Browsing Tag

arkiruoka

Reseptit

Lempilinssikeitto

elokuu 9, 2021

Linssikeitto on monen kodin luottoarkiruokaa. Se lämmittää, täyttää ja on yksinkertaisimpanakin versiona täynnä makua. Meillä sitä valmistuu lähes viikoittain, arki-iltojen lisäksi myös mökillä, reissussa tai kun tarvitaan jokin helppo ruoka isomman porukan muonittamiseen. Luottosopasta on lukuisia versioita, joista joka kokilla on oma paras versionsa. Minun suosikkini valmistuu tällä reseptillä, joka on yksinkertaistunut ja lähtenyt elämään omaa elmäänsä tästä Cookie and Kate -alkuperäisversiosta.

Allaolevan ohjeen määrillä saat keittoa viiden litran kattilallisen, sen määrän keittelen useimmiten itse, jotta ratkoisin useamman arkipäivän ruokahuolet samalla kertaa. Kertasyömiseen kattilallisesta riittää noin kahdeksalle, santsivara huomioiden. Määrät on kuitenkin helppo puolittaa pienempää annosta varten.

Lempilinssikeitto

4 sipulia
4 porkkanaa
2 rkl rypsi- tai oliiviöljyä
4 tomaattia
1 rkl juustokuminaa
1 rkl curryjauhetta
1 rkl valkosipulirouhetta
2 tl chilihiutaleita
3 l kasvislientä (tai vettä ja muutama kasvisliemikuutio)
2 pkt kuivattuja vihreitä linssejä (400g per paketti)
(muutama hyppysellinen suolaa)
100g lehtikaalia
(tuoretta korianteria silputtuna)

  1. Kuori ja hienonna sipulit ja porkkanat. Kuumenna viiden litran kattilassa tilkka öljyä ja kuullota sipulia ja porkkanaa hetki.
  2. Kuutioi tomaatit ja sekoita porkkana-sipuliseokseen kattilassa. Lisää juustokumina, curry, valkosipuli ja chili. Kaada päälle noin kaksi kolmasosaa kasvisliemestä ja tuo kiehuvaksi.
  3. Huuhtele vihreät linssit ja lisää kattilaan. Anna kiehahtaa, pienennä sitten lämpöä ja anna keittele lempeästi kuplivalla lämmöllä noin 15 minuuttia silloin tällöin sekoitellen. Linssien kypsyessä poista lehtikaalista lehtiruodit ja suikaloi lehdet.
  4. Lisää lehtikaalit ja niiden mentyä hieman kasaan, loput kasvisliemestä. Lisää tarvittaessa vettä, jotta saat kattilan mahdollisimman täyteen. Tarkista suola ja lisää tarvittaessa, suolan sopiva määrä riippuu kasvisliemen suolaisuudesta. Jatka keittelyä silloin tällöin hämmentäen vielä noin viisi minuuttia tai kunnes linssit ovat pehmenneet. Tarjoile silputun korianterin kanssa.


Reseptit

Ottolenghin harissapasta ja muut välipäivävinkit

joulukuu 28, 2018
harissapasta

Usean päivän jouluruokailottelun jälkeen maistuu lähes mikä tahansa muu. Älkää käsittäkö väärin, rakastan jouluruokaa, mutta olen kuitenkin iloinen, kun viimeiset palat haarukoidaan viimeistään tapaninpäivänä tarjoiluvadeilta, eikä täyskyllästymistä pääse tapahtumaan tai hävikkiä kerry. Keittelen mielelläni hernesopan kinkunjämistä, mutta muutoin keskityn välipäivinä mieluummin jo toisenlaisiin makuihin.

Mitä sinä tykkäät syödä jouluruokien vastapainoksi? Minä huomaan kaipaavani raikkaita makuja, tuoreita kasviksia, yrttejä, sitruksia ja tuoretta inkivääriä. Mieli vaeltaa Aasiaan. Myös pastaa ja tomaattisia kastikkeita, nekin mieluiten runsaan salaatin kanssa. Kuulostaako tutulta? Tässä minun viisi vinkkiäni rentoihin, sekä lomaan että arkeen sopiviin herkkuihin:

