Browsing Category

Reseptit

Reseptit

Paahteinen myskikurpitsakeitto

lokakuu 30, 2016
kurpitsakeitto

Tänä viikonloppuna ruokamedia täyttyy halloweenin tavaramerkkikasviksista kurpitsoista. Pyhäinpäivää vietetään meillä vasta marraskuun ensimmäisenä lauantaina, mutta monessa maassa halloween on aina lokakuun viimeisenä päivänä ja pyhäinpäivä marraskuun ensimmäisenä. Tämä vaihtelu antaa hyvän tilaisuuden juhlia vaikka molempina ajankohtina.

Minäkin hyppäsin kurpitsakelkkaan ja valmistin syysväreissä hehkuvan keiton myskikurpitsasta. Totta puhuen muiden toiveesta, koska  1) yrityksistäni huolimatta en ole mikään kurpitsafani (käännytystyö jatkuu), 2) en ole myöskään suuri sosekeittofani, enkä ylipäänsä sosefani – jauhelihan ohella olen valmistanut viime vuosina niin paljon eri soseita ja pyyhkinyt niiden rippeitä esimerkiksi ikkunaverhoista ja seiniltä, että tulen aika monta vuotta toimeen ilman. Ja sokerina pohjalla, 3) parin vuoden takaisissa raskauden alkupahoinvoinneissa erehdyin tekemään (sinänsä erittäin hyvää) kurpitsapiirakkaa, jonka pääraaka-aineesta tietyt kuvotuksen tunteet tulevat edelleen voimakkaasti mieleen. Tosi kummallista, koska itse piirakka suinkaan ei jäänyt syömättä.

Jotta keitto maistuisi myös itselleni, päätin paahtaa kasvikset – siten ne ovat lähes aina keitettyjä lajitovereitaan maukkaampia – ja tehdä sopan päälle rouskuvan pähkinä-krutonkiseoksen purutuntumaa tuomaan. Loppujen lopuksi soppa ei ollut alkuunkaan pahaa, päinvastoin. Jos jatkan tällä parin kurpitsaruoan vuosilinjalla, en ehkä enää kymmenen vuoden päästä mainitse joka reseptin kohdalla erikseen, että vierastan kyseistä raaka-ainetta. Ja onhan täällä ennenkin kokattu hyviä juttuja kurpitsasta; kurkkaa vaikkapa sitä pahamaineista kurpitsapiirasta tai viime syksyn ihanaa kurpitsapastaa.

Kurpitsa-porkkanakeitto (noin neljän litran kattilallinen)

2 myskikurpitsaa
1 kg porkkanoita
2 tl korianterinsiemeniä
2 tl juustokuminaa
1 tl mustapippuria rouhittuna
1 tl curryjauhetta
2 tl rouhittua valkosipulia
muutama hyppysellinen suolaa
2 rkl oliiviöljyä
n. 1 l mietoa lihalientä
(1-2 dl kuohukermaa)

ripotteeseen pinnalle:

8-10 viipaletta paahtoleipää
2 rkl auringonkukansiemeniä
1 dl kurpitsansiemeniä
(1 dl pähkinöitä, esim cashew)
ripaus suolaa
2 valkosipulinkynttä puristettuna
3 rkl oliiviöljyä

  1. Kuori ja lohko porkkanat. Lohko kurpitsat kuorineen. Laita kurpitsat ja porkkanat pellille ja sekoita mukaan mausteet, suola ja oliiviöljy. Lado pellille leivinpaperin päälle. Paahda 180-asteisessa uunissa, kunnes kasvikset ovat kunnolla pehmenneet (minä pidin yli puolitoista tuntia).
  2. Koverra lusikalla kurpitsalohkot kuoristaan kattilaan. Pilko porkkanat hieman pienemmiksi ja lisää nekin kulhoon. Soseuta.
  3. Kaada mukaan lihalientä vähän kerrallaan, kunnes koostumus on mieluisa. Kuumenna keitto hiljalleen kiehuvaksi ja lisää halutessasi kermatilkka. Laita levy pois päältä tai pienimmälle lämmölle ja jätä keitto hetkeksi kannen alle odottelemaan.
  4. Kuutioi paahtoleipä. Sekoita uunipellillä leivinpaperin päällä leipäkuutiot, auringonkukan- ja kurpitsansiemenet, pähkinät, suola ja oliiviöljy. Paahda 200-asteisessa uunissa 10-15 minuuttia, kunnes leipäkuutiot saavat hieman väriä.
  5. Jaa keitto lautasille ja ripottele pinnalle siemen-leipäseosta.
0 Comments
Reseptit

