Browsing Tag

kastikkeet

Vaniljavanukas ja mausteinen raparperi-omenapaistos

elokuu 8, 2015

Kesä 2015 ei tule jäämään historiankirjoihin kesänä, jolloin hyötykasvit tekivät ennätyssatoa pihallamme. Ainut muutossa mukana kulkenut taimi, anopin aikanaan antama raparperi, on kyllä juurtunut mutta sekin halunnee levätä talven yli, ennen kuin toivottavasti ryhtyy kasvamaan samalla tarmolla kuin edelliskesänä. Muutaman varren se on kuitenkin jaksanut kasvattaa nytkin, ja parhaan raparperisesongin jo hiivuttua minulla on ollut tarve päästä käyttämään ne pois.

Nyt meillä sattui sopivasti olemaan jääkaapissa tölkki punaista maitoa, joka piti niin ikään hyödyntää ennemmin kuin myöhemmin. Mieleen juolahti tehdä perinteistä mutta jotenkin aika kesäistä vaniljavanukasta ja Omenamintulta löytyi siihen todella helppo ohjekin, jota muokkasin aivan minimaalisesti allaolevan mukaiseksi. Ohjeessa käytetään maissijauhoja ja kananmunaa vanukkaan sakeuttamiseen, mikä tekee siitä sopivan sekä gluteenittomaan että lihattomaan ruokavalioon. Valmistus taas on niin yksinkertaista, että ohje piti tavata kahdesti läpi, jotta uskoin, että ainekset tosiaan vain sekoitetaan kattilassa ja kiehautetaan, vanukas on joltiseenkin siinä. Raparperinvarret puolestaan paistoin omenalla jatkettuna pannulla mausteiseksi paistokseksi, josta tuli parempaa kuin osasin odottaakaan. Viileän pehmeä vaniljavanukas ja mausteista potkua tuova paistos ovat vaan ihan ylihyviä yhdessä!

P.S. Paistosta maistellessani tajusin, että se sopisi hienosti myös monien juustojen kanssa. Minä taidan ensimmäisenä testata sitä cheddarin makupariksi.

Vaniljavanukas

1 dl kermaa
5,5 dl täysmaitoa
1/2 dl sokeria
3/4 dl maissitärkkelystä
hyppysellinen vaniljajauhetta
1 kananmuna + 1 keltuainen

1. Sekoita kaikki vanukkaan aineet hyvin kattilassa. Kuumenna seos sitten kiehuvaksi samalla koko ajan sekoitellen. Kun vanukas kiehahtaa, laita levy pois päältä mutta jatka sekoittamista vielä parin minuutin ajan.

2. Nosta vanukas pois levyltä, sekoita vielä hetki ja anna sitten jäähtyä hieman (tulikuuma vanukas voi rikkoa tarjoilulasit). Jaa tarjolle laseihin ja anna hyytyä jääkaapissa kolme tuntia. Lusikoi päälle hieman raparperi-omenapaistosta.

Omena-raparperipaistos

1 suurehko omena (minulla granny smith, koska niitä on aina jääkaapissa)
8 raparperinvartta (minun varteni olivat mitaltaan noin 25 cm)
3 rkl fariinisokeria
1 tl kanelia
1/2 tl kardemummaa
1/2 tl cayennepippuria
n. 3 rkl vettä

1. Huuhdo ja viipaloi raparperinvarret noin sentin paksuisiksi viipaleiksi. Kuori ja kuutioi omena.

2. Sekoita kaikki paistoksen ainekset pannulla keskenään. Paista keskilämmöllä välillä sekoitellen, kunnes omena ja raparperi ovat pehmenneet. Laita lämpö pois ja jatka sekoittelua, kunnes vesi on haihtunut ja koostumus on sakeahko. Anna jäähtyä ja jaa paistos vaniljavanukasannosten päälle.

0 Comments

Hyvää purkkitomaatista eli vikkelä salsa

elokuu 3, 2015

Ei, nyt ei puhuta tanssimisesta. Aika harvoin meillä syödään minkään sortin sipsejä, mutta taannoin isäntä toi kotiin ison pussin maissilastuja, kun satuin niitä johonkin tarvitsemaan. Koska omaan tarpeeseeni riitti noin kolme lastua, jäi meille aika paljon vielä syötäväksikin. Mutta voihan kriisi, mihin niitä dippaisi? Kysymyksen herätessä oli iltamyöhä, joten sopivan soosin piti syntyä kotikaappien aineksista ja mahdollisimman nopeasti. Vähän summamutikassa nappasin kaapista purkin tomaattimurskaa ja sekoittelin siihen mausteet, jotka arvelin toimiviksi. Arvaus osui tällä kertaa nappiin, miten siitä tulikin niin hyvää? Tosin salsa oli myöhemmin lähellä aiheuttaa perheriidan, kun isäntä oli syönyt minunkin osuuteni jämistä. Onneksi oli helppoa tehdä uusi annos.

