Reseptit

Joulun helpoin jälkkäri

joulukuu 6, 2016
jouluinen_trifle

Joulumieleni on tänä vuonna kaivannut hiukan virittelyä, vaikka yleensä rakastan joulujuttuja. Se, että suunnittelen valmisteluja ja ruokia excelissä, on normaalisti ilon eikä ahdistuksen aihe, eikä minua haittaa edes väsymys ja kiire joulun alla. Mitä enemmän tulee tehtyä, sitä mukavampaa on yleensä köllähtää aatonaaton iltana sohvalle viinilasi kädessä joulukuusta tuijottamaan. Ja valmistelut ovat osaltaan juuri sitä, mikä pidentää muuten niin nopeasti ohi vilahtavaa kautta!

Tämän vuoden penseys joulunaikaa kohtaan lienee viime vuoden peruja, emme silloin nimittäin juurikaan päässeet joulunvietosta nauttimaan. Koko perheen läpikäynyt, harvinaisen hankala flunssaputki alkoi noin viikon ennen joulua, huipentui aattoillan sairaalareissuun ja jatkui kaikkinensa loppiaisen kieppeille. Siinä välissä uudenvuodenaattona, juuri kun alkoi tuntua, että edes osa porukasta alkaa olla lähes normaalikunnossa, joutui vielä yksi koiristakin akuutisti leikkaukseen ja suunnitelmat menivät taas osaltaan vähän uusiksi. Tällaiset vastoinkäymiset kuuluvat tietysti elämään, mutta hieman se saa jarruja tavalliseen innostukseeni. Entä jos tänä vuonna on sama tilanne? Osaan toki järkeillä ajatuksen syrjemmälle, mutta pelkojen huono puoli on se, etteivät ne yleensä kuuntele järkeilyä.

Pikku hiljaa yritän kuitenkin kaivella puhtia joulunodotukseen. Luotan siihen, että tunne seuraa liikettä: kun ryhtyy tekemään niin sieltä se joulutunnelmakin löytyy, vähän kerrallaan. Varmuuden vuoksi olen asettanut kynnyksen matalalle; joulupöytään ei tule mitään uusia kokeiluja eikä kunnianhimoisia viritelmiä, ainoastaan ne jo lapsuudesta tutut, jouluun kaikkein erottamattomimmin kuuluvat herkut, jotka osaan tehdä vaikka silmät kiinni. Niitä ovat erityisesti tietyt kalapöydän antimet, jouluni ei olisi joulu ilman esimerkiksi tujakoita sinappisilakoita. Monet muut asiat, kuten laatikot, voin kuitenkin aivan hyvin ostaa valmiinakin tai omasta puolestani jättää vaikka kokonaan pois.

Matalan kynnyksen teemalla tein viime viikonlopun jälkkäriksi tämän jouluisen triflen ajatustasolla pappilan hätävaraa mukaillen. Niin trifle – jota pidän nykyisin yleisnimenä melkein mille tahansa kerrosjälkkärille – kuin pappilan hätävarakin ovat määritelmiltään mukavan joustavia, niihin voi laittaa juuri sitä, mitä kaapissa on. Nyt jälkkäriin pääsivät puolukkahillon jämät, viimeiset piparkakut sekä hävikkiuhan alla oleva päärynä yhdessä kermavaahdon kanssa. Variointimahdollisuuksia olisi kuitenkin loputtomiin. Päärynöitä pehmensin ensin hieman liedellä ja lisäsin niihin mausteita, muutoin ainekset vain ladottiin kerroksittain kuppeihin. Jouluisen makuinen sunnuntaijälkkäri äärimmäisen pienellä vaivalla, ensimmäinen askel kohti joulumieltä.

Jouluinen trifle (4 annosta)

1 iso päärynä
2 tl sokeria
hyppysellinen vaniljajauhetta
hyppysellinen kanelia
2 dl kermaa
8 rkl puolukkahilloa
8 piparkakkua + pari koristeeksi

  1. Kuutioi päärynä. Laita kuutiot kattilaan yhdessä sokerin, kanelin ja vaniljan kanssa. Kuumenna keskilämmöllä, kunnes päärynät hieman pehmenevät. Laita syrjään odottamaan.
  2. Vaahdota kerma ja murskaa piparkakut karkeaksi rouheeksi.
  3. Lado ainekset neljään annoslasiin: ensin hieman piparkakkurouhetta, päälle kerrokset puolukkahilloa, päärynää ja kermavaahtoa. Toista. Koristele halutessasi piparkakunpalasilla.

