Reseptit

Siskonmakkarakeitto aasialaisittain

lokakuu 8, 2016
siskonmakkara_nuudelikeitto

En varmastikaan ihan ensimmäistä kertaa kerro, että aasialaiset maut ovat pikaisina arkiruokina suosikkejani. Vuosien varrella olen tähän kategoriaan meneviä ruokia kirjannut blogiinkin lähes pilvin pimein. Nyt testasin, taipuuko perinteinen siskonmakkara aasialaisvaikutteiseen ruokaan ja kokeilin sitä aina luotettavaan nuudelikeittoon. On tavallinenkin siskonmakkarakeitto hyvää, mutta tämä on ehkä vielä hiukan enemmän omaan makuuni.

Soppa oli lämmittävä tuttavuus. Limellä ja kalakastikkeella maustettu liemi ei peittänyt siskonmakkaran ominaismakua, mutta toisaalta maku ei mitenkään sotinut kokonaisuuden kanssa. Keveyttä keittoon toivat lehti- ja kiinankaali. Ohjeen määristä riittäisi luultavimmin neljälle aikuiselle, nyt minä ja kolme lasta söimme setistä kaikki kahdesti. Jos tekisin keiton aikuisille, lisäisin tulisuutta reilusti tuoreen chilin muodossa, nyt tyydyin töräyttämään omalle lautaselleni kukkokastiketta.

Siskonmakkara-nuudelikeitto

1 iso sipuli
pari reilua kourallista lehtikaalia
1/2 pienehköstä kiinankaalista
peukalonpään kokoinen pala inkivääriä
2 valkosipulinkynttä
2 kaffirlimetin lehteä
kourallinen korianteria
(1-2 tuoretta, punaista chiliä)
1 rkl rypsiöljyä
8-10 dl vähäsuolaista lihalientä
4 rkl kalakastiketta + lisää maun mukaan lautaselle
400 g siskonmakkaroita
2 annoslevyä pikanuudeleita (mieluiten riisivermiselliä)
1 limetin mehu
srirachaa

  1. Kuori ja hienonna sipuli. Poista lehtikaalista suurimmat lehtiruodit ja suikaloi lehtikaali ja kiinankaali. Kuori ja hienonna inkivääri sekä valkosipulinkynsi. Silppua chili, kaffirlimetin lehdet ja korianteri.
  2. Kuullota sipulia hetki öljytilkassa paksupohjaisessa kattilassa keskilämmöllä, lisää sitten lehtikaali, inkivääri ja valkosipuli ja kääntele sekaisin. Anna pehmetä hieman. Kaada mukaan liemi ja kiehauta.
  3. Lisää kalakastike, chili ja kaffirlimetin lehdet. Pulpsauta mukaan siskonmakkarat ja tuo uudestaan kiehuvaksi. Lisää kiinankaali ja nuudelit ja napsauta lämpö pois. Anna nuudelien ja siskonmakkaroiden kypsyä parin minuutin ajan.
  4. Annostele keitto lautasille. Mausta annokset vielä kalakastikkeella, limettimehulla, silputulla korianterilla ja srirachalla (mausteet voi myös nostaa pöytään tarjolle ja ruokailijat voivat tehdä maustamisen itse, oman maun mukaan).
2 Comments
Reseptit

Ruuhkavuosipaniikkia ja punajuurilaatikkoa

lokakuu 1, 2016
punajuurilaatikko

Ihan pian koittaa se hetki, kun kaikki lapsemme siirtyvät kotihoidosta päivähoidon hellään huomaan ja me vanhemmat yritämme keksiä, miten selvitä uudenlaisesta arjesta. Tuntuu samaan aikaan hyvältä, haikealta ja kaoottiselta, vaikka olen jo saanut porrastaa shokkia aloittamalla uudessa työpaikassa jokunen kuukausi sitten. Nyt ovat kuitenkin miehenkin isyysvapaapäivät luetut, joten sieltä ne ruuhkavuodet tulevat ihan oikeasti, täysillä päin.

Ajatukset heittelevät laidasta laitaan; kuka tästedes hoitaa yöherätykset? Kuoppaammeko haaveet harrastuksista? Kuka ehtii tehdä ruokaa? Entä käydä kaupassa? Kuolemmeko nälkään? Paniikki! Pientä lohtua sain kuitenkin, kun vietin pari vapaapäivää kotona lasten kanssa. Kun rutiiniin pääsi, asiat kummasti lutviutuivat ja homma olikin oikeastaan helpompaa kuin muistin. Se valoi luottamusta myös tulevaan – ne uudetkin rutiinit ihan varmasti löytyvät, joten kyllä me hengissä selvitään. Tai ainakin luulen niin.

