Viikko sitten uhmasimme oululaisten ruokabloggaajien (tuttavallisemmin ruokahörhöjen) voimin kolmeakymppiä lähenteleviä pakkasasteita ja teimme kierroksen kaupungin kiinalaisissa ravintoloissa. Tammikuinen kevyt ja kasvispitoinen kierroksemme alkaa olla jo konsepti; toissavuonna kiersimme kaupungin grillejä ja viime talvena – ja sen jälkeen ison osan kevättä – pizzerioita. Nyt olivat vuorossa kiinalaiset ravintolat: tarjontaa on runsaasti pitkin kaupunkia, mutta pysyimme kätevästi keskustassa ja valitsimme neljäksi kohteeksemme Hai Longin, Royal Gardenin eli aseman kiinalaisen, Flavour Palacen ja Beijingin eli rannan kiinalaisen.
Ruokaa arvioimme vertailemalla kevätkääryleitä, härkää mustapapukastikkeessa, kanaa kung pao sekä villinä korttina possua talon tapaan. Lisäksi maistelimme ruokien kanssa tarjottavaa salaattia, ja olimme tietysti kiinnostuneita paikkojen hinta-laatusuhteesta sekä palvelusta. Kiinalaiset ravintolat saavat toisinaan kritiikkiä ruoan suomalaistamisesta, mutta näille tutuillekin mauille on hetkensä. Lisäksi ainakin itse ajattelin, että tilattaessa jotakin ”talon tapaan” saisimme eteemme talon bravuurin kyseisestä raaka-aineesta, ehkä jopa jotain erilaista, kuin kiinalaisissa ravintoloissa keskimäärin. Kuinka ravintolat sitten pärjäsivät vertailussa?
Hai Longista jäi mukavalla tavalla mieleen vihannesten runsas määrä sekä maukas, inkiväärinen ja hieman tulinen mustapapukastike. Se äänestettiinkin kierroksen parhaaksi. Kevätrullat olivat kuitenkin raatimme mukaan mössöisen täytteensä vuoksi kierroksen heikoimmat, eivätkä listan chilinkuvat vastanneet todellisuutta, kana oli härkää reilusti tulisempaa vaikka lista antoi ymmärtää toisin päin. Näistä puutteista huolimatta menisin testipaikoista seuraavan kerran varmaankin juuri Hai Longiin, niin paljon runsaat ja sopivan rapeat vihannekset annoksissa ilahduttivat.
Royal Gardenissa aseman vieressä turkoosinsävyinen valaistus ei juuri nostanut ruokahalua, ja palvelu sai miinusta ”puolitusmaksusta”, seurueemme kun tilasi vähemmän pääruoka-annoksia, kuin mitä siinä oli ruokailijoita. Mjoo, ehkä siihen on syynsä, mutta se tuntui joustamattomalta eikä missään muussa testikohteessa vastaavaa harjoitettu. Hinnaltaan ravintola oli – ehkä juuri tämän lisän vuoksi – kierroksen kallein, muiden ollessa hinnoiltaan hyvin lähellä toisiaan. Ravintolan pääruoista ei jäänyt erityistä mainittavaa, mutta kevätrullat olivat kierroksen parhaat, täytteessä oli sopivasti tekstuuria ja kuori ihanan rapea. Jos jatkossa himoitsen annosta kevätrullia, haen ne todennäköisesti juuri Royal Gardenista. Myös tasapainoinen kaalisalaatti oli mieleemme.
Melkein kaikki meni Flavour Palacessa.
Flavour Palacen palvelualttius vakuutti kierroksellamme eniten. Annosta talon tapaan ei listalta löytynyt, mutta ravintola valmisti meille sen silti. Annos oli myös kierroksen paras, hapanimeläkastike oli sopivan tasapainoinen ja hapokas. Muutkin pääruoat pärjäsivät vertailussa mukavasti kastikkeillaan, mutta kasviksia olisimme toivoneet niihin reilusti enemmän. Flavour Palacessa ei silti taidettu nähdä yhtään vastenmielisyyden ilmettä ruokaa maistellessa, kuten eräs kanssaruokailijoista havainnoi.
Beijing jäi kierroksella altavastaajan asemaan, sillä menimme sinne viimeisenä, vatsat jo valmiiksi täynnä. Mustapapukastike ei ollut hullumpaa, mutta emme vakuuttuneet annoksissa käytetystä lihasta emmekä talon tapaan -annoksesta, jossa friteerattu liha oli pehmennyt hapanimeläkastikkeessa. Ravintolaa kohtaan olisi kuitenkin reilua mennä sinne joskus ihan tyhjällä vatsalla, niin kokemus voisi olla täysin toinen – paikan puitteet ovat kuitenkin viihtyisät, palvelu kohteliasta ja buffetin puolella asiakasvirta tasainen.
Kierroksen perusteella ei yksikään paikka ollut kirkkaasti paras. Royal Gardenilla oli kevätrullansa, Hai Longilla vihanneksensa ja Flavour Palacella hapanimeläkastikkeensa. Testin ulkopuolelle jäivät myös ainakin Pieni Lohikäärme, jonka mustapapukastike kerää kehuja Oulunsalossa, sekä kuulemma ihan omalla tasollaan oleva Pikku Panda, joka oli testiajankohtana ehtinyt muuttaa kauppahallin remontin alta. Uudet tilat ovat nyt kuulemma löytyneet Kirkkokadulta, joten pian on päästävä vertailemaan Kiina-kierroksen kokemuksiin.
Mitä muuta jäi mieleen? Ainakin paljon kysymyksiä. Miksi annos talon tapaan on kaikkialla hapanimeläkastike? Eikö kyseisenä annoksena kannattaisi tarjota sitä, mitä kyseisen ravintolan keittiö parhaiten tekee? Olisimmeko onnistuneet saamaan jotain muuta, jos olisimme muotoilleet tilauksemme toisin ja pyytäneet talon parasta erikoisannosta? Myös kiinalaiset listat mietityttivät. Aina välillä kuulee kerrottavan, että jossain ravintolassa on ”oikea” kiinalainen lista, jolta voi tilata vaikka mitä autenttisia herkkuja. Mutta maallikosta tuntuu kovin töykeältä alkaa tentata näkymättömän listan perään. Olisi helpompaa, jos kaikki ruoat olisivat esillä samallla listalla.
Yleispositiivista kierroksella taas oli, että palvelu oli kaikkialla asiallista eikä Royal Gardenin puolitusmaksua lukuunottamatta kukaan räpäyttänyt silmäänsäkään alimitoitetulle tilauksellemme tai hieman oudosti ruokaa maistelevan ja kuvia räpsivän porukkamme käytökselle. Tuo hulvaton porukka onkin se, mikä jäi kierroksesta eniten mieleen ja hymyilyttää vielä kauan sen jälkeen, kun hapanimeläkastikkeen aiheuttama sokerihumala on hälventynyt. En muista, milloin viimeksi olisin nauranut yhtä paljon vedet silmissä. Käy kurkistamassa upeiden ja tuotteliaiden bloggaajakollegoiden tarinat illasta täältä:
Kokit ja Potit: Oulun kiinalaiset ravintolat – topit ja flopit
Pastanjauhantaa: Kierros Oulun keskustan kiinalaisissa ravintoloissa
Kokkeillaan: Kiinakierros Oulussa
