Sesongit

En tiedä, onko se sana. Ei kai. Tai sitten on, joku muukin on sitä varmasti käyttänyt. Ihastuttava yhden astian munakoisovuoka sai joka tapauksessa kutsumanimekseen moussagne, moussakan ja lasagnen välimuoto. Yleensä ruoat, joiden lopputuloksesta ei ole kovin selkeää kuvaa, eivät ole vahvuusalueellani, mutta tällä kertaa kuva rakentui valmistamisen mukana ja inspiraatio täydentyi toisella. Ei kai moussakan ja lasagnen yhdistelmä voi olla kuin hyvää? Prosessista syntyi tuhtia, turvallista, lämmittävää ja helppoa ruokaa vilpoisiin talvi-iltoihin, eikä tiskiäkään päässyt syntymään liiaksi, koska ruoka meni uuniin samassa pannussa, kuin missä jauhelihakastike tehtiin. Käytin ruokaan hirven jauhelihaa, mutta naudan sopisi yhtä hyvin, tai vegeversiona vaikkapa härkis. ...

Pikkujoulukausi alkaa olla loppusuoralla, mutta vielä ehtii antamaan yhden drinkkivinkin: kokeile glögisangriaa! Hehkuvanpunaisessa juomassa maistuu joulu ja samalla se on raikas vaihtoehto perinteiselle kuumalle glögille, jonka itse koen juhlissa vähän turhankin lämmittäväksi. Sangrian etu on myös, ettei sitä tarvitse sekoitella erikseen jokaiselle juhlijalle, annostelu boolimaljasta lasiin riittää. Toimii erinomaisesti myös buffapöydässä itsepalveluperiaatteella. Ohjeen annoksesta tulee reilun litran sangria, mutta määrät ovat helposti monistettavissa isommallekin porukalle. Sokerin määrää kannattaa maistella omaan suuhun sopivaksi, koska mehujen ja glögitiivisteiden makeudet vaihtelevat. ...

Mitä lähemmäs pääsiäistä edetään, sitä enemmän mieleni vaeltaa itäisen Välimeren ja Lähi-idän makujen pariin. Juustokumina, kaneli, sumakki, tahini, yrtit ja muut vaan sopivat niin täydellisesti kevääseen. Samaiset maut saattelevat kestosuosikki perunasalaatinkin ihan uuteen uskoon. Älä harhaudu kuvittelemaan, että perunasta saa vain tylsää ja tunkkaista ruokaa - runsain yrtein höystetty, rapean rouskuva salaatti pursuaa raikkautta ja makua. Kikherneet tuovat muutenkin täyttävään salaattiin niin paljon ruokaisuutta, että se menee hyvin ihan sellaisenaan lounaaksi tai päivälliseksi. Salaatin ainut miinus on, että ihan käden käänteessä se ei valmistu pilkkomisineen ja keittämisineen, mutta toisaalta, kylmänä syötävänä sen voi valmistaa etukäteen, maut vain paranevat yön yli levätessään. Salaatinkastikkeen makumaailman olen lainannut Ottolenghin kikhernesalaatista, ei liene yllätys, että se maistuu hyvältä perunasalaatissakin. Ihan täydellistä myös pääsiäisen juhlapöydässä! ...

Yksi tykkää pääsiäisen lampaanviulusta roseena, toinen ylikypsänä, kolmas valitsee viulun sijaan kareen ja neljäs ei ota lammasta ollenkaan. Pääsiäisen ruokaperinteitä ei ole onneksi hakattu kiveen, vaan jokaisessa keittiössä on mahdollisuus kokeilla ja nauttia erilaisista vaihtoehdoista. Meillä kuitenkin yleisimmin pöytään päätyy viulu, muunmuassa siksi, että siitä riittää hyvin isommallekin porukalle. Tänä vuonna keulin ja ostin kokonaisen karitsanruhon, johon luonnollisesti kuuluu kaksi viuluakin kokattavaksi. Jäljelle jää kysymys: roseena vai ylikypsänä? En ole varsinaisesti tiukka kummankaan koulukunnan edustaja, joinain vuosina roseempi liha kastikkeenaan esimerkiksi raikasta salsa verdeä, on ollut juuri täydellinen, joskus taas on mukava paistaa liha ylikypsäksi ja riipiä sitä vaikka pitaleipien väliin. Tänä vuonna mieli taittui enemmän jälkimmäiseen, joten ylikypsällä mennään. Ja ihan huolella ylikypsällä, koska tämä viulu saa pötköttää uunissa yön yli. ...

Joltiseenkin kaikki ruoka on parhaimmillaan hyvässä seurassa nautittuna, mutta tämä koukuttava ruusukaalicaesar voi aiheuttaa riidan, jos sitä joutuu jakamaan. Ruusukaalia ei vaan voi syödä liikaa! Niin kauan, kun kotimaista tavaraa on saatavilla, kiikutan kotiin rasiallisen vähintään kerran viikossa, alkukaudesta useamman. Ruusukaalicaesar on uusi tulokas keittiössäni, mutta se on tullut jäädäkseen. Inspiraatio tuli toisesta ruusukaali-ihanuudesta, nimittäin Kokit ja Potit -blogin Hannelen ruusukaaliburgereista, joiden resepti löytyy Hannelen hienosta Suupaloja -kirjasta. Suurkuluttajat huomio, samasta paikasta löytyy myös ohje ruusukaalikimchille, jota minäkin aikanaan testasin. Sekin on omiaan koukuttamaan, testi on poikinut useita jatkokierroksia. ...

