Browsing Category

Reseptit

Reseptit

Syökää salaattia! Soijatäytteiset salaattikääröt

elokuu 12, 2016
soija-salaattirullat

Nyt se on taas, paras satokausi. Juoksen kaupassa lähes maanisena ja tuskailen, kun aika ja vatsa eivät millään anna myöten syödä kaikkea, mitä kärryihini haluaisin kerätä. Moni talvella valjulta maistuva kasvis herää henkiin aivan eri tavalla, kun siitä saa nauttia mahdollisimman tuoreena, parhaan satokauden aikana.

Edellämainittuun kategoriaan kuuluu myös perinteinen jäävuorisalaatti, jota jokainen lienee nähnyt nahistumassa lounasruokaloiden salaattilaareissa aivan riittämiin. Nyt kesällä, kun kotimaista jäävuorisalaattia on saatavilla ja se oikeasti on parhaimmillaan, kannattaa sille kuitenkin antaa tilaisuus. Hyvä jäävuorisalaattikerä on paitsi rapea, myös kevyt ja ilmava, toisin kuin saattaisi kuvitella. Jäävuorisalaatti rakastaa majoneesia ja on ehkä parhaimmillaan silputtuna majoneesilla höystetyn leivän väliin; ajatelkaapa vaikka klassista BLT:tä.

Sellaisenaan lehdet sopivat mainiosti myös erilaisten salaattiveneiden ja -rullien raaka-aineeksi. Erilaisia variaatioita löytyy pilvin pimein ja täältäkin yksi jos toinenkin, tällä kertaa käytin salaatin soijatäytteisiin kääröihin. En ole alkuunkaan mukavuusalueellani soijarouheen kanssa, mutta itseni haastamisen hengessä halusin pitkästä aikaa kokeilla sen valmistusta. Kasvikunnan proteiineja olisi kuitenkin ihan mukava käyttää; puuttumatta sen kummemmin eettisiin tai ekologisiin argumentteihin voi ruuhkavuosiaan elävä perheenäiti vähintään perustella soijarouheen tarjoilua sillä, että kuivatuotteena sen säilyvyys on jotain aivan muuta kuin vaikkapa jauhelihan. Helppoa melkein yhden pannun ruokaa!

Soijatäytteiset salaattikääröt

1 sipuli
1 nippusipuli varsineen
2 valkosipulin kynttä
1-2 varsisellerin vartta
1 porkkana
2 rkl öljyä paistamiseen
3 dl soijarouhetta
n. 5 dl kasvislientä
1 limen mehu
3 rkl soijakastiketta
2 tl siirappia
2 tl chilirouhetta
muutama rouhaisu mustapippuria
1 rkl seesamiöljyä
1 kerä jäävuorisalaattia
pieni lohko punakaalia
1 ruukullinen korianteria silputtuna
srirachaa tarjoiluun

  1. Silppua sipulit, valkosipuli ja selleri. Kuori ja raasta porkkana. Kuullota hetki öljytilkassa keskilämmöllä ja lisää sitten soijarouhe sekä kasvisliemi. Hämmennä.
  2. Lisää limemehu, soija, siirappi, chilirouhe, mustapippuri ja seesamiöljy. Sekoita, laita lämpä pienimmilleen ja anna maustua hetken.
  3. Soijarouheen maustuessa leikkaa salaatista kanta ja irrota lehdet. Silppua punakaali ja korianteri. Täytä lehdet sitten parilla lusikallisella soijarouhetta ja lisää mukaan silputtua korianteria ja punakaalia. Jokainen ruokailija voi pöydässä lisätä srirachaa makunsa mukaan ja kietaista omat salaatinlehtensä rullalle. Voit myös jättää lehdet kokonaan erikseen ja näperrellä rullat alusta loppuun vasta ruokapöydässä.
2 Comments
Reseptit

Yltiöhyvät gochujang-kanansiivet

elokuu 7, 2016
gochujang-kanansiivet

Kanansiivet maistuvat meillä naposteltavana tai iltapalana lähes milloin vain. Kelpuutan mukisematta myös tietyt teolliset variaatiot, mutta mielelläni teen siipiä itsekin. Siinä missä valmissiivet syödään yleensä salaa lasten käytyä nukkumaan, kestävät kotitekoiset hieman paremmin päivänvaloa. Nyt tein niitä viikonloppulounaaksi korealaisella gochujang-chilitahnalla maustettuna. Mukaan vihannestikkuja sekä pari dippiä, ja kasassa oli sormiruokaa koko perheelle!

