Browsing Tag

kasvis

Reseptit

Enemmän makua porkkanalaatikkoon

joulukuu 7, 2015
porkkanalaatikko

Joululaatikot ovat minulle vähän niin ja näin. Tykkään kyllä juureslisukkeista noin yleensä ja laatikoistakin pidän, varsinkin lanttulaatikosta, mutta joulupöydässä laatikot eivät vaan nouse tutkalleni kaiken muun syömisen keskeltä. Joitain laatikoita olen välillä tehnyt itse, mutta usein olen myös tyytynyt kaupan tarjontaan. Tänä vuonna lähdin varauksistani huolimatta laatikkosouviin, koska halusin perehtyä aiheeseen hieman aiempaa tarkemmin ja optimoida laatikoista enemmän oman makuni mukaiset.

Ensimmäisenä käsittelyyn pääsi porkkanalaatikko. Katsoin ohjeita useasta lähteestä ja perusrakenne oli kaikissa melko sama, riisiä, maitoa ja/tai kermaa, porkkanoita keitettynä tai raastettuna, kananmunaa, muskottipähkinää. Metodit ja mittasuhteet vaihtelivat aika tavalla enkä osannut niistä suoraan sanoa, mikä niistä antaisi minulle mieluisimman lopputuloksen, joten laitoin reseptit syrjään ja päätin luottaa näppituntumaan.

Siinä porkkanoita kuoriessani mietin, miksi laatikkomuodossa porkkana on aina makuuni vähän pliisua, vaikka itse juures on kovasti mieleeni. Voisinko tehdä asialle jotain ilman, että tekemäni ruoka lakkaisi olemasta porkkanalaatikko? Ensimmäinen ajatukseni oli porkkanoiden höyryttäminen keittämisen sijaan, mutta sitten sain paremman idean: jospa kokeilisinkin tehdä laatikon paahdetuista porkkanoista? Tunnetusti porkkana saa ihanan, intensiivisen maun uunissa kypsyessään, eikä metodi ole yhtään keittämistä hankalampi.

Porkkanoiden paahtamisen lisäksi päätin minimoida laatikon miedontajat. Halusin lopputuloksen maistuvan porkkanoille enkä kermalle tai munamaidolle, joten keitin riisipuuron maidon sijaan mietoon kasvisliemeen. Kananmunia laitoin yhden ja kermaa tuli vain pieni määrä tuomaan laatikolle täyteläisyyttä. Lisäksi – ja nyt saa paheksua – korostin porkkanan makua ja makeutta maustamalla laatikkoa hieman korianterinsiemenillä sekä tirauksella hunajaa.

Jos kaipaat porkkanalaatikkoosi pientä nostetta, testaa tämä! Sama vaiva, parempi lopputulos.

Ohjeen määrillä syntyi noin 550-600 gramman laatikko. Kyllä, raaka-aineiden painomäärä on paljon suurempi, mutta porkkanasta syntyy jonkin verran hävikkiä kuorintavaiheessa sekä lisäksi nestettä haihtuu sekä porkkanoita paahdettaessa että itse laatikkoa paistettaessa.

Porkkanalaatikko paahdetuista porkkanoista 

700 g porkkanoita
n. 1 rkl rypsi- tai muuta miedonmakuista öljyä
1/2 tl korianterin siemeniä rouhittuna
pari hyppysellistä suolaa
0,75 dl puuroriisiä
0,75 dl vettä
3,5 dl mietoa kasvislientä
0,5 – 1 dl kermaa
1 rkl hunajaa
pieni nokare voita uunivuoan voiteluun.

1. Kuori porkkanat, leikkaa ne muutamaan osaan (minä halkaisin ne kerran pitkittäin ja kerran poikittain) ja laita uunivuokaan. Hieraise pintaan suola, korianterinsiemenet sekä öljy. Paahda 180-asteisessa uunissa noin tunnin ajan.

2. Porkkanoiden paahtuessa keitä riisi puuroksi: kiehauta vesi, lisää riisit ja anna kiehua pari minuuttia. Lisää sitten kasvisliemi ja keittele rauhallisella lämmöllä noin 40 minuuttia, kunnes seos muuttuu löysähköksi puuroksi. Vaihtoehtoisesti, tee puuro suoraan pakkauksen ohjeen mukaan, mutta korvaa maito kasvisliemellä.