Tuoreista kesätomaateista saisi pilkottua varmasti vielä paljon paremman salsan, mutta se häviää tietysti nopeudessa ja sanottakoon, että tomaattimurska oli tässä käyttötarkoituksessa todella positiivinen yllätys. Helppoa kuin mikä ja paljon parempaa kuin ne teollisen makuiset valmistavarat!

Vikkelä salsa

1 tlk tomaattimurskaa (400-500g)
1/2 punasipuli
1 iso valkosipulinkynsi
1-2 tuoretta jalapenoa
1 limetin mehu
n. 1 tl suolaa
n. 1 rkl sokeria
pieni  nippu tuoretta korianteria silputtuna

(suolan ja sokerin tarkka määrä oman maun ja käyttämäsi tomaattimurskan mukaan)

Silppua hienoksi punasipuli, valkosipuli, jalapeno ja korianteri. Sekoita kulhossa tomaattimurskan, suolan ja sokerin kanssa. Anna vetäytyä n. 20 min ennen tarjoilua.

0 Comments

Raikas avokado-yrttikastike, melkein mille vaan

maaliskuu 25, 2015

Kas, tein jotain tosi terveellistä ihan vahingossa! Ja niin hyvää, että haluan jakaa ohjeen täälläkin, vaikka alun perin oli tarkoitus lähinnä käyttää pois jämäyrttejä ja jugurttia. Kastike oli meillä aivan mainio pari sekä broilerin jauhelihasta tehdyille pihveille että paistetulle kuhalle, ja näkisin sen sopivan hienosti myös dipiksi. Itse lusikoin sitä yhden lautasellisen keittonakin. Ja tosiaan, en erityisesti tarkoittanut tehdä terveysruokaa, mutta rasvattomaan jugurttiin, avokadoon ja kurkkuun pohjaava, valkosipulia, limeä ja runsaasti yrttejä sisältävä kastike on nimenomaan sitä. Tunnustan silti, että olisin käyttänyt rasvaisempaa jugurttia, jos sitä olisi kotona ollut. Meidän perheelle vitamiinipommi sattui sopimaan juuri nyt todella hyvin, kun olemme kaikki hieman toipilaina viime viikon sairasteluista.

Vinkki: kokeile tiputtaa kastikkeen pintaan muutama tippa tabascoa, se toimii hauskana vastaparina viilentävän pehmeälle kastikkeelle!

Avokado-yrttikastike (n. 1 l valmista kastiketta)

n. 7 dl maustamatonta jugurttia.
2 avokadoa
15 cm pätkä kurkkua
1 iso valkosipulinkynsi
4 kevätsipulia varsineen
nippu tuoretta korianteria (ruukullinen)
nippu tuoretta minttua (minulla puolikas ruukullinen)
1/2 limetin mehu
pari ripsausta suolaa
pari rouhaisua mustapippuria
(tabascoa tarjoiluun)

(lisäksi tarvitset n. 1,5 l kannun sekä sauvasekoittimen, tai blenderin)

Halkaise avokadot, poista niistä kivet ja lusikoi sisältö kannuun. Raasta mukaan kurkku sekä valkosipuli. Silppua mukaan vielä kevätsipuli ja yrtit, lisää limetin mehu ja mausta suolalla ja mustapippurilla. Surauta sauvasekoittimella tasaiseksi kastikkeeksi.

2 Comments

Kotitekoinen ketsuppi

helmikuu 16, 2015

Säilöntäharrastukseni rajoittuu lähinnä marjojen pakastamiseen sekä sienten kuivatukseen tai suolaukseen. Olen vähän laiska keittelemään hilloja tai pikkelsejä, luulen, että suurena syynä laiskuuteeni on säilöntäastioiden desinfiointi, joka kuulostaa korvaani lähinnä ylimääräiseltä tiskaukselta, urheilulajilta, josta en erityisemmin pidä.

