Browsing Tag

tähteet

Reseptit

Homejuustotäytteiset perunankuoret, muutaman raaka-aineen hävikkiherkku

helmikuu 4, 2016
homejuustoperunat

Silloin kun ruokahävikkiä meillä tulee, se on valitettavan usein perunaa. Usein niitä jää yli juuri sen verran, ettei niistä riitä enää kolmen hengen aterian lisukkeeksi, tai ne ovat jauhoisia, kun pitäisi olla kiinteitä tai toisinpäin. Keväisin idätän hävikkiperunoita siemenperunoiksi, mutta talvella ne on käytettävä jollain muulla tapaa. Tänään jääkaapissa oli muutaman rosamundaperunan lisäksi pieni pala sinihomejuustoa, jolla ei sinänsä ollut pelkoakaan päätyä hävikkiin mutta jonka arvelin sopivan hyvin yhteen pottujen kanssa. Puolitin perunat ja kypsensin ne uunissa, koversin kuoret tyhjiksi, sekoitin perunasta ja homejuustosta täytteen ja uunitin perunoita vielä sen aikaa, että pinta sai hieman väriä. Hyvin vähäisellä vaivalla sain hyvän omantunnon pienemmästä ruokahävikistä, vähemmän huonon omantunnon sinihomejuuston suurkulutuksesta (hei, tämän laitoin sentään johonkin ruokaan enkä suoraan suuhuni!) sekä varsin herkullisen ja ruokaisan lisukkeen.

Ohjeeseen laitoin määrät per peruna, koskaan kun ei tiedä montako hävikkiperunaa siellä jääkaapin perällä lurkkii. Perunoiden määrän mukaan ohjetta on helppo skaalata ylöspäin.

Homejuustotäytteiset perunankuoret 

1 rosamunda-peruna (tai vastaava, jauhoinen peruna) per ruokailija

jokaista perunaa kohden:

1 tl oliiviöljyä
n. 2 rkl sinihomejuustoa
1/2 valkosipulinkynttä puristettuna
nokare voita
ripaus suolaa

1. Huuhtaise ja halkaise perunat ja hieraise niihin oliiviöljyä kaikille pinnoille. Paista 200-asteisessa uunissa n. 30 minuuttia tai kunnes perunat ovat pehmenneet.

2. Koverra perunan sisus lusikalla kuoresta kulhoon. Muussaa mukaan homejuusto ja valkosipuli. Mausta tarvittaessa suolalla, täytä kuoret juustoisella perunamassalla ja nosta pieni voinokare jokaisen perunapuoliskon päälle. Paista 200-asteisessa uunissa, kunnes täyte saa pintaansa hieman väriä.

Muut mietteet

Hävikkiviikon tunnustuksia

syyskuu 9, 2015

Kuluttajaliiton järjestämä hävikkiviikko on taas meneillään – vaikka hävikkiin soisi normaalistikin kiinnitettävän huomiota, on teemaviikko minusta hyvä muistutus ja tilaisuus seurata ruokajätteen kertymistä, jos sitä ei muuten tule tehtyä. Suomessa kotitaloudet kun tuottavat Kuluttajaliiton mukaan ruokajätettä vuosittain noin 500 miljoonan euron arvosta. Marthaförbundet eli ruotsinkielinen Marttaliitto puolestaan arvioi, että kiloissa laskettuna keskivertosuomalaisen vuosittainen hävikkimäärä on 23 kg. Melkoisen paljon!