Savustetut, manteliset kalarullat

lokakuu 23, 2016
lohirullat

Grilliin tulee tuskin enää hankittua uutta kaasupulloa ennen ensi kevättä, mutta savustin pöhisee vielä tasaiseen tahtiin. Nyt innostuin väkertämään lohirullia, joiden täyte jäljitteli ajatukseltaan mantelikalaa. Samat ainekset olisi voinut toki laittaa savustimeen ilman rullaamistakin, mutta harvoin iskevä mieliteko askarteluun täytyi toki hyödyntää. Se kannatti, sillä rullat pysyivät kasassa yli odotusteni ja näyttivät oikein sieviltä. Eivätkä ne olleet vaikeitakaan; jos nyt ihan rehellinen olen niin rullat olisivat luultavasti jääneet tekemättä, jos niitä pitäisi pyöritellä kovin kieli keskellä suuta ja hiki otsalla.

Tosi hyvää oli. Pienenä miinuksena kuitenkin se, että kotimaisten kalojen soveltaminen rulliin voi olla hankalaa; en heti keksi vaihtoehtoa, joka olisi kokonsa ja rakenteensa puolesta tähän yhtä passeli kuin lohi.

Vinkki: Jos et pidä manteleista tai tarjoat ruokaa allergikolle, yrttinen täyte sopisi rulliin myös todella hyvin. Eli mantelit pois ja tilalle reilu kourallinen silputtua persiljaa, tilliä, korianteria tai vaikka sitruunankuorta.

Savustetut lohi-mantelirullat

800-1000g (ruodotonta) lohifilettä, mieluiten tasaisehkoa keskikohtaa
pari hyppysellistä suolaa

täyte:

1 dl korppujauhoja
1/2 dl rouhittuja manteleita tai mantelilastuja
1/2 dl auringonkukansiemeniä
3 rkl voita
muutama rouhaisu mustapippuria

Lisäksi tarvitset pitkiä cocktailtikkuja, varrastikkuja tai vastaavia.

  1. Laita käyttämäsi tikut hetkeksi likoamaan.
  2. Poista lohesta ruodot (jos ei valmiiksi poistettu) ja nahka. Ripottele hieman suolaa pintaan molemmille puolille.
  3. Sekoita keskenään korppujauho, mantelit ja auringonskukansiemenet. Nypi mukaan voi. Huom. seos saa jäädä kuivahkoksi. Rouhi sekaan hieman mustapippuria.
  4. Levitä täyte ohuelti lohipalalle. Rullaa lohi pyrstöstä paksumpaan päähän ja kiinnitä rulla n. viidellä tikulla. Viipaloi rulla niin, että jokaista palaa pitää kiinni yksi tikku.
  5. Nosta viipaleet savustuspellille. Savusta sähkösavustimella 10-15 minuuttia. Anna vetäytyä 5-10 minuuttia ennen tarjoilua.
2 Comments
Reseptit

Pomelosalaatti

lokakuu 17, 2016
pomelosalaatti

Olemme tulleet siihen kohtaan syksyä, kun sitrukset alkavat vallata alaa kauppojen hedelmätiskeissä. Nyt ostoskärryyn pakattiin satsumoiden ja greippien lisäksi pari paksukuorista pomeloa, jotka ovat mielestäni parhaimmillaan salaatissa.

Inspiraationa salaattiin on thaimaalainen pomelosalaatti yum som o, josta tein kotikaappien sisältöön sopivan version. Omasta mielestäni autenttiseen salaattiin kuuluvat ehdottomasti pikkuiset, kuivatut katkaravut, mutta niitä ei itselläni ollut joten paistoin salaatin päälle tavallisia pakastekatkarapuja. Yksinkertaistin salaattia myös hieman jättämällä usein käytetyn kookoksen kokonaisuudesta pois.