  1. Pasta puttanesca. Onkohan tätä helpompaa ruokaa edes olemassa? On lähes maagista, millainen makuyhdistelmä syntyy arkisista, kaapin perukoilta lähes aina löytyvistä raaka-aineista.
  2. Laab-salaatit. Limeä, korianteria, chiliä, kalakastiketta – kaikkea sitä, mikä joulun jälkeen maistuu! Laabin anatomiasta voi tehdä taidetta, mutta herkullinen salaatti kestää hyvin myös oikomista.  Tätä luottoruokaa valmistuu omassa keittiössäni tänään.
  3. Höyrytetty kuha aasialaisten yrttien kera. Joulukalat ovat ihania, mutta ihanaa kalaa voi valmistaa monella muullakin tavalla. Höyrytetty kuha on niistä yksinkertaisimpia, laadukkaat, tuoreet raaka-aineet eivät paljon kaipaa.
  4. Kikhernesalaatti chorizolla ja omenalla. Erilaiset pavut ja palkokasvit kuuluvat myös kuivaruokakaapin vakiosisältöön ja taittuvat vikkelästi vaikka mihin. Tässä suolainen ja mausteinen, rapeaksi paahdettu chorizo ja raikas, mehevä omena tuovat mukavaa suutuntumaa ja saavat salaatin pursuamaan makua.
  5. Ottolenghin harissapasta. Sen resepti, joka on peräisin samasta BBC Good Food -lehdestä kuin kukkakaalisalaattikin, löytyy alta. Koukuttava pasta on täydellinen yhdistelmä mausteisuutta, suolaisuutta ja täyteläisyyttä. Kuten puttanescan, tämänkin pastan ainekset löytyvät pitkälti kuivakaapista (tosin käytin ihan tavallista harissaa), eikä puuttuviakaan tarvitse etsiä lähikauppaa kauempaa. Olen tähän pyöristänyt hieman ohjeen tarkkoja grammamääriä sekä puolittanut pastan määrän, sillä omaan makuuni pastaa oli ohjeessa suhteessa liikaa kastikkeeseen nähden. Parasta on, kun pasta imaisee itseensä reilusti mehevää kastiketta, mutta sitä jää silti hieman myös lusikoitavaksi.

Ottolenghin harissapasta (2-3 annosta)

1 rkl oliiviöljyä
1 sipuli ohuiksi renkaiksi leikattuna
3 rkl harissaa
400g kirsikkatomaatteja puolitettuna
60g kivettömiä kalamataoliiveja
20g pieniä kapriksia
2 dl vettä
250g kuivattua pappardellepastaa
15g tuoretta litteälehtistä persiljaa
120g kreikkalaista jugurttia
muutama hyppysellinen suolaa

1. Kuumenna öljytilkka kannellisessa paistinpannussa. Lisää sipuli ja kuullota keskikuumalla lämmöllä n. 8 minuuttia, kunnes sipuli on karamelisoitunut ja pehmeä. Lisää harissa, tomaatit, oliivit ja kaprikset sekä hyppysellinen suolaa, ja jatka paistamista samalla sekoitellen 3-4 minuuttia, kunnes tomaatit alkavat muhjuuntua. Lisää 2 dl vettä ja sekoita. Kun vesi kiehuu, laske lämpöä ja anna hautua kannen alla noin kymmenen minuuttia. Ota kansi pois ja keitä vielä 4-5 minuuttia, kunnes kastike hieman paksuuntuu. Sekoita mukaan persilja ja siirrä sivuun.

2. Kastikkeen hautuessa keitä pasta suolalla maustetussa vedessä paketin ohjeen mukaan. Valuta.

3. Sekoita pasta ja kastike keskenään, maista ja lisää tarvittaessa suolaa. Jaa pasta annoskulhoihin. Tarjoile kuumana jugurttinokareen ja persiljasilpun kanssa.

Reseptit

Maapähkinävoi-nuudelipannu, yhden astian taktiikalla

tammikuu 14, 2018
maapahkinanuudelit

Broilerin jauheliha on raaka-aine, jonka olemassaolo unohtuu herkästi, vaikka se taittuu ihan valtavan moneksi. Itse käytän sitä eniten aasialaisvaikutteisissa ruoissa, kuten tässä wokissa, jonka ehtii tehdä arki-iltanakin töiden jälkeen, mutta joka maistuu myös viikonloppuna, varsinkin tammikuussa, kun keho kaipaa kasviksia ja makunystyrät edelleen vaihtelua pitkän joulukauden jälkeen. Meillä nuudelipannu valmistui loppiaisena, kun halusimme päästä helpolla ja käyttää aurinkoisen päivän ulkoiluun keittiöhommien sijaan.

Nuudelit saavat makunsa maapähkinävoista. Maapähkinävoi jakaa mielipiteitä, mutta mielestäni tuolla tavoin mausteena muiden joukossa se ei pääse liian hallitsevaksi tai tunkkaiseksi. Jos haluat valmistaa ruoan nopeammin, voi kasvisten ja jauhelihan paiston moniajaa useammalla pannulla ja sekoittaa loppuvaiheessa. Itse kuitenkin tykkään tuosta yhden pannun vähävaivaisesta ja -tiskisestä taktiikasta. Ohjeen määrästä riittää hyvin kuudelle.