Gochujangia on viime aikoina näkynyt resepteissä melkein kyllästymiseen saakka, mutta hyvin koukuttava tuo happaman ja tulisen yhdistävä tahna on. Sen ilmestyttyä suomalaistenkin markettien hyllyihin on sitä löytynyt myös minun jääkaapistani. Viikolla jäi valokuvausteknisten haasteiden vuoksi julkaisematta toinenkin resepti, jossa gochujang on oleellisessa osassa. Erityisen ihanaa tahnassa on mielestäni se, että se tarjoaa oikomismahdollisuuksia, kun vaikkapa mieliteko saada kimchiä iskee (täysin mahdollinen skenaario). Tulisuus ei ole ylenpalttinen, mutta lapsille sekoitin pikaisesti kuitenkin oman, lempeämmän marinadiversion, johon tuli mm. hunajaa ja seesamiöljyä. Yllätyksekseni kaksi kolmasosaa talouden lapsista söi kuitenkin myös mausteisempia siipiä hyvällä ruokahalulla. Se on onnistuminen, sanon minä.

Allaolevan ohjeen määristä riitti kahdelle suuriruokaiselle aikuiselle ja kolmelle pienelle lapselle, kun lisukkeena ei ollut mitään erityisen täyttävää (keitin lapsille myös riisiä, mutta sen menekki jäi selvästi siipien ja kasvistikkujen varjoon). Huomautettakoon tosin, että söimme itsemme ähkytäyteen. Dippejä voisi siiville keksiä monenlaisia, mutta tämänkertainen, hunajainen valkosipulimajoneesi toimi niin hyvin, että kirjaan senkin ohjeen mukaan. Minulla on muuten tapana käyttää majoneesiin aina koko kananmuna, jolloin rakenne on hieman löysempi, pelkkää keltuaista käyttämällä saa jähmeämpää tavaraa.

Gochujang-kanansiivet

2 rkl gochujang -tahnaa
2 rkl kalakastiketta
3 rkl riisiviinietikkaa
3 rkl hunajaa
1 rkl seesamiöljyä
peukalon kokoinen pala inkivääriä
2 valkosipulinkynttä puristettuna
1,6 kg maustamattomia kanansiipiä (minulla kaksi 800g pakkausta)

koristeluun: ruukullinen silputtua korianteria, pari silputtua kevätsipulin vartta sekä seesaminsiemeniä

  1. Sekoita isossa kulhossa keskenään gochujang, kalakastike, riisiviinietikka, hunaja ja seesamiöljy. Raasta inkivääri ja purista valkosipulinkynnet mukaan. Kaada mukaan kanansiivet ja kääntele sekaisin niin, että siivet saavat marinadia kauttaaltaan pintaansa. Anna marinoitua vähintään pari tuntia.
  2. Lämmitä uuni 225 asteeseen. Nostele siivet yhteen kerrokseen uunipellille leivinpaperin päälle. Paista noin 30-40 minuuttia, kunnes siivet ovat saaneet kauniin paistopinnan ja suurin osa pellille kertyvästä nesteestä on haihtunut.  Siivet kannattaa kääntää kerran paiston loppupuolella. Jos näyttää, että siivet tummuvat liikaa jo ennen aikojaan, kannattaa lämpöä laittaa pienemmälle, hunaja muuttuu kitkeräksi, jos se pääsee palamaan.
  3. Nosta valmiit siivet kulhoon ja koristele silputulla korianterilla ja kevätsipulin varsilla.

Hunajainen valkosipulimajoneesi

2 munaa
pari hyppysellistä suolaa
n. 2 dl rypsi- tai oliiviöljyä
2 tl valkoviinietikkaa
1 rkl hunajaa
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna

  1. Ota munat hyvissä ajoin huoneenlämpöön. Riko munat kannuun tai syvään kulhoon. Lisää suola. Vinkki: jos teet pienemmän annoksen ja käytät vain yhden munan, suuri kahvikuppi on oiva astia tarkoitukseen.
  2. Riko munien rakenne sauvasekoittimella. Valuta mukaan öljy ohuena norona vähän kerrallaan samalla sauvasekoittimella sekoittaen. Huomaat, kun rakenne muuttuu vaahtomaisesta majoneesimaiseksi, silloin öljyä on tarpeeksi.
  3. Lisää mukaan valkoviinietikka, hunaja ja hienonnettu valkosipuli ja surauta seos vielä kertaalleen. Anna majoneesin vetäytyä hetki jääkaapissa ennen tarjoilua.