3. Ota porkkanat uunista ja soseuta ne (minä käytin sauvasekoitinta). Sekoita keskenään porkkanat, hunaja ja riisipuuro. Jos haluat pakastaa laatikon myöhempää käyttöä varten, tämä on paras kohta tehdä se. Sekoita sitten mukaan muna ja kerma. Voitele uunivuoka nokareella voita, kaada laatikkomassa vuokaan ja paista 150-asteisessa uunissa noin puolitoista tuntia.

Reseptit

Punajuurisalaatti kapriksilla

marraskuu 13, 2015
punajuurisalaatti

Viime viikonloppuna tehtyihin hampurilaisiin halusin vaihteeksi jotain muuta kuin coleslawia, joten päätin käyttää pois jääkaapissa kummittelevat punajuuret. Niistä syntyi majoneesipohjainen salaatti, joka sopi mukavasti hamppareiden kurpitsansiemensämpylöihin ja muutenkin syksyiseen makumaailmaan. Majoneesipohjaisesta punajuurisalaatista saattaa tulla ensimmäisenä mieleeni kylmätiskin einessalaatit, mutta pelko pois, kotitekoinen salaatti on maultaan raikas ja koostumukseltaan hieman rouskuva. Sotkua kammoksuville ei salaatti kuitenkaan ole, ainakaan sämpylän välissä.

Punajuuria ei nyt marinoida etikassa, mutta mielestäni ne kaipaavat yleensä jotain hieman suolaista ja hapanta makuparia. Niinpä niiden seuralaisiksi laitetaan tässä maustekurkkuja sekä kapriksia, jotka tuovat salaattiin maun lisäksi myös tekstuuria.

Vinkki: Tämä jakaa varmasti mielipiteitä, mutta minusta jouluna tarjottavasta rosollista puuttuu jotain, jollei siinä ole silliä. Kaprikset tuovat kuitenkin sen verran suolaisia sattumia salaattiin, että niitä käyttämällä saa rosollista tehtyä melko näppärän vegeversion, jos sellaista joulupöytään kaivataan.

Punajuurisalaatti kapriksilla

4-6 punajuurta (minulla 6 pientä)
1 pieni sipuli
1 1/2 keskikokoista maustekurkkua
2-3 rkl kapriksia
n. 1 dl hyvää majoneesia (minulla Helmann’s)
mustapippuria
(suolaa)

1. Keitä punajuuret kuorineen ja kantoineen juuri ja juuri kypsäksi (juures kypsyy hieman vielä jälkikäteen). Jäähdytä, kuori ja suikaloi kulhoon.

2. Silppua mukaan sipuli ja maustekurkku, lisää kaprikset, sekoita ja mausta mustapippurilla. Kääntele mukaan suurin osa majoneesista, anna vetäytyä hetken ja lisää majoneesia, jos sitä ei ole makuusi tarpeeksi. Tarkista maku ja lisää mausteita tarvittaessa.

Kokonaisena paistettu karitsan maksa ja makeat sherrysipulit

lokakuu 16, 2015

Olen kovasti ihastunut ihan perinteisiin maksaruokiin, paistettuun maksaan kera paistetun sipulin, puolukkahillon ja muusin sekä lapsuudenkodista tutun maksakastikkeeseen, jota teen edelleen äitini antamin ohjein. Nyt sain paikallisen REKO-ryhmän kautta kuitenkin pitkästä aikaa käsiini karitsan maksaa, joten päätin vaihteeksi kokeilla jotain (itselleni) uutta ja valmistaa maksan kokonaisena paahtopaistin tapaan. Paistetut sipulitkin saivat hieman uutta muotoa, kun lorautin niiden kanssa pannulle sekä sherryä että hunajaa.

Taaperolle ei maksa-ateria maittanut (asia, josta olen hieman pahoillani, koska olen itse tykännyt maksasta jo lapsena) mutta minusta se onnistui erinomaisesti; 61-asteiseksi lipsahtaneena maksa oli edelleen hieman punertava sisältä ja erittäin murea, olematta kuitenkaan yhtään verinen. Olin myös yllättynyt siitä, miten helppoa ja nopeaa valmistus oli, ainut temppu oli lämpötilan tarkkailun muistaminen. Muutenkin tykästyin jälleen karitsan maksaan ja suosittelen sitä muillekin, maku on naudan maksaa miedompi ja kalvoja tuskin nimeksikään. Kokonaisesta, n. 600g palasta riittää hyvin kolmelle ruokailijalle, vaikka kaksikin saa sen kyllä syötyä.