Kotitekoista ketsuppia olen kuitenkin hinkunut kokeilla jo pidempään. Näinä gourmet-burgereiden ja hodareiden aikoina jotenkin tuntuu, että se melkeinpä kuuluu asiaan. Ja kun omaan makuun mausteita saa olla aika reilusti enemmän kuin normiketsupissa, saa sellaista haluamanlaistaan soosia varmimmin, jos yrittää itse sen tehdä. Ja kotona olisi käyttöä vailla juuri sopiva pullokin ketsupille. Tarvitaanko niitä perusteita edes enempää? Olen lähes joulusta asti kantanut kotiin joka viikko pari kiloa tomaatteja ihan vain ketsuppia silmälläpitäen, mutta syystä tai toisesta tomaatit ovat aina päätyneet muuhun käyttöön ja olleet ketsuppihetkenä vähissä. Nyt pääsin kuitenkin vihdoin toimeen.

Perusohje on ilmeisesti alunperin hesarin ja minä nappasin sen Pastanjauhajilta, joiden keittiössä tätä on testattu jo vuosia sitten. Mausteita olen lisäillyt ja muokannut enemmän oman ketsuppivisioni suuntaan. Lopputuloksen suhteen komppaan reseptilähdettäni: kyllä, se tuntuu ja maistuu ihan oikealta ketsupilta!

Tomaattiketsuppi

1 kg kypsiä tomaatteja
1 iso sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
1 punainen paprika
2 dl sokeria
2 dl viinietikkaa
2 rkl siirappia
2 tl suolaa
peukalonpään kokoinen pala inkivääriä
1 pieni vihreä chili
ripaus kanelia
ripaus kardemummaa
ripaus neilikkaa
muutama rouhaisu mustapippuria
muutama rouhaisu valkopippuria

2. Huuhtele ja kuivaa tomaatit. Lohko tomaatit ja poista niistä kanta. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynsi, kuori ja raasta inkivääri ja silppua chili. Poista paprikasta kanta ja siemenet ja leikkaa se pieniksi kuutioiksi.

2. Mittaa kattilaan viinietikka, sokeri ja siirappi ja kiehauta. Lisää joukkoon paloitellut kasvikset ja mausteet. Keittele seosta runsaan tunnin ajan eli kunnes kasvikset ovat täysin pehmenneet ja seos on hieman kiinteytynyt (minä pidin kattilaa keskilämmöllä ilman kantta).

3. Tomaattiseoksen alkaessa olla melkein valmista pese säilöntätölkit ja laita ne kylmään uuniin. Aseta uunin lämpötilaksi 100 astetta ja anna tölkkien olla uunissa 15 minuuttia sen jälkeen, kun uuni on lämmennyt. Soseuta tomaattiseos huolellisesti ja tölkitä vielä kuumana kuumennettuihin tölkkeihin. Jos seos ehtii soseutumisen aikana jäähtyä, kuumenna se vielä kattilassa uudestaan ennen tölkitystä.

2 Comments

Falafelit ja kaksi dippiä

helmikuu 8, 2015

Kun on tällainen kitupiikki kuin minä, haluaa tehdä falafelitkin itse sen sijaan, että tilaisi ne lähimmästä känkkylästä ja maksaisi seitsemisen euroa pullista, jotka ovat nähneet parhaat päivänsä jo ennen kuljetusastiaan joutumista. Kuulostaa vaivalloiselta? No ei se oikeastaan ole, mutta ihan akuuttiin falafelinhimoon eivät kotitekoiset pullat sovi, koska kuivattuja kikherneitä pitää liottaa vähintään kahdeksan tuntia. Säilykekikherneitä en ole tässä yhteydessä vielä kokeillut, joten en osaa sanoa, miten ne toimisivat. Mutta sinänsä siis aika helppoa puuhaa, minusta ainoat tempukkaat vaiheet olivat paistaminen ja vanhan monitoimikoneeni uhkailu, jotta se suostuisi toimimaan.

Reseptinä käytin samaa kuin ennenkin, eli Tori Aveyn sivuilta aikanaan bongattua. Tällä kertaa tosin soveltelin hieman, koska tapani mukaan vilkaisin reseptissä annettuja raaka-aineita ja määriä vasta, kun olin puolessavälissä kikherneiden hienontamista ja tajusin, ettei koko keittämäni määrä mahdu millään monitoimikoneeseen. Loput kikherneet odottavat nyt jääkaapissa, jos vaikka viikonloppuna tekisin hummusta.