Ihan varmuuden vuoksi kuitenkin, jos käykin niin, etten enää koskaan ehdi tekemään yhtään mitään, tein vapaillani punajuurilaatikkoa. Konseptiltaan ihanan yksinkertaista ja arkista, mutta käytännössä sen verran työlästä ja sotkuista, ettei sitä halua töiden jälkeen kiireessä, jo valmiiksi nälkäisenä, lähteä askartelemaan. Jonkun mielestä punajuurilaatikon valmistus voi olla myös hieman itsetuhoista huomioiden, että perheessä on kolme alle kolmevuotiasta lasta eivätkä koiratkaan olleet kokkauspäivänä paikalla toimittamassa siivouspartion tehtäviä. Mutta kuitenkin tein, kun kerran oli tilaisuus valmistaa jotain muuta kuin jauhelihaa ja makaroonia.

Laitoin laatikkoon mehevää possun jauhelihaa, mutta kerman kohdalla rupesi terveellisyysomatunto kolkuttamaan. Käytän kermaa ruoanlaitossa harvoin, mutta kun käytän, se on yleensä kuohukermaa. Nyt laitoin kuitenkin kaapista löytynyttä kaurakermaa, joka on mielestäni ns. kermankorvikkeista paremmasta päästä ja antaa ruokiin oman, kauraisen makunsa. Tällä kertaa kaurakerma kyllä hukkui punajuuren makuun eikä sen läsnäoloa koko ruoassa olisi varmaan huomannut, jos ei olisi tiennyt.

Minusta laatikosta tuli tosi hyvää. Sen valmistuessa uunissa ehdin jo miettiä kaikenlaisia variaatioita vuohenjuustolla tai vaikka kapriksilla, mutta maistettuani en enää kaivannut niitä – vaikka ihan varmasti hyviä olisivat nekin; yksinkertainen, juureva laatikko oli juuri sitä, mitä kaipasin viileänä syyspäivänä. Rehellisyyden vuoksi täytyy kuitenkin kertoa, että lapsista vain pienemmät kelpuuttivat ruoan. Esikoinen nosti lautaseltaan haarukallisen punajuurta, kysyi mitä se on, ja totesi vastauksen kuultuaan, ettei sitä voi syödä. Eli jos haluat salavihkaa saada lapsesi syömään punajuuria, saattaa juureksen jemmaaminen kakkuun tai Lindströmin pihveihin toimia paremmin.

Punajuurilaatikko

1 kg punajuuria
2 isohkoa sipulia
1 rkl öljyä paistamiseen
800 g porsaan jauhelihaa
2 tl valkosipulirouhetta
1/2 tl valkopippuria
muutaman tuoreen timjaminoksan lehdet
suolaa
mustapippuria
2 dl korppujauhoja (käytin pankojauhoja, tavalliset olivat loppu)
2,5 dl kermaa (käytin kaurakermaa)

  1. Kuori ja raasta punajuuret. Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota sipuleita hetki paistinpannulla öljytilkassa ja lisää sitten jauheliha. Paista kypsäksi. Mausta valkosipulilla, musta- ja valkopippureilla, suolalla sekä timjaminlehdillä.
  2. Kaada jauhelihaseos voidellun uunivuoan pohjalle. Lisää suurin osa punajuuresta ja korppujauhoista ja sekoita. Tarkista maku ja lisää mausteita tarvittaessa. Lado seoksen päälle loput raasteesta sekä vielä hieman korppujauhoja. Paista 180-asteisessa uunissa noin tunnin ajan.
6 Comments
Reseptit

Sunnuntailounas: Enchiladat

syyskuu 25, 2016
beef_enchiladas

Kyselin tuttuun tapaan mieheltäni toivomuksia viikonlopun ruokalistalle, ja jossain ruokasovelluksessa piipahdettuaan hän ehdotti enchiladoja. Mielessäni oli joltiseenkin ajatus siitä, mistä on kyse, mutta yllätys yllätys, hakutermillä ”beef enchiladas” löytyivät varmasti kaikki tortillalettujen olomuodot. Minua jäi vaivaamaan, miten enchiladat eroavat esimerkiksi burritoista, joten tein vielä hieman lisäkaivelua. Lukemissani resepteissä suurin yhteinen nimittäjä enchiladoille vaikutti kuitenkin oleva enchilada-kastike, joten siihen lähdin itsekin etsimään ohjetta. Opin, että olemassa on lukuisia erinimisiä variaatioita, jotka muokkaavat enchiladat ihan omiksi alalajeikseen, esimerkiksi tomaattikastikkeella päällystettyjä versioita kutsutaan entomatadasiksi. Lisäksi opin, että ihan perinteinen enchiladakastike ei saakaan punaista väriään tomaatista vaan ainoastaan chilistä.