Maapähkinävoi-nuudelipannu

2 rkl rypsi- tai muuta miedonmakuista öljyä paistamiseen

15 cm pätkä purjoa
1 pieni parsakaali tai 250 g paketti broccolinia
2 valkosipulinkynttä
n. puoli litraa tuoreita herkkusieniä (puolikas rasiallinen)
2 x 2 x 2 cm pala inkivääriä
1 rkl kalakastiketta
3 annosta riisinuudeleita (minulla nauhamaista)
800 g broilerin jauhelihaa
2-3 rkl maapähkinävoita (mielellään rouheista lajia)
2-3 rkl soijakastiketta
2 limen mehu
1,5 rkl tummaa siirappia
3 dl vettä
1-2 pientä punaista chiliä
15 cm pätkä kurkkua
(korianteria ja kevätsipulia silputtuna pinnalle)

  1. Suikaloi purjo ja viipaloi herkkusienet. Leikkaa parsakaali tai broccolini kukinnoiksi. Hienonna valkosipuli ja inkivääri. Kuullota pannussa öljytilkassa ensin hetki purjoa, valkosipulia, herkkusieniä ja inkivääriä, lisää sitten broccolini ja kuullota vielä hetki. Mausta kalakastikkeella. Nosta sitten kasvikset lautaselle syrjään mutta jätä pannu kuumaksi.
  2. Huuhtaise riisinuudelit kylmällä vedellä ja jätä lävikköön valumaan. Lisää pannuun broilerin jauheliha ja tarvittaessa tilkka öljyä. Ruskista, pienennä sitten lämpöä ja lisää maapähkinävoi, soija, limen mehu, siirappi ja vesi. Kuumenna hieman kuplivaksi ja hämmennä seosta hiljakseen, kunnes ainekset ovat kunnolla sekoittuneet.
  3. Lisää nuudelit pannuun ja anna niiden kypsyä muutaman minuutin ajan välillä käännellen. Nuudelien kypsyessä viipaloi kurkku ja chili ja lisää ne pannuun yhdessä syrjässä odottaneiden kasvisten kanssa. Kääntele sekaisin ja tarjoile. Silppua pintaan korianteria ja kevätsipulia.
Muut mietteet Reseptit

Shakshukaa viisivuotiaalle

tammikuu 8, 2017
shakshuka

Hyvää alkanutta vuotta 2017! Henkilökohtainen merkkipaaluni vuodenvaihteessa on aina blogin syntymäpäivä, ja tänä vuonna Kärähtäneet täytti kokonaiset viisi vuotta. Ensimmäisen blogireseptini – hernekeiton – olen julkaissut uudenvuodenpäivänä 2012. Aluksi epäröin, jääkö blogi tyngäksi ja ehdinkö ikinä mitään julkaisemaan, mutta harrastus vei mennessään ja tänä päivänä julkaistuna on yhteensä yli 600 artikkelia. Toistakymmentä roikkuu jatkuvasti myös luonnoksissa odottamassa idean tasolla tai puolivalmiina odottamassa sopivaa julkaisuhetkeä.

Jokaiselle ruokablogeja lukeneelle on varmaan tullut selväksi, että blogimaailma on muuttunut hurjasti viimeisen puolen vuosikymmenen aikana. Päällimmäisenä kentän muutoksessa käsitellään usein blogien kaupallistumista, mutta koen, että blogeista on tullut monipuolisempia: yksi on sekasyöjä, toinen kasvissyöjä, kolmas gluteeniton. Yksi perheellinen arkiruoan tuunaaja, toinen ravintoloita ahkeraan koluava. Joku tuottaa runsaasti kaupallista sisältöä ja toinen välttää sitä viimeiseen asti. Mikään edellämainituista ei mielestäni ole kuitenkaan laadullinen mittari bloggaamiselle, vaan se on upea harrastus – tai nykyisin joillekin taitaville jopa ammatti – jota jokainen voi toteuttaa omista lähtökohdistaan. Samoin omia suosikkiblogeja miettiessäni huomaan, että päällisin puolin yhdistäviä tekijöitä on näissä blogeissa yllättävän vähän. Jonkun viehätys minun silmissäni on reseptiikka, toisen inspiroivat kuvat, kolmannen naseva teksti, neljännen arkinen rehellisyys ja viidennen ehkä joku muu ominaisuus tai blogin teema. Osa omista suosikeistani toteuttaa paljon yhteistyökumppaneiden kampanjoita ja osa ei ollenkaan. Ajattelen siis, että hyviä tapoja tehdä blogia on yhtä monta kuin bloggaajiakin. Toivottavasti vanhat suosikit jatkavat julkaisujaan ja joukkoon saadaan edelleen lisää myös uusia!