trifle

Reseptit

Sunnuntailounas: metsästäjän piirakka hirven jauhelihasta

marraskuu 29, 2016
hirvipiiras

Parjatun brittikeittiön kotiruokaklassikko shepherd’s pie ei kuulosta kovin kummoiselta. Jauhelihakastikekerros, jota peittää perunamuusikerros. Mutta kuten monet muutkin kunnon kotiruoat, shepherd’s pie on helposti lähestyttävä, koko perheelle maistuva ja rakkaudella tehtynä muhevan herkullinen klassikko. Minulle se juolahti mieleen, kun mietin käyttökohteita pakastimesta löytyvälle hirven jauhelihalle. Alkuperäiseen versioon käytetään lammasta, joiden paimentamiseen ruoan nimessäkin viitataan, mutta maukas ja metsäinen hirvi sopii tarkoitukseen erittäin hyvin. Onko kyseessä nyt sitten metsästäjän piirakka?

Koen, että kotiruokaklassikoiden – jotka monelle ovat myös niitä kouluvuosien traumaruokia – valmistuksessa pitkän kaavan mukaan on jotain hyvin palkitsevaa. Ruoat heräävät eloon ihan uudella tavalla ja muistuttavat, miten yksinkertaiset asiat ovat usein juuri niitä parhaita. Tekemisessä menee hetki, mutta mistään vaikeasta ei tässäkään ole kyse. Ja vaikka teenkin ruoat mieluummin tuoreeltaan kuin lämmitän samaa isoa laatikkoa koko viikon, niin en varsinaisesti valitakaan, kun sunnuntain lounasta voi venyttää vielä parin arkipäivänkin tarpeisiin.

Ohjeen mukaisilla määrillä ruokaa valmistuu suuri vuoallinen. Koska varsinkin perunamuusin tekeminen perustuu minulla tuntumaan ja riippuu aina käyttämistäni perunoista, on vaikea antaa ainesluetteloon aivan täsmällisiä määriä. Tavoitteena on tässä keskipaksu muusi, jota pystyy pursottamaan tai levittämään vuoan päälle mutta joka ei ole niin löysää, että sekoittuu suoraan kastikkeeseen. Maistelemalla ei voi mennä pieleen!

Vinkki: sienet ovat oiva lisä niin perinteiseen kuin tähän metsäiseen hirviversioonkin. Murusta mukaan esimerkiksi kourallinen suppilovahveroita tai mustia torvisieniä.

Shepherds pie hirvestä eli metsästäjän piirakka

3 porkkanaa
2 isoa sipulia
2 valkosipulinkynttä puristettuna
muutama oksa tuoretta timjamia
tilkka öljyä paistamiseen
1 kg hirven jauhelihaa
1 tl mustapippuria
muutama hyppysellinen suolaa
n. 1 dl punaviiniä
3-4 rkl tomaattipyrettä
2 rkl worcestershirekastiketta
8 dl mietoa lihalientä

Muusiin:

n. 1,2 kg jauhoista perunaa (esim. rosamunda tai puikula)
n. 3 rkl voita
1-2 dl täysmaitoa
muutama hyppysellinen suolaa

  1. Aloita perunoista. Kuori perunat ja höyrytä ne kypsiksi. Laita syrjään odottamaan.
  2. Perunoiden kiehuessa kuori ja hienonna porkkana ja sipulit pieniksi kuutioiksi. Riivi timjaminoksista lehdet ja hienonna valkosipuli. Kuullota aineksia hetken ajan öljyssä ja lisää sitten jauheliha. Ruskista kevyesti ja mausta suolalla ja mustapippurilla. Kaada kuumaan pannuun punaviini, anna kiehahtaa ja pienennä sitten lämpöä. Lisää tomaattipyre, worcestershirekastike ja lihaliemi ja sekoita. Hauduttele kevyesti kuplien kannen alla noin 20 minuuttia ja sen jälkeen toinen 20 minuuttia ilman kantta välillä sekoitellen.
  3. Kastikkeen hautuessa muussaa perunat. Sekoita niihin sitten suola, voi ja maito vähän kerrallaan samalla muussaten, kunnes koostumus on mieleinen. Jätä syrjään odottamaan tai jos käytät pursotinta, nosta muusi valmiiksi pursotinpussiin.
  4. Laita uuni lämpiämään 180 asteeseen. Voitele uunivuoka ja levitä jauhelihakastike sen pohjalle. Levitä tai pursota päälle muusi. Töki pintaan haarukalla muutama ilmareikä. Paista 20-30 minuuttia, kunnes muusipinta saa hieman väriä.
Reseptit

Vuohenjuustolasagne punaisella pestolla

marraskuu 7, 2016
vuohenjuustolasagne

Kesällä tein nopeaa ja ihan mahtavan hyvää punaista pestoa aurinkokuivatuista tomaateista ja cashew-pähkinöistä. Samaisesta kastikkeesta syntyi muutama päivä myöhemmin herkullinen arkipasta niinkin yksinkertaisesti kuin jatkamalla soosia tomaattimurskalla.