Minä aloitin enchilada-urani tästä perinteisestä suunnasta. Lueskeltuani kourallisen verran reseptejä tein sekä kastikkeeni että enchiladani Gimme Some Oven -blogin ohjetta seuraillen mutta tapani mukaan vapauksia ottaen. En jotenkin kyennyt uskomaan, että pelkällä jauhelihakastikkeella ja juustolla höystetyt lätyt olisivat kovin kummoisia, mutta ilokseni sain todeta olevani väärässä. Tämä oli nyt niitä ruokalajeja, joissa kokonaisuus totisesti oli enemmän kuin osiensa summa; hieman kastiketta imaisseet ja uunissa paahtuneet tortillakääröt olivat meheviä ja maukkaita, kerrassaan mainioita lämmittäjiä nyt jo viileneviin iltoihin.

Enchiladat (neljälle)

8 keskikokoista tortillalettua
800 g naudan jauhelihaa
2 sipulia
2 tl öljyä paistamiseen
(400g tölkki käyttövalmiita papuja tai linssejä)
pari hyppysellistä suolaa
pari rouhaisua mustapippuria
3-4 dl enchiladakastiketta (ks. erillinen ohje)
150g cheddartyyppistä juustoa raastettuna
1 ruukullinen silputtua korianteria

Enchiladakastike

3 rkl rypsiöljyä
3 rkl vehnäjauhoja
4 rkl chilijauhetta (huom. ei cayennepippuria, sanoo reseptin lähde)
1 tl valkosipulijauhetta
1 tl oreganoa
1 tl juustokuminaa
1/2-1 tl suolaa
n. 4 dl kana- tai kasvislientä

  1. Aloita kastikkeesta. Kuumenna öljy paksupohjaisessa kattilassa ja lisää jauhot, sekoittele parin minuutin ajan lieden keskilämmöllä. Lisää mausteet samalla sekoittaen. Kaada sitten mukaan liemi vähän kerrallaan, samalla sekoitellen könttien välttämiseksi. Kiehauta, pienennä lämpöä ja anna keittyä kasaan hieman kuplien n. 10-15 minuuttia.
  2. Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota sipulit pannulla keskilämmöllä, lisää sitten jauheliha ja ruskista. Lisää halutessasi pavut ja hämmentele sekaisin. Lisää seokseen n. 2 dl enchiladakastiketta ja sekoita.
  3. Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Lisää jokaisen tortillaletun päälle kauhallinen jauhelihaseosta, kääräise rullalle ja pakkaa rullat tiiviisti uunivuokaan. Kaada yli jäänyt kastike rullien päälle ja ripottele pintaan juustoraastetta. Paista uunissa ilman kantta n. 20 minuuttia. Ripottele valmiiden rullien päälle korianteria.

enchiladat

0 Comments
Reseptit

Retiisi-sipulipikkelsi

syyskuu 23, 2016
retiisit

Kotimaisten retiisien sesonki alkaa olla jo hiipumassa, mutta jos saat vielä nipun käsiisi, kokeile vaihteeksi laittaa retiisit etikkaan. Meillä näin pääsi käymään hieman vahingossa, kun avomaankurkuille tarkoitettu säilöntäliemi oli jo keitetty, mutta kurkut hävinneet parempiin suihin jääkaapista. Retiisit ovat kuitenkin ihan loistavaa säilöttävää, niissä on rapsahtava purutuntuma ja ne tuovat makeanpippurisen säväyksen salaatteihin ja liharuokien rinnalle. Vaihtelu virkistää, vaikka sitten vahingossa!

Säilöntäliemen tein perinteisellä 3-2-1 mittasuhteella ja lisäsin pohjaan sitten suolaan. Näin liemestä tuli melko mieto ja makea. Retiisit säilyvät ainakin viikon-pari normaalisti tiskatuissa (eli desinfioimattomissa) purkeissa, jollet ennätä syömään niitä nopeammin.