Viiden vuoden ja kuudensadan artikkelin aikana on Kärähtäneissäkin tapahtunut paljon muutosta, jota voisi kasvuksikin luonnehtia: nälkä on kasvanut syödessä ja uuden oppimisen myötä olen halunnut oppia vielä lisää ja lisää, niin ruoanlaitosta kuin bloggaamisesta teeman ympärillä. Elämäntilannekin on muuttunut, koirat ja lapset ovat asettaneet omat vaatimuksensa ajankäytölleni ja pakottaneet harrastukset välillä enemmän taka-alalle. Blogissa se näkyy välillä harvempana julkaisutahtina ja siinä, että suosin paljon sellaisia ruokia, jotka ovat joko hyvin nopeita tehdä tai aktiiviselta työltään hyvin vähävaivaisia. Myös ruokailutottumukset ovat muuttuneet; meilläkin syödään kevyemmin ja kasvispitoisemmin kuin viisi vuotta sitten, mutta ajurina on ollut enemmän oman perheen kasvu ja muuttunut tilanne (lue: en kehtaa lapsilleni tarjota pizzaa yhtä usein, kun itse olisin sitä valmis syömään) kuin vallalla oleva kasvisruokatrendi (vaikka se mukava trendi onkin).

Samaan aikaan, kun selaan blogia taaksepäin, huomaan monen peruspilarin kuitenkin pysyneen paikallaan, niin keittiössä kuin blogissakin. Alusta saakka kantaneita teemoja ovat esimerkiksi taloudellisuus, laadukkaat raaka-aineet, niiden kunnioittaminen ja kaiken hyödyntäminen. Makumaailmassa varioivat edelleen niin kotoisan yksinkertaiset kuin kaukomaiden inspiroimat tunnelmat. Valokuvissakin on löytynyt jonkinlainen käsiala ihan alkuaikoihin verrattuna (katsokaa vaikka sitä hernekeiton kuvaa vuodelta 2012!), mutta valokuvaus jää kyllä edelleen pahasti itse ruoanlaiton jalkoihin.

Viisivuotissyntymäpäivänäkin meillä syötiin. Ei mitään erityisen juhlallista, mutta rauhalliseen talviaamuun sitäkin paremmin sopivaa, mausteista shakshukaa. Aikuisille se oli uudenvuodenbrunssi, lapsille lounas. Ja helppo lounas muuten onkin, älkää hämääntykö siitä, että kananmunia syödään yleensä aamiaiseksi. Jos jääkaapissa on munia ja kaapissa tomaattimurskaa, shakshukan saa todennäköisesti pyöräytettyä kasaan, tähänkin ruokaan kun voi laittaa melkein mitä hyvänsä. Tiskiäkään ei synny kuin yhden pannun verran.

Perustana useissa shakshukaresepteissä on paprikaa ja sipulia sisältävä tomaattikastike, mutta useat laittavat omaan versioonsa myös fetaa tai papuja, tai kikherneitä, kuten itse tein. Mitään ihan yhtä ja ainoaa oikeaa tulkintaa ei tästäkään ruoasta taida olla. Minä tein ohjeesta heti kerralla tupla-annoksen, mutta ohjeen mukaisesta määrästä riittää brunssiksi neljälle aikuiselle.

Shakshuka

1 paprika
1 iso sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 tuore chili silputtuna
1 tölkki (400g) hyvää tomaattimurskaa
2-3 dl kypsiä kikherneitä
pari hyppysellistä suolaa
(n. 1 tl sokeria, jos kaipaat makeutta tomaattikastikkeeseen)
1 tl juustokuminaa
1/2 tl mustapippuria
1/2 tl savupaprikaa
4 kananmunaa
kourallinen tuoretta korianteria ja/tai sileälehtistä persiljaa silputtuna
(seesaminsiemeniä koristeeksi)

  1. Hienonna sipulit, paprika, valkosipuli ja chili. Kuullota hetki korkealaitaisella pannulla öljytilkassa keskilämmöllä ja lisää sitten tomaattimurska ja kikherneet. Mausta suolalla, tarvittaessa sokerilla, mustapippurilla, juustokuminalla ja savupaprikalla. Pienennä lämpöä ja anna hautua silloin tällöin kuplien 5-10 minuuttia.
  2. Riko kananmunat ja pudota ne kastikkeeseen varovasti yksi kerrallaan. Ripottele pintaan suolaa. Kypsennä kannen alla keskilämmöllä, kunnes valkuaiset ovat hyytyneet. Ripottele pintaan silputtua korianteria ja lehtipersiljaa sekä halutessasi seesaminsiemeniä. Tarjoile heti.
Reseptit

Sunnuntailounas: metsästäjän piirakka hirven jauhelihasta

marraskuu 29, 2016
hirvipiiras

Parjatun brittikeittiön kotiruokaklassikko shepherd’s pie ei kuulosta kovin kummoiselta. Jauhelihakastikekerros, jota peittää perunamuusikerros. Mutta kuten monet muutkin kunnon kotiruoat, shepherd’s pie on helposti lähestyttävä, koko perheelle maistuva ja rakkaudella tehtynä muhevan herkullinen klassikko. Minulle se juolahti mieleen, kun mietin käyttökohteita pakastimesta löytyvälle hirven jauhelihalle. Alkuperäiseen versioon käytetään lammasta, joiden paimentamiseen ruoan nimessäkin viitataan, mutta maukas ja metsäinen hirvi sopii tarkoitukseen erittäin hyvin. Onko kyseessä nyt sitten metsästäjän piirakka?

