Browsing Tag

sesongit

Reseptit

Lanttulaatikko

joulukuu 14, 2015
lanttulaatikko

Laatikoista seuraavana vuorossa on lanttulaatikko. Se on laatikoista oma suosikkini ja luultavasti myös kaikkein suoraviivaisin valmistaa. Helppous ei kenties anna aineksia suureen blogieepokseen, mutta mitä siitä: se on ominaisuus, jota minä ja varmasti moni muu kotikokki osaa arvostaa.

Minun laatikkooni tuli mausteeksi siirappia, inkivääriä, muskottipähkinää sekä valkopippuria. Joissain resepteissä käytetään näistä osaa, joissain kaikkia, itse olen keskimäärin maustemyönteinen, joten laitoin kaikkea. Myös siirapin määrä on verrattain suuri, mutta sanottakoon, etteivät käyttämäni lantut olleet mitään makeinta mahdollista sorttia.

Kuorrutuksen korppujauho ei ole minusta välttämättömyys, laatikosta saa helposti gluteenittoman jättämällä jauhopinnan pois. Vaihtoehtona korppujauholle oli monissa resepteissä hapankorppumuru, jonka kuvittelisin tuovan mukavaa kontrastia makeahkolle laatikolle.

Tällä kertaa en muistanut punnita laatikoita, mutta tilavuudessa mitattuna reseptillä syntyy noin 1,2 litran laatikko. Myönnän tosin maistelleeni kuormasta valmistuksen aikana.

Vinkki: jos pakastat laatikon, kannattaa joko pakastaa maustettu sose ennen munan ja kerman lisäämistä, tai vaihtoehtoisesti paistaa laatikkoa noin 45 minuuttia, pakastaa se sitten ja paistaa laatikko loppuun juuri ennen h-hetkeä.

Lanttulaatikko

1,2 kg lanttuja
n. 1 tl suolaa
pieni ripaus jauhettua muskottipähkinää
hyppysellinen jauhettua valkopippuria
hyppysellinen jauhettua inkivääriä
1 dl siirappia
1 muna
1 dl kermaa
2-3 rkl korppujauhoa

1. Kuori ja lohko lantut. Höyrytä kypsiksi. Soseuta esim. sauvasekoittimella ja mausta sose siirapilla, suolalla, muskottipähkinällä, inkiväärillä ja valkopippurilla. Anna jäähtyä vähintään huoneenlämpöiseksi (muutoin soseeseen myöhemmin lisättävä kananmuna alkaa kypsyä ennen aikojaan).

2. Sekoita jäähtyneeseen soseeseen kerma ja kananmuna. Kauho massa uunivuokaan, taputtele tasaiseksi ja ripottele päälle korppujauhoa. Tee halutessasi pintaan koristekuvio lusikalla. Paista 150-asteisessa uunissa noin puolitoista tuntia.

Reseptit

Grillatut sinisimpukat yrttisalaatissa

marraskuu 29, 2015
grillatut_sinisimpukat
Jos grilli on jäänyt laittamatta talviteloille, tässä on erinomainen syy käyttää sitä vielä yhden kerran. Tai vaikka avata grillikausi uudestaan tai hyvissä ajoin ensi kesää ajatellen. Minä sain eilen vihdoin aikaiseksi puunata kesän jäljiltä isoimmat kökkäreet kaasugrillin rasvapelliltä ja kokeilla jo pari vuotta to-do -listalla ollutta sinisimpukoiden grillausta. Idean sain alkujaan Fergus Hendersonin kirjasta The Whole Beast: Nose to Tail Eating, jonka resepteistä jostain syystä on mieleen jäänyt juuri tämä simpukkaohje, vaikka kirjassa enemmän käsitelläänkin niitä edullisia ja ainakin takavuosina vähemmän käytettyjä ruhonosia. Valitettavasti kirjani majailee edelleen jossain muuttolaatikoiden uumenissa, joten tarkan reseptin puutteessa jouduin tyytymään samantapaista ideaa noudattavaan salaattiin. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä grillatut sinisimpukat, tuoreet yrtit ja hapan vinaigrette ovat niin hyvä yhdistelmä, että sitä on vaikea mennä pilaamaan.
Salaatti sopii alkupalaksi tai pääruuaksi, kuten se meillä syötiin. Lisukkeena simpukoille oli ranskanpottuja sekä dijonilla ja valkosipulilla ryyditettyä majoneesia, johon saattoi dipata sekä simpukoita että perunoita. Dippi ei kuitenkaan ole salaatin kanssa mikään välttämättömyys, se toimii oikein hyvin ilmankin.
Jos kyseessä on sinulle uusi raaka-aine, olen aiemmin kirjannut blogiin tarkemmat käsittelyohjeet sinisimpukoille.