 

7 Comments
Reseptit

Ajo blanco -mantelikeitto blogipiknikille

heinäkuu 31, 2016
ajo_blanco

Kesään, varsinkin hellesäihin, sopivat kaikenlaiset kylmät keitot. Ikisuosikkini gazpachon lisäksi tulee välillä tehtyä muitakin kokeiluja, nyt sain loputtomalta tekemättömien ruokien listaltani ruksittua yli ajo blanco -mantelikeiton. Koska kylmät keitot eivät varsinaisesti herätä ihastusta muussa perheessä, valitsin koekaniinijoukokseni bloggaajia ja tein ämpärillisen soppaa oululaisten ruokabloggaajien perinteiselle piknikille, jolle minun oli ilo osallistua ensimmäistä kertaa. Tällä kertaa piknik oli muuntunut puutarhajuhlaksi, jota emännöi Kokit ja Potit -blogin Hannele kauniilla pihamaallaan. Kiitokset emännälle sekä kanssabloggaajille Pastanjauhantaa-, Kokkeillaan-, Makuja kotoa, Muista syödä välillä sekä Aina nälkä -blogeista, seura oli hilpeää ja ruoka herkullista (kyllä, söin liikaa)!

Käytin keiton tekemisen perustana The Guardianin ruokatoimittajan Felicity Cloaken ohjetta. Ilmeisesti käytän kuitenkin erityyppistä leipää kuin hän, koska samoin kuin taramosalatan kanssa, soppa uhkasi mennä turhan ohueksi. Muutoinkin ohje muuttui käsissäni niin paljon, etten voi oikein sanoa tehneeni Felicityn täydellistä keittoa. Pidin kuitenkin lopputuloksesta, raikkaasta ja täyteläisestä keitosta, jossa oli hieman muutakin suutuntumaa kuin pinnalle ripotellut mantelimurut. Suolan kanssa olisin jatkossa hieman varovaisempi, lopullinen voimakkuus selvisi vasta, kun keitto on saanut levätä aikansa ja tämänkertainen versio oli itselleni hieman ylärajalla, kun enimmäkseen pyrin suolaamaan ruoat taaperoystävällisesti. Allaoleva ohje keitosta on sellaisena, kuin itse sen tein.

Vinkki: nyt käytin keittoon ihan tavallista punaviinietikkaa, mutta jos kaupasta saat, alkuperäisohjeen sherryviinietikka olisi varmasti vielä parempi vaihtoehto.

Ajo blanco -mantelikeitto (8-10 alkuruoka-annosta)

400g kuorittuja manteleita
200g vaaleaa edellispäivän leipää ilman kuorta
tilkka maitoa (tai mantelimaitoa)
1 kurkku
8,5 dl jääkylmää kivennäisvettä
6 pienehköä valkosipulinkynttä
3-4 dl neitsytoliiviöljyä
2 rkl punaviinietikkaa (sherryviinietikkaa)
muutama rouhaisu mustapippuria myllystä
pari hyppysellistä suolaa

  1. Paahda manteleita keskilämmöllä kuivalla pannulla, kunnes ne alkavat juuri saada väriä. Anna jäähtyä ja ota pari ruokalusikallista syrjään koristelua varten.
  2. Kastele leipä maidossa ja anna vetäytyä kymmenisen minuuttia. Purista kuivaksi.
  3. Kuori ja paloittele kurkku sekä valkosipulinkynnet.
  4. Laita mantelit ja leipä tehosekoittimeen, monitoimikoneeseen tai sauvasekoittimelle sopivaan kulhoon tai kannuun. Lisää tilkka vedestä ja surauta n. minuutin ajan, kunnes mantelit ovat rouhiintuneet. Lisää vähän kerrallaan loput vedestä samalla tasaisesti surautellen, sitten valkosipuli, kurkku, etikka ja öljy. Mausta suolalla ja pippurilla. Anna keiton vetäytyä ja jäähtyä kylmässä ainakin pari tuntia.
  5. Puolita viinirypäleet ja murskaa karkeasti koristeluun tarkoitetut mantelit. Jaa viilennyt keitto kuppeihin tai kulhoihin ja koristele viinirypäleenpuolikkailla, mantelimurskalla ja lorauksella oliiviöljyä.
4 Comments
Reseptit

Jugurttimarinoidut lohivartaat grillistä

heinäkuu 24, 2016
marinoidut_lohivartaat

Saatan muistaa väärin, mutta kun olin pieni, ei ainakaan meidän lähipiirissämme juuri grillailtu. Toki avotulella on kokattu, varsinkin kalaa, aiemminkin eikä nuotiomakkaraa nyt lasketa. Tarkoitan ennemmin, etten muista kenelläkään olleen edes pallogrilliä, nykyisistä komeammista hiili- tai kaasuvempaimista puhumattakaan. Ensimmäinen muistikuvani grillistä omalla kesämökillämme on vasta jostain 80-90 -taitteesta. Muistelen myös, että ensimmäisinä grillivuosina tehtiin aika paljon vartaita.