Jotta käyttökelpoiset ideat eivät jäisi vain arkistojen aarteeksi, päätin tehdä samaista pestoa uudemman kerran. Nytkin jatkoin kastiketta tomaattimurskalla, mutta piilotinkin lopputuloksen lasagnelevyjen väliin yhdessä vuohenjuustoviipaleiden kanssa. En keksi paljon helpompaa versiota lasagnesta. Valmiin ruoan päälle hieman basilikasilppua ja siinä se on – viikonloppuateria arkiruoan vaivalla.

Kastikkeen ja juuston maut muuttuvat uunissa hautuessaan minusta ihanan intensiivisiksi, mutta lempeämmän lasagnesta saa, jos mukaan lisää perinteisen juustokastikkeen tai lorauttaa tomaattikastikkeeseen hieman kermaa. Kun näin kirjoitan, saatattekin arvata, että itse pidin ruoasta kovasti mutta erityisesti kolmevuotiaan makuun se oli ”vähän väkevää”. Ennakkoluulottomammat yksivuotiaat söivät hyvällä ruokahalulla, joten kaiken kaikkiaan kokonaisuus meni plussan puolelle myös perheruokinnan saralla.

Vuohenjuustolasagne punaisella pestolla

1 annos aurinkokuivattu tomaatti – cashewpestoa
2 tölkkiä (400-500g) tomaattimurskaa
mustapippuria
(1-2 rkl sokeria)
400g vuohenjuustoa (minulla kaksi chevrepötköä)
n. 15 lasagnelevyä
reilu kourallinen raastettua parmesania
ruukullinen tuoretta basilikaa silputtuna

  1. Sekoita kulhossa pesto sekä tomaattimurska, ja mausta mustapippurilla sekä halutessasi sokerilla (huom. suolaa ei luultavasti tarvita, koska sitä on pestossa ja vuohenjuustossa reilusti). Viipaloi vuohenjuusto.
  2. Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Voitele lasagnevuoka. Lado vuokaan kerroksittain ensin tomaattikastiketta, sitten vuohenjuustopaloja ja lasagnelevyjä (minun vuoallani määrä riitti kolmeen kerrokseen). Levitä viimeisen lasagnelevykerroksen päälle vielä kerros tomaattikastiketta ja ripottele pinnalle raastettu parmesanjuusto.
  3. Paista uunissa noin 45 minuuttia. Jaa annoksiin ja ripottele annosten pinnalle tuoretta basilikaa.

 

Reseptit

Paahteinen myskikurpitsakeitto

lokakuu 30, 2016
kurpitsakeitto

Tänä viikonloppuna ruokamedia täyttyy halloweenin tavaramerkkikasviksista kurpitsoista. Pyhäinpäivää vietetään meillä vasta marraskuun ensimmäisenä lauantaina, mutta monessa maassa halloween on aina lokakuun viimeisenä päivänä ja pyhäinpäivä marraskuun ensimmäisenä. Tämä vaihtelu antaa hyvän tilaisuuden juhlia vaikka molempina ajankohtina.

Minäkin hyppäsin kurpitsakelkkaan ja valmistin syysväreissä hehkuvan keiton myskikurpitsasta. Totta puhuen muiden toiveesta, koska  1) yrityksistäni huolimatta en ole mikään kurpitsafani (käännytystyö jatkuu), 2) en ole myöskään suuri sosekeittofani, enkä ylipäänsä sosefani – jauhelihan ohella olen valmistanut viime vuosina niin paljon eri soseita ja pyyhkinyt niiden rippeitä esimerkiksi ikkunaverhoista ja seiniltä, että tulen aika monta vuotta toimeen ilman. Ja sokerina pohjalla, 3) parin vuoden takaisissa raskauden alkupahoinvoinneissa erehdyin tekemään (sinänsä erittäin hyvää) kurpitsapiirakkaa, jonka pääraaka-aineesta tietyt kuvotuksen tunteet tulevat edelleen voimakkaasti mieleen. Tosi kummallista, koska itse piirakka suinkaan ei jäänyt syömättä.