Saman salaatin voi tehdä myös greipistä, mutta pomelon etuna on, että se isosyisenä ja hieman greippiä kuivempana hedelmänä sietää paremmin käsittelyä ilman, että salaatti menee muhjuiseksi. Nettireseptejä selaillessani sattui silmiin myös versio, missä oli käytetty avokadoa, se olisi varmasti herkullista myös!

Pomelosalaatti (neljälle lisukkeeksi)

2 pomeloa
1/2 punasipuli
1/2 kurkku
1-2 punaista chiliä hienonnettuna
2 ruukullista tuoretta korianteria (+ hieman lisää koristeluun)
1 ruukullinen minttua
3 rkl kalakastiketta
1 limen mehu
1 rkl tummaa siirappia (tai enemmän maun mukaan)
1 valkosipulinkynsi puristettuna
2 kourallista paahdettuja maapähkinöitä (suolapähkinät käyvät hyvin)
2 kourallista sulatettuja pakastekatkarapuja

  1. Kuori pomelo ja irrota hedelmäliha kalvoista. Helpoiten homma tapahtuu pääosin käsin, välillä veitsellä auttamalla. Laita hedelmäliha salaattikulhoon.
  2. Hienonna sipuli, chili, korianteri ja minttu ja lisää kulhoon.
  3. Sekoita keskenään kalakastike, limettimehu ja siirappi. Lisää valkosipuli.
  4. Rouhi maapähkinät morttelissa. Kuumenna paistinpannulla tilkka öljyä ja paista rapuja noin minuutin ajan välissä sekoittaen.
  5. Kaada salaatinkastike salaatin joukkoon. Kääntele salaatti sekaisin ja jaa annoksiin. Lisää valmiiden annosten päälle maapähkinärouhetta, katkarapuja ja silputtua korianteria.
3 Comments
Reseptit

Siskonmakkarakeitto aasialaisittain

lokakuu 8, 2016
siskonmakkara_nuudelikeitto

En varmastikaan ihan ensimmäistä kertaa kerro, että aasialaiset maut ovat pikaisina arkiruokina suosikkejani. Vuosien varrella olen tähän kategoriaan meneviä ruokia kirjannut blogiinkin lähes pilvin pimein. Nyt testasin, taipuuko perinteinen siskonmakkara aasialaisvaikutteiseen ruokaan ja kokeilin sitä aina luotettavaan nuudelikeittoon. On tavallinenkin siskonmakkarakeitto hyvää, mutta tämä on ehkä vielä hiukan enemmän omaan makuuni.

Soppa oli lämmittävä tuttavuus. Limellä ja kalakastikkeella maustettu liemi ei peittänyt siskonmakkaran ominaismakua, mutta toisaalta maku ei mitenkään sotinut kokonaisuuden kanssa. Keveyttä keittoon toivat lehti- ja kiinankaali. Ohjeen määristä riittäisi luultavimmin neljälle aikuiselle, nyt minä ja kolme lasta söimme setistä kaikki kahdesti. Jos tekisin keiton aikuisille, lisäisin tulisuutta reilusti tuoreen chilin muodossa, nyt tyydyin töräyttämään omalle lautaselleni kukkokastiketta.

Siskonmakkara-nuudelikeitto

1 iso sipuli
pari reilua kourallista lehtikaalia
1/2 pienehköstä kiinankaalista
peukalonpään kokoinen pala inkivääriä
2 valkosipulinkynttä
2 kaffirlimetin lehteä
kourallinen korianteria
(1-2 tuoretta, punaista chiliä)
1 rkl rypsiöljyä
8-10 dl vähäsuolaista lihalientä
4 rkl kalakastiketta + lisää maun mukaan lautaselle
400 g siskonmakkaroita
2 annoslevyä pikanuudeleita (mieluiten riisivermiselliä)
1 limetin mehu
srirachaa