Kokonaisena paistettu karitsan maksa

1 karitsanmaksa (n. 600g)
mustapippuria
suolaa
nokare voita (paistamiseen)
loraus öljyä (paistamiseen)

1. Ota maksa huoneenlämpöön puolisen tuntia ennen paistamista. Poista mahdolliset kalvot ja hiero pintaan suolaa ja pippuria. Ruskista maksa sihisevän kuumalla pannulla voi/öljyseoksessa kaikilta pinnoiltaan.

2. Laita maksa paistoastiaan ja tökkää lämpömittari sen paksuimpaan kohtaan. Kypsennä 125-asteisessa uunissa, kunnes mittari näyttää 60-61 astetta. En ottanut kypsentäessä aikaa, mutta yli puolta tuntia siihen ei mennyt, muista siis tarkkailla mittaria.

Makeat sherrysipulit

1 keltasipuli
1 punasipuli
4 rkl voita
4 rkl vaaleaa sherryä
hyppysellinen suolaa
hyppysellinen mustapippuria
tilkka öljyä
Lehdet muutamasta timjaminoksasta
1 rkl hunajaa

Kuori ja viipaloi sipulit. Lämmitä pannulla tilkka öljyä, lisää voi ja sipulit ja paista rauhallisella lämmöllä, kunnes sipulit hieman pehmenevät. Lisää suola, mustapippuri ja sherry, anna sen kiehahtaa ja jatka paistamista välillä sekoitellen, kunnes sipulit ovat kunnolla pehmenneet ja keltasipuli alkaa muuttua kullanväriseksi. Lisää hunaja ja timjami, sekoita, ja anna vielä muhia hetken ajan.

Kaali-omena-homejuustopaistos

lokakuu 13, 2015
Vuoka ennen uunia.

Ostin kaksi pakettia sinihomejuustoa, toisen kokkaamiseen ja toisen syömiseen, koska tiesin, että muuten kokkausjuusto saattaa huveta ennen aikojaan. Pari päivää kauppareissun jälkeen jouduinkin toteamaan isännälle syöneeni lounaaksi homejuuston. ”Ai juustoa vai juuston?” kysyi isäntä. ”No juuston…”

Jottei toinen pala kokisi samaa kohtaloa, piti se valmistaa pikaisesti. Niinpä laitoin sen vuokaan yhdessä kaali- ja omenasuikaleiden kanssa ja tein seoksesta uunissa syksyisen paistoksen. Kaalin ja homejuuston yhdistelmä oli aiemmin testaamaton, mutta hautuneen kaalin makeus ja homejuuston suolaisuus sopivat hyvin toisilleen. Omena toi mukaan hieman happamuutta ja lisämakeutta. Oikein makean ystävä olisi voinut ripsauttaa vielä fariinisokeriakin sekaan. Olin alkuun aikeissa lorauttaa mukaan kermaa, mutta tulin toisiin ajatuksiin, mikä olikin ihan hyvä idea – vaikka luulin paistoksen kuivahtaneen, pienen lusikalla sörkkimisen jälkeen totesinkin sen olevan aika sopiva ilman kermaakin. Parhaiten paistos sopisi varmasti vaikkapa possun lisukkeeksi, mutta maistui se sellaisenaankin keitettyjen perunoiden kera.

Kaali-omena-sinihomejuustovuoka (kahdelle)

1/4 pienehköstä kaalista
1 omena
pari nokaretta voita
tilkka öljyä
suolaa
mustapippuria
n. 1 tl tuoreita timjaminlehtiä

100g sinihomejuustoa (minulla Castello Blå)

1. Suikaloi kaali ja omena ohuiksi suikaleiksi. Lämmitä paistinpannulla tilkka öljyä ja nokare voita ja kuullota kaalia muutaman minuutin ajan. Kaalin ei tarvitse tässä kohtaa vielä kunnolla kypsyä, kunhan se pehmiää hiukan. Lisää sitten omena ja kuullota vielä pari minuuttia. Mausta suolalla, pippurilla ja timjaminlehdillä.

2.  Voitele pieni uunivuoka ja kaada kaali-omenaseos vuokaan. Lisää homejuusto nokareina. Paista 200-asteisessa uunissa vajaat puoli tuntia, kunnes kaali on pehmeää ja saanut hieman väriä pintaansa.