Retiisi-sipulipikkelsi

n. 150 g retiisejä
2 sipulia
1,5 dl vettä
1 dl sokeria
0,5 dl
2 tl suolaa
0,5 tl sinapinsiemeniä
0,5 tl kokonaisia neilikoita
0,5 tl kokonaisia maustepippureita
pari tillinoksaa

  1. Putsaa ja viipaloi retiisit. Kuori ja viipaloi sipulit.
  2. Kiehauta vesi, etikka, sokeri ja suola. Sekoittele tarvittaessa, jotta sokeri liukenee. Lisää mausteet tilliä lukuunottamatta ja anna jäähtyä.
  3. Lado retiisit ja sipulit kerroksittain purkkiin. Kaada päälle jäähtynyt liemi ja lisää tillinoksat. Anna maustua vähintään yön yli.
0 Comments
Reseptit

Mehevät keikaussitruunapalat

syyskuu 3, 2016
sitruunapalat

Ihan sattumalta, jotain aivan muuta hakiessani, törmäsin tähän mehevään sitruunapalaohjeeseen. Pidän leipomuksissa eniten raikkaista, jopa happamista mauista ja suosikkitäytekakkuni on sitruunakakku, joten halusin kokeilla ohjetta, vaikken olekaan kova leipomaan. Kyseessä on eräänlainen keikausleivonnainen, jonka jujuna on kostuttaa ensin koko kakku mehevällä sitruunatahnalla, antaa sen jäähtyä ja hieman jähmettyä, ja sitten kääntää kakku tarjoiltavaksi, jolloin kakun läpi pohjalle valunut tahna muuttuukin päällikerrokseksi. Minä toteutin sitruunapalat pyöreänä kakkuna, mutta alkuperäisohjeessa se on tehty levynä mokkapalojen tapaan.

Allaolevaa ohjetta olen muokannut sen verran, että olen muuntanut mittayksiköitä meikäläisempään muotoon sekä hieman pyöristellyt tiettyjä mittoja. Lisäksi toteutin sitruunatäytteen kokonaan maissijauholla, kun vehnäjauhot loppuivat kesken leipomisen. Rakenteeltaan valmis kakku oli sangen kiinteä, mutta juuri niin raikkaan mehevä kuin toivoinkin. Ensi kerralla saattaisin kuitenkin kokeilla jättää täytteen hieman juoksevammaksi taatakseni vielä mehukkaamman lopputuloksen.

sitruunapalat_2

Keikaussitruunapalat

pohja:

115 g voita
95 g  vehnäjauhoja
2 munaa
1 sitruunan raastettu kuori
150 g hienoa sokeria
(ripaus suolaa, jos käytät suolatonta voita)

täyte:

40 g maissijauhoja
250 g sokeria
1,5 dl sitruunamehua ja hedelmälihaa
4 munaa
1. Ota voi huoneenlämpöön pehmenemään. Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen. Vuoraa kakkuvuoka tai laidallinen pelti leivinpaperilla (tai voitele).

2. Vatkaa sähkövatkaimella tasaiseksi pehmeä voi, sokeri ja jauhot. Vatkaa munat ja sitruuna keskenään toisessa kulhossa. Yhdistä kulhojen sisällöt ja vatkaa vielä tasaiseksi taikinaksi.

3. Kaada taikina vuokaan ja paista uunissa 20-25 minuuttia, kunnes pinta saa aavistuksen väriä.

4. Pohjan paistuessa valmista sitruunatäyte. Sekoita kulhossa maissijauho ja sokeri, lisää sitten sitruunamehu ja vatkaa tasaiseksi. Lisää seokseen munat samalla reippaasti vatkaten.

5. Ota pohja pois uunista ja kaada päälle sitruunatäyte. Älä säikähdä, vaikka kakku kirjaimellisesti ui täytteessä. Paista vielä 20 minuuttia, ota sitten uunista ja anna jäähtyä täysin ennen kääntämistä. Käännä kakku ympäri ja koristele tomusokerilla.

 

2 Comments
Reseptit

Punainen pesto casheweista ja aurinkokuivatuista tomaateista

elokuu 26, 2016
akt_pesto

Monipuolisten, herkullisten, terveellisten, edullisten, helppojen ja nopeiden arkiruokien etsiminen on ikuisuusprojekti. Olen varmasti ennenkin sanonut, että niin hyvää ruokaa kuin jauheliha-makaroonimössö onkin, tulen saamaan siitä elämänmittaisen kiintiön täyteen siihen mennessä, kun lapset saavuttavat kouluiän. Niinpä muita vaihtoehtoja testataan mahdollisimman paljon, vaihtelevin lopputuloksin.

