. Siinäpä syy, miksi rakastan salaattien valmistusta, ne ovat yleensä tuoretta, nopeaa ja ruokaisaa arkisyötävää sekä erinomaista hävikintorjuntaa. Salaatin maustoi tällä kertaa rapeaksi paahdettu chorizo, joka tuo mukaan pientä happamuutta ja mausteisuutta. Rouskuvaa raikkautta ja pientä makean häivähdystä antavat puolestaan retiisit ja omena. Yrteistä mukaan valitsin minttua sekä ehkä hieman yllättäen tilliä, joka kuitenkin toimii kokonaisuudessa ihan älyttömän hyvin. Löyhänä inspiraationa tähän toimi Ottolenghin kikhernesalaatti, jota jo alkujaan tein aika tavalla muokattuna. Tämä versio muistuttaa alkuperäisestä enää korkeintaan hiukan kastikkeensa kautta - tuskin herra enää omakseen tuntisi. ...

Perjantai-iltana tyhjensin lapsen päiväkotikassin, täytin sen vaihtovaatekerralla ja hammasharjalla (hiusharjan unohdin) ja otin myöhäisillan lennon Helsinkiin, suuntana What’s Cooking Helsinki -ruokakarnevaali. Ensimmäistä kertaa järjestetyssä tapahtumassa ruokabloggaajat pääsivät tapaamaan toisiaan, oppimaan uutta ja kokkaamaan estradille yleisön eteen. Heti kärkeen suuri kiitos tapahtuman järjestäjille ja kanssaosallistujille, homma toimi hienosti ja oli ilo päästä mukaan! Minua oli arpaonni suosinut näytöskeittiöpaikalla yhdessä Mama Gastron kanssa. Sydänmerkin sponssaamaan, maustamisaiheiseen keittiöön valmistimme teemaan sopivia salaatteja. Jujuna oli, että kolmen salaattimme salaattipohjissa käytettiin lähes samoja raaka-aineita, mutta erilaisilla maustamistavoilla ja valmistusmetodeilla niistä syntyi toisistaan paljonkin poikkeavia makuelämyksiä. Kasvispainotteiset salaatit olivat myös terveellisiä - kapinoimme lähinnä mausteena käytettyjen chorizon ja parmesanin verran, mutta niitä kului annoksiin vain pieni määrä ja chorizostakin oli isoimmat rasvat paahdettu pois. Kokemuksena näytöskeittiö oli superhauska: kokkaus vieraassa keittiössä aikarajoitteineen tuntui hieman kaoottiselta ja kolmen eri kokonaisuuden valmistaminen kunnianhimoiselta, mutta saimme kaiken tehtyä ja ainakin itse olin tosi tyytyväinen makuihin, jotka lautasille päätyivät. Sen sanottuani, en voi kuin ihailla sitä seesteistä toimintatapaa, jolla moni muu bloggaaja hoiti näytöskeittiönsä. Toiset ne osaavat jopa puhua muuta kuin sekavia! ...

Pastasalaatit ovat pettämättömiä arkiruokia. Nopeita valmistaa, hyväksyvät raaka-aineikseen melkein mitä tahansa ja odottavat kiltisti jääkaapissa, jos haluan valmistaa ruuan jo etukäteen tai jos jotain jää yli. Tämänkertaisesta vedoksesta tuli jopa niin hyvää, että kirjoitin ainekset ylös. Yleensä käytän pastasalaatin tyylisiin ruokiin lähinnä jämiä, mutta nyt sinne hupeni myös pala laadukasta kylmäsavulohta. Ei ehkä ensimmäinen valintani arkiruuan raaka-aineeksi (ainakaan, kun merkittävä osa kalasta hupenee lapsen suuhun jo valmistusvaiheessa), mutta voi miten hyvää! ...

Jos grilli on jäänyt laittamatta talviteloille, tässä on erinomainen syy käyttää sitä vielä yhden kerran. Tai vaikka avata grillikausi uudestaan tai hyvissä ajoin ensi kesää ajatellen. Minä sain eilen vihdoin aikaiseksi puunata kesän jäljiltä isoimmat kökkäreet kaasugrillin rasvapelliltä ja kokeilla jo pari vuotta to-do -listalla ollutta sinisimpukoiden grillausta. Idean sain alkujaan Fergus Hendersonin kirjasta The Whole Beast: Nose to Tail Eating, jonka resepteistä jostain syystä on mieleen jäänyt juuri tämä simpukkaohje, vaikka kirjassa enemmän käsitelläänkin niitä edullisia ja ainakin takavuosina vähemmän käytettyjä ruhonosia. Valitettavasti kirjani majailee edelleen jossain muuttolaatikoiden uumenissa, joten tarkan reseptin puutteessa jouduin tyytymään samantapaista ideaa noudattavaan salaattiin. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä grillatut sinisimpukat, tuoreet yrtit ja hapan vinaigrette ovat niin hyvä yhdistelmä, että sitä on vaikea mennä pilaamaan. ...