Sooloilustani huolimatta falafelini maistuivat juuri siltä, miltä niiden kuuluikin. Koostumuskin oli hyvä, mutta paistossa oli jälleen vähän ongelmia. Aiemmin olen kokeillut falafelien uppopaistamista, jolloin pullat hajosivat tosi herkästi öljyn lämpötilan päästessä yhtään heittelemään. Nyt paistoin pullia – tai oikeammin tällä kertaa pihvejä, koska arvelin niiden olevan helpompi kypsentää – useammalle aterialle kahden päivän aikana, joten pääsin testaamaan kahta eri paistoöljyä, kahta eri pannua, ja lämpötilan vaihtelua sekä pannun että falafelmassan osalta. Ja lopputulos? No eivät ne silti tahtoneet pysyä kasassa. Kokeneemmat falafelinpaistajat, vinkkejä otetaan vastaan! Käyttämässäni reseptissä neuvotaan jauhamaan massaa hienommaksi, jos pyörykät eivät pysy kasassa, mutta nyt annoin massan mennä niin hienoksi kuin mahdollista ilman, että rakenne olisi mössöä, eikä homma kuitenkaan oikein toiminut.

Mutta mutta, en halua pelottaa tällä ketään pois falafelinteosta – eivät ne hieman reunoiltaan hajonneet falafelit mitään fiaskoja olleet. Kuten sanottu, maku ja koostumus olivat oikein hyvät. Kaveriksi tein kaksi helppoa ja nopeaa dippiä, lämpimän tomaatti-korianterikastikkeen sekä hunajaisen tahinijugurtin. Niidenkin reseptit löydät alta.

Falafelpyörykät (tai -pihvit)

4 dl kuivattuja kikherneitä
1 ruukullinen sileälehtistä persiljaa
pieni nippu tuoretta korianteria silputtuna
1 pieni sipuli
2-3 valkosipulinkynttä
2 tl juustokuminaa
1 tl cayennepippuria
1tl korianterinsiemeniä jauhettuna
1 rkl seesaminsiemeniä
0,5 tl mustapippuria
0,5 tl jauhettua kardemummaa
1,5 tl suolaa
1,5 rkl vehnäjauhoja
(1-2 rkl vettä sidosaineeksi, jos massa vaikuttaa liian kuivalta)
(1 muna sidosaineeksi, jos massa ei tahdo pysyä kasassa – minä en kuitenkaan laittanut, koska halusin pitää falafelini kasvisruokana)

kasviöljyä paistamiseen (minä olen käyttänyt rypsi-, rapsi- ja maapähkinäöljyjä tähän tarkoitukseen)

1. Huuhdo kikherneet ja laita ne runsaaseen veteen likoamaan pakkauksen ohjeen mukaan (yleensä liotusaika on n. 8 tuntia, minä pidin yön yli). Huuhtaise herneet vielä kertaalleen ja keitä niitä noin tunti, tai kunnes ne ovat kypsät (pakkauksesta löytynevät tuotekohtaiset keittoajat). Jäähdytä.

2. Laita kaikki ainekset monitoimikoneeseen ja surauta karkeaksi tahnaksi. Seos saa olla hieman rakeista, mutta sen verran kiinteää, että pihvit tai pullat pysyvät muotoillessa kasassa. Anna massan vetäytyä jääkaapissa tunnin-parin ajan ennen paistoa.

3. Ota massa huoneenlämpöön puolisen tuntia ennen paistoa ja muotoile siitä pyöryköitä tai pihvejä. Paista muutaman pullan satseissa runsaassa öljyssä korkealaitaisella pannulla kullanruskeaksi kaikilta puoliltaan. Kun öljy on sopivan lämpöistä, pullat paistuvat pari-kolme minuuttia per puoli, yhteensä 5-6 minuuttia per erä. Nosta valmiit pyörykät reikäkauhalla hetkeksi esim. talouspaperin päälle, jolloin ylimääräinen rasva imeytyy paperiin.

Tomaatti-korianterikastike

1 pieni sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 prk tomaattimurskaa (400g)
1 pieni, vihreä chili
n. 2 tl sokeria (riippuu käyttämäsi tomaattimurskan makeudesta)
pari hyppysellistä suolaa
pari rouhaisua mustapippuria
hyppysellinen juustokuminaa
1 ruukullinen tuoretta korianteria silputtuna
tilkka öljyä paistamiseen

1. Hienonna sipuli, chili ja valkosipuli ja kuullota niitä paksupohjaisessa kattilassa öljytilkassa hetki. Lisää tomaattimurska ja mausteet korianteria lukuunottamatta. Anna hautua pienellä lämmöllä kymmenisen minuuttia tai pidempään, jos oma aikasi riittää. Silppua korianteri mukaan hiukan ennen tarjoilua.