Olin aihetta pohtiessani jo aikeissa taputtaa itseäni olkapäälle hyvästä hävikinhallinnasta, meillä kun on tapana käydä kaupassa vain kerran viikossa ja yritän suunnitella ruuat mahdollisimman hyvin etukäteen, jotta en ostaisi mitään turhaa, kitupiikki kun olen. Lisäksi koirat auttavat tähteiden tuhoamisessa hyvinkin tehokkaasti. Teemaviikon inspiroima pikainen jääkaapinputsausoperaatio paljasti kuitenkin karuja totuuksia. Pelkästään eilen jäteastiaan lensi noin kilo parsakaalia (heräteostos, ihanaa kotimaista – vaikka vähemmän ihanaa unohduttuaan jääkaappiin riittävän pitkäksi aikaa), herkullisen munakoisodipin jämät (ensin ei muka ollut sopivaa leipää sen kaveriksi, sitten unohdin koko dipin), viitisen luumua (jotka olivat menneet muussiksi niiden parsakaalien alla jääkaapissa) ja pari käyttämättä jäänyttä tuoreyrttiä (noh, niitä tuli kaupasta vahingossa pari liikaa, mutta yleensä kaikki menee). Yritän olla huushollausasioissa säästäväinen, joten tuhlaavaisuus harmittaa sekä kukkaron että ympäristön näkökulmasta. Jos tuossa on yhden päivän hävikki, mitä kaikkea viikossa kertyykään?

Mutta on hyvääkin; alkuviikko on eletty lähes kokonaan viikonlopun nimiäisjuhlien tähteillä, paahtopaistin jämiä ja marinoitua punasipulia on tarjottu mm. pastasalaatissa ja paahdettujen perunoiden kanssa – ja ne perunatkin taisivat olla ylijäämäkamaa. Taapero taas pisteli poskeensa savukalan jämät, joista ei olisi enää riittänyt piirakantäytteeksi tai aikuisen ateriaksi. Myös tämän viikon kauppalasku oli vaihteeksi normaalia pienempi ja siinä näkyi vastareaktio edellisviikon liikaostoksiin, nyt ei toivottavasti tullut hankittua juuri ylimääräistä. Ja hävikkiviikon lupauksena itselleni aion jatkossa ostaa viikon ruokaostoksina vain viiden tai kuuden päivän ruokatarpeet ja kokata yhtenä tai kahtena päivänä hävikkiuhan alla olevista tuotteista. 

Vuosien varrella on blogiin kertynyt enemmänkin hävikkiviikon mietteitä ja vinkkejä, sekä pohdintaa säästäväisestä ruuanlaitosta vuosilta 2012 ja 2013. Käy tutustumassa!

All-in-one -aamiaispannu

tammikuu 13, 2015
Ei varmaan ole eka kerta, kun tämän sanon, mutta mielestäni kananmuna on yksi maailman parhaista keksinnöistä. Onko mikään muu raaka-aine niin monikäyttöinen sekä statistin roolissa että annoksen päätähtenä? Ja kulkee tarvittaessa vielä kypsennettynäkin omassa pakkauksessaan. 
Aamiaispannun idean otin Luci’s Morsels -blogista lähinnä kuvan perusteella, ihastuin nimittäin ajatukseen uunissa kypsennetyistä munista, joiden päällä on leipäkuutioita. Ihan eri ruokahan siitä tuli (epäilemättä, jos ei viitsi lukea ohjetta), omani valmistui sen pohjalta, mitä jääkaapissa oli eli kasviksista ja pienestä palasta hyvää cheddaria. Päälle pudottelin parhaat päivänsä nähnyttä täysjyväpaahtoleipää sekä muutaman voilastun makua tuomaan. Tämä(kin) on siitä kiva ruoka, että mukaan voi hyvin heittää juuri sitä, mistä itse pitää – ilmeinen kumppani kananmunalle olisi pekoni, mutta joskus voi ruokaa tehdä ilmankin. Kunhan ei tule tavaksi. 
Ohje on ihan tarkoituksella melko summittainen, tähän ruokaan ei millään muotoa ole vain yhtä oikeaa valmistustapaa vaan se kannattaa valmistaa vähän soveltaen hävikkiuhan alla olevista tuotteista, käyttäen niitä määriä, mitä käytettävissä on. Minun versiostani tuli sopiva kahden-kolmen hengen aamiaiseksi, osana isompaa brunssitarjoilua määrän venyttää isommallekin porukalle.  
All-in-one -aamiaispannu