Grillatut sinisimpukat yrttisalaatissa
 
1 kilon pussi sinisimpukoita, josta huonot putsattu pois
1 tuuhea ruukullinen lehtipersiljaa
1 tuuhea ruukullinen basilikaa
2 salottisipulia
2 valkosipulinkynttä puristettuna
muutama hyppysellinen suolaa
muutama rouhaisu mustapippuria myllystä
0,5 dl punaviinietikkaa
3 rkl oliiviöljyä
(koristeeksi lisää silputtuja yrttejä juuri ennen tarjoilua)
1. Silppua isoon kulhoon salottisipuli, persilja ja basilika. Purista mukaan valkosipuli ja mausta suolalla ja pippurilla. Lisää punaviinietikka ja oliiviöljy.
2. Harjaa simpukat juoksevan, kylmän veden alla puhtaiksi nyhdä pois niiden selkäpuolelta mahdollisesti löytyvät ”parrat”. Koputtele auki olevia simpukoita kevyesti tiskipöytää vasten. Jos ne eivät sulkeudu, heitä ne pois.
3. Kuumenna grilli (meillä kaasugrillin mittari näytti 200 astetta ennen simpukoiden laittamista tulille). Kaada simpukat grilliin ja kypsennä kannen alla 5-10 minuuttia, kunnes simpukat ovat auenneet. Homma sujuu helpoiten eivätkä simpukat putoile, jos grilliritilän päälle asettaa toisen, tiheäsilmäisemmän ritilän tai esim. pariin kertaan taitellun palan foliota.
4. Sekoita simpukat yrttisalaatin kanssa ja anna maustua hetken ennen tarjoilua. Poimi viimeistään lautasella pois ne yksilöt, jotka eivät ole auenneet kypsennettäessä.

Uunipäärynät pähkinäsydämellä ja kinuskikastikkeella

syyskuu 17, 2015

Syksyisten jälkiruokien helppoihin klassikoihin kuuluvat uuniomenat ja vaniljakastike, niitä tulee tehtyä joka vuosi. Nyt varioin ajatusta hieman laittamalla uuniin omenoiden sijasta päärynöitä ja vaihtamalla vaniljan kinuskikastikkeeseen. Lopputuloksena syntyi edelleen ihan yhtä helppo, mutta piirun verran hienostuneempi jälkiruoka.

Kotimaisia päärynöitä ei nyt ollut saatavilla, joten käytin conference-lajiketta, joka taitaa olla se tavallisin ja joka kaupasta löytyvä vaihtoehto. Arpoessani omenoiden ja päärynöiden välillä mietin, riittääkö päärynän hapokkuus tasapainottamaan makeaa kinuskikastiketta, mutta makeus-happamuussuhde osui epäilyksistäni huolimatta juuri nappiin. Päärynän mieto hapokkuus oli riittävä, mutta samaan aikaan hedelmä oli sen verran mieto ja makea, ettei tällaisen ei-niin-makeiden-jälkkäreiden ystävän tarvinnut lisätä siihen alkuunkaan sokeria. Ihan tosi hyvää sen kinuskikastikkeen kanssa siis, parhaimmillaan lämpimänä mutta maistui jäähtyneenäkin.