Vartaiden grillaamisessa on jotain hieman retroa ja jotain hieman nostalgista, mutta niistä saa myös täysin nykyaikaista purtavaa. Nämä lohivartaat olivat täynnä makua, ja jugurtilla ja sitruunalla marinointi tekivät niistä myös mukavan kirpsakat. Kaverina lohella oli aina hyvää punasipulia sekä fenkolia, joka on mielestäni parhaimmillaan nimenomaan grillattuna. Tällä kertaa hoidin näpertelyosuuden eli vartaiden rakentelun ja marinadiin laittamisen etukäteen lasten nukkuessa päiväunia, ja itse grillaamisen – joka on nopea toimitus – juuri ennen ruokailua. Vaikka itse kehunkin, vartaat olivat tosi hyvät, esikoinen tilasi kalaa lisääkin eivätkä nuorimmatkaan heitelleet ruokaa pitkin lattioita. Se on kehu se.

lohivartaat_grilli

Jugurttimarinoidut lohivartaat (neljälle)

600 g lohifilettä
1 fenkoli
1 punasipuli

marinadi:

1,5 dl ruoanvalmistusjugurttia (minulla kreikkalaistyyppistä, 10% rasvaa)
1 valkosipulinkynsi puristettuna
1 rkl valkoviinietikkaa
1/2 mehevän sitruunan mehu ja raastettu kuori
1/2 tl sokeria
1/2 dl hyvää oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

  1. Jos käytät puisia varrastikkuja, laita tikut veteen likoamaan hetkeksi. Kahdeksan tikkua riittänee, mutta ota pari varayksilöä, ainakin minä onnistun tikkuja välillä katkomaan.
  2. Kuutioi lohifile halkaisijaltaan muutaman sentin kuutioiksi. Paloittele fenkoli ja punasipuli vartaaseen sopiviksi suupaloiksi. Pujottele palat vartaisiin.
  3. Valmista marinadi sekoittamalla kaikki sen ainekset hyvin keskenään. Kaada marinadi vartaille ja kääntele muutamaan kertaan. Anna maustua pari tuntia jääkaapissa.
  4. Grillaa keskilämmöllä 5-10 minuuttia, kunnes vartaat ovat kauniin väriset.
0 Comments
Reseptit

Taramosalata

heinäkuu 16, 2016
taramosalata

Kesäaikana meillä syödään paljon ikisuosikkeja, perinteisiä kausiherkkuja kuten uusia perunoita ja silliä, herneitä ja mansikoita tai varhaiskaalista tehtyä pataa, jonka resepti löytyy täältäkin. Niistä ei valitettavasti kerry kovin paljon uutta blogattavaa, mutta kesä on lyhyt ja haluan nauttia siitä täysin siemauksin. Usein katamme kesällä myös meze-pöydän. Muiden maiden makumuistot lämmittävät talvellakin, mutta kesällä auringon paistaessa ne pääsevät minusta parhaimmilleen. Toivoisin niiden myös lievittävän matkakuumetta, mutta usein ainakin itselleni käy kyllä toisin päin, koska viime vuosina emme ole juuri ulkomaanreissuja tehneet. Makuja saa onneksi toistettua myös kotioloissa.

Sen lisäksi, että enemmän on toisinaan enemmän ja monensorttisten suupalojen syöminen ihanaa, on yksi meze-pöydän hienouksista minusta siinä, että valmistelujen hankaluutta voi todella helposti säädellä ostamalla osan tarjottavista valmiina. Tälläkään kertaa en ollut se reipas ruokabloggaaja, joka askartelee viininlehtikääryleensä alusta saakka, mutta sain sentään aikaiseksi kokeilla taramosalatan valmistusta ensimmäistä kertaa ihan itse. Taramosalata on varmaan tsatsikin ohella niitä perinteisimpiä dippejä etelänmatkaajille, mutta jos et ole asiaan vihkiytynyt, niin kyse on pääosin mädistä, leivästä, oliiviöljystä ja sitruunasta surautetusta tahnasta, joka on loistopari erilaisille kasviksille ja leiville. Kreikkalaisversioon käytetään tietääkseni esimerkiksi karpin mätiä, mutta kotimainen kirjolohenmäti on tarkoitukseen aivan pätevää. Mieleni tekisi kokeilla myös, onnistuuko taramosalatan tekeminen merileväkaviaarista. Tämänkertainen ohje mukaili pitkälti Felicity Cloaken täydellistä taramosalataa, mutta koska minusta seos jäi liian löysäksi, lisäsin siihen lopuksi vielä noin 30g kuivaa leipää.

Jos olet traumatisoitunut shokkipinkistä purkkitaramosalatasta, saattaa kotitekoinen versio yllättää iloisesti!