Yksi viimeaikojen onnistuneimpia uusia arkiruokakokeiluja on pastaruoka, johon tein punaisen pestotyylisen kastikkeen cashewpähkinöistä ja aurinkokuivatuista tomaateista. Ruoka oli helppo ja valmistui kirjaimellisesti siinä ajassa, kun keitin spagetin. Tykötarpeet kaivelin kaapista jo valmiiksi löytyvistä, hävikkiuhan alla olevista tuotteista, joten kustannuksetkin jäivät pieniksi. Oikeastaan ainut uutena ostettu raaka-aine oli tuore basilika, jota ripsin valmiiseen annokseen väriä ja lisämakua tuomaan. Sitäkään ei siis varsinaisesti tarvinnut itse kastikkeeseen. Pari päivää myöhemmin tein toisen nopean pastan, jonka kastikkeeseen jatkoin pestonjämiä vielä tomaattimurskalla. Hyvältä maistui sekin. Voisiko arkiruoalta paljon muuta toivoa?

Punainen aurinkokuivattu tomaatti-cashewpesto

330g purkillinen aurinkokuivattuja tomaatteja öljyineen
1-1,5 dl cashewpähkinöitä
1 dl parmesanraastetta
2 valkosipulinkynttä
2 tl punaviinietikkaa
1/2 dl oliiviöljyä

Laita kaikki ainekset oliiviöljyä lukuunottamatta kannuun tai korkealaitaiseen kulhoon. Surauta sauvasekoittimella tahnaksi. Lisää oliiviöljyä vähän kerrallaan samalla surautellen, kunnes koostumus on mieleinen. Jos et tarvitse pestoa heti, anna sen vetäytyä jääkaapissa.

 

0 Comments
Reseptit

Helppo ja herkullinen kukkakaalilisuke

elokuu 21, 2016
paahdettu_kukkakaali

Kukkakaalikin on nyt sesongissa. Pidän kaikista kaaleista (uskotteko, että pari viikkoa sitten lastasin ostoskärryyni kuutta erilaista variaatiota?), mutta kukkis on ihan siellä kärkipäässä. Olen ennenkin sanonut, että parasta se on minusta yksinkertaisesti höyrytettynä ja voin kanssa syötynä, mutta tällä kertaa tämä tämä nopea ja yksinkertainen lisuke tuli tehtyä kesäiseen kalapöytään, kun mieli teki vaihteeksi jotain muuta kuin sitä höyrytettyä kestosuosikkiversiota. Saattaa myös olla, että lieden päällä koreili sellainen pino likaisia kattiloita, ettei siihen olisi mitään mahtunut höyryttämäänkään. Niin tai näin, tämä oli superhelppoa ja herkullista, ja ainakin omasta mielestäni vielä kaunistakin vielä.

Inspiraatio ruokaan tuli kaikista niistä lukuisista kukkakaalireseptipostauksista, joiden kuvia on viime viikolla vilahtanut silmieni editse. Yhtään reseptiä en kuitenkaan nyt lukenut, vaan improvisoin oman versioni vähän sen mukaan, mitä mieli teki ja mitä kaapissa oli. Valmistukseen meni muutama minuutti ja uunissa paahtamiseen noin vartti. Kukkiksen kaveriksi pellille pääsi paahtumaan manteleita ja seesaminsiemeniä, joita molempia olen tänä kesänä laittanut melkein joka toiseen ruokaan. Erittäin hyvin ne sopivat tähänkin, kokonaisuus oli paahteinen ja pähkinäinen ja täynnä makua. En olisi itse kaivannut tämän ympärille mitään vaan olisin voinut syödä kukkakaalit pääruoaksi ihan yksinään. Etukäteen meinasin erehtyä paahtamaan vain puolikkaan kukkakaalin, mutta onneksi viipaloin sen kokonaan; mitään ei nimittäin jäänyt jäljelle.

Paahdetut kukkakaaliviipaleet

1 keskikokoinen kukkakaali
n. 1 dl kokonaisia, kuorittuja manteleita
1-2 rkl vaaleita seesaminsiemeniä
pari hyppysellistä sormisuolaa
pari hyppysellistä juustokuminaa
2-3 rkl oliiviöljyä

1. Laita uuni lämpiämään 225 asteeseen. Leikkaa kukkakaali neljänneksiin ja viipaloi neljännekset noin puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi.

2. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Levitä pellille kukkakaaliviipaleet ja ripottele päälle mantelit, seesaminsiemenet, suola ja juustokumina. Lorauta mukaan oliiviöljy ja kääntele sekaisin niin, että kukkakaaliviipaleet saavat öljyä ja mausteita kauttaaltaan pintaansa.