Tujakka kurkku-piparjuurisalaatti

lokakuu 8, 2015

Nuhanenät auki! Nyt, kun kaikenlaista isompaa ja pienempää pöpöä tuntuu olevan liikkeellä joka puolella, on voimakas piparjuurisalaatti ihan mahtavaa. Piparjuuri on muutenkin suosikkimakujani ja sen kanssa sorrun helposti liioitteluun, wasabiakin on sushin päällä tarpeeksi vasta, kun itkettää.

Tämän salaatin ajatus lähti jo muutama viikko sitten, kun maistoin ensimmäistä kertaa kylmäsavusilakkafileitä (ihan sairaan hyvää muuten) ja mietin niille jotain kivaa lisuketta silloisista jääkaapin antimista, joihin kuului mm. kurkkua, piparjuurta ja creme fraichea. Suunnittelin pikkelöiväni kurkun kevyesti ja sekoittavani sen piparjuuriraasteen ja creme fraichen kanssa, mutta salaatti jäikin sitten toteuttamatta. Ehkä onneksi, koska myöhemmin huomasin Suolaa & hunajaa -blogissa tehdyn ihanan kuuloista, jugurttipohjaista kurkku-piparjuurisalaattia, mistä sainkin päähäni käyttää raikkaampaa jugurttia creme fraichen sijaan. 
Salaatti tuli näiden kahden ajatuksen pohjalta lopulta tehtyä viime viikolla, vaikka silakat oli jo kauan sitten syöty. Mutta se ei haitannut, salaatti sopii melkeinpä minkä vaan kalaruuan kaveriksi, keitettyjen perunoiden höysteeksi, leivän päälle tai vaikka nuhalääkkeeksi. Suosittelen kokeilemaan! 
P.S. Kurkun pikkelöinnissä käytettävä etikka voimistaa piparjuuren potkua entisestään, jos olet siis herkkä mausteiden suhteen, suosittelen vähentämään määrää.
Kurkku-piparjuurisalaatti

1 keskikokoinen kurkku
1 tl sinapinsiemeniä
2 rkl etikkaa
1 rkl sokeria
pari hyppysellistä suolaa
kourallinen tuoretta tilliä silputtuna
parin sentin pätkä tuoretta piparjuurta (minulla 4-5 cm halkaisijaltaan oleva kiekko)
1-1,5 dl turkkilaista jugurttia

1. Raasta tai suikaloi kurkku. Sekoita keskenään etikka, sokeri, sinapinsiemenet ja suola niin, että sokeri liukenee etikkaan. Kaada kurkkujen päälle ja kääntele mukaan silputtu tilli. Anna vetäytyä puolisen tuntia huoneenlämmössä.

2. Valuta kurkut siivilässä ja puristele hieman kuivemmiksi. Kuori piparjuuri ja raasta se jugurtin sekaan, sekoita sitten mukaan myös kurkkuseos. Laita jääkaappiin vetäytymään ainakin puoleksi tunniksi ennen tarjoilua. 

Kashk e bademjan -munakoisodippi

syyskuu 7, 2015

Keväällä kirjoitin vierailustani Persian Ravintolaan Espoossa ja siitä ihanasta munakoisotahnasta, joka jäi mieleeni ravintolan parhaana antina. Iranilainen / persialainen keittiö on itselleni sangen vieras eikä muutenkaan niin voimakkaasti esillä kuin monet muut itäisen Välimeren ja Lähi-idän keittiöt tällä hetkellä, mutta halusin ehdottomasti kokeilla tämän herkullisen ja hieman erilaisen tahnan tekoa myös kotona.

Googlen avulla opin, että 1) tahnan juju on mausteiden ohella kermaisuutta tuova hera (kashk) ja 2) tähänkin ruokaan on reseptejä yhtä monta kuin kokkejakin, joista varmasti jokaisen (äidin tai isoäidin) versio on juuri se autenttisin ja paras. Valmistusvinkkejä otin mm. täältä ja täältä, mutta mitään yhtä tiettyä ohjetta en noudattanut. Valitettavasti en myöskään onnistunut löytämään meikäläisistä etnokaupoista valmista heraa (arvelen, että urheiluosastojen proteiinijauhe ei ole ihan sopivaa kokkaukseen), mutta korvasin sen yhdessä reseptissä suositellulla ranskankerman ja maidon yhdistelmällä, jolloin ihan normimarketistakin sai kaikki dippiin tarvittavat ainekset.