Vinkki: Investoi hyvään oliiviöljyyn. Huono tuote pilaa helposti kitkeryydellään koko annoksen ja kaikki muutkin ruoat, joihin koskee. Blogiharrastuksesta huolimatta ruokasnobistelen aika vähän, mutta joihinkin asioihin kannattaa oikeasti satsata tai jättää kokonaan käyttämättä!

Taramosalata

1/2 pieni sipuli

100 g vaaleaa, kuoretonta leipää + tarvittaessa hieman lisää koostumuksen optimoimiseksi

200 g kirjolohenmätiä

2-3 rkl sitruunamehua + lisää maun mukaan

2 dl hyvää oliiviöjyä + loraus tarjoiluun

mustapippuria

(suolaa)

silputtua, litteälehtistä persiljaa tarjoiluun

  1. Kuori ja raasta sipuli. Ota sipulin mehu talteen kulhoon tai kannuun (minä käytin mittakannua) painelemalla raastetta siivilän läpi. Heitä pois kiinteä osa.
  2. Upota leipä kylmään veteen ja nosta heti pois. Purista ylimääräinen neste huolellisesti leipämassasta. Laita kulhoon sipulimehun kanssa ja lisää mäti. Surauta pari kertaa sauvasekoittimella.
  3. Lisää sitruunamehu ja surauta uudestaan, sitten öljy vähän kerrallaan ja samalla surautellen. Mausta pippurilla ja halutessasi suolalla (mäti on yleensä valmiiksi suolaista), ja lisää tarvittaessa hieman leipää kuivana. Maista ja lisää sitruunamehua maun mukaan. Tarjoile silputun, litteälehtisen persiljan kera.

 

0 Comments
Reseptit

Siemennäkkäri, vihdoinkin!

heinäkuu 5, 2016
siemennakkari

Tiesin, että se on helppoa. Tiesin, että se on hyvää. Tiesin, että se on olemassa. Miten ihmeessä en ole valmistanut sitä aiemmin? Siemennäkkäri on ollut kokattavien ruokien listallani iät ja ajat, enkä ihan rehellisesti keksi yhtään hyvää tekosyytä sille, että ensimmäisen kerran tein sitä toissapäivänä. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, se on juuri niin koukuttavaa kuin miltä kuulostaakin; ensimmäisen pellillisen kadottua parempiin suihin piti ripeästi tehdä toinenkin annos, jotta saisin näkkärit myös kuvattua. Koekierroksista inspiroituneena mieleen tuli heti tuhat erilaista variaatiota, nyt menin siitä, missä aita on matalin ja valitsin Glorian Ruoka & Viinissä (3/2016) esiintyneen, hyvin yksinkertaisen reseptin. Sitäkin voisi helposti tuunata esimerkiksi tuoreella rosmariinilla. Jos olet ollut siemennäkkärin kanssa yhtä aikaansaamaton kuin minä, nyt on korkea aika ottaa itseäsi niskasta kiinni!

Vinkki: Taikinan painelu levyksi on helpompaa, jos käytät apuna toista leivinpaperia. Vaikka tuntuu, ettei jämäkästä taikinasta koskaan tule ohutta levyä, jatka kärsivällisesti painelua ja siirtele tarvittaessa ylimääräisiä taikinaroippeita reunoilta takaisin keskemmälle.

Siemennäkkäri (pellillinen)

0,5 dl seesaminsiemeniä
1 dl kurpitsansiemeniä
1 dl auringonkukansiemeniä
2 dl maissijauhoja
3/4 tl suolaa
2 dl vettä
1/2 dl (oliivi)öljyä

1. Laita uuni lämpiämään 150 asteeseen. Sekoita kuivat aineet kulhossa. Kiehauta vesi ja lisää samalla hyvin sekoittaen. Lisää vielä öljy, sekoita ja anna vetäytyä 10 minuuttia.

2. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Kaada taikina pellille ja painele toisen leivinpaperin avulla ohueksi, pellinkokoiseksi levyksi. Paista 150-asteisessa uunissa noin 50 minuuttia, tai kunnes näkkäri saa pintaansa hieman väriä.

2 Comments
Reseptit

Pikaisia suukkoja

kesäkuu 30, 2016
kookospallot

Jokunen päivä sitten päädyin korvieni välissä nostalgiatripille vaihto-opiskeluaikoihini Ruotsiin. Ei liene kuitenkaan yllätys, etten varsinaisesti miettinyt opintojani vaan ajatukseni keskittyivät ruokaan, tarkemmin ottaen kookospalloihin, jotka ovat tuttuja meillä Suomessakin mutta joita erityisesti länsinaapurissa on hyvinkin runsaasti tarjolla sekä kaupoissa että kahviloissa. Meidänkin opiskelijasolussamme kookospalloja ostettiin aina silloin tällöin makeanhimon yllättäessä. Nyt en ole niitä syönyt vuosikausiin, mutta nostalgisoinnista innostuneena päätinkin kokeilla valmistaa niitä itse.

