Browsing Tag

arkiruoka

Avokado-lohisalaatti

syyskuu 30, 2014

Lomaruokailuista jäi lievästi sanoen täysi olo, mökkioloissa syötiin aika raskaasti ulkoilupäivien päälle ja muutenkin mentiiin tekeminen edellä niin, että ruoka oli aina jotain nopeaa, helppoa ja aivotonta, kuten jauheliha-makaroonimössöä. Suklaatakin saattoi upota ihan muutama patukka. Ulkoruokintaa harrastettiin sen verran, että matkan kulinaarinen tavoite oli käydä muutaman kilometrin päässä olevalla, sympaattisen näköisellä grillillä. Ja käytiinkin, hyvin maistui.

Toki välillä syötiin hyvinkin ja nautittiin esimerkiksi paikan päältä saaduista marjoista, sienistä ja linnuista, mutta joka tapauksessa, kotiin tullessa mieli teki taas vähän keveämpiä, raikkaita makuja. Ja paljon kasviksia. Siinä hengessä tein avokado-lohisalaatin, tuoreeltaan savustettua kalaa, limettiä, chiliä ja paljon kaikkea ihanaa vihreää. Kastikkeen olisi voinut tehdä erikseenkin, mutta halusin käyttää osan salaatista uuniperunan täytteenä, joten sekoitin kastikeaineet suoraan kalaan ja kasviksiin. Käytin tällä kertaa jugurttia, jotta kokonaisuus pysyisi kevyen raikkaana, ja se toimikin hyvin. Sitä tosin lorahti vähän liikaa, joten ohjeeseen olen pienentänyt määrää. Sekoittamisessa kannattaa olla varovainen, jottei käy niin kuin minulle ja kala muhjaannu liikaa. Tai ei muhjussa sinänsä ole vikaa, mutta olisin halunnut ennemmin paloja kuin tahnaa. Maussa ei silti ollut moittimista, varsinkin tuoreet jalapenot koukuttivat ottamaan lisää pariinkin otteeseen.

Avokado-lohisalaatti

2 kypsää avokadoa
400-500g savulohifileetä
1/2 kurkku
1 pieni sipuli
1 valkosipulinkynsi
pieni nippu korianteria
1 tuore jalapeno tai muu tulisehko, vihreä chilipalko
n. 1dl maustamatonta jugurttia (minä käytin turkkilaista jugurttia, jossa on 10% rasvaa)
1 limetin mehu
pari hyppysellistä suolaa
pari rouhaisua mustapippuria

1. Kuutioi salaattikulhoon avokado, sipuli ja kurkku. Purista mukaan valkosipulinkynsi ja silppua korianterinlehdet sekaan. Hienonna vielä sekaan jalapeno (mieluiten hanskat kädessä) ja rääpi kala kulhoon mahdollisimman isoina paloina, se hajoaa joka tapauksessa sekoitettaessa.

2. Lisää limetin mehu, jugurtti, suola ja pippuri (voit myös ensin sekoittaa kastikeaineet keskenään ja notkistaa jugurttia hieman sillä tavoin).  Kääntele varovasti sekaisin ja anna vetäytyä vähän aikaa ennen tarjoilua.

0 Comments

Kuukauden kasvis – kukkakaali: kukkakaali-perunacurry

heinäkuu 3, 2014

Kukkakaaliohjeet jatkuvat, vaikka sakkokierroksilla reilusti heinäkuun puolella mennään jo. Tämä ohje tuli vastaan Glorian Ruoka & Viinissä (4/2014) ja tarttui kokeiluun, koska siinä yhdistettiin kukkakaali niihin makuihin, joiden kanssa itse tykkään siitä eniten, nimittäin voihin ja curryyn. Tykkäsin myös ruuan arkisesta luonteesta, raaka-aineet ovat edulliset ja melkein kaikki löytyvät valmiina kotikaapeista. Olen kopioinut reseptin alle ulkomuistista, muutamin pienin muutoksin alkuperäiseen. Esimerkiksi sipulia laitoin enemmän ja kahta eri sorttia, kun salottisipulia ei kaapissa ollut ja kovasti sipulista pidän. Maukas arkicurry syntyi näinkin!