  1. Kuori ja hienonna sipuli. Poista lehtikaalista suurimmat lehtiruodit ja suikaloi lehtikaali ja kiinankaali. Kuori ja hienonna inkivääri sekä valkosipulinkynsi. Silppua chili, kaffirlimetin lehdet ja korianteri.
  2. Kuullota sipulia hetki öljytilkassa paksupohjaisessa kattilassa keskilämmöllä, lisää sitten lehtikaali, inkivääri ja valkosipuli ja kääntele sekaisin. Anna pehmetä hieman. Kaada mukaan liemi ja kiehauta.
  3. Lisää kalakastike, chili ja kaffirlimetin lehdet. Pulpsauta mukaan siskonmakkarat ja tuo uudestaan kiehuvaksi. Lisää kiinankaali ja nuudelit ja napsauta lämpö pois. Anna nuudelien ja siskonmakkaroiden kypsyä parin minuutin ajan.
  4. Annostele keitto lautasille. Mausta annokset vielä kalakastikkeella, limettimehulla, silputulla korianterilla ja srirachalla (mausteet voi myös nostaa pöytään tarjolle ja ruokailijat voivat tehdä maustamisen itse, oman maun mukaan).
2 Comments
Reseptit

Ruuhkavuosipaniikkia ja punajuurilaatikkoa

lokakuu 1, 2016
punajuurilaatikko

Ihan pian koittaa se hetki, kun kaikki lapsemme siirtyvät kotihoidosta päivähoidon hellään huomaan ja me vanhemmat yritämme keksiä, miten selvitä uudenlaisesta arjesta. Tuntuu samaan aikaan hyvältä, haikealta ja kaoottiselta, vaikka olen jo saanut porrastaa shokkia aloittamalla uudessa työpaikassa jokunen kuukausi sitten. Nyt ovat kuitenkin miehenkin isyysvapaapäivät luetut, joten sieltä ne ruuhkavuodet tulevat ihan oikeasti, täysillä päin.

Ajatukset heittelevät laidasta laitaan; kuka tästedes hoitaa yöherätykset? Kuoppaammeko haaveet harrastuksista? Kuka ehtii tehdä ruokaa? Entä käydä kaupassa? Kuolemmeko nälkään? Paniikki! Pientä lohtua sain kuitenkin, kun vietin pari vapaapäivää kotona lasten kanssa. Kun rutiiniin pääsi, asiat kummasti lutviutuivat ja homma olikin oikeastaan helpompaa kuin muistin. Se valoi luottamusta myös tulevaan – ne uudetkin rutiinit ihan varmasti löytyvät, joten kyllä me hengissä selvitään. Tai ainakin luulen niin.

Ihan varmuuden vuoksi kuitenkin, jos käykin niin, etten enää koskaan ehdi tekemään yhtään mitään, tein vapaillani punajuurilaatikkoa. Konseptiltaan ihanan yksinkertaista ja arkista, mutta käytännössä sen verran työlästä ja sotkuista, ettei sitä halua töiden jälkeen kiireessä, jo valmiiksi nälkäisenä, lähteä askartelemaan. Jonkun mielestä punajuurilaatikon valmistus voi olla myös hieman itsetuhoista huomioiden, että perheessä on kolme alle kolmevuotiasta lasta eivätkä koiratkaan olleet kokkauspäivänä paikalla toimittamassa siivouspartion tehtäviä. Mutta kuitenkin tein, kun kerran oli tilaisuus valmistaa jotain muuta kuin jauhelihaa ja makaroonia.

Laitoin laatikkoon mehevää possun jauhelihaa, mutta kerman kohdalla rupesi terveellisyysomatunto kolkuttamaan. Käytän kermaa ruoanlaitossa harvoin, mutta kun käytän, se on yleensä kuohukermaa. Nyt laitoin kuitenkin kaapista löytynyttä kaurakermaa, joka on mielestäni ns. kermankorvikkeista paremmasta päästä ja antaa ruokiin oman, kauraisen makunsa. Tällä kertaa kaurakerma kyllä hukkui punajuuren makuun eikä sen läsnäoloa koko ruoassa olisi varmaan huomannut, jos ei olisi tiennyt.