Tahinijugurtti

2 dl maustamatonta jugurttia (esim. turkkilainen jugurtti)
2 tl juoksevaa hunajaa
(tilkka kuumaa vettä)
2 tl tahinia
hyppysellinen suolaa
pieni kourallinen tuoreita mintunlehtiä

1. Silppua mintunlehdet. Sekoita hunaja ja kuuma vesi hunajan notkistamiseksi. Sekoita kaikki kastikeainekset keskenään ja anna vetäytyä jääkaapissa puolisen tuntia ennen tarjoilua.

5 Comments

Paras marinadi tofulle? Kaksi hyvää vaihtoehtoa

tammikuu 17, 2015

Yleistä tietoa on, että tofu sellaisenaan ei maistu millekään (paitsi ehkä muovailuvahalle, mutta ei, en oikeasti tiedä, miltä muovailuvaha maistuu). Ja se, että tofusta tulee juuri niin hyvää kuin marinadinsa. Silti, vaikka tekisi kuinka hyvän marinadin, niin usein se tofukokemus vaan jää vähän vajaaksi. Useimmiten jää sellainen ”olihan tuo ihan syötävää” -fiilis.

Ylläolevan perusteella kuulostaa kenties siltä, että kannattaako sitä tofua minun laittaakaan, jos en koskaan ole siihen tyytyväinen, mutta jostain syystä sitäkin tekee välillä aina mieli. Varsinkin pannulla rapsakaksi paistettuna tofu on minusta hyvää ja tuo vaihtelua perheen kasvisruokapäiviin.
Koska en välitä ostaa tofuani valmiiksi marinoituna, olen viime aikoina testaillut useampia erilaisia marinadeja tavoitteenani löytää se paras henkiinherättäjä tuotteelle. Ja kas, pari juttua ovat toimineetkin tosi hyvin. Alla reseptit teillekin!

Vinkki: Tofua paistaessa olen ensin lämmittänyt pannun kuumaksi ja pienentänyt lämpötilan keskilämmölle heti, kun lisään tofuviipaleet pannuun, tällöin ne saavat paistopintaa mutta eivät ehdi palaa. Samasta syystä eli kärventymisen estämiseksi olen pyyhkinyt ylimääräisen marinadin pois viipaleiden pinnalta ennen paistoa. Jos tofun lisää wokkiruokaan tai salaattiin, voi ylijäämämarinadia käyttää vielä muun aterian maustossa tai salaatinkastikepohjana. Tofu murenee helposti, joten se kannattaa jättää kohtuullisen reiluiksi viipaleiksi / kuutioiksi marinoitaessa ja käsitellä varovaisesti turhia kääntöjä välttäen paiston aikana.

Misomarinoitu tofu

Tunnustan heti, tämä marinadi on ykkössuosikkini. Mison kanssa yhdistettävät maut muodostavat miedon mutta erittäin maukkaan kokonaisuuden, joka maistuu tofussa läpeensä. Marinadin määrä riittänee puoleenkin tofukiloon, mutta minä käytin viimeksi kaapissa olevan 250g paketin.

2 rkl misotahnaa
peukalonpään kokoinen pala inkivääriä raastettuna
1 tl seesamiöljyä
1 valkosipulinkynsi puristettuna
(kevätsipulin varsia silputtuna – minulla ei tähän hätään ollut, mutta ne sopisivat loistavasti marinadiin)
n. 1/2 dl vettä

Sekoita kaikki marinadin ainekset keskenään. Viipaloi tofu marinadiin ja anna tekeytyä jääkaapissa vähintään muutaman tunnin.

Thai-marinoitu tofu

Ja tässä toinen hyväksi havaittu vaihtoehto, varsinkin mausteisemman tofun ystävälle. Henkilökohtainen mielipiteeni tietysti on, että thai-maut sopivat ihan mihin tahansa. Tämänkin marinadin käytin 250 gramman tofupaketille.