Huom. Ohjeessa kastikkeen määrä on sangen maltillinen, koska päärynöitä ei ole tarkoitus ihan uittaa makeassa kastikkeessa . Jos olet siis suuri kinuskifani, suosittelen tuplaamaan annoksen.

Pähkinäiset uunipäärynät ja kinuskikastike (8 annosta)

4 conference-päärynää
kourallinen saksanpähkinöitä
2 rkl voita
1 rkl sokeria
ripaus kanelia
ripaus vaniljajauhetta

kinuskikastike

100g voita
2 dl kuohukermaa
100g fariinisokeria
ripaus suolaa

1. Pese ja puolita päärynät. Koverra siemenkota esim. kuorimaveitsellä pois. Murskaa saksanpähkinät rouheeksi ja sekoita ne voin, sokerin, kanelin ja vaniljajauheen kanssa. Lusikoi nokare seosta päärynöiden siemenkotien paikalle.

2. Laita päärynät pellille leivinpaperin päälle. Paista 180-asteisessa uunissa n. 45 minuuttia tai kunnes päärynät ovat pehmenneet.

3. Valmista kinuskikastike noin kymmenen minuuttia ennen päärynöiden valmistumista. Sekoita kaikki kastikkeen ainekset pannulla. Tuo kiehuvaksi ja keittele nelisen minuuttia, kunnes seos on kiiltävää ja kullanruskeaa ja koostumukseltaan kastikemaista.

4. Ota päärynät uunista ja annostele ne tarjoiluvalmiiksi vielä lämpimänä. Lorauta hieman kinuskikastiketta jokaisen päärynän pinnalle ennen tarjoilua.

Pehmeä omena-vaniljapiirakka gluteenilla ja ilman

syyskuu 15, 2015

Ei syyskuuta ilman omenapiirakkaa! Toissaviikonlopun nimiäisiin tilasin täytekakun valmiina, mutta tämän sesongin kestosuosikin halusin leipoa itse. Etäisesti päässäni oli ajatus vaniljaisesta täytteestä, mutta olin hiukan pettynyt löytäessäni googlen avulla lähinnä reseptejä, joissa oli käytetty valmisvaniljakastikejauhetta. Uskon, että siitäkin saa aikaiseksi hyvää mutta halusin tehdä itse, joten rakentelin täytteen vaniljavanukkaan ohjetta soveltaen. Maukas tuli piirakasta näinkin.

Juhliin tein kaksi versiota, tavallisen vehnäjauhoista leivotun piirakan sekä gluteenittoman vedoksen, johon sekoitin Semperin Finmix -jauhoa ja maizenaa. Ylimääräisten piirakkavuokien puutteessa tein gluteenittoman piirakan kertakäyttövuokaan enkä juhlissa uskaltanut nostaa sitä kauniimmalle tarjoiluastialle, koska pelkäsin piirakkapohjan hajoavan, niin kuin gluteenittomille leivonnaisille usein käy. Pelkoni oli kuitenkin turha, leikatessa yön yli levännyt piirakka pysyi oikein hyvin kasassa. Ohje sopii halkaisijaltaan 26 cm piirakkavuoalle.

Pehmeä omena-vaniljapiirakka

pohja

150g voita
3,5 dl vehnäjauhoja (tai 2 dl gluteenittomia jauhoja ja 1,5 dl maissitärkkelystä)
1 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
2 rkl maitoa

täyte

n. 5 kotimaista omenaa
3-4 munaa
4 dl kuohukermaa
ripaus vaniljajauhetta
0,5 dl sokeria + hieman omenoiden päälle piirakan pintaan
muutama ripaus kanelia

1. Ota voi pehmenemään huoneenlämpöön. Sekoita keskenään pohjan kuivat aineet ja nypi pehmennyt voi mukaan. Lisää maitoa, ja sekoita vain sen verran, että taikina tasoittuu. Laita jääkaappiin hetkeksi vetäytymään.