Jotta keitto maistuisi myös itselleni, päätin paahtaa kasvikset – siten ne ovat lähes aina keitettyjä lajitovereitaan maukkaampia – ja tehdä sopan päälle rouskuvan pähkinä-krutonkiseoksen purutuntumaa tuomaan. Loppujen lopuksi soppa ei ollut alkuunkaan pahaa, päinvastoin. Jos jatkan tällä parin kurpitsaruoan vuosilinjalla, en ehkä enää kymmenen vuoden päästä mainitse joka reseptin kohdalla erikseen, että vierastan kyseistä raaka-ainetta. Ja onhan täällä ennenkin kokattu hyviä juttuja kurpitsasta; kurkkaa vaikkapa sitä pahamaineista kurpitsapiirasta tai viime syksyn ihanaa kurpitsapastaa.

Kurpitsa-porkkanakeitto (noin neljän litran kattilallinen)

2 myskikurpitsaa
1 kg porkkanoita
2 tl korianterinsiemeniä
2 tl juustokuminaa
1 tl mustapippuria rouhittuna
1 tl curryjauhetta
2 tl rouhittua valkosipulia
muutama hyppysellinen suolaa
2 rkl oliiviöljyä
n. 1 l mietoa lihalientä
(1-2 dl kuohukermaa)

ripotteeseen pinnalle:

8-10 viipaletta paahtoleipää
2 rkl auringonkukansiemeniä
1 dl kurpitsansiemeniä
(1 dl pähkinöitä, esim cashew)
ripaus suolaa
2 valkosipulinkynttä puristettuna
3 rkl oliiviöljyä

  1. Kuori ja lohko porkkanat. Lohko kurpitsat kuorineen. Laita kurpitsat ja porkkanat pellille ja sekoita mukaan mausteet, suola ja oliiviöljy. Lado pellille leivinpaperin päälle. Paahda 180-asteisessa uunissa, kunnes kasvikset ovat kunnolla pehmenneet (minä pidin yli puolitoista tuntia).
  2. Koverra lusikalla kurpitsalohkot kuoristaan kattilaan. Pilko porkkanat hieman pienemmiksi ja lisää nekin kulhoon. Soseuta.
  3. Kaada mukaan lihalientä vähän kerrallaan, kunnes koostumus on mieluisa. Kuumenna keitto hiljalleen kiehuvaksi ja lisää halutessasi kermatilkka. Laita levy pois päältä tai pienimmälle lämmölle ja jätä keitto hetkeksi kannen alle odottelemaan.
  4. Kuutioi paahtoleipä. Sekoita uunipellillä leivinpaperin päällä leipäkuutiot, auringonkukan- ja kurpitsansiemenet, pähkinät, suola ja oliiviöljy. Paahda 200-asteisessa uunissa 10-15 minuuttia, kunnes leipäkuutiot saavat hieman väriä.
  5. Jaa keitto lautasille ja ripottele pinnalle siemen-leipäseosta.
Reseptit

Savustetut, manteliset kalarullat

lokakuu 23, 2016
lohirullat

Grilliin tulee tuskin enää hankittua uutta kaasupulloa ennen ensi kevättä, mutta savustin pöhisee vielä tasaiseen tahtiin. Nyt innostuin väkertämään lohirullia, joiden täyte jäljitteli ajatukseltaan mantelikalaa. Samat ainekset olisi voinut toki laittaa savustimeen ilman rullaamistakin, mutta harvoin iskevä mieliteko askarteluun täytyi toki hyödyntää. Se kannatti, sillä rullat pysyivät kasassa yli odotusteni ja näyttivät oikein sieviltä. Eivätkä ne olleet vaikeitakaan; jos nyt ihan rehellinen olen niin rullat olisivat luultavasti jääneet tekemättä, jos niitä pitäisi pyöritellä kovin kieli keskellä suuta ja hiki otsalla.

Tosi hyvää oli. Pienenä miinuksena kuitenkin se, että kotimaisten kalojen soveltaminen rulliin voi olla hankalaa; en heti keksi vaihtoehtoa, joka olisi kokonsa ja rakenteensa puolesta tähän yhtä passeli kuin lohi.

Vinkki: Jos et pidä manteleista tai tarjoat ruokaa allergikolle, yrttinen täyte sopisi rulliin myös todella hyvin. Eli mantelit pois ja tilalle reilu kourallinen silputtua persiljaa, tilliä, korianteria tai vaikka sitruunankuorta.