6 kananmunaa
n. 1dl maitoa
1/2 sipuli
1/2 paprika
muutama kesäkurpitsaviipale
pari ripsausta suolaa
pari ripsausta mustapippuria
hyppysellinen paprika- tai savupaprikajauhetta
75g juustoraastetta
muutama viipale paahtoleipää
muutama lastu voita
(kirsikkatomaatteja, pekonia, muuta jääkaapista löytyvää, sopivaa ainesta)
1. Voitele uuninkestävä pannu tai vuoka. Hienonna sipuli, paprika ja kesäkurpitsa ja laita ne vuokaan. Leikkaa paahtoleipäviipaleista reunat pois ja kuutioi viipaleet.
2. Riko kananmunat kulhoon, lisää maito ja vatkaa munien rakenne rikki. Mausta suolalla, pippurilla ja paprikajauheella. Kaada seos vuokaan kasvisten päälle ja ripottele päälle juustoraaste sekä päällimmäiseksi leipäkuutiot sekä voilastut. Paista 200-asteisessa uunissa n. 20 minuuttia, kunnes vuoan pinta saa kauniin värin.

The Christmas Sandwich ja muutama muu vinkki joulutähteiden käyttöön

joulukuu 26, 2014

Toivottavasti kaikilla on ollut oikein nautinnollinen joulu, juuri sellaisessa muodossa kuin se paras joulu itse kullekin näyttäytyy! Me vietimme joulua ihan perinteisesti ja meille mieleiseen tapaan, aattona kyläilimme kantakodissani valmiissa pöydässä ja sen jälkeen ollaan lähinnä löysäilty kotona ja nautittu pakkaskeleistä ulkona. Omaan kotiin ei tullut tänä vuonna edes hankittua jouluruokia vaan vähän muunlaista juhlavaa syötävää (joista ainakin yhden reseptin laitan vielä ennen uutta vuotta jakoon), mutta laitan jakoon yhden rääppimisimieliteon sekä lähinnä muistutuksena ihan muutaman perusvinkin jouluruokien kierrätykseen, jos joku kylläisenä raapii päätään tähteiden äärellä ja miettii, mihin ihmeen vatsaan niitä laittaisi.

  • Kinkku: minun ykkössuosikkini kinkun jatkojalostukseen on perinteinen hernekeitto (tuon linkin takaa paljastuva kuva on muuten kerrassaan, öh, hurmaava), mutta pidän kinkusta myös muissa talvisissa keitoissa, suosittelen lämpimästi vaikkapa tätä isoäitini reseptillä tehtyä, lämmittävää paprikakeittoa, johon voi laittaa sitä lihaa, mitä kaapissa sattuu olemaan. Parasta soppaan on kinkun potka, mutta myös muuta lihaa voi hyvin käyttää, jos olet hankkinut kinkkusi luuttomana. Toki kinkusta saa muutakin, viime vuonna taisimme pilkkoa jämiä pitsaankin. 
  • Laatikot: Jos laatikoita on tullut  hankittua ylimääräisiä, ne laittaisin suosiolla pakastimeen odottamaan talviviikonloppuja, ne maistuvat hyvältä ainakin aika monenlaisten liharuokien lisukkeena. Itse olen esimerkiksi sulattanut perunalaatikkoa maksakastikkeen kaveriksi, ja yhdistelmä toimi hienosti.
  • Kalat: Kalojen uudelleenkäyttö on minusta kinkkisempää, koska meillä joulupöydässä suurin osa kalasta on raakakypsytettyä enkä kovasti fanita kylmäsavu- tai graavilohisiivujen lämminkypsennystä edes tähteissä. Sen sanottuani, mieluummin kiertoon kuin roskikseen, joten suosittelen kokeilemaan vaikkapa tätä fenkoli-lohilaatikkoa graavilohisiivuilla tavallisten sijaan. Lämminsavukalasta taas suosittelen lämpimästi tekemään pihvejä, jotka sopivat mainiosti vaikkapa burgerin väliin. Pari vuotta sitten teimme myös ihan perinteisiä, pieniä sormisyötäviä kaloista.