Sain hiljattain käteeni Lantliv Mat & Vin -lehden edellissyksyisen numeron (7/2016), jonka olin alkujaan ostanut matkalukemiseksi mutta joka oli unohtunut matkasta ja jäänyt sen vuoksi lukematta. Sopivasti lehti palautui minulle melkein vuotta myöhemmin syksyn kynnyksellä, ja reseptit olivat heti ajankohtaisia. Omenaisen kanapadan korvamerkkasin myöhemmin muuten vaan tehtäväksi, mutta alkuun pataruoka toimi inspiraationa tälle teerestä valmistetulle uuniruoalle. Teerenkin kanssa kävi onni, sillä emme - tai ainakaan minä en ollut - juurikaan asettanut saalisodotuksia kainalosauvoilla pusikossa hyppineelle miehelle, mutta toisin kuitenkin kävi ja olosuhteita uhmaten pari lintua saatiin reppuun ja keittiöön saakka. ...

Hieman hämmentyneenä selasin vanhoja päivityksiä jokin aika sitten etsiessäni ohjetta gochujang-tahnalla maustetulle kaalisalaatille, joka on ollut parin viime kesän suosikkejani. Enkö ihan oikeasti ole ottanut reseptiä talteen? Korjattakoon vahinko välittömästi, sillä salaatti on hurjan helppo ja herkullinen. Se sopii lisukkeeksi melkein mille tahansa grilliruoalle, mutta on ehkä parhaimmillaan hieman rasvaisemman lihan, esimerkiksi possun kasslerin tai kanansiipien kanssa. Allekirjoittanut on syönyt sitä hyvällä ruokahalulla myös uusien perunoiden ja sillin kera. En ole tahnan suhteen kovin kekseliäs vaan toistan lähes samaa gochujang-riisiviinietikka-kalakastike-hunaja-valkosipuli-inkivääri -komboa hieman eri mittasuhteissa hyvinkin erilaisissa konteksteissa, mutta voi pojat, se toimii aina. ...

Talvisin syödään appelsiineja, ja miksei syötäisikin. Ne ovat sesongissa, herkullisia ja edullisia. Minulle käy välillä kuitenkin niin, että ostan niitä muutaman kaupasta aina tavan vuoksi, jolloin ennen pitkää päädyn tilanteeseen, jossa keltaiset pallerot ovat valloittaneet sekä koko jääkaapin että hiljalleen myös keittiön työtasot. Pakkohan niistä on jotenkin päästä eroon. Appelsiini on onneksi helppo käytettävä muuallakin kuin sellaisenaan tai hedelmäsalaatissa. En erityisesti fanita kaali- tai porkkana-appelsiiniraasteita, mutta esimerkiksi fenkolin kanssa olen blogiinkin tehnyt useampaakin erilaista salaattiversiota. Lisäksi appelsiinia tulee tungettua paljon esimerkiksi erilaisiin marinadeihin ja kalaruokiin sitruunan tilalle. Ja jos mikään muu ei auta, voi aina tehdä iki-ihanaa appelsiiniriisiä. ...

Leipomispuuhat kuuluvat jouluun, mutta en mielelläni toteuta niitä enää aivan h-hetkellä. Tämä joululimppu oli kuitenkin niin herkullinen ja helppo tehdä, että sille voi hyvin uhrata hetken vaikkapa välipäivinä. Leipää ei ole makeutettu sokerilla tai siirapilla, vaan se saa makeutta kuivatuista hedelmistä ja hunajasta ja suutuntumaa pähkinöistä. Chili tuo limppuihin pientä lisäsäväystä. Höyrypelti leivän alla paiston aikana takaa rapean kuoren. Resepti on tuoreimmasta Glorian Ruoka & Viinistä (8/2016). Jouni Toivasen reseptit ovat mielestäni olleet yleensä toimivia, eikä tämäkään ohje tuottanut pettymystä. Joululimppu on pitkään ollut listallani asioita, jotka olen kuvitellut hankalaksi, mutta kokeiltuani tätä voin todeta huolehtineeni turhaan. ...

Sitruunaiset keitot vievät ajatukset väistämättä Kreikan lämpöön. Klassinen kreikkalainen kanakeitto avgolemono ei kenties ole se annos, jonka valitset kuumana päivänä rannalla lekottelun jälkeen, mutta viileänä talvi-iltana se maistuu taatusti. Kreikassa keittoa syödään useina juhlapäivinä, myös jouluna. Nimi avgolemono viittaa kananmuna-sitruunakastikkeeseen, jota käytetään keiton suurustamiseen. Nyt avgolemono esiintyy monen muun maailmalta lainatun jouluherkun kanssa ebookersin jouluruokamestari -pelissä, jossa tehdään jouluista makumatkaa ympäri maailman. Voittoisa pelaaja saa 1000 euroa matkakassaansa ilahduttamaan. Suosittelen tutustumaan kanssabloggaajien herkullisiin resepteihin ja joulutarinoihin maailmalta, ainakin itse löysin pelin resepteistä niin hyväksi havaittuja klassikoita kuin aivan uusiakin tuttavuuksia. ...