3. Paahda 225-asteisessa uunissa n. 15 minuuttia, kunnes kukkakaalin pinta saa kauniin värin.

 

0 Comments
Reseptit

Syökää salaattia! Soijatäytteiset salaattikääröt

elokuu 12, 2016
soija-salaattirullat

Nyt se on taas, paras satokausi. Juoksen kaupassa lähes maanisena ja tuskailen, kun aika ja vatsa eivät millään anna myöten syödä kaikkea, mitä kärryihini haluaisin kerätä. Moni talvella valjulta maistuva kasvis herää henkiin aivan eri tavalla, kun siitä saa nauttia mahdollisimman tuoreena, parhaan satokauden aikana.

Edellämainittuun kategoriaan kuuluu myös perinteinen jäävuorisalaatti, jota jokainen lienee nähnyt nahistumassa lounasruokaloiden salaattilaareissa aivan riittämiin. Nyt kesällä, kun kotimaista jäävuorisalaattia on saatavilla ja se oikeasti on parhaimmillaan, kannattaa sille kuitenkin antaa tilaisuus. Hyvä jäävuorisalaattikerä on paitsi rapea, myös kevyt ja ilmava, toisin kuin saattaisi kuvitella. Jäävuorisalaatti rakastaa majoneesia ja on ehkä parhaimmillaan silputtuna majoneesilla höystetyn leivän väliin; ajatelkaapa vaikka klassista BLT:tä.

Sellaisenaan lehdet sopivat mainiosti myös erilaisten salaattiveneiden ja -rullien raaka-aineeksi. Erilaisia variaatioita löytyy pilvin pimein ja täältäkin yksi jos toinenkin, tällä kertaa käytin salaatin soijatäytteisiin kääröihin. En ole alkuunkaan mukavuusalueellani soijarouheen kanssa, mutta itseni haastamisen hengessä halusin pitkästä aikaa kokeilla sen valmistusta. Kasvikunnan proteiineja olisi kuitenkin ihan mukava käyttää; puuttumatta sen kummemmin eettisiin tai ekologisiin argumentteihin voi ruuhkavuosiaan elävä perheenäiti vähintään perustella soijarouheen tarjoilua sillä, että kuivatuotteena sen säilyvyys on jotain aivan muuta kuin vaikkapa jauhelihan. Helppoa melkein yhden pannun ruokaa!

Soijatäytteiset salaattikääröt

1 sipuli
1 nippusipuli varsineen
2 valkosipulin kynttä
1-2 varsisellerin vartta
1 porkkana
2 rkl öljyä paistamiseen
3 dl soijarouhetta
n. 5 dl kasvislientä
1 limen mehu
3 rkl soijakastiketta
2 tl siirappia
2 tl chilirouhetta
muutama rouhaisu mustapippuria
1 rkl seesamiöljyä
1 kerä jäävuorisalaattia
pieni lohko punakaalia
1 ruukullinen korianteria silputtuna
srirachaa tarjoiluun

  1. Silppua sipulit, valkosipuli ja selleri. Kuori ja raasta porkkana. Kuullota hetki öljytilkassa keskilämmöllä ja lisää sitten soijarouhe sekä kasvisliemi. Hämmennä.
  2. Lisää limemehu, soija, siirappi, chilirouhe, mustapippuri ja seesamiöljy. Sekoita, laita lämpä pienimmilleen ja anna maustua hetken.
  3. Soijarouheen maustuessa leikkaa salaatista kanta ja irrota lehdet. Silppua punakaali ja korianteri. Täytä lehdet sitten parilla lusikallisella soijarouhetta ja lisää mukaan silputtua korianteria ja punakaalia. Jokainen ruokailija voi pöydässä lisätä srirachaa makunsa mukaan ja kietaista omat salaatinlehtensä rullalle. Voit myös jättää lehdet kokonaan erikseen ja näperrellä rullat alusta loppuun vasta ruokapöydässä.
2 Comments
Reseptit

Yltiöhyvät gochujang-kanansiivet

elokuu 7, 2016
gochujang-kanansiivet

Kanansiivet maistuvat meillä naposteltavana tai iltapalana lähes milloin vain. Kelpuutan mukisematta myös tietyt teolliset variaatiot, mutta mielelläni teen siipiä itsekin. Siinä missä valmissiivet syödään yleensä salaa lasten käytyä nukkumaan, kestävät kotitekoiset hieman paremmin päivänvaloa. Nyt tein niitä viikonloppulounaaksi korealaisella gochujang-chilitahnalla maustettuna. Mukaan vihannestikkuja sekä pari dippiä, ja kasassa oli sormiruokaa koko perheelle!