Minä söin curryn sellaisenaan, mutta perinteinen riisi, naan-leipä tai pitaleipä olisivat sille sopivia seuralaisia.

Kukkakaali-perunacurry

1 nippusipuli varsineen
1 sipuli
(huom. GRV:n ohjeessa sipuleiden tilalla yksi salottisipuli)
100g voita
8 uutta perunaa
2 valkosipulinkynttä
2 rkl mietoa currya (esim. madras)
1 pieni kukkakaali
3 dl kasvislientä
muutama hyppysellinen suolaa (kasvisliemen suolaisuudesta riippuen)
1 dl maustamatonta jugurttia
1/2 ruukullista korianteria

1. Pese ja kuutioi perunat ja laita ne kylmään veteen sivuun odottamaan. Kuori ja pilko sipulit ja valkosipulit Sulata voi paksupohjaisessa kattilassa ja kuullota sipuleita (ei valkosipulia) hetki voissa. Valuta perunat, lisää ne valkosipulin ja curryn kera kattilaan ja kypsennä sekoitellen keskilämmöllä kymmenisen minuuttia.

2. Poista kukkakaalin kanta ja pilko kaali nupuiksi. Lisää kukkakaali, kasvisliemi ja suola kattilaan, tuo kiehuvaksi ja kypsennä sitten keskilämmöllä 5-10 minuuttia kunnes kukkakaalit ja perunat ovat kypsiä. Sekoita lopuksi mukaan jugurtti ja silppua korianteri joukkoon.

0 Comments

Mökkiläisen haukipullat

kesäkuu 26, 2014

Viime kesänä olin Marttojen kalakurssilla, jolla tehtiin hurjan hyviä haukipullia. Ohje on minulla kotona paperilla, jossain keskellä suurta tärkeiden paperin kasaa, jonka järjestän ”ihan tässä joku päivä” (hmm). Ja kuinkas kävikään, kalaonni kävi mökkireissulla tänä kesänä eikä haukipullareseptiä nyt ollutkaan käsillä. Ulkomuistista ja saatavilla olevia aineksia käyttäen askartelin hauestani pullat joka tapauksessa, ja ihan kelvot niistä tuli reseptittäkin. Hauki on viime vuodet nostanut profiiliaan ruokakalana, mutta jos ennakkoluuloisia vielä löytyy, niin mainittakoon, ettei tuollainen reilun kilon kala maistunut vielä yhtään puulta eikä mudalta. Helppojakin nämä pullat olivat, kummallisempia välineitäkään ei tarvita vaan lihan saa silputtua sauvasekoittimellakin. Tarkkana tarvitsee olla ainoastaan siinä, ettei pullia kypsennä liikaa, ne kuivahtavat herkästi.

Mökkiläisen haukipullat (neljälle)

kaksi pienehköä haukifilettä (n. kiloisesta kalasta)
1 kananmuna
1 nippusipuli varsineen
1 rkl limettimehua
3 rkl kermaviiliä
pari hyppysellistä suolaa
pari hyppysellistä mustapippuria

(voita ja öljyä paistamiseen)

1. Pilko haukifileet ohuiksi suikaleiksi ja hienonna edelleen ”jauhelihamaiseksi” monitoimikoneessa tai vaikka sauvasekoittimella. Aivan sileäksi soseeksi kalan ei tarvitse mennä. Silppua sipuli, ja sekoita se kalaan yhdessä kananmunan, kermaviilin, limettimehun, suolan ja pippurin kanssa. Vaivaa massa tasaiseksi taikinaksi.

2. Muotoile taikinasta pullia esim. kahden teelusikan avulla (käsinkin voi tehdä, mutta taikina on niin tarttuvaista, että minusta lusikalla oli helpompi operoida). Paista pullia paistinpannulla keskilämmöllä voi-öljyseoksessa molemmilta puolilta muutama minuutti, kunnes ne ovat kauniin ruskeat. Ota pannu pois levyltä, laita kansi päälle ja anna pullien vetäytyä vielä muutama minuutti ennen tarjoilua.