2 rkl kalakastiketta
1 limetin mehu
tilkka vettä
2 kaffirlimetin lehteä silputtuna
muutama basilikanoksa silputtuna
1 pieni vihreä chili (tai muu tulinen chili) silputtuna
1 valkosipulinkynsi puristettuna

Sekoita kaikki marinadin ainekset keskenään. Viipaloi tofu marinadiin ja anna tekeytyä jääkaapissa vähintään muutaman tunnin. Tämä marinadi on määrältään pienehkö ja koostumukseltaan ohut, joten tofupaloja kannattaa käännellä muutaman kerran marinoinnin aikana tasaisen lopputuloksen aikaansaamiseksi.

0 Comments

Tulistekoukussa

lokakuu 13, 2014
Olen joskus ennenkin kertonut, että kun ruokahimo iskee johonkin tiettyyn juttuun, sitä tulee tehtyä tosi monta kertaa lyhyen ajan sisällä, kunnes himotus menee ohi ja seuraava juttu astuu tilalle. Jotkut näistä himotuksista toistuvat toki uudestaan ja uudestaan. Välillä ne kohdistuvat lämpimiin voileipiin, välillä riisipuuroon, välillä tiettyihin salaatteihin ja niin edelleen. 
Tämänhetkinen kohteeni on thaityylinen kalakastike-chilidippi melkein minkä tahansa kanssa. Homma alkoi täysin viattomasti, kun isäntä sattui löytämään – kaikista paikoista – Kuusamon Prismasta irtomyynnistä tuoreita jalapenoja. Emme olleet niitä tuoreena ennen käyttäneet, joten keräsimme muutaman koriimme. Lomareissulla ne jäivät kuitenkin käyttämättä, kun mieli teki enemmän metsän antimia ja perinteistä suomalaistyylistä ruokaa, mutta kotiin palattua ne alkoivatkin huudella minulle jääkaapista, ja muutenkin teki mieli taas jotain mausteista ja ehkä vähän keveämpää parin tuhdisti eletyn lomaviikon jälkeen. Niinpä tein niistä thaityylistä chilidippiä yksinkertaisen uunikanan pariksi, ja jäin tulistekoukkuun saman tien. Eiväthän ne jalapenot mitään periaasialaisia chilejä ole, mutta hirmu hyvää tulistetta niistä tuli silti. Hauskaa oli myös, että jalapenon happamahko maku, joka oli minulle tuttu lähinnä niistä suolaliemeen säilötyistä viipaleista, tuli selvästi myös tuoreessa chilissä esiin. Minä olen nimittäin luullut maun olevan sen säilöntäliemen ominaisuus… no, näin se junttikin sivistyy.  
Viimeisen reilun viikon aikana olen sitten tehnyt vastaavaa tulistetta myös khao man kai -tyylisen keitetyn kanan kylkeen sekä tämän viimeisimmän ja karussa keittiökaaoksessa pikaisesti valokuvatun version paistetun nieriän kaveriksi. Viimeksi käytin lähikaupan ainoita chilejä, joihin ei oltu merkitty lajiketta vaan ainoastaan, että kyseessä on mieto, hollantilainen ja punainen chili. Ihan yhtä maukkaita ne eivät olleet kuin jalapenot tai sellaiset pienet, vihreät linnunsilmächilit, mutta ajoivat kyllä asiansa ja muut maut kompensoivat kokonaisuutta. 
Vähän kuten taannoinen kaalisalaattini, tämä soosi on muunneltavissa aika monella tapaa, kunhan peruskomponentit ovat kohdillaan. Kastikkeen happamana osana käytin hieman makeaa riisiviinietikkaa tehdessäni dippiä kanalle, kalan kanssa laitoin limeä ja hiukan sokeria. Inkivääriä tuli laitettua viimeksi, mutta se ei ole välttämättömyys. Ja chililaatua, makeutta ja valkosipulin määrää voi sovitella käyttötarkoituksen mukaan. Ja niitähän löytyy, käyttötarkoituksia siis. Vaikka ei olisi niin höyrähtänyt kuin allekirjoittanut ja valmis syömään tulistetta ihan minkä kanssa tahansa, niin helposti voi sanoa sen toimivan niin lihan, kalan kuin kanankin kyljessä, salaateissa kastikkeena tai vaikka riisipaperirullien täytteenä.
Thaityylinen kalakastike-chilidippi

1 dl kalakastiketta
2 limetin mehu
1 tl sokeria
2 suurehkoa, punaista chiliä siemenineen
2 valkosipulinkynttä
nippu (ruukullinen) korianteria
pieni pala tuoretta inkivääriä
pari kevätsipulin vartta
Sekoita keskenään limettimehu, sokeri ja kalakastike. Kuori ja purista valkosipulinkynnet mukaan. Silppua korianteri sekä kevätsipuli, suikaloi inkivääri, hienonna chili ja sekoita kaikki kastikkeeseen. Anna maustua hetki huoneenlämmössä ennen tarjoilua. 
0 Comments

Punajuurihummus

syyskuu 28, 2014

Tämän postauksen piti käsitellä jotain ihan muuta kuin punajuurihummusta. Mutta kun en muista mitä, muistan vain, että jotain oli mielessä kun punajuuria ostin. Ja kun punajuurihummusta päätin tehdä, oli tarkoitus tehdä sitä ihan eri tavalla kuin lopulta tein.