Netti on pullollaan kookospalloreseptejä, mutta löytämäni ohjeet olivat kaikki täyssuklaisten pallosten valmistukseen, kun taas itse halusin sellaisia, joiden sisällä olisi pehmeänmakea marenkitäyte. Lopulta tulin ajatelleeksi, että suomalaiset klassikot, suukot, ovat hyvin samantyyppisiä tuotteita ja suukkoreseptejä hakemalla löysinkin vinon pinon ohjeita. Tekemistäni saneli kuitenkin pieni kiire sekä raaka-aineiden rajautuminen siihen, mitä kaapista juuri tuolla hetkellä sattui löytymään. Pikaversion täyte on melko höttöinen, joten suklaassa ja kookoksessa pyörittely vaatii varovaisuutta, mutta onnistuu kyllä (jopa minulta) ja kookoshiutaleet peittävät kauneusvirheet. Oikeiden suukkojen valmistus saa vielä odottaa, mutta laitanpa tämän helpon pikaversion ohjeen teillekin vinkiksi. Tarjottava on myös gluteeniton, kunhan varmistat asian myös käyttämäsi suklaan osalta.

Kookospallot (n. 25 kpl)

3 kananmunanvalkuaista
0,75 dl (erikois)hienoa sokeria
200g tummaa suklaata
nokare voita
n. 100g kookoshiutaleita

1. Ota munat huoneenlämpöön ainakin puolisen tuntia ennen valmistuksen aloittamista. Erota valkuaiset keltuaisista ja kaada puhtaaseen kulhoon. Lisää sokeri ja vatkaa kovaksi, tiiviiksi vaahdoksi.

2. Laita uuni lämpiämään 150 asteeseen. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Muotoile vaahdosta lusikan tai pursottimen avulla pellille pyöreähköjä, halkaisijaltaan n. 3-4 cm möykkyjä. Paista uunissa noin kymmenen minuuttia, tai kunnes pallukoiden pinta hieman napakoituu. Pieni väri ei haittaa, mutta pallojen ei varsinaisesti tarvitse saada väriä.

3. Pallojen valmistuessa sulata suklaa. Paloittele suklaa kulhoon, lisää voinokare ja laita kulho vedellä puoliksi täytetyn kattilan päälle niin, ettei kulhon pohja osu veteen. Kuumenna vesi hiljalleen melkein kiehuvaksi ja sekoittele suklaata välillä sen sulaessa. Varo kiehauttamasta suklaata.

4. Kaada kookoshiutaleet laakealle lautaselle. Ota marenkipallot uunista ja nosta ne yksi kerrallaan leivinpaperilta varovaisesti lusikkaa apuna käyttäen. Pyörittele, edelleen lusikalla avustaen, pallot ensin sulatetussa suklaassa ja sitten kookoshiutaleissa. Nosta valmiit pallot esimerkiksi lautaselle leivinpaperin päälle. Jäähdytä / koveta jääkaapissa noin tunnin ajan ennen tarjoilua.

 

2 Comments
Reseptit

Sunnuntailounas: poke

kesäkuu 15, 2016
lohi_poke

Viimeaikaisista ruokatrendeistä kulhoruoka ei ole oikein iskenyt minuun. Ei kulho tietenkään ruokaa pahenna, mutta sen kohoaminen tai kohottaminen trendiksi tuntuu jotenkin väkisin väännetyltä. Niinpä kun yhdessä jos toisessa lähteessä alkoi näkyä havaijilaista pokea kulhoversiona, se meni minulta aluksi täysin ohi. Kunnes hiljattain Silläsipulilan artikkelista koin ahaa-elämyksen: eihän sillä ole kulhoruoan kanssa varsinaisesti mitään tekemistä. Äkkiä kokeilemaan!

Jos joku muu itseni lisäksi on jäänyt pokesta paitsi, kerrataan lyhyesti, mistä on kyse. Havaijilaisesta, sipulein maustetusta ja soijalla ja seesamiöljyllä marinoidusta kalasta, oikeaoppisimmin ymmärtääkseni tuoreesta tonnikalasta. Tämän eräänlaisen kalatartarin aasialaisia vaikutteita sisältävä makumaailma tarjoaa sushin ja muun raa’an kalan ystävälle herkullisen ja nopean vaihtoehdon, mitään isompaa väkertämistä ei pokeen nimittäin liity. Maustamisenkin kanssa voi ottaa reilusti vapauksia, netin syövereistä löysin lukuisia ja taas lukuisia versioita, joiden ainoat yhdistävät tekijät olivat soija, sipulit ja seesamiöljy. Itse seurailin löyhästi lähinnä Silläsipulilan ohjetta tehden muutamia omia lisäyksiä.