Savustetut lohi-mantelirullat

800-1000g (ruodotonta) lohifilettä, mieluiten tasaisehkoa keskikohtaa
pari hyppysellistä suolaa

täyte:

1 dl korppujauhoja
1/2 dl rouhittuja manteleita tai mantelilastuja
1/2 dl auringonkukansiemeniä
3 rkl voita
muutama rouhaisu mustapippuria

Lisäksi tarvitset pitkiä cocktailtikkuja, varrastikkuja tai vastaavia.

  1. Laita käyttämäsi tikut hetkeksi likoamaan.
  2. Poista lohesta ruodot (jos ei valmiiksi poistettu) ja nahka. Ripottele hieman suolaa pintaan molemmille puolille.
  3. Sekoita keskenään korppujauho, mantelit ja auringonskukansiemenet. Nypi mukaan voi. Huom. seos saa jäädä kuivahkoksi. Rouhi sekaan hieman mustapippuria.
  4. Levitä täyte ohuelti lohipalalle. Rullaa lohi pyrstöstä paksumpaan päähän ja kiinnitä rulla n. viidellä tikulla. Viipaloi rulla niin, että jokaista palaa pitää kiinni yksi tikku.
  5. Nosta viipaleet savustuspellille. Savusta sähkösavustimella 10-15 minuuttia. Anna vetäytyä 5-10 minuuttia ennen tarjoilua.
Reseptit

Pomelosalaatti

lokakuu 17, 2016
pomelosalaatti

Olemme tulleet siihen kohtaan syksyä, kun sitrukset alkavat vallata alaa kauppojen hedelmätiskeissä. Nyt ostoskärryyn pakattiin satsumoiden ja greippien lisäksi pari paksukuorista pomeloa, jotka ovat mielestäni parhaimmillaan salaatissa.

Inspiraationa salaattiin on thaimaalainen pomelosalaatti yum som o, josta tein kotikaappien sisältöön sopivan version. Omasta mielestäni autenttiseen salaattiin kuuluvat ehdottomasti pikkuiset, kuivatut katkaravut, mutta niitä ei itselläni ollut joten paistoin salaatin päälle tavallisia pakastekatkarapuja. Yksinkertaistin salaattia myös hieman jättämällä usein käytetyn kookoksen kokonaisuudesta pois.

Saman salaatin voi tehdä myös greipistä, mutta pomelon etuna on, että se isosyisenä ja hieman greippiä kuivempana hedelmänä sietää paremmin käsittelyä ilman, että salaatti menee muhjuiseksi. Nettireseptejä selaillessani sattui silmiin myös versio, missä oli käytetty avokadoa, se olisi varmasti herkullista myös!

Pomelosalaatti (neljälle lisukkeeksi)

2 pomeloa
1/2 punasipuli
1/2 kurkku
1-2 punaista chiliä hienonnettuna
2 ruukullista tuoretta korianteria (+ hieman lisää koristeluun)
1 ruukullinen minttua
3 rkl kalakastiketta
1 limen mehu
1 rkl tummaa siirappia (tai enemmän maun mukaan)
1 valkosipulinkynsi puristettuna
2 kourallista paahdettuja maapähkinöitä (suolapähkinät käyvät hyvin)
2 kourallista sulatettuja pakastekatkarapuja

  1. Kuori pomelo ja irrota hedelmäliha kalvoista. Helpoiten homma tapahtuu pääosin käsin, välillä veitsellä auttamalla. Laita hedelmäliha salaattikulhoon.
  2. Hienonna sipuli, chili, korianteri ja minttu ja lisää kulhoon.
  3. Sekoita keskenään kalakastike, limettimehu ja siirappi. Lisää valkosipuli.
  4. Rouhi maapähkinät morttelissa. Kuumenna paistinpannulla tilkka öljyä ja paista rapuja noin minuutin ajan välissä sekoittaen.
  5. Kaada salaatinkastike salaatin joukkoon. Kääntele salaatti sekaisin ja jaa annoksiin. Lisää valmiiden annosten päälle maapähkinärouhetta, katkarapuja ja silputtua korianteria.
Reseptit

Siskonmakkarakeitto aasialaisittain

lokakuu 8, 2016
siskonmakkara_nuudelikeitto

En varmastikaan ihan ensimmäistä kertaa kerro, että aasialaiset maut ovat pikaisina arkiruokina suosikkejani. Vuosien varrella olen tähän kategoriaan meneviä ruokia kirjannut blogiinkin lähes pilvin pimein. Nyt testasin, taipuuko perinteinen siskonmakkara aasialaisvaikutteiseen ruokaan ja kokeilin sitä aina luotettavaan nuudelikeittoon. On tavallinenkin siskonmakkarakeitto hyvää, mutta tämä on ehkä vielä hiukan enemmän omaan makuuni.