Niin tai näin, punajuurihummus vilahtelee juuri nyt vähän joka puolella. Stocka mainosti sitä katuruokateemansa yhteydessä, ruokalehdissä on reseptejä toisensa perään ja blogeissakin sitä esiintyy säännöllisesti. Eikä se ole mikään uusi keksintö, vaan sitä on tehty jo vuosikaudet, vanhempia postauksia aiheesta löytyy esimerkiksi Kaikki Äitini Reseptit tai Siskot Kokkaa -blogeista. Tunnustan siis olevani täysi perässähiihtäjä.

Mutta tosiaan, olin ehtinyt unohtaa mitä olin alun perin aikeissa tehdä punajuuristani, kun Glorian Ruoka & Viinin kannessa olleesta punajuurihummuksesta tuli mieleen, että sitähän voisi nyt testata, kun ajatus on joskus ennenkin päässä pyörinyt. Noin keskimäärin reseptejä tuntuu olevan kahdenlaisia, kikherneillä tai ilman, ja ajattelin tehdä jälkimmäistä sorttia. Mutta kuinkas kävikään, ruokakauppatilaukseni tahini jäi saapumatta, ja jouduin etsiskelemään lähikaupasta vastaavaa tuotetta. Tuotetta ei kuitenkaan (muutoin ihan yllättävän hyvästä) lähiöpikkukaupastammekaan löytynyt, ja jouduin ajattelemaan pikaisesti jaloillani väsyneen ihmispoikasen kurotellessa lasipurkkeja kapeita kaupankäytäviä reunustavista hyllyistä ja koiran odottaessa enemmän tai vähemmän kärsivällisesti kaupan ulkopuolella. Koska kaupasta löytyi valmista hummusta lasipurkissa, päätin ottaa sitä sekoiteaineeksi, ja tehdä jonkinlaisen hybridihummuksen.

Lasipurkkihummus oli muuten ihan yllättävän hyvää tavaraa, ja luulen, että oli lopulta ihan hyvä valinta tuoda hummukseen hieman myös sitä perinteistä kikherneen makua ja koostumusta. Silti, mittasuhteiden ja maustamisen ansiosta hummus ei jäänyt punajuurella maustetuksi kaupan hummukseksi, vaan muuttui ihan omaksi, mehevän punajuuriseksi kokonaisuudekseen. Punajuuri on maultaan sen verran hallitseva, että mausteita kannattaa laittaa ihan kunnolla, allaolevassa on nyt resepti sellaisena kuin sen itse tein, mutta esimerkiksi sitruunaa ja suolaa voisi laittaa enemmänkin. Lisäksi korianteri (tai minttu) sopisi hyvin myös hummuksen sekaan, ei vain pinnalle koristeeksi.

Punajuurihummus

4 keskikokoista punajuurta
2 dl valmista hummusta (tai 1/2 dl tahinia)
1/2 sitruunan mehu
1/2 dl oliiviöljyä
1 iso valkosipulinkynsi puristettuna
pari ripsausta suolaa
pari ripsausta mustapippuria
(muutama tuore korianterinoksa)
(seesaminsiemeniä)

1. Harjaa punajuurista suurimmat mullat ja keitä kypsiksi kuorineen. Anna jäähtyä, poista kannat ja rapsuttele kuori pois. Viipaloi punajuuret, laita syvään kulhoon tai esim. kannuun ja soseuta sauvasekoittimella.

2. Lisää hummus, sitruunamehu, valkosipuli, oliiviöljy, suola ja pippuri ja surauta vielä sauvasekoittimella sileämmäksi tahnaksi (huom. toki tämän voi tehdä myös monitoimikoneessa, jolloin laittaisin suoraan kaikki ainekset sekaisin ennen surautusta). Anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua. Koristele halutessasi seesaminsiemenillä sekä korianterin lehdillä.