Lopputulos oli hyvä huolimatta siitä, että paistoin sipulit vähän turhankin huolellisesti, mutta saattaisin vielä jatkojalostaa tätäkin ruokaa. Kenties voisin valmistaa heran itse, tai käyttää jotain lampaan- tai vuohenmaitopohjaista tuotetta tuomaan syvyyttä makuihin. Maustamiseen taas käyttäisin sahramin ja kurkuman sijaan pelkkää kurkumaa, koska sahramin hienoudet eivät ole oikein ikinä minulle auenneet. Mutta jos sahramin makua osaa arvostaa, suosittelen tietysti sitä käyttämään. Pienistä viilausajatuksista huolimatta dippi maistui ihanalta pitaleivän ja jopa supisuomalaisen rieskan kanssa. Toimii varmasti munakoison ystäville!

Kashk e bademjan

1 iso munakoiso
2 punasipulia
4 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä paistamiseen
mustapippuria
suolaa
pieni hyppysellinen jauhettua sahramia
hyppysellinen kurkumaa
hyppysellinen kuivattua minttua
hyppysellinen cayennepippuria
100g paksua, nestemäistä heraa (tai ranskankermaa, jota on ohennettu maitotilkalla)
pieni kourallinen tuoreita mintunlehtiä silputtuna
(pieni kourallinen rouhittua saksanpähkinää)

1. Kuori munakoiso ja lohko se ensin pitkittäin ja sitten pitkät lohkot n. 5-10 cm paloiksi. Ripottele lohkoille suolaa ja laita lävikköön valumaan noin puoleksi tunniksi. Painele lohkot puhtaalla astiapyyhkeellä kuiviksi.

2. Kuumenna öljy paistinpannulla keskikuumaksi ja laita munakoisot paistumaan. Munakoiso saa paistua rauhassa 20-30 minuuttia, kunnes se on läpikypsä, saanut hieman väriä ja muussattavissa esim. puuhaarukalla. Munakoison paistuessa kuori ja silppua sipuli ja valkosipuli ja paista toisella pannulla hitaasti miedohkolla lämmöllä kullanruskeiksi. Sekoita puolet sipuliseoksesta munakoison joukkoon ja jatka jäljelle jäävän sekoituksen paistamista, kunnes sipuli on hieman rapeaa (vältä kuitenkin polttamista). Laita sipuli talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen rasva imeytyy pois ja sipuli rapeutuu vielä entisestään.

3. Mausta munakoiso-sipuliseos suolalla, pippurilla, sahramilla, kurkumalla, cayennepippurilla ja kuivatulla mintulla. Muussaa seos sitten huolellisesti puuhaarukalla, perunasurvimella tai vastaavalla. Jos haluat sileämmän dipin, voit myös käyttää vaikka sauvasekoitinta. Sekoita mukaan hera tai ranskankerma ja kaada dippi tarjoiluastiaan. Ripottele pintaan loput sipulista, silputut mintunlehdet sekä halutessasi rouhittuja saksanpähkinöitä. Tarjoile lämpimänä esimerkiksi lavash-leivän kanssa.

Sherryllä maustettu mustatorvisienikastike

elokuu 17, 2015

Ruokalehdissä on viime vuosina vuolaasti kehuttu sherryä sienten kaverina. Aina on tehnyt mieli testata, mutta en ole raaskinut kuitenkaan pulloa ostaa, kun olen arvellut sen jäävän kaapin perälle pölyyntymään. Alkukesästä ostin kuitenkin testipullon sherrysillin tekoa varten, ja koska pölyä alkoi pullon pintaan jo kertyä ennusteeni mukaisesti, nyt oli hyvä aika käyttää sherryä myös sieniruokaan. Samalla sain kulutettua toista pölynkerääjää eli viime vuoden kuivattuja mustatorvisieniä, joita edelleen lymyää kaapeissa viime vuoden mahtisaaliin jäljiltä, vaikka uusikin torvisienikausi on jo alkanut.

Sienistä tein ihan klassisen kastikkeen, jonka maustoin sherryn lisäksi toisella hyvällä sienten kaverilla eli timjamilla. Kastikkeen kylkeen valmistin vain uunissa paahdettuja pottuja ja valkosipulia. Ja hyväähän siitä tuli, niinkin hyvää, että seuraavana päivänä tein samaa ruokaa vielä uudestaan, kun ensimmäisestä vedoksesta ei riittänytkään koko perheen ateriaksi. Allaoleva ohje on uusintakierroksen suuremman määrän mukainen.