Gochujangia on viime aikoina näkynyt resepteissä melkein kyllästymiseen saakka, mutta hyvin koukuttava tuo happaman ja tulisen yhdistävä tahna on. Sen ilmestyttyä suomalaistenkin markettien hyllyihin on sitä löytynyt myös minun jääkaapistani. Viikolla jäi valokuvausteknisten haasteiden vuoksi julkaisematta toinenkin resepti, jossa gochujang on oleellisessa osassa. Erityisen ihanaa tahnassa on mielestäni se, että se tarjoaa oikomismahdollisuuksia, kun vaikkapa mieliteko saada kimchiä iskee (täysin mahdollinen skenaario). Tulisuus ei ole ylenpalttinen, mutta lapsille sekoitin pikaisesti kuitenkin oman, lempeämmän marinadiversion, johon tuli mm. hunajaa ja seesamiöljyä. Yllätyksekseni kaksi kolmasosaa talouden lapsista söi kuitenkin myös mausteisempia siipiä hyvällä ruokahalulla. Se on onnistuminen, sanon minä.

Allaolevan ohjeen määristä riitti kahdelle suuriruokaiselle aikuiselle ja kolmelle pienelle lapselle, kun lisukkeena ei ollut mitään erityisen täyttävää (keitin lapsille myös riisiä, mutta sen menekki jäi selvästi siipien ja kasvistikkujen varjoon). Huomautettakoon tosin, että söimme itsemme ähkytäyteen. Dippejä voisi siiville keksiä monenlaisia, mutta tämänkertainen, hunajainen valkosipulimajoneesi toimi niin hyvin, että kirjaan senkin ohjeen mukaan. Minulla on muuten tapana käyttää majoneesiin aina koko kananmuna, jolloin rakenne on hieman löysempi, pelkkää keltuaista käyttämällä saa jähmeämpää tavaraa.

Gochujang-kanansiivet

2 rkl gochujang -tahnaa
2 rkl kalakastiketta
3 rkl riisiviinietikkaa
3 rkl hunajaa
1 rkl seesamiöljyä
peukalon kokoinen pala inkivääriä
2 valkosipulinkynttä puristettuna
1,6 kg maustamattomia kanansiipiä (minulla kaksi 800g pakkausta)

koristeluun: ruukullinen silputtua korianteria, pari silputtua kevätsipulin vartta sekä seesaminsiemeniä

  1. Sekoita isossa kulhossa keskenään gochujang, kalakastike, riisiviinietikka, hunaja ja seesamiöljy. Raasta inkivääri ja purista valkosipulinkynnet mukaan. Kaada mukaan kanansiivet ja kääntele sekaisin niin, että siivet saavat marinadia kauttaaltaan pintaansa. Anna marinoitua vähintään pari tuntia.
  2. Lämmitä uuni 225 asteeseen. Nostele siivet yhteen kerrokseen uunipellille leivinpaperin päälle. Paista noin 30-40 minuuttia, kunnes siivet ovat saaneet kauniin paistopinnan ja suurin osa pellille kertyvästä nesteestä on haihtunut.  Siivet kannattaa kääntää kerran paiston loppupuolella. Jos näyttää, että siivet tummuvat liikaa jo ennen aikojaan, kannattaa lämpöä laittaa pienemmälle, hunaja muuttuu kitkeräksi, jos se pääsee palamaan.
  3. Nosta valmiit siivet kulhoon ja koristele silputulla korianterilla ja kevätsipulin varsilla.

Hunajainen valkosipulimajoneesi

2 munaa
pari hyppysellistä suolaa
n. 2 dl rypsi- tai oliiviöljyä
2 tl valkoviinietikkaa
1 rkl hunajaa
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna

  1. Ota munat hyvissä ajoin huoneenlämpöön. Riko munat kannuun tai syvään kulhoon. Lisää suola. Vinkki: jos teet pienemmän annoksen ja käytät vain yhden munan, suuri kahvikuppi on oiva astia tarkoitukseen.
  2. Riko munien rakenne sauvasekoittimella. Valuta mukaan öljy ohuena norona vähän kerrallaan samalla sauvasekoittimella sekoittaen. Huomaat, kun rakenne muuttuu vaahtomaisesta majoneesimaiseksi, silloin öljyä on tarpeeksi.
  3. Lisää mukaan valkoviinietikka, hunaja ja hienonnettu valkosipuli ja surauta seos vielä kertaalleen. Anna majoneesin vetäytyä hetki jääkaapissa ennen tarjoilua.