2 Comments

Kvinoaa, savukinkkua ja lehtikaalia tomaatin täytteenä – jääkaappibingon voittaja

huhtikuu 11, 2014

Jos käytte kaupassa vain kerran viikossa, tiedätte luultavasti, miltä jääkaappi näyttää kauppareissua edeltävänä päivänä. Se ei ihan ammota tyhjyyttään, vaan pitää sisällään kokoelman eripariraaka-aineita. Todennäköistä on myös, että tuotteet on ostettu johonkin tiettyyn kokonaisuuteen, joka on sitten syystä tai toisesta jäänyt tekemättä, ja johon jäljellä olevat raaka-aineet eivät enää riittäisikään. Jos vielä taloudessasi asuu isännän kaltainen henkilö, joka toisinaan yllättää tuomalla kaupasta jotain tuotetta, josta hän on joko itse innostunut tai arvellut minun innostuvan, saattaa jääkaapissa tai hedelmäkorissa olla vielä bonuksena jotain ihan muuta. Minulle harvemmin tuodaan kukkakimppuja saati timantteja, mutta pelkästään viimeisen parin viikon aikana minut on yllätetty jo lehtikaalilla ja hassuilla tomaateilla. Ei tuohon voi todeta muuta, kuin että mieheni tuntee minut (vaikka en minä kukkakimppuihinkaan sylje, ihan vihjeenä vain ;).

Palatakseni asiaan, jääkaappibingossa löytyi edellämainituista syistä niitä hassuja tomaatteja ja lehtikaalia, sekä mm. savukinkkupala ja parmesankolmion jämä. En raaskinut pilkkoa hassuja tomaatteja, joten lähdin rakentelemaan niille täytettä savukinkusta ja lehtikaalista. Hiilariksi tomaatteihin pääsi kvinoaa, koska sitäkin oli kaapissa useampi paketti. Ei hassumpi bingotulos.

Kvinoalla, lehtikaalilla ja savukinkulla täytetyt tomaatit

8 pihvitomaattia
200g lehtikaalia
1 pieni sipuli
1 valkosipulinkynsi
300g pala savukinkkua
n. 50g parmesania
ripaus mustapippuria
ripaus oreganoa
loraus oliiviöljyä
1 dl kvinoaa
1 dl vettä

1. Huuhtele kvinoa huolellisesti kuumalla vedellä. Valmista kvinoa pakkauksen ohjeen mukaan, tai jos ohjetta ei ole, seuraavaa voi käyttää ”yleisohjeena”: kiehauta 2dl vettä, lisää kvinoa ja keittele pienellä lämmöllä 10 min. Laita levy pois päältä ja anna kvinoan vielä hautua viitisen minuuttia, kunnes neste on imeytynyt.

2. Kvinoan kypsyessä valmistele muut raaka-aineet. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli, huuhtaise ja pilko lehtikaali, suikaloi kinkku ja raasta parmesan. Kuullota sipulia, valkosipulia ja lehtikaalia hetki pannulla öljytilkassa niin, että lehtikaali pehmenee ja menee hieman kasaan. Sekoita lehtikaaliseokseen kinkku, kypsä kvinoa ja parmesan. Mausta mustapippurilla ja oreganolla sekä halutessasi suolalla.

3. Leikkaa tomaateista kanta toisesta päästä pois, mutta säästä se ”hatuksi”. Koverra tomaateista sisus varovasti veitsellä, tarvittaessa lusikalla auttaen. Täytä tomaatit lehtikaaliseoksella, aseta kannat hatuiksi ja asettele uunivuokaan. Lorauta päälle hieman oliiviöljyä ja paista 180-asteisessa uunissa n. 45 minuuttia. Anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua.

2 Comments

Pinaatti-pekoni-vuohenjuustopastavuoka

maaliskuu 22, 2014

Ilmeisesti joskus voi käydä niinkin katalasti, että pekonipaketti uhkaa vanhentua jääkaapissa. Koska sellainen ei tule kuuloonkaan, oli alun perin pinaatti-vuohenjuustopastaksi aiottuun tekeleeseen ihan pakko ujuttaa myös se paketillinen pekonia. Se ei kuitenkaan mitenkään huonontanut pastaa, päinvastoin, turhaan ei sanota, että pekoni tekee kaikesta parempaa. Vuoasta tuli muutenkin aika hyvää, ja myös hyvin tuhtia, kunnon lohturuokaa kepeän vihreästä väristä huolimatta.