Soppa oli lämmittävä tuttavuus. Limellä ja kalakastikkeella maustettu liemi ei peittänyt siskonmakkaran ominaismakua, mutta toisaalta maku ei mitenkään sotinut kokonaisuuden kanssa. Keveyttä keittoon toivat lehti- ja kiinankaali. Ohjeen määristä riittäisi luultavimmin neljälle aikuiselle, nyt minä ja kolme lasta söimme setistä kaikki kahdesti. Jos tekisin keiton aikuisille, lisäisin tulisuutta reilusti tuoreen chilin muodossa, nyt tyydyin töräyttämään omalle lautaselleni kukkokastiketta.

Siskonmakkara-nuudelikeitto

1 iso sipuli
pari reilua kourallista lehtikaalia
1/2 pienehköstä kiinankaalista
peukalonpään kokoinen pala inkivääriä
2 valkosipulinkynttä
2 kaffirlimetin lehteä
kourallinen korianteria
(1-2 tuoretta, punaista chiliä)
1 rkl rypsiöljyä
8-10 dl vähäsuolaista lihalientä
4 rkl kalakastiketta + lisää maun mukaan lautaselle
400 g siskonmakkaroita
2 annoslevyä pikanuudeleita (mieluiten riisivermiselliä)
1 limetin mehu
srirachaa

  1. Kuori ja hienonna sipuli. Poista lehtikaalista suurimmat lehtiruodit ja suikaloi lehtikaali ja kiinankaali. Kuori ja hienonna inkivääri sekä valkosipulinkynsi. Silppua chili, kaffirlimetin lehdet ja korianteri.
  2. Kuullota sipulia hetki öljytilkassa paksupohjaisessa kattilassa keskilämmöllä, lisää sitten lehtikaali, inkivääri ja valkosipuli ja kääntele sekaisin. Anna pehmetä hieman. Kaada mukaan liemi ja kiehauta.
  3. Lisää kalakastike, chili ja kaffirlimetin lehdet. Pulpsauta mukaan siskonmakkarat ja tuo uudestaan kiehuvaksi. Lisää kiinankaali ja nuudelit ja napsauta lämpö pois. Anna nuudelien ja siskonmakkaroiden kypsyä parin minuutin ajan.
  4. Annostele keitto lautasille. Mausta annokset vielä kalakastikkeella, limettimehulla, silputulla korianterilla ja srirachalla (mausteet voi myös nostaa pöytään tarjolle ja ruokailijat voivat tehdä maustamisen itse, oman maun mukaan).
Reseptit

Ruuhkavuosipaniikkia ja punajuurilaatikkoa

lokakuu 1, 2016
punajuurilaatikko

Ihan pian koittaa se hetki, kun kaikki lapsemme siirtyvät kotihoidosta päivähoidon hellään huomaan ja me vanhemmat yritämme keksiä, miten selvitä uudenlaisesta arjesta. Tuntuu samaan aikaan hyvältä, haikealta ja kaoottiselta, vaikka olen jo saanut porrastaa shokkia aloittamalla uudessa työpaikassa jokunen kuukausi sitten. Nyt ovat kuitenkin miehenkin isyysvapaapäivät luetut, joten sieltä ne ruuhkavuodet tulevat ihan oikeasti, täysillä päin.

Ajatukset heittelevät laidasta laitaan; kuka tästedes hoitaa yöherätykset? Kuoppaammeko haaveet harrastuksista? Kuka ehtii tehdä ruokaa? Entä käydä kaupassa? Kuolemmeko nälkään? Paniikki! Pientä lohtua sain kuitenkin, kun vietin pari vapaapäivää kotona lasten kanssa. Kun rutiiniin pääsi, asiat kummasti lutviutuivat ja homma olikin oikeastaan helpompaa kuin muistin. Se valoi luottamusta myös tulevaan – ne uudetkin rutiinit ihan varmasti löytyvät, joten kyllä me hengissä selvitään. Tai ainakin luulen niin.