Viime viikonloppuna tehtyihin hampurilaisiin halusin vaihteeksi jotain muuta kuin coleslawia, joten päätin käyttää pois jääkaapissa kummittelevat punajuuret. Niistä syntyi majoneesipohjainen salaatti, joka sopi mukavasti hamppareiden kurpitsansiemensämpylöihin ja muutenkin syksyiseen makumaailmaan. Majoneesipohjaisesta punajuurisalaatista saattaa tulla ensimmäisenä mieleeni kylmätiskin einessalaatit, mutta pelko pois, kotitekoinen salaatti on maultaan raikas ja koostumukseltaan hieman rouskuva. Sotkua kammoksuville ei salaatti kuitenkaan ole, ainakaan sämpylän välissä. Punajuuria ei nyt marinoida etikassa, mutta mielestäni ne kaipaavat yleensä jotain hieman suolaista ja hapanta makuparia. Niinpä niiden seuralaisiksi laitetaan tässä maustekurkkuja sekä kapriksia, jotka tuovat salaattiin maun lisäksi myös tekstuuria. ...

Sekoitellessani hirvi-phon lisukkeita tulin ajatelleeksi, että yrtti-ituseoksesta saisi myös aivan ihanan salaattipohjan jollekin kevyenraikkaalle, aasialaishenkiselle viritykselle. Sellaiselle, jossa yrtit eivät olisikaan “vain” mausteena vaan esittäisivät salaatin pääosaa. Tuumasta toimeen, ja syntyi tämä lihaisuudestaan huolimatta kevyt mutta makuja pursuava kanasalaatti. Kaupasta olivat mung-pavunidut loppuneet, mutta sinimailasen idut (eli alfalfa-idut?) sopivat salaattiin myös, vaikkeivät antaneetkaan yhtä rouskuvaa suutuntumaa kuin tukevammat serkkunsa. Olin ilmeisesti hieman huonona päivänä liikkeellä, koska myös etsimäni kokonaiset broilerit olivat kaupasta lopussa, mutta korvasin ne maustamattomilla koipireisillä, jotka luullisena palana sopivat yhtä hyvin keiteltäviksi. ...

Johtuen erilaisista päivärytmeistämme, olemme arkipäivisin hieman huonoja istumaan koko perheen kesken ruokapöytään nauttimaan yhteisistä aterioista. Isännän kanssa syömmekin oman illallisemme yleensä vasta sitten, kun lapset ovat nukkumassa, eikä silloin enää kateta pöytää kauniisti tai oikeastaan edes seurustella, vaan maataan puolikoomaisena sohvalla ja korkeintaan valitaan netin suoratoistopalveluista joku tv-sarja, jota seurata jakson verran ennen nukkumaanmenoa. Viikonloppuisin on kuitenkin kiva kerääntyä saman pöydän ääreen ja nauttia seurustelusta hyvän ruuan äärellä. Se on minusta myös ruuan arvostamista ja tapa, jonka haluan opettaa lapsilleni. Ilahduinkin isännän hiljattain esittämästä toiveesta, että voisimme tehdä sunnuntailounaasta ihan konseptin, että sunnuntaisin syötäisiin aina porukalla, ilman kiireitä. ...

Nuhanenät auki! Nyt, kun kaikenlaista isompaa ja pienempää pöpöä tuntuu olevan liikkeellä joka puolella, on voimakas piparjuurisalaatti ihan mahtavaa. Piparjuuri on muutenkin suosikkimakujani ja sen kanssa sorrun helposti liioitteluun, wasabiakin on sushin päällä tarpeeksi vasta, kun itkettää. Tämän salaatin ajatus lähti jo muutama viikko sitten, kun maistoin ensimmäistä kertaa kylmäsavusilakkafileitä (ihan sairaan hyvää muuten) ja mietin niille jotain kivaa lisuketta silloisista jääkaapin antimista, joihin kuului mm. kurkkua, piparjuurta ja creme fraichea. Suunnittelin pikkelöiväni kurkun kevyesti ja sekoittavani sen piparjuuriraasteen ja creme fraichen kanssa, mutta salaatti jäikin sitten toteuttamatta. Ehkä onneksi, koska myöhemmin huomasin Suolaa & hunajaa -blogissa tehdyn ihanan kuuloista, jugurttipohjaista kurkku-piparjuurisalaattia, mistä sainkin päähäni käyttää raikkaampaa jugurttia creme fraichen sijaan. ...