Olisin mieluusti käyttänyt vuokaani tuoretta pinaattia, mutta sellaista ei ollut kaupassa saatavilla tällä kertaa. Nyt sekoitin pakastepinaattikuutiot suoraan kastikkeeseen, mutta tuoreen olisin käyttänyt pannussa pekonin ja sipulin kanssa ja sekoittanut pastaan sellaisenaan, ja tehnyt kastikkeen ilman pinaattia. Kokeilin tällä kertaa tehdä kastikkeen ihan vaan paistinpannulla, jotta säästäisin vähän tiskissä. Onnistui hyvin, joskin helpommalla olisin päässyt kunnolla korkealaitaisella pannulla 😉

Pinaatti-pekoni-vuohenjuustopastavuoka (neljälle reilulla santsivaralla)

kuuden hengen annos pastaa (katso paketin mukainen määrä)
300g pekonia
1 iso sipuli
2-3 valkosipulinkynttä
1 pussi tuoretta tai pakastepinaattia (pakastepussin paino 150g)
300g vuohenjuustoa (minä käytin 1,5 Sainte Maure -pötköä)
1 l maitoa
1 dl vehnäjauhoja
50g voita
kourallinen juustoraastetta (minä raastoin arkiset polarin jämät laatikkoon)
1-2 rkl hunajaa
(ripsaus suolaa)
mustapippuria

1. Voitele uunivuoka. Keitä pasta puolikypsäksi (katso keittoaika paketista ja puolita se) ja kaada se vuokaan. Pastaa odotellessa kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli, suikaloi pekoni ja paista kaikkia kolmea hetki pannulla. Pekonin ei tarvitse ruskistua, kunhan hieman kypsyy ja sipulit kuullottuvat. Sekoita pekoniseos pastan joukkoon. Mausta hunajalla ja mustapippurilla. Kuutio vuohenjuusto valmiiksi odottamaan.

2. Valmista kastike: sulata korkealaitaisella paistinpannulla miedohkolla lämmöllä voi ja sekoita siihen jauhot. Älä anna ruskistua. Kaada mukaan maito vähän kerrallaan ja tuo kiehuvaksi samalla koko ajan sekoitellen. Kun seos kuplii, lisää vuohenjuusto, pienennä lämpöä ja anna vuohenjuustopalojen sulaa hieman. Lisää pakastepinaattikuutiot ja anna niidenkin sulaa edelleen sekoitellen. Tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa

3. Kaada juusto-pinaattikastike pastaseoksen päälle ja kääntele tarvittaessa sekaisin niin, että pasta saa kastiketta kauttaaltaan ylleen. Raasta pintaan hieman juustoa ja paista 175-asteisessa uunissa n. 45 minuuuttia, kunnes pastavuoan pinta on kauniin kullanruskea.

0 Comments

Ruokapäiväkirja, osa 1 – mitä ruokabloggaaja oikeasti syö?

maaliskuu 20, 2014
Paahtopaisti-pastasalaatti. Tosi passelia hävikintorjuntaruokaa, josta ei kuitenkaan riittänyt jutunjuurta blogitekstiksi asti. 

Ruokabloggaajan ruokapäiväkirja. Melkoista metaa, kun miettii, että ruokablogi on kyseessä ja blogithan alun alkaen olivat nettipäiväkirjoja, tai ainakin joskus vuonna 2005 – jolloin olin vielä noin viiden vuoden päässä ensimmäisen blogini aloittamisesta – niitä sellaisiksi määriteltiin. Päiväkirjaan eivät kuitenkaan ihan kaikki ruuat päädy ainakaan meillä, vaikka olenkin yrittänyt ylläpitää Kärähtäneissä jonkinasteista realismia: kaikkien ruokien ei blogissakaan tarvitse onnistua tai olla kokin suurimpia taidonnäytteitä, arjen perussapuskat ja inhimilliset kömmähdykset kuuluvat minusta asiaan ja tykkään lukea (ja köh, saan lohtua) sellaisista myös toisten blogeista. Samaan aikaan teen kuitenkin niin usein niitä samoja, vanhoja juttuja tai tilaan pitsaa, ettei joka ateriasta vaan ole mitään kirjoitettavaa. Koska jonkin verran valikointia tapahtuu, saattaa blogin välittämä mielikuva elämästä ja bloggaajan syömisestä olla hieman erilainen kuin ruokailujemme kirjo.  Siksi halusin kasata nyt ruokapäiväkirjan, joka avaa vähän tarkemmin (myös itselleni), mitä meillä ihan kokonaisuudessaan syödään, ja samalla kertoo skandaalinkäryistä totuutta ruokabloggaajan syömisistä kulissien takana 😉