0 Comments

Kuukauden kasvis – herne: hernepesto

heinäkuu 25, 2014

Ei ole yllätys, että herneistä saa jos jonkinmoista ihanaa tahnaa. Uusimmassa Glorian Ruoka & Viinin numerossa (5/2014) oli tehty hernepestoa, ja kun vähän aiheesta googlailin, löytyi netin syövereistä vaikka millaisia variaatioita kyseisestä kastikkeesta. Perinteisimmissä oli lähinnä perinteisen peston basilika korvattu herneillä, vaihtoehtoisemmissa käytettiin usein cashew-pähkinää pinjansiemenen tilalla ja maustettiin herneen lisäksi erilaisin yrtein. Kaikissa ei ollut parmesania ollenkaan.

Allaolevassa ohjeessa hernepesto niin, kuin se meidän  keittiössä tänään tehtiin. Vähän arvelutti heittää sekaisin limettiä, casheweita ja parmesania, mutta positiivisena  yllätyksenä pestosta tulikin tosi raikas. Ohjeesta tuli parisen desiä kastiketta, suoraan ei voi sanoa, kuinka monelle hengelle se riittäisi, koska menekki riippuu paljolti käyttötarkoituksesta. Pestoa on meillä ehditty jo sujauttaa leivän päälle sekä uunikalan kylkiäiseksi, pastan seuralaisena vaikka pastasalaatissa sitä täytynee testata myös.

Hernepesto

200g perattuja tuoreita herneitä tai pakasteherneitä
1 dl cashewpähkinöitä
1 limetin mehu
parmesania raastettuna
0,5 dl hyvää oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi puristettuna
mustapippuria
suolaa

Laita kapeaan kulhoon tai kannuun (minä käytin litran mittaa, se sopii sauvasekoittimella surautteluun) herneet ja pähkinät ja surauta sauvasekoittimella karkeahkoksi tahnaksi. Sekoita mukaan limetti, parmesan ja valkosipuli ja mausta suolalla ja pippurilla. Valuta vielä oliiviöljy mukaan samalla uudemman kerran sauvasekoittimella surauttaen. Anna vetäytyä hetki jääkaapissa ennen tarjoilua. 

0 Comments

Joulusinappi

joulukuu 20, 2013

Piti käydä ihan erikseen viime vuoden teksteissä vakoilemassa, olenko jo sinappiohjeen julkaissut. Ilmeisesti en ole, mutta jos bongaatte Kärähtäneistä aiemman sinappitekstin, minulle saa dementiastani huomauttaa. Anyway, sinapista tykätään meillä kovasti; isännän suosikki on dijon, minä taas tykkään tulisista ja vähän makeista sinappilaaduista. Myös ihan perinteistä turkulaista ostetaan silloin tällöin.

Jouluksi sekoitan sinapin itse keltaisessa peltipurkissa myytävästä, englantilaisesta Colman’sin pulverista, ja se on meillä perinteisesti hyvin tujakkaa. Väkevyys on petollista ja tulee kunnolla esiin vasta etikan lisäämisen jälkeen – ja silloin niin perusteellisesti, että silmiä alkaa kirvellä 😀 Makumaailmassa puolestaan englantilainen sinappi kohtaa makeammat skandinaaviset kaverinsa. Sinapin teko pulverista on hyvin helppoa ja siitä saa myös kivaa viemistä joulukyläpaikkoihin; tuunausvaihtoehtojakin on juuri niin paljon kuin maailmassa makuyhdistelmiä, eli lähes loputtomasti.

Joulusinappi

1  prk sinappijauhetta (Colman’s tai vastaava englantilaistyyppinen sinappi)
n. 2 dl vettä (kannattaa kiehauttaa vähän enemmänkin)
1/2 tl valkopippuria murskattuna
suolaa
2 rkl sokeria tai hunajaa
1-2 tl etikkaa
1 rkl öljyä

(muuta makua, esim. 1-2 rkl konjakkia, 1 tl valkosipulirouhetta tms.)

Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa. Kiehauta vesi, ja lisää sitä vähän kerrallaan sinappiseokseen samalla voimakkaasti vatkaten, kunnes sinapin koostumus ja juoksevuus on mieleinen. Lisää etikka (ja hunaja), sekoita ja tarkista maku sekä lisää suolaa ja mausteita tarvittaessa. Sekoita lopuksi sinappiin öljy. Anna maustua jääkaapissa muutaman tunnin tai mielellään yön yli ennen korkkaamista.

0 Comments