Meillä käytettiin pokeen tonnikalan sijasta lohta, kuten useimmissa kotimaisissa ohjeissa on tehty, ja lievästi sushinhimoisena tarjosin lisukkeena maustettua sushiriisiä, wasabia, kurkkua ja avokadoa. Yhdistelmä toimi vallan mainiosti ja yksinkertainen lounas meni viime aikojen kotiruokien kärkeen. Valmistuskin oli helppoa, sushiriisin keittely oli se hankalin osa ja kaikki muu valmistui riisiä odotellessa. Välillä ehdin myös hätistämään esikoista pois sisarustensa kimpusta ja kaksosia pois pistorasioilta, roskiskaapilta, tiskikoneelta tai minne ne nyt milloinkin keksivätkään mennä. Olen hieman vierastanut mainintoja itkettävän ihanista ruoista, mutta niinhän se välillä on: jos on hankala päivä eikä mikään tunnu onnistuvan, saa yllättäen superherkulliseksi osoittautunut ruoka ihmisen lähestulkoon liikuttumaan. Kokeile vaikka!

Lohi-poke

800 g ruodotonta lohifilettä
1 dl vaaleaa soijakastiketta
1 rkl seesamiöljyä
1 iso, makea sipuli (esim. hopeasipuli) tai 2 pientä
1 valkosipulinkynsi
nopan kokoinen pala inkivääriä
3 kevätsipulia tai nuorta nippusipulia varsineen

tarjoiluun:

seesaminsiemeniä
chilihiutaleita

1. Sekoita kulhossa keskenään seesamiöljy ja soija. Hienonna sipulit, valkosipuli ja inkivääri, lisää seokseen ja anna marinoitua noin kymmenen minuuttia.

2. Paahda seesaminsiemeniä kuumalla pannulla noin minuutin ajan. Kääntele siemeniä välillä, jotteivat ne pala.

3. Poista kalafileestä nahka. Kuutioi kala noin nopan kokoisiksi kuutioiksi ja sekoita kuutiot hyvin soija-sipuliseoksen kanssa. Anna jälleen marinoitua kymmenisen minuuttia. Laita tarjolle ja ripottele pintaan paahdettuja seesaminsiemeniä sekä chilihiutaleita.

4 Comments
Reseptit

Arki-illan nuudelikeitto

kesäkuu 11, 2016
muna_nuudelikeitto

Käsi ylös, muistatko vielä opiskelijanuudelit? Minä söin niitä kausiluontoisesti hyvinkin paljon, ja nuudelikausia tulee silloin tällöin edelleen. Sellainen on tälläkin hetkellä meneillään, tuntuu, että arkiruossani vuorottelevat lähinnä nuudelit ja laab gai. Sen verran ovat kuitenkin nuudelikulhot jalostuneet opiskeluajoistani, että nykyisin ne ovat arki-iltoinakin tuoreilla vihanneksilla ja yrteillä höystettyjä, mausteisia keittoja. Viimeaikainen vakkarikeittoni on ollut jonkin sortin seka-aasialainen versio: kananmuna muistuttaa ramenista, lime, sriracha ja kalakastike puolestaan pho-keitosta. Muita sattumia, esimerkiksi tähteeksi jääneitä lihoja, voi lisätä tarjonnan mukaan. Maukas liemi taas taitaa kuulua keittoon kuin keittoon.

Liemestä sen verran, että jos sen tekee alusta asti, ei keitto ole mitään arki-illan pikaruokaa, tässä asiassa varsinaista oikotietä onneen ei valitettavasti ole. Mukavaa on kuitenkin, ettei liemen tarvitse olla valmiiksi aasialaiseen makumaailmaan taitettua vaan hyvän arkikeiton saa tehtyä myös muista liemistä. Yleensä käytän jotain pakastimesta löytyvää, aiemmin keiteltyä vedosta, mutta myös hyvä valmisliemi toimii. Valmistavarasta suosin jauhemuodossa myytäviä luomuliemiä, joiden maku on mielestäni neutraalihko vaikkapa useimpiin fondeihin verrattuna.