Minusta laatikosta tuli tosi hyvää. Sen valmistuessa uunissa ehdin jo miettiä kaikenlaisia variaatioita vuohenjuustolla tai vaikka kapriksilla, mutta maistettuani en enää kaivannut niitä – vaikka ihan varmasti hyviä olisivat nekin; yksinkertainen, juureva laatikko oli juuri sitä, mitä kaipasin viileänä syyspäivänä. Rehellisyyden vuoksi täytyy kuitenkin kertoa, että lapsista vain pienemmät kelpuuttivat ruoan. Esikoinen nosti lautaseltaan haarukallisen punajuurta, kysyi mitä se on, ja totesi vastauksen kuultuaan, ettei sitä voi syödä. Eli jos haluat salavihkaa saada lapsesi syömään punajuuria, saattaa juureksen jemmaaminen kakkuun tai Lindströmin pihveihin toimia paremmin.

Punajuurilaatikko

1 kg punajuuria
2 isohkoa sipulia
1 rkl öljyä paistamiseen
800 g porsaan jauhelihaa
2 tl valkosipulirouhetta
1/2 tl valkopippuria
muutaman tuoreen timjaminoksan lehdet
suolaa
mustapippuria
2 dl korppujauhoja (käytin pankojauhoja, tavalliset olivat loppu)
2,5 dl kermaa (käytin kaurakermaa)

  1. Kuori ja raasta punajuuret. Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota sipuleita hetki paistinpannulla öljytilkassa ja lisää sitten jauheliha. Paista kypsäksi. Mausta valkosipulilla, musta- ja valkopippureilla, suolalla sekä timjaminlehdillä.
  2. Kaada jauhelihaseos voidellun uunivuoan pohjalle. Lisää suurin osa punajuuresta ja korppujauhoista ja sekoita. Tarkista maku ja lisää mausteita tarvittaessa. Lado seoksen päälle loput raasteesta sekä vielä hieman korppujauhoja. Paista 180-asteisessa uunissa noin tunnin ajan.
6 Comments
Reseptit

Sunnuntailounas: Enchiladat

syyskuu 25, 2016
beef_enchiladas

Kyselin tuttuun tapaan mieheltäni toivomuksia viikonlopun ruokalistalle, ja jossain ruokasovelluksessa piipahdettuaan hän ehdotti enchiladoja. Mielessäni oli joltiseenkin ajatus siitä, mistä on kyse, mutta yllätys yllätys, hakutermillä ”beef enchiladas” löytyivät varmasti kaikki tortillalettujen olomuodot. Minua jäi vaivaamaan, miten enchiladat eroavat esimerkiksi burritoista, joten tein vielä hieman lisäkaivelua. Lukemissani resepteissä suurin yhteinen nimittäjä enchiladoille vaikutti kuitenkin oleva enchilada-kastike, joten siihen lähdin itsekin etsimään ohjetta. Opin, että olemassa on lukuisia erinimisiä variaatioita, jotka muokkaavat enchiladat ihan omiksi alalajeikseen, esimerkiksi tomaattikastikkeella päällystettyjä versioita kutsutaan entomatadasiksi. Lisäksi opin, että ihan perinteinen enchiladakastike ei saakaan punaista väriään tomaatista vaan ainoastaan chilistä.

Minä aloitin enchilada-urani tästä perinteisestä suunnasta. Lueskeltuani kourallisen verran reseptejä tein sekä kastikkeeni että enchiladani Gimme Some Oven -blogin ohjetta seuraillen mutta tapani mukaan vapauksia ottaen. En jotenkin kyennyt uskomaan, että pelkällä jauhelihakastikkeella ja juustolla höystetyt lätyt olisivat kovin kummoisia, mutta ilokseni sain todeta olevani väärässä. Tämä oli nyt niitä ruokalajeja, joissa kokonaisuus totisesti oli enemmän kuin osiensa summa; hieman kastiketta imaisseet ja uunissa paahtuneet tortillakääröt olivat meheviä ja maukkaita, kerrassaan mainioita lämmittäjiä nyt jo viileneviin iltoihin.