Ihan varmuuden vuoksi kuitenkin, jos käykin niin, etten enää koskaan ehdi tekemään yhtään mitään, tein vapaillani punajuurilaatikkoa. Konseptiltaan ihanan yksinkertaista ja arkista, mutta käytännössä sen verran työlästä ja sotkuista, ettei sitä halua töiden jälkeen kiireessä, jo valmiiksi nälkäisenä, lähteä askartelemaan. Jonkun mielestä punajuurilaatikon valmistus voi olla myös hieman itsetuhoista huomioiden, että perheessä on kolme alle kolmevuotiasta lasta eivätkä koiratkaan olleet kokkauspäivänä paikalla toimittamassa siivouspartion tehtäviä. Mutta kuitenkin tein, kun kerran oli tilaisuus valmistaa jotain muuta kuin jauhelihaa ja makaroonia.

Laitoin laatikkoon mehevää possun jauhelihaa, mutta kerman kohdalla rupesi terveellisyysomatunto kolkuttamaan. Käytän kermaa ruoanlaitossa harvoin, mutta kun käytän, se on yleensä kuohukermaa. Nyt laitoin kuitenkin kaapista löytynyttä kaurakermaa, joka on mielestäni ns. kermankorvikkeista paremmasta päästä ja antaa ruokiin oman, kauraisen makunsa. Tällä kertaa kaurakerma kyllä hukkui punajuuren makuun eikä sen läsnäoloa koko ruoassa olisi varmaan huomannut, jos ei olisi tiennyt.

Minusta laatikosta tuli tosi hyvää. Sen valmistuessa uunissa ehdin jo miettiä kaikenlaisia variaatioita vuohenjuustolla tai vaikka kapriksilla, mutta maistettuani en enää kaivannut niitä – vaikka ihan varmasti hyviä olisivat nekin; yksinkertainen, juureva laatikko oli juuri sitä, mitä kaipasin viileänä syyspäivänä. Rehellisyyden vuoksi täytyy kuitenkin kertoa, että lapsista vain pienemmät kelpuuttivat ruoan. Esikoinen nosti lautaseltaan haarukallisen punajuurta, kysyi mitä se on, ja totesi vastauksen kuultuaan, ettei sitä voi syödä. Eli jos haluat salavihkaa saada lapsesi syömään punajuuria, saattaa juureksen jemmaaminen kakkuun tai Lindströmin pihveihin toimia paremmin.

Punajuurilaatikko

1 kg punajuuria
2 isohkoa sipulia
1 rkl öljyä paistamiseen
800 g porsaan jauhelihaa
2 tl valkosipulirouhetta
1/2 tl valkopippuria
muutaman tuoreen timjaminoksan lehdet
suolaa
mustapippuria
2 dl korppujauhoja (käytin pankojauhoja, tavalliset olivat loppu)
2,5 dl kermaa (käytin kaurakermaa)

  1. Kuori ja raasta punajuuret. Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota sipuleita hetki paistinpannulla öljytilkassa ja lisää sitten jauheliha. Paista kypsäksi. Mausta valkosipulilla, musta- ja valkopippureilla, suolalla sekä timjaminlehdillä.
  2. Kaada jauhelihaseos voidellun uunivuoan pohjalle. Lisää suurin osa punajuuresta ja korppujauhoista ja sekoita. Tarkista maku ja lisää mausteita tarvittaessa. Lado seoksen päälle loput raasteesta sekä vielä hieman korppujauhoja. Paista 180-asteisessa uunissa noin tunnin ajan.
Reseptit

Sunnuntailounas: Enchiladat

syyskuu 25, 2016
beef_enchiladas

Kyselin tuttuun tapaan mieheltäni toivomuksia viikonlopun ruokalistalle, ja jossain ruokasovelluksessa piipahdettuaan hän ehdotti enchiladoja. Mielessäni oli joltiseenkin ajatus siitä, mistä on kyse, mutta yllätys yllätys, hakutermillä ”beef enchiladas” löytyivät varmasti kaikki tortillalettujen olomuodot. Minua jäi vaivaamaan, miten enchiladat eroavat esimerkiksi burritoista, joten tein vielä hieman lisäkaivelua. Lukemissani resepteissä suurin yhteinen nimittäjä enchiladoille vaikutti kuitenkin oleva enchilada-kastike, joten siihen lähdin itsekin etsimään ohjetta. Opin, että olemassa on lukuisia erinimisiä variaatioita, jotka muokkaavat enchiladat ihan omiksi alalajeikseen, esimerkiksi tomaattikastikkeella päällystettyjä versioita kutsutaan entomatadasiksi. Lisäksi opin, että ihan perinteinen enchiladakastike ei saakaan punaista väriään tomaatista vaan ainoastaan chilistä.