Koska sain tämän ajatuksen kesken viime viikon eikä itsehillintäni riittänyt odottamaan maanantaita, kulkee tämä ensimmäinen päiväkirja nyt torstaista keskiviikkoon. Laitoin listalta linkit resepteihin niiltä osin, kun reseptejä löytyy.

Ruokapäiväkirja, viikko 1:

To 13.3.

kahvi + smoothie (banaani, puolukka, kaura, rahka, maito + 1 rkl sokeria)
lämpimät leivät (4x ruispala, oivariini, kinkku, juusto, tomaatti)
lammas-kaalikääryleet 7 kpl, puolukoita

Pe 14.3.

kahvi + smoothie (banaani, mustikka, kaura, rahka, maito)
lammas-kaalikääryleet 3 kpl + pari leipäviipaletta (oivariini, leikkele)
pihvi, maustevoi, wokatut kasvikset, raejuusto-smetanatahna, maalaisranskalaisia
pari leipää + leikkele

La 15.3.

kahvi + 4 viipaletta paperipussileipää (ehkä kaura-pellavasellaista), margariini, juusto, kokolihaleikkele
1/4 pizza
1 broilerinkoipi, avokadosalaattia

Su 16.3.

kahvi + smoothie (banaani, mustikka, kaura, rahka, maito + 1 rkl sokeria)
4 karjalanpiirakkaa + juusto, kinkku, margariini
paahtopaisti, lohkoperunat uunissa, smetananokareella höystetty kasviswokki + riisivanukas kaalikääryleriisin jämistä

Ma 17.3.

kahvi + smoothie (banaani, mustikka, kaura, rahka, maito)
pastasalaatti paahtopaistin jämistä
lämpimät leivät (4 x ruispala, margariini, juusto, kinkku, tomaatti)

Ti 18.3.
smoothie (banaani, mustikka, kaura, rahka, maito)
2 leipää (ruispala, tomaatti, margariini), keitetty muna
broilerin rintafile, vihannes-riisiwokki, fenkoli-appelsiinisalaatti
2 leipää (ruispala, tomaatti, margariini), popcornia

Ke 19.3. 
smoothie (banaani, mustikka, kaura, rahka, maito)
kaupan maksalaatikko + puolukoita
pulled pork -hampurilaisateria kauppakeskuksen ketjuravintolassa

popcornia

Ja kootut selitykseni analyysini päiväkirjasta? Silmiini pisti ainakin se, ettei edellisen viikon aikana tehty kertaakaan kalaa. Siihen löytyykin ihan looginen syy, kaupassa, jossa hoidimme viikon ruokaostokset, ei ollut riittävän tuoretta kalaa ja vakuumikaloista en erityisemmin välitä. Saatan olla jonkun mielestä kalasnobi, mutta minusta taas kuluttajan tehtävä on äänestää jaloillaan (ja mielellään tietysti kertoa kauppiaalle, miksi), jos ei saa riittävän hyvälaatuista tuotetta. Miksi maksaa huonosta? Joka tapauksessa, tästä ravitsemussuositusten vastaisesta kalaboikotista pääsemme eroon ensi viikolla, kun ostamme kalat eri paikasta.

Toinen vähän yllättävä juttu on, että syön usein vain kolme kertaa päivässä. Olin ihan varma, että syön (ainakin) viidesti, mutta nähtävästi en sitten kuitenkaan 🙂 Lisäksi huomasin, että näköjään viime viikolla on ollut selvästi tiettyjä teemoja: verrattain paljon naudanlihaa, paljon kotimaisia perusmakuja, paljon (lämpimiä) voileipiä, smoothieta aamiaiseksi melkein joka päivä. Kasviksia on, mutta voisi olla paljon enemmänkin, varsinkin raakana. Asiaa mietittyäni tulin ajatelleeksi, että minulla taitaa olla vähän tuollainen tyyli: yhdellä viikolla syödän paljon lihaa, seuraavalla paljon kalaa, kolmannella paljon kasviksia, neljännellä paljon aasialaista. Smoothieita syön muutaman viikon putkeen kunnes mieli alkaa tehdä aamupuuroa, sitten syön puuroa, kunnes taas kyllästyn.