Enchiladat (neljälle)

8 keskikokoista tortillalettua
800 g naudan jauhelihaa
2 sipulia
2 tl öljyä paistamiseen
(400g tölkki käyttövalmiita papuja tai linssejä)
pari hyppysellistä suolaa
pari rouhaisua mustapippuria
3-4 dl enchiladakastiketta (ks. erillinen ohje)
150g cheddartyyppistä juustoa raastettuna
1 ruukullinen silputtua korianteria

Enchiladakastike

3 rkl rypsiöljyä
3 rkl vehnäjauhoja
4 rkl chilijauhetta (huom. ei cayennepippuria, sanoo reseptin lähde)
1 tl valkosipulijauhetta
1 tl oreganoa
1 tl juustokuminaa
1/2-1 tl suolaa
n. 4 dl kana- tai kasvislientä

  1. Aloita kastikkeesta. Kuumenna öljy paksupohjaisessa kattilassa ja lisää jauhot, sekoittele parin minuutin ajan lieden keskilämmöllä. Lisää mausteet samalla sekoittaen. Kaada sitten mukaan liemi vähän kerrallaan, samalla sekoitellen könttien välttämiseksi. Kiehauta, pienennä lämpöä ja anna keittyä kasaan hieman kuplien n. 10-15 minuuttia.
  2. Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota sipulit pannulla keskilämmöllä, lisää sitten jauheliha ja ruskista. Lisää halutessasi pavut ja hämmentele sekaisin. Lisää seokseen n. 2 dl enchiladakastiketta ja sekoita.
  3. Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Lisää jokaisen tortillaletun päälle kauhallinen jauhelihaseosta, kääräise rullalle ja pakkaa rullat tiiviisti uunivuokaan. Kaada yli jäänyt kastike rullien päälle ja ripottele pintaan juustoraastetta. Paista uunissa ilman kantta n. 20 minuuttia. Ripottele valmiiden rullien päälle korianteria.

enchiladat

0 Comments
Reseptit

Retiisi-sipulipikkelsi

syyskuu 23, 2016
retiisit

Kotimaisten retiisien sesonki alkaa olla jo hiipumassa, mutta jos saat vielä nipun käsiisi, kokeile vaihteeksi laittaa retiisit etikkaan. Meillä näin pääsi käymään hieman vahingossa, kun avomaankurkuille tarkoitettu säilöntäliemi oli jo keitetty, mutta kurkut hävinneet parempiin suihin jääkaapista. Retiisit ovat kuitenkin ihan loistavaa säilöttävää, niissä on rapsahtava purutuntuma ja ne tuovat makeanpippurisen säväyksen salaatteihin ja liharuokien rinnalle. Vaihtelu virkistää, vaikka sitten vahingossa!

Säilöntäliemen tein perinteisellä 3-2-1 mittasuhteella ja lisäsin pohjaan sitten suolaan. Näin liemestä tuli melko mieto ja makea. Retiisit säilyvät ainakin viikon-pari normaalisti tiskatuissa (eli desinfioimattomissa) purkeissa, jollet ennätä syömään niitä nopeammin.

Retiisi-sipulipikkelsi

n. 150 g retiisejä
2 sipulia
1,5 dl vettä
1 dl sokeria
0,5 dl
2 tl suolaa
0,5 tl sinapinsiemeniä
0,5 tl kokonaisia neilikoita
0,5 tl kokonaisia maustepippureita
pari tillinoksaa

  1. Putsaa ja viipaloi retiisit. Kuori ja viipaloi sipulit.
  2. Kiehauta vesi, etikka, sokeri ja suola. Sekoittele tarvittaessa, jotta sokeri liukenee. Lisää mausteet tilliä lukuunottamatta ja anna jäähtyä.
  3. Lado retiisit ja sipulit kerroksittain purkkiin. Kaada päälle jäähtynyt liemi ja lisää tillinoksat. Anna maustua vähintään yön yli.
0 Comments
Reseptit

Mehevät keikaussitruunapalat

syyskuu 3, 2016
sitruunapalat

Ihan sattumalta, jotain aivan muuta hakiessani, törmäsin tähän mehevään sitruunapalaohjeeseen. Pidän leipomuksissa eniten raikkaista, jopa happamista mauista ja suosikkitäytekakkuni on sitruunakakku, joten halusin kokeilla ohjetta, vaikken olekaan kova leipomaan. Kyseessä on eräänlainen keikausleivonnainen, jonka jujuna on kostuttaa ensin koko kakku mehevällä sitruunatahnalla, antaa sen jäähtyä ja hieman jähmettyä, ja sitten kääntää kakku tarjoiltavaksi, jolloin kakun läpi pohjalle valunut tahna muuttuukin päällikerrokseksi. Minä toteutin sitruunapalat pyöreänä kakkuna, mutta alkuperäisohjeessa se on tehty levynä mokkapalojen tapaan.