Vinkki: jos käytät tuoreita sieniä, lisää ne pannuun samassa vaiheessa kuin ohjeessa, mutta paista, kunnes sienistä irtoava neste on haihtunut (kuivatuista ei nestettä irtoa samaan tapaan). Luonnollisesti tuoreita torvisieniä ei myöskään ole tarkoitus liottaa, putsaus ja veitsellä pilkkominen riittää.

Sherryllä maustettu mustatorvisienikastike

2 sipulia
1 valkosipulinkynsi
2 reilua kourallista kuivattuja mustatorvisieniä
muutama timjaminoksa
pari hyppysellistä suolaa
muutama rouhaisu mustapippuria
4 rkl sherryä
5 dl kuohukermaa
voita ja öljyä paistamiseen

1. Murenna kuivatut torvisienet ja laita veteen likoamaan pariksi tunniksi. Valuta sienet ja puristele kuivaksi.

2. Silppua sipuli ja valkosipuli ja kuullota ne pannulla keskilämmöllä voi-öljyseoksessa. Lisää sienet ja paista hetki muutaman kerran käännellen. Riivi timjaminoksista lehdet ja lisää seokseen. Mausta suolalla ja pippurilla.

3. Nosta pannun lämpö reilusti kuumaksi, lisää sherry ja anna kiehahtaa. Lisää kerma, laske lämpötila takaisin keskilämmölle ja keittele kokoon, kunnes noin kolmannes nesteestä on haihtunut. Laita levy pois päältä ja anna vetäytyä pari minuuttia. Sekoita ja tarjoile.

Ooh mikä varhaiskaalisalaatti!

heinäkuu 12, 2015

Olin aikeissa kirjoittaa otsikkoon tsatsikislaw, mutta totesin kielen menevän solmuun ajatuksestakin. Asian ydin tulee kuitenkin ilmi heti tuosta ensimmäiseltä riviltä: silputtu varhaiskaali ja tsatsiki sen kastikkeena, mikä mahtava yhdistelmä! Terveellisempi kuin tavallinen, majoneesiin tehty coleslaw ja niin täynnä makua. Ensimmäisellä kerralla tein salaatista ihan perusversion, ja sen huvettua nopeasti tein vielä toisen satsin, jota tuunasin parilla lisämaulla, omenalla ja tillillä. Vielä parempaa! Sellaisenaan. lihan kanssa, kalan kanssa, leivän päällä tai melkein missä vaan. Kenties ensi kerralla pinnalle voisi vielä murentaa fetaakin.

Mitään vaikeaa ei tässäkään salaatissa ole, mutta sen verran suosittelen harjoittamaan malttia valmistuksessa, että antaa salaatin vetäytyä hetken, maistelee ja viimeistelee maustamisen vielä tarvittaessa. Esimerkiksi omenan antama makeus kokonaisuuteen käy ilmi vasta salaatin vetäydyttyä hetken, joten voi olla, ettei sokeria tarvita ollenkaan. Samaan tapaan sopiva jugurtin, sitruunan ja suolan määrä on helpompi arvioida vasta vähän ajan päästä kastikkeen sekoittamisesta. Aloita siis maustaminen vähän varovaisemmin ja lisää aineita vielä tarvittaessa ennen tarjoilua!

Tsatsikislaw eli varhaiskaalisalaatti tsatsikikastikkeella

1 varhaiskaali (n. 500g)
1 omena (minulla yleensä granny smith)
n. 15 cm pätkä kurkkua
400-500g ruuanlaittojugurttia (n. 10% rasvaa)
1-2 valkosipulinkynttä
1/2 sitruunan mehu
muutama rouhaisu mustapippuria
pari ripausta suolaa
pieni nippu tilliä
(1-2 tl sokeria, jos omena kovin hapan)

1. Silppua kaali ohueksi suiruksi salaattikulhoon. Kuori ja raasta mukaan omena ja kurkku.

2. Purista valkosipulinkynnet jugurtin joukkoon. Lisää sitruunamehu ja mausta mustapippurilla ja suolalla. Sekoita kastike kaalisalaatin joukkoon. Silppua lopuksi mukaan tilli ja sekoita vielä kertaalleen. Anna vetäytyä puolisen tuntia jääkaapissa ennen tarjoilua, tarkista maku ja tuunaa vielä mausteilla ja jugurtilla tarvittaessa.