Kaiken kaikkiaan arvelen, että ruokailumme on hyvin, hyvin tavallista, sellaista keskivertoperheen ruokailua. Jatkan mielenkiinnosta päiväkirjailua vielä ainakin toisen viikon, palataan asiaan siis ensi viikolla!

0 Comments

Pekonilla höystetty linssikeitto

maaliskuu 5, 2014

Meillä ei ollut herneitä, joten laskiaisen kunniaksi ei tehty hernekeittoa. Sen sijaan linssejä oli, joten linssisopan saatoin tehdä. Joskus muinoin tein linssikeittoja enemmänkin, mutta viime vuosina ne ovat jääneet, ilmeisesti elämä on yltäkylläisempää kuin opiskeluaikoina 😉 Tykkään kuitenkin tietystä askeettisuudesta, mitä linssikeitossa on, se maistuu erityisesti silloin, kun kaipaa vastapainoa tukevammalle herkuttelulle. Paitsi ehkä tällä kertaa, koska jotenkin keittoon eksyi jääkaapista myös pekonia…

P.S. Hyvään liemeen kannattaa investoida, se antaa keitolle maun, joka ei hirveästi kaipaa lisämaustoa; minä käytin häränhäntien keittelystä saatua, paksua lientä, sekä vanhempaa possulientä sekaisin.

Pekonilla höystetty linssikeitto (kahdelle, santsivaralla)

4 dl oransseja linssejä
1l hyvää kasvis-, kana- tai lihalientä
n. 10 cm pätkä purjoa
1 iso sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
1 iso porkkana
1 palsternakka
pala mukulaselleriä
150g (tai 1 pkt) pekonia
mustapippuria
(suolaa)

1. Huuhtele linssit huolellisesti. Silppua sipuli ja valkosipuli, suikaloi purjo, kuutioi selleri, porkkana ja palsternakka ja kuullota niitä hetki öljyssä paksupohjaisessa kattilassa. Lisää liemi ja kiehauta. Lisää linssit ja keittele pienehköllä lämmöllä kypsäksi (tarkista paketista keittoaika, yleensä n. 10 min), keitto saa hieman puuroutua. Mausta mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla.

2. Suikaloi pekoni. Paahda suikaleet pannulla rapeaksi ja ripottele keiton päälle. Lisää pintaan halutessasi myös esim. krutonkeja ja parmesanlastuja. Tarjoile heti.

0 Comments

Kuukauden kasvis – tomaatti: meidän huushollin luottobolognese

maaliskuu 1, 2014

En ollut ajatellut ottaa tomaattikuukauden teemaresepteihin mukaan sellaisia ohjeita, joissa käytetään tomaattisosetta. Mieli kuitenkin muuttui, koska olen viime aikoina miettinyt arkisia luottoruokiani ja sitä, että ne pari meidän perheelle tyypillisintä – vihreä kanacurry ja spagetti ja jauhelihakastike – ovat jääneet kokonaan tämän blogin ulkopuolelle. Mitään suurempaa syytä siihen ei ole, paitsi se, etten ole vain saanut aikaiseksi blogata jostain, mitä syön varmaan kerran viikossa. Ja ehkä ihan pikkuisen se, että yleensä jommankumman ruuan valmistuessa on niin kova väsymys ja nälkä, ettei kameran esiin kaivaminen tule kuuloonkaan.

Pasta bolognese eli spagbol on kuitenkin melkoinen tomaattiklassikko, joten pääsköön se mukaan viimeiseksi tomaattireseptiksi, huolimatta siitä, että yleensä teen sen ihan tomaattipyreestä. Kastikkeen voi valmistaa myös pitkän kaavan mukaan ja suuremmalla pieteetillä, mutta maistuvaa arkiruokaa saa ihan yksinkertaisistakin aineksista. Meillä tyypilliseen, todennäköisesti sangen vääräoppiseen versioon, käytetään naudan sijasta maukasta (ja rasvaista…) possun jauhelihaa, savupaprikaa, chiliä ja paljon valkosipulia. Kastikkeen valmistuksen voi aloittaa, kun laittaa pastaveden tulille, jolloin soosi on valmista yhtä aikaa pastan kanssa.