Allaolevaa ohjetta olen muokannut sen verran, että olen muuntanut mittayksiköitä meikäläisempään muotoon sekä hieman pyöristellyt tiettyjä mittoja. Lisäksi toteutin sitruunatäytteen kokonaan maissijauholla, kun vehnäjauhot loppuivat kesken leipomisen. Rakenteeltaan valmis kakku oli sangen kiinteä, mutta juuri niin raikkaan mehevä kuin toivoinkin. Ensi kerralla saattaisin kuitenkin kokeilla jättää täytteen hieman juoksevammaksi taatakseni vielä mehukkaamman lopputuloksen.

sitruunapalat_2

Keikaussitruunapalat

pohja:

115 g voita
95 g  vehnäjauhoja
2 munaa
1 sitruunan raastettu kuori
150 g hienoa sokeria
(ripaus suolaa, jos käytät suolatonta voita)

täyte:

40 g maissijauhoja
250 g sokeria
1,5 dl sitruunamehua ja hedelmälihaa
4 munaa
1. Ota voi huoneenlämpöön pehmenemään. Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen. Vuoraa kakkuvuoka tai laidallinen pelti leivinpaperilla (tai voitele).

2. Vatkaa sähkövatkaimella tasaiseksi pehmeä voi, sokeri ja jauhot. Vatkaa munat ja sitruuna keskenään toisessa kulhossa. Yhdistä kulhojen sisällöt ja vatkaa vielä tasaiseksi taikinaksi.

3. Kaada taikina vuokaan ja paista uunissa 20-25 minuuttia, kunnes pinta saa aavistuksen väriä.

4. Pohjan paistuessa valmista sitruunatäyte. Sekoita kulhossa maissijauho ja sokeri, lisää sitten sitruunamehu ja vatkaa tasaiseksi. Lisää seokseen munat samalla reippaasti vatkaten.

5. Ota pohja pois uunista ja kaada päälle sitruunatäyte. Älä säikähdä, vaikka kakku kirjaimellisesti ui täytteessä. Paista vielä 20 minuuttia, ota sitten uunista ja anna jäähtyä täysin ennen kääntämistä. Käännä kakku ympäri ja koristele tomusokerilla.

 

2 Comments
Reseptit

Punainen pesto casheweista ja aurinkokuivatuista tomaateista

elokuu 26, 2016
akt_pesto

Monipuolisten, herkullisten, terveellisten, edullisten, helppojen ja nopeiden arkiruokien etsiminen on ikuisuusprojekti. Olen varmasti ennenkin sanonut, että niin hyvää ruokaa kuin jauheliha-makaroonimössö onkin, tulen saamaan siitä elämänmittaisen kiintiön täyteen siihen mennessä, kun lapset saavuttavat kouluiän. Niinpä muita vaihtoehtoja testataan mahdollisimman paljon, vaihtelevin lopputuloksin.

Yksi viimeaikojen onnistuneimpia uusia arkiruokakokeiluja on pastaruoka, johon tein punaisen pestotyylisen kastikkeen cashewpähkinöistä ja aurinkokuivatuista tomaateista. Ruoka oli helppo ja valmistui kirjaimellisesti siinä ajassa, kun keitin spagetin. Tykötarpeet kaivelin kaapista jo valmiiksi löytyvistä, hävikkiuhan alla olevista tuotteista, joten kustannuksetkin jäivät pieniksi. Oikeastaan ainut uutena ostettu raaka-aine oli tuore basilika, jota ripsin valmiiseen annokseen väriä ja lisämakua tuomaan. Sitäkään ei siis varsinaisesti tarvinnut itse kastikkeeseen. Pari päivää myöhemmin tein toisen nopean pastan, jonka kastikkeeseen jatkoin pestonjämiä vielä tomaattimurskalla. Hyvältä maistui sekin. Voisiko arkiruoalta paljon muuta toivoa?