Kesäinen lisuke nauriista ja sen naateista

heinäkuu 8, 2015

Nauris on yksi kesäkauden suosikeistani, jo sen tuoksusta tulee mieleen lapsuus ja lämpimät kesät mökillä. Tai lämpimät ainakin näin jälkikäteen muisteltuna. Tuoretavarat haimme mökille yleensä Salon torilta, ja muiden kesäherkkujen joukossa oli usein kauniin valkoisia nauriita, jotka syötiin aina ihan sellaisenaan ohuelti kuorittuna. Ja edelleen se on minusta paras tapa syödä kesänauriita, nipullinen hupenee kuin huomaamatta ennen kuin ehdin miettiä sille mitään kummempaa käyttötarkoitusta.

Nyt halusin kuitenkin nimenomaan kokata, en ole nimittäin vielä koskaan valmistanut valkoisista uuden sadon nauriista mitään. Talviversioistakaan ei löydy kuin yksi resepti ihan blogin alkutaipaleelta. Lisäinspiraatiota sain naurisnipun komeista ja hyväkuntoisista naateista, ja kun olin vielä juuri vastikään lukenut Mama Gastron kokkailuun käyttämistä porkkanannaateista, olisi tuntunut rikolliselta heittää naatit pois.

Nyt päätin tehdä nauriista ihan yksinkertaisen muhennoksen, koska en halunnut peittää niiden omaa makua. Ja vähän teki mieli kesäkeittoa, johon ei ollut nyt aineksia, joten maitoon tehtävä muhennos vastasi siihenkin mielitekoon. Sellaista perinteistä, aurinkoista mummolaruokaa, jonka valmistamiseen ei montaa minuuttia kulu. Muhennoksen koostumusta on myös helppo säädellä muuttamalla voin, jauhojen ja maidon mittasuhteita. Naatit kannatti todella käyttää, koska ne toivat annokseen sekä väriä, makua että tekstuuria, pelkillä mukuloilla tämä ruoka olisi jäänyt vähän valjuksi kaikesta käyttämästäni voista huolimatta. Me söimme naurismuhennoksen kanssa uusia perunoita ja kylmää paahtopaistia, mutta hyvin olisi voinut sekoittaa mukaan edellispäivän keitettyjä perunoita, muita kasviksia tai vaikka pekonia, jolloin sörsseli olisi toiminut pääruokana sellaisenaan. Hyvää joka tapauksessa, kannattaa kokeilla jos ette ehdi syömään kaikkia nauriita suoraan nipusta!

Naurismuhennos

nippu valkoisia kesänauriita naatteineen (n. 5 kpl)
2 kesäsipulia varsineen
4 rkl voita
4 rkl vehnäjauhoja
5 dl maitoa
ripaus suolaa
ripaus valkopippuria
ripaus muskottipähkinää

1. Irrota nauriit naateistaan (säästä naatit), kuori ne ohuelti ja pilko suupaloiksi. Poista naateista nuutuneet / kellastuneet yksilöt, huuhdo ja pilko. Huuhdo ja pilko myös kesäsipulit.

2. Sulata voi paistinpannulla ja lisää nauriiden mukulaosat. Paista keskilämmöllä hieman pehmeämmäksi. Lisää naatit ja jatka paistamista pari minuuttia. Ripottele nauriiden pintaan vehnäjauho, sekoittele rauhallisella lämmöllä kunnes jauho imeytyy voihin (kuivaa jauhoa ei enää näy) ja lisää maito. Anna kuumeta keskilämmöllä samalla sekoitellen, kunnes seos kuplii ja sakenee. Lisää kesäsipulit varsineen ja mausta suolalla, valkopippurilla ja muskottipähkinällä. Sekoita ja tarjoile esimerkiksi keitettyjen uusien perunoiden kanssa.

