Vielä ehtii leipomaan joulupiparit!

joulukuu 21, 2013

Viime viikonloppuna tein elämäni ensimmäiset joulupiparit ihan itse. Toki olen kantakodissa lapsena tehnyt piparkakkuja mutta aikuisiällä olen tyytyväisenä ostanut piparini marketista. Tänä vuonna, kun omaa jälkikasvua putkahti maailmaan, päätin aloittaa joulupipariharjoitukset – kenties olen harjaantunut piparkakkujen leipoja siihen mennessä, kun ihmispoikanen menee kouluun 😉

Ensimmäisen harjoituskierroksen jälkeen olen muuten sitä mieltä, että tietynmerkkiset kaupan piparit ovat edelleen omatekoisia parempia, mutta hyviä tuli näistäkin. Piparkakkujen tekemisessä pääasia on minusta kuitenkin se tekeminen, pipareita on hauska leipoa myös porukalla ja jo parivuotias voi heilua mukana lääräämässä taikinalla. Taikinan syöminen on myös kivaa!

Allaolevasta ohjeesta riitti materiaalia kahteen, yksinkertaiseen piparkakkutaloon ja laskujeni mukaan viiteen tai kuuteen pellilliseen pípareita. Lisäksi allekirjoittanut söi runsaasti taikinaa ihan sellaisenaan. Muutaman käytännön asian opin kantapään kautta matkan varrella, laitan ne tähän muillekin leivonta/piparinoviiseille:

  • Suurin piparkakkujen leipomista aiemmin estänyt tekijä on minulle ollut päähän iskostunut ajatus, että taikina olisi kamalan vaivalloinen tehdä. Se luulo osoittautui turhaksi, taikina oli erittäin helppo jopa minulle. 
  • Jääkaappijähmeä taikina halkeilee helposti kaulitessa, joten se saa hieman lämmetä ja notkistua. Toisaalta tässä vallitsee kuitenkin kauhun tasapaino; liian lämmin taikina muuttuu niin notkeaksi, että pipareita on vaikea käsitellä niiden venyessä muodottomaksi pellille nostettaessa. Kannattaa siis säilyttää pääosa taikinasta jääkaapissa läpi leipomisen, aloittaa kauliminen hiukan liian viileällä taikinalla ja käsitellä sitten yksittäiset pellilliset melko nopeasti.
  • On totta, että piparkakut palavat herkästi, mutta älä silti turhaan ujostele paistamisen kanssa. Uunista riippuen paistoaika voi hieman vaihdella, joten kannattaa kyttäillä uuninluukulla tilannetta ensimmäisen pellillisen kanssa. Itse paistoin ensimmäiset pellilliset vähän liiankin varovaisesti, jolloin piparkakkujen maku ei tullut esiin ihan parhaalla tavalla ja koostumus jäi turhan pehmeäksi. Vasta kun unohdin yhden pellillisen uuniin hetkeksi, sain aikaan kunnollisen piparkakun punertavan värin, maun ja rapean tekstuurin (eivätkä piparit silti olleet tippaakaan palaneita).
Todettakoon vielä lopuksi, etten tiedä, kuka ohjeen Liimatainen on, mutta kiitokset hänelle (ja äidille, jonka arkistosta ohje löytyi) reseptistä!
Liimataisen piparkakut

Piparkakkutaikina
425g voita
425g sokeria
1 kg vehnäjauhoja
2 dl kermaa
4 tl ruokasoodaa
2 dl tummaa siirappia
2 tl jauhettua kanelia
2 tl jauhettua maustepippuria
1 tl jauhettua neilikkaa
1 tl jauhettua inkivääriä
1. Ota voi huoneenlämpöön pehmenemään hieman. Kiehauta siirappi mausteiden kanssa, ja jäähdytä seos noin huoneenläämpöiseksi. Vatkaa pehmennyt voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää seokseen siirappi sekä kerma. Sekoita jauhot ja sooda keskenään ja lisää ne voiseokseen vähän kerrallaan sekoitellen. Anna taikinan vetäytyä jääkaapissa seuraavaan päivään.
2. Säilytä taikinaa jääkaapissa leipomisen ajan ja ota kaulittavaksi aina pieni määrä kerrallaan. Kaulitse taikinasta ohuita levyjä ja tee levyihin muoteilla (tai ilman, freestyle-pipareitakin voisi tehdä 🙂 haluamiasi piparkakkukuvioita. Nosta piparkakut varovasti pellille leivinpaperin päälle ja paista 180-asteisessa uunissa 6-8 minuuttia. Uunista tullessa anna pipareiden jäähtyä hetki pellillä.

No Comments

Leave a Reply