Koen, että kotiruokaklassikoiden – jotka monelle ovat myös niitä kouluvuosien traumaruokia – valmistuksessa pitkän kaavan mukaan on jotain hyvin palkitsevaa. Ruoat heräävät eloon ihan uudella tavalla ja muistuttavat, miten yksinkertaiset asiat ovat usein juuri niitä parhaita. Tekemisessä menee hetki, mutta mistään vaikeasta ei tässäkään ole kyse. Ja vaikka teenkin ruoat mieluummin tuoreeltaan kuin lämmitän samaa isoa laatikkoa koko viikon, niin en varsinaisesti valitakaan, kun sunnuntain lounasta voi venyttää vielä parin arkipäivänkin tarpeisiin.

Ohjeen mukaisilla määrillä ruokaa valmistuu suuri vuoallinen. Koska varsinkin perunamuusin tekeminen perustuu minulla tuntumaan ja riippuu aina käyttämistäni perunoista, on vaikea antaa ainesluetteloon aivan täsmällisiä määriä. Tavoitteena on tässä keskipaksu muusi, jota pystyy pursottamaan tai levittämään vuoan päälle mutta joka ei ole niin löysää, että sekoittuu suoraan kastikkeeseen. Maistelemalla ei voi mennä pieleen!

Vinkki: sienet ovat oiva lisä niin perinteiseen kuin tähän metsäiseen hirviversioonkin. Murusta mukaan esimerkiksi kourallinen suppilovahveroita tai mustia torvisieniä.

Shepherds pie hirvestä eli metsästäjän piirakka

3 porkkanaa
2 isoa sipulia
2 valkosipulinkynttä puristettuna
muutama oksa tuoretta timjamia
tilkka öljyä paistamiseen
1 kg hirven jauhelihaa
1 tl mustapippuria
muutama hyppysellinen suolaa
n. 1 dl punaviiniä
3-4 rkl tomaattipyrettä
2 rkl worcestershirekastiketta
8 dl mietoa lihalientä

Muusiin:

n. 1,2 kg jauhoista perunaa (esim. rosamunda tai puikula)
n. 3 rkl voita
1-2 dl täysmaitoa
muutama hyppysellinen suolaa

  1. Aloita perunoista. Kuori perunat ja höyrytä ne kypsiksi. Laita syrjään odottamaan.
  2. Perunoiden kiehuessa kuori ja hienonna porkkana ja sipulit pieniksi kuutioiksi. Riivi timjaminoksista lehdet ja hienonna valkosipuli. Kuullota aineksia hetken ajan öljyssä ja lisää sitten jauheliha. Ruskista kevyesti ja mausta suolalla ja mustapippurilla. Kaada kuumaan pannuun punaviini, anna kiehahtaa ja pienennä sitten lämpöä. Lisää tomaattipyre, worcestershirekastike ja lihaliemi ja sekoita. Hauduttele kevyesti kuplien kannen alla noin 20 minuuttia ja sen jälkeen toinen 20 minuuttia ilman kantta välillä sekoitellen.
  3. Kastikkeen hautuessa muussaa perunat. Sekoita niihin sitten suola, voi ja maito vähän kerrallaan samalla muussaten, kunnes koostumus on mieleinen. Jätä syrjään odottamaan tai jos käytät pursotinta, nosta muusi valmiiksi pursotinpussiin.
  4. Laita uuni lämpiämään 180 asteeseen. Voitele uunivuoka ja levitä jauhelihakastike sen pohjalle. Levitä tai pursota päälle muusi. Töki pintaan haarukalla muutama ilmareikä. Paista 20-30 minuuttia, kunnes muusipinta saa hieman väriä.
Reseptit

Siskonmakkarakeitto aasialaisittain

lokakuu 8, 2016
siskonmakkara_nuudelikeitto

En varmastikaan ihan ensimmäistä kertaa kerro, että aasialaiset maut ovat pikaisina arkiruokina suosikkejani. Vuosien varrella olen tähän kategoriaan meneviä ruokia kirjannut blogiinkin lähes pilvin pimein. Nyt testasin, taipuuko perinteinen siskonmakkara aasialaisvaikutteiseen ruokaan ja kokeilin sitä aina luotettavaan nuudelikeittoon. On tavallinenkin siskonmakkarakeitto hyvää, mutta tämä on ehkä vielä hiukan enemmän omaan makuuni.