Punainen aurinkokuivattu tomaatti-cashewpesto

330g purkillinen aurinkokuivattuja tomaatteja öljyineen
1-1,5 dl cashewpähkinöitä
1 dl parmesanraastetta
2 valkosipulinkynttä
2 tl punaviinietikkaa
1/2 dl oliiviöljyä

Laita kaikki ainekset oliiviöljyä lukuunottamatta kannuun tai korkealaitaiseen kulhoon. Surauta sauvasekoittimella tahnaksi. Lisää oliiviöljyä vähän kerrallaan samalla surautellen, kunnes koostumus on mieleinen. Jos et tarvitse pestoa heti, anna sen vetäytyä jääkaapissa.

 

0 Comments
Reseptit

Helppo ja herkullinen kukkakaalilisuke

elokuu 21, 2016
paahdettu_kukkakaali

Kukkakaalikin on nyt sesongissa. Pidän kaikista kaaleista (uskotteko, että pari viikkoa sitten lastasin ostoskärryyni kuutta erilaista variaatiota?), mutta kukkis on ihan siellä kärkipäässä. Olen ennenkin sanonut, että parasta se on minusta yksinkertaisesti höyrytettynä ja voin kanssa syötynä, mutta tällä kertaa tämä tämä nopea ja yksinkertainen lisuke tuli tehtyä kesäiseen kalapöytään, kun mieli teki vaihteeksi jotain muuta kuin sitä höyrytettyä kestosuosikkiversiota. Saattaa myös olla, että lieden päällä koreili sellainen pino likaisia kattiloita, ettei siihen olisi mitään mahtunut höyryttämäänkään. Niin tai näin, tämä oli superhelppoa ja herkullista, ja ainakin omasta mielestäni vielä kaunistakin vielä.

Inspiraatio ruokaan tuli kaikista niistä lukuisista kukkakaalireseptipostauksista, joiden kuvia on viime viikolla vilahtanut silmieni editse. Yhtään reseptiä en kuitenkaan nyt lukenut, vaan improvisoin oman versioni vähän sen mukaan, mitä mieli teki ja mitä kaapissa oli. Valmistukseen meni muutama minuutti ja uunissa paahtamiseen noin vartti. Kukkiksen kaveriksi pellille pääsi paahtumaan manteleita ja seesaminsiemeniä, joita molempia olen tänä kesänä laittanut melkein joka toiseen ruokaan. Erittäin hyvin ne sopivat tähänkin, kokonaisuus oli paahteinen ja pähkinäinen ja täynnä makua. En olisi itse kaivannut tämän ympärille mitään vaan olisin voinut syödä kukkakaalit pääruoaksi ihan yksinään. Etukäteen meinasin erehtyä paahtamaan vain puolikkaan kukkakaalin, mutta onneksi viipaloin sen kokonaan; mitään ei nimittäin jäänyt jäljelle.

Paahdetut kukkakaaliviipaleet

1 keskikokoinen kukkakaali
n. 1 dl kokonaisia, kuorittuja manteleita
1-2 rkl vaaleita seesaminsiemeniä
pari hyppysellistä sormisuolaa
pari hyppysellistä juustokuminaa
2-3 rkl oliiviöljyä

1. Laita uuni lämpiämään 225 asteeseen. Leikkaa kukkakaali neljänneksiin ja viipaloi neljännekset noin puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi.

2. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Levitä pellille kukkakaaliviipaleet ja ripottele päälle mantelit, seesaminsiemenet, suola ja juustokumina. Lorauta mukaan oliiviöljy ja kääntele sekaisin niin, että kukkakaaliviipaleet saavat öljyä ja mausteita kauttaaltaan pintaansa.

3. Paahda 225-asteisessa uunissa n. 15 minuuttia, kunnes kukkakaalin pinta saa kauniin värin.

 

0 Comments