Tämä viimeinen tomaattiresepti venähti nyt maaliskuun puolelle, anteeksi. Eilisiltana en vain enää venynyt kirjoittamaan yhtään koherenttia lausetta. Ensi viikolla paljastuukin sitten, mikä on maaliskuun kasvis!

Arki-illan bolognesekastike

400-500g porsaan jauhelihaa
1 suurehko sipuli
1/2 tuore paprika
1 porkkana
2-3 valkosipulinkynttä (tai enemmän 🙂
80g tomaattipyrettä
n. 2 dl vettä
1 rkl soijaa
1 tl savupaprikaa
1/2 tl chilihiutaleita
n. 1 tl sokeria
mustapippuria
suolaa

(spagettia kaveriksi ja parmesania tarjoiluun)

1. Hienonna sipulit, paprika ja porkkana. Kuori valkosipulinkynnet valmiiksi. Kuullota sipulia ja porkkanaa paistinpannulla muutama minuutti. lisää sitten jauheliha ja paista kypsäksi. Lisää vielä paprika ja purista valkosipulinkynnet joukkoon. Mausta soijalla, mustapippurilla, savupaprikalla ja chilihiutaleilla.

2. Lisää tomaattipyre ja sekoita. Lisää desi tai pari vettä niin, ettei pyre jää aivan tönköksi (kastikkeen ei kuitenkaan tarvitse muuttua löysäksi, vaan jauheliha saa sitoa sen suurimmaksi osaksi). Lisää sokeria sen verran, että tomaattisoseen hapokkuus taittuu (tarkka määrä riippuu pitkälti omasta maustasi ja käyttämästäsi soseesta) ja lisää vielä suolaa tarvittaessa. Anna muhia hetki pienellä lämmöllä, kunnes pasta on kypsää.

0 Comments

Kuukauden kasvis – tomaatti: siiderilllä maustettu tomaatti-chorizokeitto

helmikuu 12, 2014

Kyselin kavereilta reseptejä 48 tomaattini tuhoamiseksi, ja sain vinkin tehdä tomaattista chorizo-papusoppaa, jonka liemeen tulisi omppusiideriä. Siideriliemi kuulosti sikäli mielenkiintoiselta, että tottahan tuota soppaa oli tehtävä. Hyvää siitä tulikin ja kokkaus hoitui yhdessä kattilassa, suuri kiitos vinkin antajalle!

Kohtasin myös pieniä haasteita tarveaineiden hankinnassa, kuten kuvastakin ehkä näkyy; olisin halunnut tuorechorizoa, mutta sitä ei peruskaupoista näin grillikauden ulkopuolella löytynyt. Seuraava vaihtoehtoni oli kestochorizo ja siskonmakkara, mutta kas, eipä löytynyt siskonmakkaroitakaan. Bratwurstia sentään löytyi, joten sillä mentiin chorizon kaverina.

Makkaran rooli oli kuitenkin lähes toissijainen valmiissa sopassa, sen ytimeksi muodostui ehdottomasti ihanan tomaattinen liemi. Tomaattimurska olisi sopinut tarkoitukseen myös hyvin, mutta koska en varsinaisesti kärsinyt tuoretomaattien puutteesta, kalttasin ja soseutin niitä sen verran, että sain litran tomaattilientä. Yllätyksen tarjosi kuitenkin siideri – en olisi ikinä tullut ajatelleeksi käyttää siideriä tällaiseen soppaan, mutta se sopi mukaan ihan älyttömän hyvin ja maistui lempeästi liemessä. Ja järkeähän se tekee kun asiaa ajattelee, possu ja omena ovat hyvä makupari.

Varsinaista reseptiä minulla ei soppaan ollut, joten en tiedä, kuinka kauas se jäi alkuperäisestä. Allaoleva versioni on myös hieman summittainen, tuollaisen keiton kun ei tarvitse olla mitään tarkkaa tiedettä.