Soppa oli lämmittävä tuttavuus. Limellä ja kalakastikkeella maustettu liemi ei peittänyt siskonmakkaran ominaismakua, mutta toisaalta maku ei mitenkään sotinut kokonaisuuden kanssa. Keveyttä keittoon toivat lehti- ja kiinankaali. Ohjeen määristä riittäisi luultavimmin neljälle aikuiselle, nyt minä ja kolme lasta söimme setistä kaikki kahdesti. Jos tekisin keiton aikuisille, lisäisin tulisuutta reilusti tuoreen chilin muodossa, nyt tyydyin töräyttämään omalle lautaselleni kukkokastiketta.

Siskonmakkara-nuudelikeitto

1 iso sipuli
pari reilua kourallista lehtikaalia
1/2 pienehköstä kiinankaalista
peukalonpään kokoinen pala inkivääriä
2 valkosipulinkynttä
2 kaffirlimetin lehteä
kourallinen korianteria
(1-2 tuoretta, punaista chiliä)
1 rkl rypsiöljyä
8-10 dl vähäsuolaista lihalientä
4 rkl kalakastiketta + lisää maun mukaan lautaselle
400 g siskonmakkaroita
2 annoslevyä pikanuudeleita (mieluiten riisivermiselliä)
1 limetin mehu
srirachaa

  1. Kuori ja hienonna sipuli. Poista lehtikaalista suurimmat lehtiruodit ja suikaloi lehtikaali ja kiinankaali. Kuori ja hienonna inkivääri sekä valkosipulinkynsi. Silppua chili, kaffirlimetin lehdet ja korianteri.
  2. Kuullota sipulia hetki öljytilkassa paksupohjaisessa kattilassa keskilämmöllä, lisää sitten lehtikaali, inkivääri ja valkosipuli ja kääntele sekaisin. Anna pehmetä hieman. Kaada mukaan liemi ja kiehauta.
  3. Lisää kalakastike, chili ja kaffirlimetin lehdet. Pulpsauta mukaan siskonmakkarat ja tuo uudestaan kiehuvaksi. Lisää kiinankaali ja nuudelit ja napsauta lämpö pois. Anna nuudelien ja siskonmakkaroiden kypsyä parin minuutin ajan.
  4. Annostele keitto lautasille. Mausta annokset vielä kalakastikkeella, limettimehulla, silputulla korianterilla ja srirachalla (mausteet voi myös nostaa pöytään tarjolle ja ruokailijat voivat tehdä maustamisen itse, oman maun mukaan).
Reseptit

Ruuhkavuosipaniikkia ja punajuurilaatikkoa

lokakuu 1, 2016
punajuurilaatikko

Ihan pian koittaa se hetki, kun kaikki lapsemme siirtyvät kotihoidosta päivähoidon hellään huomaan ja me vanhemmat yritämme keksiä, miten selvitä uudenlaisesta arjesta. Tuntuu samaan aikaan hyvältä, haikealta ja kaoottiselta, vaikka olen jo saanut porrastaa shokkia aloittamalla uudessa työpaikassa jokunen kuukausi sitten. Nyt ovat kuitenkin miehenkin isyysvapaapäivät luetut, joten sieltä ne ruuhkavuodet tulevat ihan oikeasti, täysillä päin.

Ajatukset heittelevät laidasta laitaan; kuka tästedes hoitaa yöherätykset? Kuoppaammeko haaveet harrastuksista? Kuka ehtii tehdä ruokaa? Entä käydä kaupassa? Kuolemmeko nälkään? Paniikki! Pientä lohtua sain kuitenkin, kun vietin pari vapaapäivää kotona lasten kanssa. Kun rutiiniin pääsi, asiat kummasti lutviutuivat ja homma olikin oikeastaan helpompaa kuin muistin. Se valoi luottamusta myös tulevaan – ne uudetkin rutiinit ihan varmasti löytyvät, joten kyllä me hengissä selvitään. Tai ainakin luulen niin.

Ihan varmuuden vuoksi kuitenkin, jos käykin niin, etten enää koskaan ehdi tekemään yhtään mitään, tein vapaillani punajuurilaatikkoa. Konseptiltaan ihanan yksinkertaista ja arkista, mutta käytännössä sen verran työlästä ja sotkuista, ettei sitä halua töiden jälkeen kiireessä, jo valmiiksi nälkäisenä, lähteä askartelemaan. Jonkun mielestä punajuurilaatikon valmistus voi olla myös hieman itsetuhoista huomioiden, että perheessä on kolme alle kolmevuotiasta lasta eivätkä koiratkaan olleet kokkauspäivänä paikalla toimittamassa siivouspartion tehtäviä. Mutta kuitenkin tein, kun kerran oli tilaisuus valmistaa jotain muuta kuin jauhelihaa ja makaroonia.

