Viikonlopun ruokateema oli retroilu, kuten kellansävyisestä kuvastakin näkyy. Epämuodikasta sisäfilepihviä, konjakki-viherpippurikastiketta, hasselbackan perunoita ja ruusukaaleja, sekä jälkkäriksi uunijäätelöä. Retroudestaan huolimatta ateria oli kuitenkin herkullinen ja toimisi miehisine annoksineen hyvin isänpäivänäkin.
Pieniä nykyaikaistuksia teimme kokonaisuuteen. File oli naudan sijaan hirveä, pippurikastike ei tullut pussista ja uunijäätelö valmistettiin annosvuoissa keksinmurupohjaan. Olen aina kuvitellut uunijäätelön olevan hidasta ja vaikeaa tehdä, mutta ei se tällä vähän oiotulla metodilla ollut. Pääasia, eli kuuman kuoren alta löytyvä jäätelösydän onnistui näinkin.
Keksi-jäätelö-kastikeyhdistelmiä voi jokainen kehitellä loputtomiin oman makunsa mukaan, minä halusin kokeilla suklaista ja vadelmaista versiota. Omaan makuuni jälkkäristä tuli hieman liiankin makea, mutta isännälle se maistui hyvin. Inspiraatio makuyhdistelmään lähti oikeastaan viinikaappiin – jota myös keittiön liinavaatekaapiksi kutsutaan – unohtuneesta Braida brachetto d’aqui -jälkkäriviinipullosta. En ollut kyseistä viinilaatua aiemmin testannut, mutta muistelin lukeneeni sen sopivan suklaan ja vadelman kanssa. Täytyy myöntää, että ihan tällaisenaan yhdistelmä ei kuitenkaan toiminut, vaan makea uunijäätelö sai viinin maistumaan suussani 90-luvun lopun päärynäesanssisiideriltä. En pitänyt tuotteesta silloin, enkä pidä siitä vieläkään. Yksinään viini toimi paremmin, mutta ei silti ollut ihan minun juttuni.
Harmistukseen ei kuitenkaan ollut aihetta, sillä uunijäätelö oli hyvää. Onnistumisesta rohkaistuneena haluan seuraavan kerran kokeilla valmistusta pidemmän kaavan mukaan pyöräyttämällä pohjankin itse. Kauniimman lopputuloksen aikaansaamiseksi yritän myös jatkossa varmistaa, ettei pursottimeni ole tällä kertaa jäänyt taaperon uhriksi…
Huom. vaikka valmistus on helppoa, kannattaa olla tarkkana. Marengin onnistumiseksi huolehdi, että käytät puhtaita välineitä, myös kananmunat kannattaa ottaa huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen vatkaamista. Jäätelö puolestaan kannattaa pitää pakastimessa, kunnes sen on aika mennä annoksiin.
Uunijäätelö (neljä suurehkoa tai kuusi vähän maltillisempaa annosta)
8 täytekeksiä (minulla Fazerina)
0,5 l jäätelöä (minulla suklaa)
n. 1 dl vähäsokerista vadelmasosetta
3 munanvalkuaista
0,75 dl sokeria
lisäksi tarvitset 4-6 uuninkestävää annosvuokaa
1. Laita uuni lämpiämään 250 asteeseen. Laita keksit muovipussiin ja murskaa karkeaksi muruksi esim. kaulimella. Jaa keksiseos annosvuokiin ja painele tasaiseksi kerrokseksi.
2. Erottele munanvalkuaiset keltuaisista. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi, lisää sitten sokeri ja vatkaa niin kovaksi vaahdoksi, että se pysyy kulhossa käännellessä.
3. Kuutioi jäätelö ja painele kuutiot keksiseoksen päälle. Lusikoi jäätelön pinnalle nokare vadelmasosetta. Peitä kokonaisuus marengilla niin, ettei vuoan reunan ja marengin väliin jää rakoja (tiivis kansi pitää jäätelön sulamasta). Paista 250-asteisen uunin keskitasolla n. kaksi minuuttia, kunnes marengin pinta saa hiukan väriä. Jälleen kannattaa olla tarkkana, koska marenki palaa ja jäätelö sulaa helposti. Tarjoile annokset heti.
3 Comments
Herkullinen menu! Retroilu onkin pop. 🙂 Minä en ole koskaan itse tehnyt uunijäätelöä, aika kummaa. To do-listalla se on keikkunut jo pitkän aikaa, ehkä saan joskus aikaiseksi.
Ja minä mietiskelin viikonloppuna uunijäätelöä! Pitkään aikaan ei ole tullut sitä tehtyä. Joskus värkkäsin tiikerijäätelöä sisältä tyhjäksi koverrettuihin appelsiineihin – mikähän pirkkaresepti sekin lienee ollut… Mutta hyvää oli!
Rommirusina & Kotiharmi, loistavaa ruokatelepatiaa! Ja tuo appelsiininkuoreen jemmattu jäätelö kuulostaa hauskalta, vähän kesää marraskuun keskelle 🙂