Mutta sitten siihen tämän vuoden rääppimisjuttuun. Nuorena tyttönä työskentelin Irlannissa muutaman vuoden kahvilassa, jonka listalla oli aina jouluisin The Christmas Sandwich – eli yksi versio kalkkunavoileivästä. Kyseinen voileipä oli hurjan hyvää, ja tänä vuonna olen muistellut sitä niin monesti, että päätin tehdä kotiversionkin. Makumaailmassa on hieman joulua, mutta myös raikkautta, ja tuhti leipä käy lounaasta tai myöhäisestä aamiaisesta, pitäen nälän poissa monta tuntia. Alkuperäisiin aineksiin kuului myös stuffing eli kalkkunan tai kanan leipäpohjainen, yrttinen täyte, mutta minä jätin sen pois ja korvasin timjamin ja salvian lehdistä tehdyllä silpulla. Koska kyse on voileivästä, on reseptiikka hyvin summittaista, määrät tarkentuvat sen mukaan, mitä tähteitä on käytettävissä ja millaisesta täyte-leipäsuhteesta itse kukin pitää. Leiväksi sopii joko ihan tavallinen paahtoleipä, josta saa nätit kolmioleivät, tai vaikkapa sesonkiin sopiva karpaloleipä, jota on ollut parilla leipomolla valikoimissa. Ainut täyte, jonka tätä leipää varten valmistin, oli coleslaw, kaikkea muuta löytyi jääkaapista jo valmiina.

The Christmas Sandwich

pari isoa paahtoleipäviipaletta
majoneesia
dijon-sinappia
karpalohilloa
reilu siivu kinkkua
reilu siivu kalkkunaa
pari lusikallista coleslawia
salvian ja timjamin lehtiä silputtuna
tavallista tai marinoitua punasipulia (minulla oli Mama G:n reseptillä tehtyä)
silputtua jäävuorisalaattia

Paahda leipäpalat ja voitele toinen pala majoneesilla ja dijonilla, toiselle levitä nokare coleslawia. Kasaa coleslawin päälle kalkkunaviipale, karpalosoosi, salaatti, sipulit, yrttisilppu ja kinkkuviipale. Laita majoneesilla ja sinapilla voideltu pala leivän kanneksi, paina hieman kasaan ja leikkaa kolmioiksi tai kääräise paperiin ja syö sellaisenaan.

Hävikintorjuntaa: harissalla maustetut jämälohipihvit

joulukuu 19, 2014

Ajatus mikrossa lämmitetyistä edellispäivän paistetuista lohifileistä ei oikein houkuttanut, joten kaloille piti keksiä joku jatkojalostuskohde. Muistilokeroista löytyivät nämä lohiburgerit, joita teimme viime talvena ja joihin ihastuin ikihyviksi. Samalla ajatuksella tein nyt nämä lohipihvit, tosin nyt käytin paistettua lohta ja muutin makumaailmaa jonkun verran käyttämällä harissaa. En ollut ihan varma, miten se toimisi kalan kanssa, mutta oikein toimiva jämäruoka tuli tästäkin. Mietin, että kalalajia vaihtelemalla saisi pihviin ihan loputtomasti variaatiota, tosin en tiedä, toimisiko ihan rasvaton kala tällaisessa massassa. Joka tapauksessa, lohi, kirjolohi ja siika ovat ainakin melko varmoja valintoja. Plussaa tämä ohje saa siitä, että taikina on vikkelä sekoittaa valmiiksi eikä paistamisessakaan mene kauan, kala kun on jo valmiiksi kypsää. Ihanteellista lapsiperheen ruokaa.