Täysosuma grillistä – hunajainen grillikasvissalaatti

kesäkuu 29, 2015

Joskus parhaat asiat tulevat vastaan ihan vahingossa. Tai siksi, että jääkaapissa uhkaa tapahtua herkuista hävikiksi -ilmiö, jollei asialle vikkelästi tee jotain. Eilinen, ihan mahtava – toistan, ihan mahtava – grillikasvissalaatti on tästä oiva esimerkki. Heittelimme vähän summamutikassa grilliin hävikkiuhan alla olevia kasviksia ja muutamia edellispäivän keitinperunoita ajatuksena lähinnä päästä niistä eroon, mutta päätinkin sitten jatkojalostaa kasvikset jonkunlaiseksi lämpimäksi salaatiksi grillatun lihan rinnalle. Odotin lopputulosta, joka olisi parhaimmillaan hyvänmakuista muhjua ja pahimmillaan, no, pahanmakuista muhjua, mutta salaatti ylitti kaikki odotukseni. Siitä tuli kauniin värikästä, juuri sopivasti kypsynyttä ja erittäin maukasta; tekstuurissa ja mauissa sekoittuivat hauskasti tuoreet ja grillatut komponentit sekä Lähi-idän makumaailman inspiroima, hunajainen kastike. Jos en vielä kehunut ärsyttävyyteen saakka, niin sanotaan vielä, että jopa isäntä, joka ei suhtaudu kasviksiin ihan samalla intohimolla kuin minä, totesi niitä katsellessaan, että ovatpa kauniita, ja taisi olla myös yhtä mieltä kanssani siitä, että pääruokana ollut liha jäi tällä kertaa soittelemaan toista viulua lisukkeelle.

Ja kivaahan hävikkiruuissa on myös se, ettei raaka-ainevalikoiman kanssa ole niin tarkkaa vaan kasviksia voi vaihdella mielensä mukaan, mieleen tuli heti, että esim. rucola olisi sopinut annokseen tosi hyvin. Ehkä munakoiso on ainut, josta pitäisin tässä kiinni. Ohjeen annoksesta riittää yhdelle kasvispääruuaksi tai kahdelle lisukkeeksi, varmasti useammallekin, jos muitakin lisukkeita on tarjolla. Me lusikoimme annoksen päälle vielä nokareet ranskankermaa, mutta ehkä joku vuohen- tai lampaanmaitojuusto maistuisi kasvisten päälle murusteltuna vielä paremmalle!

P.S. Suuri kiitos kesäkuun ruokahaasteessa äänestäneille, nakukeisari sai tasaäänet Keittotaiteilua-blogin superkauniin nokkospestobostonin kanssa, mutta arpaonni suosi lopulta Kärähtäneet voittoon. Palataan pian asiaan heinä-elokuun ruokahaasteen merkeissä! 

Hunajainen grillikasvissalaatti

1/2 keskikokoisesta munakoisosta
1/2 vihreä paprika
1 punasipuli
2 tomaattia
5 keskikokoista uutta perunaa keitettynä

grillaukseen:

2 rkl voita
2  rkl rypsiöljyä
2 rkl soijaa
1 valkosipulinkynsi murskattuna

kastike:

1 1/2 rkl hunajaa
1/2 sitruunan mehu
1/2 tl juustokuminaa
1/2 tl paprikajauhetta
1 valkosipulin kynsi murskattuna
3-4 rkl oliiviöljyä
2 nippusipulin vartta (nuoret yksilöt menevät hyvin kokonaisina)
pieni nippu minttua
muutama rouhaisu mustapippuria myllystä
pieni ripaus suolaa

1. Valmista ensin salaatinkastike. Sekoita kulhossa keskenään hunaja ja sitruunan mehu (seosta voi esim. hieman lämmittää mikrossa, jotta hunaja notkistuu ja liukenee helposti mehuun), lisää sitten paprikajauhe, juustokumina ja valkosipuli. Kaada öljy seokseen samalla sekoitellen. Silppua mukaan vielä minttu ja sipulinvarret, tarkista maku ja mausta suolalla ja mustapippurilla.

2. Valmista grillaukseen tuleva kastike sekoittamalla keskenään voi, öljy, soija ja valkosipulimurska.

3. Viipaloi munakoiso pituussuunnassa, ripottele pintaan hieman suolaa ja anna sen itkettyä talouspaperin päällä vähän aikaa. Painele sitten pinta kuivaksi paperilla. Pilko muut kasvikset ja perunat muutamaan osaan mutta ei liian pieneksi, jotteivät palat putoa grilliin ritilän välistä. Grillaa kasviksia rauhallisella lämmöllä molemmin puolin silloin tällöin voiseoksella sivellen, kunnes ne kypsyvät ja saavat kauniin värin (me grillasimme kaasugrillin etureunassa pienimmällä lämmöllä pääosin kansi kiinni, aikaa kului kymmenisen minuuttia ja kasvisten kypsyys ja ulkonäkö oli oikein hyvä).

4. Ota kasvikset grillistä ja pilko vielä lämpiminä suupaloiksi. Sekoita kulhossa salaatinkastikkeen kanssa ja tarjoa heti.