Laitoin laatikkoon mehevää possun jauhelihaa, mutta kerman kohdalla rupesi terveellisyysomatunto kolkuttamaan. Käytän kermaa ruoanlaitossa harvoin, mutta kun käytän, se on yleensä kuohukermaa. Nyt laitoin kuitenkin kaapista löytynyttä kaurakermaa, joka on mielestäni ns. kermankorvikkeista paremmasta päästä ja antaa ruokiin oman, kauraisen makunsa. Tällä kertaa kaurakerma kyllä hukkui punajuuren makuun eikä sen läsnäoloa koko ruoassa olisi varmaan huomannut, jos ei olisi tiennyt.

Minusta laatikosta tuli tosi hyvää. Sen valmistuessa uunissa ehdin jo miettiä kaikenlaisia variaatioita vuohenjuustolla tai vaikka kapriksilla, mutta maistettuani en enää kaivannut niitä – vaikka ihan varmasti hyviä olisivat nekin; yksinkertainen, juureva laatikko oli juuri sitä, mitä kaipasin viileänä syyspäivänä. Rehellisyyden vuoksi täytyy kuitenkin kertoa, että lapsista vain pienemmät kelpuuttivat ruoan. Esikoinen nosti lautaseltaan haarukallisen punajuurta, kysyi mitä se on, ja totesi vastauksen kuultuaan, ettei sitä voi syödä. Eli jos haluat salavihkaa saada lapsesi syömään punajuuria, saattaa juureksen jemmaaminen kakkuun tai Lindströmin pihveihin toimia paremmin.

Punajuurilaatikko

1 kg punajuuria
2 isohkoa sipulia
1 rkl öljyä paistamiseen
800 g porsaan jauhelihaa
2 tl valkosipulirouhetta
1/2 tl valkopippuria
muutaman tuoreen timjaminoksan lehdet
suolaa
mustapippuria
2 dl korppujauhoja (käytin pankojauhoja, tavalliset olivat loppu)
2,5 dl kermaa (käytin kaurakermaa)

  1. Kuori ja raasta punajuuret. Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota sipuleita hetki paistinpannulla öljytilkassa ja lisää sitten jauheliha. Paista kypsäksi. Mausta valkosipulilla, musta- ja valkopippureilla, suolalla sekä timjaminlehdillä.
  2. Kaada jauhelihaseos voidellun uunivuoan pohjalle. Lisää suurin osa punajuuresta ja korppujauhoista ja sekoita. Tarkista maku ja lisää mausteita tarvittaessa. Lado seoksen päälle loput raasteesta sekä vielä hieman korppujauhoja. Paista 180-asteisessa uunissa noin tunnin ajan.
Reseptit

Punainen pesto casheweista ja aurinkokuivatuista tomaateista

elokuu 26, 2016
akt_pesto

Monipuolisten, herkullisten, terveellisten, edullisten, helppojen ja nopeiden arkiruokien etsiminen on ikuisuusprojekti. Olen varmasti ennenkin sanonut, että niin hyvää ruokaa kuin jauheliha-makaroonimössö onkin, tulen saamaan siitä elämänmittaisen kiintiön täyteen siihen mennessä, kun lapset saavuttavat kouluiän. Niinpä muita vaihtoehtoja testataan mahdollisimman paljon, vaihtelevin lopputuloksin.

Yksi viimeaikojen onnistuneimpia uusia arkiruokakokeiluja on pastaruoka, johon tein punaisen pestotyylisen kastikkeen cashewpähkinöistä ja aurinkokuivatuista tomaateista. Ruoka oli helppo ja valmistui kirjaimellisesti siinä ajassa, kun keitin spagetin. Tykötarpeet kaivelin kaapista jo valmiiksi löytyvistä, hävikkiuhan alla olevista tuotteista, joten kustannuksetkin jäivät pieniksi. Oikeastaan ainut uutena ostettu raaka-aine oli tuore basilika, jota ripsin valmiiseen annokseen väriä ja lisämakua tuomaan. Sitäkään ei siis varsinaisesti tarvinnut itse kastikkeeseen. Pari päivää myöhemmin tein toisen nopean pastan, jonka kastikkeeseen jatkoin pestonjämiä vielä tomaattimurskalla. Hyvältä maistui sekin. Voisiko arkiruoalta paljon muuta toivoa?

Punainen aurinkokuivattu tomaatti-cashewpesto

330g purkillinen aurinkokuivattuja tomaatteja öljyineen
1-1,5 dl cashewpähkinöitä
1 dl parmesanraastetta
2 valkosipulinkynttä
2 tl punaviinietikkaa
1/2 dl oliiviöljyä

Laita kaikki ainekset oliiviöljyä lukuunottamatta kannuun tai korkealaitaiseen kulhoon. Surauta sauvasekoittimella tahnaksi. Lisää oliiviöljyä vähän kerrallaan samalla surautellen, kunnes koostumus on mieleinen. Jos et tarvitse pestoa heti, anna sen vetäytyä jääkaapissa.

