Pitaleivän sisään paketoitu kebab kaikilla salaateilla ja sörsseleillä on yksi pikaruokasuosikkejani, ja pelasti joskus kotiinkuljetettuna moniakin iltoja, kun ruokaa ei vaan jaksanut tehdä. Nykyisin emme – ehkä onneksi – asu yhdenkään pikaruokapaikan kotiinkuljetusalueella, joten kynnys lähteä hakemaan vastaavaa settiä on suurempi, kun sama se on sitten ryhtyä ruuanlaittoon, jos vaivaa täytyy kuitenkin nähdä. Mieltymys kyseiseen ruokalajiin ei ole kuitenkaan hävinnyt minnekään, joten välillä sitä on mukava tehdä itse, vaikka silloin ei kebabilla ole enää mitään tekemistä pikaruuan kanssa. Mikä sen parempaa sunnuntailounasta, kuin itse tehdyt pitaleivät, joiden väliin jokainen ruokailija voi lapata mieleisensä täytteet?
Kotona tehtävä kebabliha ei ole mikään uusi eikä varsinkaan vaikea juttu, mutta kirjaan ohjeen nyt tänne muistilapuksi myös itselleni. Resepti ei ole peräisin mistään tietystä lähteestä, netti on pullollaan ohjeita joissa on tämä sama perusmetodi ja mausteita voi varioida tietysti mielen mukaan. Onnistumisen kannalta tärkeintä on minusta ilmakuplien vaivaaminen kunnolla pois taikinasta sekä uunipaketin saaminen mahdollisimman tiiviiksi, muuten kebab valmistaa melkein itse itsensä. Koska halusin käyttää lihaa monipuolisesti parilla eri ruokailukerralla, maustoin sen nyt hyvin yksinkertaisesti pelkällä suolalla ja mustapippurilla ja panostin enemmän muiden täytteiden maustamiseen. Samalla vaivalla voi lihaan lisätä kuitenkin luonnetta sekoittamalla siihen vaikkapa juustokuminaa, paprikaa ja valkosipulia.
Pitaleipien ohje taas on Suolaa & hunajaa -blogista; jostain syystä pitaleipieni onnistuminen on ollut todella vaihtelevaa, mutta tällä ohjeella sain aikaiseksi sellaiset ilmavat, pusseiksi pullistuvat leivät, joiden kaltaisia pitaleipien mielestäni kuuluu ollakin. Salaisuus on niinkin yksinkertainen kuin taikinan kaulitseminen riittävän ohueksi.
Entä ne muut täytteet? Ainakin meillä ne määräytyvät pitkälti sen mukaan, mitä jääkaapissa on, joten en erikseen niitä luetteloi tännekään. Nyt väliin meni ainakin korianterilla höystettyä salaattia, tomaattikastiketta ja chipotlemajoneesia, toisella kertaa täytteeksi olisi saattanut osua tsatsikia ja hummusta. Jos leipiä jää yli, ne voi myöhemmin paahtaa vaikkapa fattoush-tyyliseen salaattiin.
Kebabliha
800 g karitsan jauhelihaa
reilusti mustapippuria myllystä
pari hyppysellistä suolaa
(muita mausteita oman maun mukaan, esim. paprikaa, juustokuminaa, valkosipulia, chiliä…)
- Sekoita kulhossa jauheliha sekä mausteet. Vaivaa tasaiseksi massaksi esim. yleiskoneessa, monitoimikoneessa tai sähkövatkaimen taikinakoukkuja käyttäen, ajatuksena se, ettei jauhelihaan juurikaan jäisi ilmakuplia.
- Muotoile taikina pötköksi ja kääri folion sisään tiiviiksi paketiksi. Pistele folioon muutama reikä, jotta neste pääsee paiston aikana ulos paketista. Laita paketti uunivuokaan tai pellille ritilän päälle ja paista 100-asteisessa uunissa noin neljä tuntia. Anna vetäytyä noin 20 minuuttia, poista folio ja vuole pötköstä ohuita lastuja esim. terävällä juustohöylällä (veitsikin toki käy).
Pitaleivät
2,5 dl kädenlämpöistä vettä
0,5-1 tl suolaa
25 g hiivaa
4 rkl oliiviöljyä
n. 5 dl vehnäjauhoja
1. Sekoita keskenään vesi, suola, hiiva ja öljy. Alusta mukaan jauhot vähän kerrallaan. Anna kohota n. 30 minuuttia (kaksinkertaiseksi).
2. Muotoile taikina pötköksi ja jaa 8 osaan. Kaulitse jokainen osa letunohueksi pyöryläksi ja anna kohota liinan alla vielä toiset puoli tuntia.
3. Lämmitä uuni 250-275 asteeseen ja kuumenna pelti lämpenevässä uunissa. Nosta kaulitut letut kuumalle pellille ja paista noin viisi minuuttia, kunnes leivät ovat paisuneet ilmaviksi pallukoiksi.
2 Comments
Voi kun herkullisen näköistä! Miksiköhän en ikinä tehnyt kebabia itse..
Meillä taas alkaa olla ongelmana Foodora ja Wolt.. kun asumme lähellä ehkä kymmeniä hyviä take away paikkoja niin se on vaan niin helppoa räntäkelillä tilata ruoka puhelimella.
Tekisin varmaan puolta vähemmän ruokaa, jos meille joku toisi sitä kotiin 😀 Vaikka siis, useimmiten meilläkin pitaleivät täytetään jollain muulla, nyt vaan muistui pitkästä aikaa mieleen, että kebabiakin voisi tehdä!