Minä aloitin enchilada-urani tästä perinteisestä suunnasta. Lueskeltuani kourallisen verran reseptejä tein sekä kastikkeeni että enchiladani Gimme Some Oven -blogin ohjetta seuraillen mutta tapani mukaan vapauksia ottaen. En jotenkin kyennyt uskomaan, että pelkällä jauhelihakastikkeella ja juustolla höystetyt lätyt olisivat kovin kummoisia, mutta ilokseni sain todeta olevani väärässä. Tämä oli nyt niitä ruokalajeja, joissa kokonaisuus totisesti oli enemmän kuin osiensa summa; hieman kastiketta imaisseet ja uunissa paahtuneet tortillakääröt olivat meheviä ja maukkaita, kerrassaan mainioita lämmittäjiä nyt jo viileneviin iltoihin.

Enchiladat (neljälle)

8 keskikokoista tortillalettua
800 g naudan jauhelihaa
2 sipulia
2 tl öljyä paistamiseen
(400g tölkki käyttövalmiita papuja tai linssejä)
pari hyppysellistä suolaa
pari rouhaisua mustapippuria
3-4 dl enchiladakastiketta (ks. erillinen ohje)
150g cheddartyyppistä juustoa raastettuna
1 ruukullinen silputtua korianteria

Enchiladakastike

3 rkl rypsiöljyä
3 rkl vehnäjauhoja
4 rkl chilijauhetta (huom. ei cayennepippuria, sanoo reseptin lähde)
1 tl valkosipulijauhetta
1 tl oreganoa
1 tl juustokuminaa
1/2-1 tl suolaa
n. 4 dl kana- tai kasvislientä

  1. Aloita kastikkeesta. Kuumenna öljy paksupohjaisessa kattilassa ja lisää jauhot, sekoittele parin minuutin ajan lieden keskilämmöllä. Lisää mausteet samalla sekoittaen. Kaada sitten mukaan liemi vähän kerrallaan, samalla sekoitellen könttien välttämiseksi. Kiehauta, pienennä lämpöä ja anna keittyä kasaan hieman kuplien n. 10-15 minuuttia.
  2. Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota sipulit pannulla keskilämmöllä, lisää sitten jauheliha ja ruskista. Lisää halutessasi pavut ja hämmentele sekaisin. Lisää seokseen n. 2 dl enchiladakastiketta ja sekoita.
  3. Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Lisää jokaisen tortillaletun päälle kauhallinen jauhelihaseosta, kääräise rullalle ja pakkaa rullat tiiviisti uunivuokaan. Kaada yli jäänyt kastike rullien päälle ja ripottele pintaan juustoraastetta. Paista uunissa ilman kantta n. 20 minuuttia. Ripottele valmiiden rullien päälle korianteria.

enchiladat

Reseptit

Retiisi-sipulipikkelsi

syyskuu 23, 2016
retiisit

Kotimaisten retiisien sesonki alkaa olla jo hiipumassa, mutta jos saat vielä nipun käsiisi, kokeile vaihteeksi laittaa retiisit etikkaan. Meillä näin pääsi käymään hieman vahingossa, kun avomaankurkuille tarkoitettu säilöntäliemi oli jo keitetty, mutta kurkut hävinneet parempiin suihin jääkaapista. Retiisit ovat kuitenkin ihan loistavaa säilöttävää, niissä on rapsahtava purutuntuma ja ne tuovat makeanpippurisen säväyksen salaatteihin ja liharuokien rinnalle. Vaihtelu virkistää, vaikka sitten vahingossa!

Säilöntäliemen tein perinteisellä 3-2-1 mittasuhteella ja lisäsin pohjaan sitten suolaan. Näin liemestä tuli melko mieto ja makea. Retiisit säilyvät ainakin viikon-pari normaalisti tiskatuissa (eli desinfioimattomissa) purkeissa, jollet ennätä syömään niitä nopeammin.

Retiisi-sipulipikkelsi

n. 150 g retiisejä
2 sipulia
1,5 dl vettä
1 dl sokeria
0,5 dl
2 tl suolaa
0,5 tl sinapinsiemeniä
0,5 tl kokonaisia neilikoita
0,5 tl kokonaisia maustepippureita
pari tillinoksaa

  1. Putsaa ja viipaloi retiisit. Kuori ja viipaloi sipulit.
  2. Kiehauta vesi, etikka, sokeri ja suola. Sekoittele tarvittaessa, jotta sokeri liukenee. Lisää mausteet tilliä lukuunottamatta ja anna jäähtyä.
  3. Lado retiisit ja sipulit kerroksittain purkkiin. Kaada päälle jäähtynyt liemi ja lisää tillinoksat. Anna maustua vähintään yön yli.