 

Reseptit

Arki-illan nuudelikeitto

kesäkuu 11, 2016
muna_nuudelikeitto

Käsi ylös, muistatko vielä opiskelijanuudelit? Minä söin niitä kausiluontoisesti hyvinkin paljon, ja nuudelikausia tulee silloin tällöin edelleen. Sellainen on tälläkin hetkellä meneillään, tuntuu, että arkiruossani vuorottelevat lähinnä nuudelit ja laab gai. Sen verran ovat kuitenkin nuudelikulhot jalostuneet opiskeluajoistani, että nykyisin ne ovat arki-iltoinakin tuoreilla vihanneksilla ja yrteillä höystettyjä, mausteisia keittoja. Viimeaikainen vakkarikeittoni on ollut jonkin sortin seka-aasialainen versio: kananmuna muistuttaa ramenista, lime, sriracha ja kalakastike puolestaan pho-keitosta. Muita sattumia, esimerkiksi tähteeksi jääneitä lihoja, voi lisätä tarjonnan mukaan. Maukas liemi taas taitaa kuulua keittoon kuin keittoon.

Liemestä sen verran, että jos sen tekee alusta asti, ei keitto ole mitään arki-illan pikaruokaa, tässä asiassa varsinaista oikotietä onneen ei valitettavasti ole. Mukavaa on kuitenkin, ettei liemen tarvitse olla valmiiksi aasialaiseen makumaailmaan taitettua vaan hyvän arkikeiton saa tehtyä myös muista liemistä. Yleensä käytän jotain pakastimesta löytyvää, aiemmin keiteltyä vedosta, mutta myös hyvä valmisliemi toimii. Valmistavarasta suosin jauhemuodossa myytäviä luomuliemiä, joiden maku on mielestäni neutraalihko vaikkapa useimpiin fondeihin verrattuna.

Nuudelikeitto kananmunalla (yhdelle)

1 kananmuna
15 cm pätkä kurkkua
1 ruukullinen korianteria
2 kevätsipulin vartta
3-4 dl mietoa lihalientä
1 annos maustamattomia pussinuudeleita

lautaselle:

1/2 – 1 limen mehu
kalakastiketta
srirachaa
(muutama tippa seesamiöljyä)

  1. Keitä kananmuna niin, että keltuainen jää löysäksi. Koulukuntia on monia, mutta itse laitan munat kattilaan kylmään veteen ilman kantta ja kun vesi kiehuu, keitän noin neljä minuuttia. Sen jälkeen annan munien hieman viiletä kylmässä vedessä.
  2. Kuori ja viipaloi kurkku. Hienonna korianteri ja kevätsipuli.
  3. Kiehauta lihaliemi. Lisää nuudelit, ota kattila pois levyltä ja anna vetäytyä hetken. Kaada nuudelit liemineen kulhoon ja lisää tuoreet kasvikset. Puolita kananmuna ja nosta se keiton päälle. Mausta lautasella limemehulla, srirachalla ja kalakastikkeella sekä halutessasi seesamiöljyllä.
Reseptit

Fetalla höystetyt muikut

toukokuu 20, 2016
fetamuikut

Edulliset, terveelliset ja yleensä helposti saatavilla olevat muikut ovat suosikkikalojani, mutta teen ne turhan usein samalla vanhalla tavalla, ruisjauhoissa pyöritellen ja voissa paistaen. Hyviä ne ovat niinkin, mutta vaihtelu virkistää ja usein unohtuu, että varsinkin vähän isompaa muikkua voi oikeastaan käyttää kaikin samoin tavoin kuin silakkaakin. Fetan ja smetanan kanssa hautuessaan muikuista ei tule erityisen terveellisiä, mutta todella, todella maukkaita. Helpompaa kalaruokaa saa hakea: ainekset sekoitetaan uunivuoassa, päälle lusikoidaan hieman smetanaa ja koko komeus laitetaan uuniin kypsymään.  Varsinaista muikkusesonkia saa vielä odottaa, mutta tämä ohje kannattaa ottaa talteen jo nyt!

Feta-smetanamuikut

500g tuoreita muikkuja
muutama hyppysellinen suolaa
1 dl tilliä silputtuna + hieman valmiin ruoan pintaan
n. 10 cm pätkä purjoa silputtuna
1/2 sitruunan mehu
rouhaisu mustapippuria
100g salaattijuustoa (fetaa)
1 prk (120g) smetanaa

1. Laita muikut uunivuokaan, ripottele päälle suola ja kääntele sekaisin. Silppua tilli ja purjo, purista sitruunan mehu ja murusta feta. Sekoita kaikki ainekset kalojen kanssa.

2. Laita uuni lämpiämään 180 asteeseen. Lusikoi kalojen päälle smetana. Paista kaloja uunissa n. 25 minuuttia, kunnes ne ovat kypsyneet (tarkka kypsennysaika riippuu paljon käyttämäsi vuoan muodosta). Ripottele valmiin vuoan päälle lisää tilliä.