Harissalla maustetut lohipihvit (kahdelle)

300g paistettua, uuni- tai savulohta
3 rkl korppujauhoa
1 dl maitoa
1/2 punasipuli
1/2 valkosipulinkynsi puristettuna
sormenpään kokoinen pala inkivääriä
1-2 tl harissaa
(ripsaus suolaa)
1 kananmuna

voita tai öljyä paistamiseen

1. Sekoita kulhossa korppujauho ja maito. Anna turvota hetken, ja hienonna sillä välin sipuli ja inkivääri. Sekoita kala haarukalla hienontaen massaan, lisää sipuli, inkivääri ja puristettu valkosipuli ja mausta harissalla sekä halutessasi suolalla (lisäsuolaa ei välttämättä tarvitse, koska sitä on harissassa sekä todennäköisesti kalassa). Riko massaan lopuksi kananmuna ja sekoita tasaiseksi. Anna levähtää hetki.

2. Muotoile massasta käsin pullia (jotka voit litistää paistinlastalla pihveiksi, kun laitat ne pannuun). Paista pannulla öljytilkassa keskilämmöllä muutama minuutti molemmin puolin, kunnes pihvien pinta saa kauniin värin.

Lempeä bataatti-possucurry

lokakuu 22, 2014

Jokunen kuukausi sitten kirjoitin vanhemman ja vauvan syömisten optimoinnista. No, aika kuluu nopeasti ja meillä aletaan olla siinä onnellisessa pisteessä, että koko perhe pystyy syömään joltiseenkin samaa ruokaa. Toki joitain rajoituksia vajaan vuoden ikäiselle vielä suositellaan, mutta sallittu repertuaari on jo niin laaja, ettei tarvitse miettiä päätään puhki seuraavaa lounasta keksiessään.

Esimerkiksi tällainen lempeä curry menee nykyisin myös perheen pienimmälle. Ruoka syntyi vähän vahingossa, niinkuin nykyisin aika moni asia meidän keittiössä. Vaikka lapsi syö jo melkein kaikkea, ei oma pääni taaskaan ollut kaupassa niin mukana, että olisin sen huomioinut vaan keräsin kärryyn autopilotilla yhden bataatin lapsen ruokkimista varten. Yhden. Eikä se edes ollut kovin suuri. En parhaallakaan pihistelyllä saisi yhtä bataattia riittämään koko porukalle sellaisenaan, mutta keksin pilkkoa sen lempeään, massaman-curryn tyyppiseen, kookosmaitopohjaiseen kastikkeeseen. Samaan kastikkeeseen meni myös pala (sanottakoon taas, että ihan mahtavaa Kiven Säästöpossun) kassleria, jota oli jäänyt edellispäivältä yli. Vähän sipulia, porkkanaa, inkivääriä ja muita mausteita, ja kas, meillä oli maukas, syksyn väreissä hehkuva curry.

Lapsen annoksen otin erilleen ennen chilin ja suolan lisäämistä, toisaalta ilman erillistä chiliäkin kastikkeesta tulee mausteinen, joten se ei ole minusta välttämätön lisä. Lisukkeena söimme riisiä, mutta bataatin vuoksi kastike olisi luultavasti riittävän ruokaisaa ihan sellaisenaankin.

Bataatti-possucurry

1 pienehkö bataatti
400-500g possun kassleria
2 sipulia
2 porkkanaa
peukalonpään kokoinen pala inkivääriä
2 valkosipulinkynttä
1 tlk kookosmaitoa
2 tl currya (esim. Madras)
1/2 tl kanelia
1 rkl tomaattipyreetä
pieni nippu tuoretta korianteria
voita tai öljyä paistamiseen
(suolaa ja chiliä aikuisten annokseen)

1. Kuori kaikki kasvikset, raasta inkivääri, kuutioi bataatti ja porkkana ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Leikkaa kassler suupalakuutioiksi, ruskista korkealaitaisella pannulla tai wokkipannulla ja laita syrjään hetkeksi. Kuullota pannulla erissä sipuli, valkosipuli, bataatti ja porkkana (kaksi viimeksimainittua loppukypsyvät kastikkeesta, joten älä huoli, jos ne jäävät raa’aksi). Mausta kasvikset ja liha curryjauheella, tomaattipyreellä, kanelilla ja inkiväärillä.