Nuudelikeitto kananmunalla (yhdelle)

1 kananmuna
15 cm pätkä kurkkua
1 ruukullinen korianteria
2 kevätsipulin vartta
3-4 dl mietoa lihalientä
1 annos maustamattomia pussinuudeleita

lautaselle:

1/2 – 1 limen mehu
kalakastiketta
srirachaa
(muutama tippa seesamiöljyä)

  1. Keitä kananmuna niin, että keltuainen jää löysäksi. Koulukuntia on monia, mutta itse laitan munat kattilaan kylmään veteen ilman kantta ja kun vesi kiehuu, keitän noin neljä minuuttia. Sen jälkeen annan munien hieman viiletä kylmässä vedessä.
  2. Kuori ja viipaloi kurkku. Hienonna korianteri ja kevätsipuli.
  3. Kiehauta lihaliemi. Lisää nuudelit, ota kattila pois levyltä ja anna vetäytyä hetken. Kaada nuudelit liemineen kulhoon ja lisää tuoreet kasvikset. Puolita kananmuna ja nosta se keiton päälle. Mausta lautasella limemehulla, srirachalla ja kalakastikkeella sekä halutessasi seesamiöljyllä.
0 Comments
Reseptit

Bataattisalaatti grillistä

kesäkuu 4, 2016
bataatti_makkarasalaatti

Lämpimien kevätkesäpäivien jälkeen saapunut kylmä rintama tuntuu harmistuttaneen monia. En kuitenkaan lähtisi panikoimaan, vastahan kesä alkoi ja kyllä niitä lämpimiä säitä ehtii vielä mahtua tuleviinkin kuukausiin. Optimismin hengessä ja uusia, lämpimiä grillauskelejä (vaikka ei kai huonoja grillauskelejä olekaan?) odotellessa jaankin tämän herkullisen bataattisalaatin reseptin. Salaatti sopii sellaisenaan sekä pääruoaksi että laajemman grillikattauksen lisukkeeksi ja tuulettaa erilaisuudessaan hieman perinteisiä perunasalaatteja.

Jutun juju on yksinkertainen: salaatin pääraaka-aineet grillataan ja sekoitetaan raikkautta tuovien tuoreiden vihannesten, yrttien ja raikkaan kastikkeen kanssa. Kun kyseessä on salaatti, en ole ihan kamalan tarkka siitä, mitä mukaan laitan, vaan sovellan sisältöä tilanteen mukaan; nyt grillasin sekaan munakoisoa, joka ei ollut salaatissa yhtään pahaa muttei myöskään erityisemmin loistanut, niinpä jätin sen reseptistä pois. Muitakin muutoksia tähän voisi hyvin tehdä keittiönkaappien kulloistakin sisältöä hyödyntäen, vaikka samaan aikaan täytyykin sanoa, että juuri nämä makean bataatin, suolaisen makkaran ja fetan sekä raikkaiden yrttien yhdistelmät toimivat tosi hyvin. Salaatti maistuu myös seuraavana päivänä, mutta ota se jääkaapista huoneenlämpöön jo 15-30 minuuttia ennen tarjoilua, jotta maut pääsevät parhaimmilleen.

Vinkki: Kastikkeen voisekoittaa kannellisessa purkissa, jolloin kaikki ainekset voi laittaa purkkiin kerralla, sulkea sen tiiviisti kannella ja ravistella reilusti, kunnes ainekset ovat sekoittuneet.

Grillattu bataattisalaatti (4:lle pääruoaksi tai useammalle lisukkeeksi)

2-3 bataattia (n. 1 kg)
300-400 g laadukasta grillimakkaraa (esim. maalaismakkaratyyppistä)
200 g salaattijuustoa (fetaa)
1 kurkku
3 kevät- tai nuorta nippusipulia varsineen
ruukullinen korianteria silputtuna
(kuivattuja chilihiutaleita)

kastike:

2 limen mehu
2 tl hunajaa
muutama hyppysellinen suolaa
muutama rouhaisu mustapippuria myllystä
1/2 dl oliivi- tai rypsiöljyä

1. Pese ja lohko bataatit ja esikeitä ne melkein kypsiksi. Bataatti humpsahtaa äkkiä ylikypsäksi, joten paloihin saa jäädä reilusti purutuntumaa.

2. Bataattien kypsyessä kuori ja pilko kurkku salaattikulhoon. Paloittele feta ja hienonna kevätsipulit mukaan.

3. Sekoita kaikki kastikkeen ainekset öljyä lukuunottamatta. Lisää sitten öljy ohuena nauhana samalla sekoitellen.

4. Ota esikypsennetyt bataatit pois liedeltä. Nosta bataattilohkot ja makkarat grilliin ja grillaa 5-10 minuuttia keskilämmöllä välillä käännellen. Anna jäähtyä hetken ja pilko makkarat ja bataatit sitten suupaloiksi. Sekoita salaattiin. Kääntele mukaan vielä kastike ja anna maustua huoneenlämmössä 15-30 minuuttia. Sekoita tuore korianteri mukaan lopuksi juuri ennen tarjoilua. Ripottele halutessasi pintaan kuivattuja chilihiutaleita.

0 Comments