Siiderillä maustettu tomaatti-chorizokeitto

n. 200g kestochorizoa (eli sitä salamin tyylistä, kuivaa chorizoa – pelkkä tuorechorizo sopii myös)
n. 500g tuorechorizoa tai muuta tuoremakkaraa
2-3 sipulia
2-3 valkosipulin kynttä
1 l tomaattimurskaa tai paseerattua tomaattia
5 dl vahvaa lihalientä
1 tlk kidneypapuja
1 tlk tai pakastepussillinen maissia
1 tl savupaprikaa
1 tl chilihiutaleita
ripsaus sokeria
mustapippuria
(suolaa)
tuoretta korianterisilppua ja creme fraichea tarjoiluun
öljyä paistamiseen

Kuori ja silppua sipulit ja valkosipulit ja kuullota ne öljyssä isossa kattilassa. Sipulien kuullottuessa pilko makkarat, lisää ne kattilaan ja paista pieni hetki välillä sekoitellen. Lisää tomaattimurska, lihaliemi ja siideri, mausta savupaprikalla, chilillä, pippurilla ja sokerilla ja kiehauta. Lisää maissi ja pavut ja anna hautua pari minuuttia. Tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa. Tarjoile creme fraichen ja korianterisilpun kera.

0 Comments

Kuukauden kasvis – porkkana: porkkanaletut

tammikuu 26, 2014

Olen vielä kaksi porkkanareseptiä tammikuun aikana ”velkaa”, ja tässä niistä ensimmäinen. Pinaattiletuista tykkäävät (varmaan) kaikki, mutta porkkanalettuja tulee harvemmin syötyä, vaikka hyviä ovat nekin. Valitsin porkkanaletut kuitenkin kuukauden kasvis -kamppiksen reseptiksi ensisijaisesti siksi, että historiani lettujen kanssa on kehno ja kaipaan kipeästi harjoitusta. Isäntä onkin meillä lettumestari, minä yritin normiräiskäleitä paistaa viimeksi noin kymmenen vuotta sitten ja sain aikaan lähinnä raivarit. Onneksi tutustuin sittemmin isäntään niin en ole jäänyt kokonaan letuitta. Isoja räiskäleitä en kuitenkaan tälläkään kertaa paistanut, vaan otin blinipannun avuksi, sillä sai mukavan kokoisia lettusia.

Letuille meinasi muutenkin käydä huonosti; tein taikinan jo edellispäivänä mutta paistaminen ei sitten huvittanutkaan, joten jätin sen jääkaappiin muhimaan seuraavaan päivään. Hieman pelkäsin, että sinne taikina jää kunnes kävelee itsekseen kaapista ulos, mutta onneksi sain aikaiseksi paistaa satsin aamupalaksi. Vallan hyviähän lätyt olivat ja sopivat erinomaisesti aamiaisruuaksi. Me söimme lettujen kaverina pelkkiä puolukoita, mutta aamiaispöydässä kun oltiin, tuli mieleen että pekoni olisi ollut ihan mainio kaveri myös.

Allaolevasta ohjeesta tuli 7 blinikokoista lättyä, mikä riitti kahdelle aamiaiseksi. Resepti on hyvin perusmallinen, mutta lisämaustoa kannattaa toki harkita, varsinkin, jos suolaisia lettuja on tekemässä. Taikinaa korjaisin jatkossa sen verran, että käyttäisin porkkanaraastetta vielä yhden porkkanan verran enemmän.

Lisää porkkanaraasteen upotusta muuten myös näissä porkkanasämpylöissä.

Porkkanaletut

2 munaa
5 dl maitoa
2,5 dl vehnäjauhoja
kaksi keskikokoista porkkanaa raastettuna
suolaa
(kirkastettua) voita paistamiseen

1. Vatkaa munat ja maito kevyesti sekaisin. Lisää jauhot, suola ja porkkanaraaste, sekoita, ja anna vetäytyä jääkaapissa vähintään puolisen tuntia.

2. Paista lettuja voissa keskilämmöllä muutama minuutti molemmin puolin, kunnes ne saavat kauniin värin. Tarjoile heti. Valurautaista blinipannua käyttäessäni kirkastin voin, mutta pannusta riippuen voin kirkastus on makuasia.

0 Comments