2. Nosta ainekset takaisin pannuun ja kaada päälle kookosmaito. Laita lämpö pienimmilleen ja anna muhia kannen alla 20-30 minuuttia, kunnes kassler on kypsää ja mureaa. Silppua pinnalle tuoretta korianteria.

Savukalapiirakka juhannuspäivän rääppiäisiin

kesäkuu 18, 2014

Käsi ylös, syödäänkö teillä savukalaa juhannuksena? Niin myös meillä, ja sitä jää usein vähän tähteeksikin. Tänä vuonna ennakoin ja tein jo aiemmin savukalan jämistä helpon piirakan, jota kelpaisi tarjota juhannuksenakin, jos mökkirantaan karauttaisi yllätysvieraita ja kalasta ei enää riittäisi ihan sellaisenaan tarjottavaksi. Piirakan ruisjauho tuo makuun mielleyhtymän kalakukosta, mutta jauhon voi korvata myös vehnäjauholla, jolloin pohja pysyy paremmin kasassa. Minä laitoin piirakkaan purjoa ja fenkolia, mutta esim. juustot, sipuli, parsakaali tai pinaattikin sopivat hyvin, ihan riippuen siitä, mitä jääkaapissa on – sehän juuri on piirakoissa kivaa, että niihin voi sulloa melkein mitä vaan!

Piirakan tein mökkityyliin siihen astiaan, mikä oli saatavilla, eli pyrex-vuoan kanteen, mutta 22 cm piirakkavuoka ajaisi saman asian. Satsista riittää neljälle suolaiseksi välipalaksi tai kuudelle kahvitarjottavaksi, jos pöydässä on muitakin herkkuja.

Savukalapiirakka

pohja

n. 3,5 dl ruisjauhoja
hyppysellinen suolaa
1/2 tl leivinjauhetta
50g voita
2 rkl rahkaa

täyte

2-3 dl savukalaa (meillä kirjolohta)
2 + 2 kananmunaa
1/2 fenkoli
15 cm pätkä purjoa
tilkka öljyä
muutama tillinoksa
2-3 dl täysmaitoa tai kermaa
pari hyppysellistä suolaa
ripsaus mustapippuria

1. Sekoita taikinan kuivat aineet ja nypi voin kanssa sekaisin. Sekoita vielä mukaan rahka ja anna vetäytyä hetken jääkaapissa. Voitele piirakkavuoka ja painele taikina tasaisesti vuoan pohjaan ja reunoille.

2. Keitä kovaksi kaksi kananmunista, kuori ja pilko tai murskaa pieneksi. Viipaloi ohuelti fenkoli ja purjo ja kuullota hetki paistinpannulla. Silppua tilli. Riivi savukala piirakkapohjan päälle ja lado muut täytteet sen päälle. Mausta suolalla ja pippurilla.

3. Vatkaa kulhossa sekaisin toiset kaksi kananmunaa sekä maito ja mausta suolalla ja pippurilla. Kaada munamaito piirakan täytteiden päälle. Paista 180-asteisessa uunissa 30-40 minuuttia tai kunnes munamaito on kiinteytynyt ja piirakka saanut hieman väriä.