 

7 Comments
Reseptit

Ajo blanco -mantelikeitto blogipiknikille

heinäkuu 31, 2016
ajo_blanco

Kesään, varsinkin hellesäihin, sopivat kaikenlaiset kylmät keitot. Ikisuosikkini gazpachon lisäksi tulee välillä tehtyä muitakin kokeiluja, nyt sain loputtomalta tekemättömien ruokien listaltani ruksittua yli ajo blanco -mantelikeiton. Koska kylmät keitot eivät varsinaisesti herätä ihastusta muussa perheessä, valitsin koekaniinijoukokseni bloggaajia ja tein ämpärillisen soppaa oululaisten ruokabloggaajien perinteiselle piknikille, jolle minun oli ilo osallistua ensimmäistä kertaa. Tällä kertaa piknik oli muuntunut puutarhajuhlaksi, jota emännöi Kokit ja Potit -blogin Hannele kauniilla pihamaallaan. Kiitokset emännälle sekä kanssabloggaajille Pastanjauhantaa-, Kokkeillaan-, Makuja kotoa, Muista syödä välillä sekä Aina nälkä -blogeista, seura oli hilpeää ja ruoka herkullista (kyllä, söin liikaa)!

Käytin keiton tekemisen perustana The Guardianin ruokatoimittajan Felicity Cloaken ohjetta. Ilmeisesti käytän kuitenkin erityyppistä leipää kuin hän, koska samoin kuin taramosalatan kanssa, soppa uhkasi mennä turhan ohueksi. Muutoinkin ohje muuttui käsissäni niin paljon, etten voi oikein sanoa tehneeni Felicityn täydellistä keittoa. Pidin kuitenkin lopputuloksesta, raikkaasta ja täyteläisestä keitosta, jossa oli hieman muutakin suutuntumaa kuin pinnalle ripotellut mantelimurut. Suolan kanssa olisin jatkossa hieman varovaisempi, lopullinen voimakkuus selvisi vasta, kun keitto on saanut levätä aikansa ja tämänkertainen versio oli itselleni hieman ylärajalla, kun enimmäkseen pyrin suolaamaan ruoat taaperoystävällisesti. Allaoleva ohje keitosta on sellaisena, kuin itse sen tein.

Vinkki: nyt käytin keittoon ihan tavallista punaviinietikkaa, mutta jos kaupasta saat, alkuperäisohjeen sherryviinietikka olisi varmasti vielä parempi vaihtoehto.

Ajo blanco -mantelikeitto (8-10 alkuruoka-annosta)

400g kuorittuja manteleita
200g vaaleaa edellispäivän leipää ilman kuorta
tilkka maitoa (tai mantelimaitoa)
1 kurkku
8,5 dl jääkylmää kivennäisvettä
6 pienehköä valkosipulinkynttä
3-4 dl neitsytoliiviöljyä
2 rkl punaviinietikkaa (sherryviinietikkaa)
muutama rouhaisu mustapippuria myllystä
pari hyppysellistä suolaa

  1. Paahda manteleita keskilämmöllä kuivalla pannulla, kunnes ne alkavat juuri saada väriä. Anna jäähtyä ja ota pari ruokalusikallista syrjään koristelua varten.
  2. Kastele leipä maidossa ja anna vetäytyä kymmenisen minuuttia. Purista kuivaksi.
  3. Kuori ja paloittele kurkku sekä valkosipulinkynnet.
  4. Laita mantelit ja leipä tehosekoittimeen, monitoimikoneeseen tai sauvasekoittimelle sopivaan kulhoon tai kannuun. Lisää tilkka vedestä ja surauta n. minuutin ajan, kunnes mantelit ovat rouhiintuneet. Lisää vähän kerrallaan loput vedestä samalla tasaisesti surautellen, sitten valkosipuli, kurkku, etikka ja öljy. Mausta suolalla ja pippurilla. Anna keiton vetäytyä ja jäähtyä kylmässä ainakin pari tuntia.
  5. Puolita viinirypäleet ja murskaa karkeasti koristeluun tarkoitetut mantelit. Jaa viilennyt keitto kuppeihin tai kulhoihin ja koristele viinirypäleenpuolikkailla, mantelimurskalla ja lorauksella oliiviöljyä.
4 Comments