Pinaatti-pekoni-vuohenjuustopastavuoka

maaliskuu 22, 2014

Ilmeisesti joskus voi käydä niinkin katalasti, että pekonipaketti uhkaa vanhentua jääkaapissa. Koska sellainen ei tule kuuloonkaan, oli alun perin pinaatti-vuohenjuustopastaksi aiottuun tekeleeseen ihan pakko ujuttaa myös se paketillinen pekonia. Se ei kuitenkaan mitenkään huonontanut pastaa, päinvastoin, turhaan ei sanota, että pekoni tekee kaikesta parempaa. Vuoasta tuli muutenkin aika hyvää, ja myös hyvin tuhtia, kunnon lohturuokaa kepeän vihreästä väristä huolimatta.

Olisin mieluusti käyttänyt vuokaani tuoretta pinaattia, mutta sellaista ei ollut kaupassa saatavilla tällä kertaa. Nyt sekoitin pakastepinaattikuutiot suoraan kastikkeeseen, mutta tuoreen olisin käyttänyt pannussa pekonin ja sipulin kanssa ja sekoittanut pastaan sellaisenaan, ja tehnyt kastikkeen ilman pinaattia. Kokeilin tällä kertaa tehdä kastikkeen ihan vaan paistinpannulla, jotta säästäisin vähän tiskissä. Onnistui hyvin, joskin helpommalla olisin päässyt kunnolla korkealaitaisella pannulla 😉

Pinaatti-pekoni-vuohenjuustopastavuoka (neljälle reilulla santsivaralla)

kuuden hengen annos pastaa (katso paketin mukainen määrä)
300g pekonia
1 iso sipuli
2-3 valkosipulinkynttä
1 pussi tuoretta tai pakastepinaattia (pakastepussin paino 150g)
300g vuohenjuustoa (minä käytin 1,5 Sainte Maure -pötköä)
1 l maitoa
1 dl vehnäjauhoja
50g voita
kourallinen juustoraastetta (minä raastoin arkiset polarin jämät laatikkoon)
1-2 rkl hunajaa
(ripsaus suolaa)
mustapippuria

1. Voitele uunivuoka. Keitä pasta puolikypsäksi (katso keittoaika paketista ja puolita se) ja kaada se vuokaan. Pastaa odotellessa kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli, suikaloi pekoni ja paista kaikkia kolmea hetki pannulla. Pekonin ei tarvitse ruskistua, kunhan hieman kypsyy ja sipulit kuullottuvat. Sekoita pekoniseos pastan joukkoon. Mausta hunajalla ja mustapippurilla. Kuutio vuohenjuusto valmiiksi odottamaan.

2. Valmista kastike: sulata korkealaitaisella paistinpannulla miedohkolla lämmöllä voi ja sekoita siihen jauhot. Älä anna ruskistua. Kaada mukaan maito vähän kerrallaan ja tuo kiehuvaksi samalla koko ajan sekoitellen. Kun seos kuplii, lisää vuohenjuusto, pienennä lämpöä ja anna vuohenjuustopalojen sulaa hieman. Lisää pakastepinaattikuutiot ja anna niidenkin sulaa edelleen sekoitellen. Tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa

3. Kaada juusto-pinaattikastike pastaseoksen päälle ja kääntele tarvittaessa sekaisin niin, että pasta saa kastiketta kauttaaltaan ylleen. Raasta pintaan hieman juustoa ja paista 175-asteisessa uunissa n. 45 minuuuttia, kunnes pastavuoan pinta on kauniin kullanruskea.

Punajuuri-piparjuurikala

helmikuu 14, 2014

Kirjolohifilettä, kermaviiliä, perunoita… Niin täyttyi taas online-ostoskorini. Erityisempää ideaa ei ollut mielessä, mutta ajattelin, että aina voi tehdä perussapuskaa, paistettua/savustettua/uunitettua kalaa, kermaviilikastiketta ja pottuja. Ja niin olinkin tekemässä, kunnes kalaa jääkaapista kaivaessani käteni osui muutamaan uhkaavaan hävikkituotteeseen, kahteen yksittäiseen punajuureen (joista toinen oli joululta mutta toisen pussissa oli päiväys syyskuun lopusta, apua!) ja vielä iskemättömään piparjuureen. Hmmm. Piparjuurikala on herkkuani ja toisaalta punajuuri ja piparjuuri pitävät toisistaan. Siitä lähti ajatus kuorruttaa kalafile punajuuri-piparjuuritahnalla, ja hyväksi ajatukseksi se osoittautuikin. Ohjetta on helppo soveltaa muihinkin kaloihin ja määriin.

Piparjuurikalaa on meillä kokattu ennenkin, sekä paperikääreessä että tomaattisena versiona. Herkkuja ovat nekin!

Punajuuri-piparjuurikala (kahdelle-kolmelle hengelle)

1 kirjolohifile (n. 500g)
2 keskikokoista punajuurta
pätkä tuoretta piparjuurta (maun mukaan)
1 prk (200g)  kermaviiliä
suolaa
mustapippuria
ripsaus sokeria
(pari nokaretta voita)

1. Kuori ja raasta punajuuri ja piparjuuri. Sekoita kermaviilin kanssa tahnaksi ja mausta suolalla ja pippurilla, sekä halutessasi ripauksella sokeria, jos haluat korostaa punajuurten makeutta.

2. Laita kalafile uunivuokaan, mausta sen pinta kevyesti suolalla ja levitä päälle punajuuritahna. Paista 180-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

Palsternakka- ja perunarieskat

helmikuu 7, 2014

Taas kerran tämä tuttu toteamus, miten mä en ole ikinä ennen näitä tehnyt? Rieskat ovat loistava tapa hävittää muusin jos toisenkin jämät, helppoja valmistaa – aktiivinen työ tulee tehtyä uunin lämpiämistä odotellessa – ja valmis tuote on parempi kuin kaupasta ostettu. Tehkää rieskoja!

Minä olen leiponut rieskat kahdesti viime aikoina, ensimmäisellä kerralla ne valmistuivat palsternakkamuusista, toisella kerralla perinteisesti perunasta. Molemmat versiot onnistuivat, joten muitakin muuseja uskaltaa varmasti kokeilla, esim. bataatti voisi olla hyvä. Koska jämämuusin määrä saattaa vaihdella, ohjeeni on aika summittainen, huomasin, että leipominen onnistui nimittäin silmämääräisestikin ihan hyvin. Lisäksi alkuperäisen muusin notkeus ja suolaisuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon muita aineksia rieskataikina kaipaa. Ohjeen perustana on Kokit ja Potit -blogin rieskaohje, josta myös löytyvät tarkemmat mitat tarvittaessa. Kunnon leipuri käyttäisi rieskoihin ohrajauhoja, mutta minä näitä hetken mielijohteesta tehdessäni käytin tavallisia vehnäjauhoja, hyvää tuli niinkin.

Huom. paistoin rieskoja 15-20 min, mutta epäilen uunimme falskaavan, kunnon uunille riittäisi vähempikin. Tarkkaile siis paistotilannetta jo ensimmäisen viiden minuutin jälkeen!

Muusirieskat

Muutama desi muusintähteitä (laji on vapaa)
punaista maitoa
1 kananmuna
muutama desi jauhoja (minä käytin n. kolme)
ripsaus suolaa
(voita valmiiden rieskojen päälle)

1. Sekoita kananmuna muusiin. Notkeuta muusia sitten maidolla, kunnes koostumus on sellaista, että muusi ”valuu” tai liikkuu hieman kulhoa kallistaessa. Ripsauta mukaan suolaa. Lisää jauhoja desi kerrallaan sekoitellen, kunnes saat puuromaisen taikinan.

2. Nostele taikinasta kakkusia pellille leivinpaperin päälle. Taputtele kakkuset jauhotetuin käsin litteiksi rieskoiksi. Paista 225-asteisessa uunissa n. 15 minuuttia, kunnes rieskat saavat kauniin värin.