2. Voitele piirakkavuoka ja painele taikina tasaisesti sen pohjaan ja reunoille. Varo jättämästä reikiä. Anna jälleen viiletä jääkaapissa sen aikaa, kun valmistelet täytteen.

3. Pese ja leikkaa omenat ohuiksi lohkoiksi. Sekoita keskenään munat, sokeri, vaniljajauhe ja kerma. Kaada seos piirakkavuokaan taikinan päälle ja lado omenaviipaleet varovaisesti seoksen päälle. Ripottele viipaleille kanelia ja sokeria. Paista 180-asteisessa uunissa 30-40 min kunnes piirakan reunat ja pinta ovat kauniin väriset.

Grillattua pikkusiikaa kreikkalaisittain

elokuu 14, 2015

Lomalle ei ole tänä kesänä juuri päässyt, ja olenkin potenut pientä matkailukateutta. Tosiasiassa kyllä tiedän, että tuplavauvamahan kanssa etelänmatkahelteet eivät olisi olleet herkkua, mutta ruokajutut vähän kyllä kaihertavat. Aina välillä jostain tulvahtaa maku- tai tuoksumuistoja, jotka kuljettavat ajatukset menneisiin lomiin ja erityisesti ateriahetkiin, jotka ovat minulle niitä lomamatkojen parhaita juttuja.

Marketin kalatiskistä löytynyt kiitettävän tuore pikkusiika inspiroi grillaushommiin, tällä kertaa melko samaan tapaan kuin mitä ainakin Kreikassa lomareissuilla olen syönyt. Siika ei ole kovin välimerellinen kala, mutta se taipuu makumaailmaan hienosti. Siika sai mausteikseen asiaankuuluvat sitruunat ja oliiviöljyt ja lisäksi riivin mukaan rosmariinia, joka ei ehkä päällisin puolin näyttäydy kalamausteena mutta sopii minusta erittäin hyvin valkoisen kalan kanssa. Ja lopputulos? Taivaallinen. Tietysti kun kala on tuoretta, on ruokaa vaikea pilatakaan, mutta ihan oikeasti tämä on vaihteeksi niitä onnistumisia, joihin on vaikea keksiä tarpeeksi ylisanoja. Valitettavasti Onneksi taaperokin oli samaa mieltä ja söi suuren osan myös äidille tarkoitetuista kaloista.

Ohjeessa ei tällä kertaa ole tarkkoja mittoja, määrät riippuvat aika lailla kokin ja ruokailijoiden mausta. Itse käytin pari hyppysellistä suolaa ja pippuria, yhden sitruunaviipaleen, yhden rosmariininoksan ja n. 1 rkl oliiviöljyä per kala.

Grillatut pikkusiiat

3-4 perattua, päätöntä pikkusiikaa per ruokailija (n. 100g / siika)
muutama rosmariinin oksa
suolaa
mustapippuria
oliiviöljyä
sitruunalohkoja

1. Leikkaa kalojen kylkiin kevyitä poikkiviiltoja. Hiero suolaa ja pippuria kalojen sisä- ja ulkopuolelle. Riivi rosmariininoksista hieman lehtiä ja ripottele kalojen päälle, lopun oksasta voi piilottaa kalan vatsaan. Sivele kalat oliiviöljyllä.

2. Grillaa kaloja grillin keskilämmöllä kannen alla muutama minuutti per puoli. Purista päälle sitruunamehua tai tarjoile sitruunalohkojen kera.

Ooh mikä varhaiskaalisalaatti!

heinäkuu 12, 2015

Olin aikeissa kirjoittaa otsikkoon tsatsikislaw, mutta totesin kielen menevän solmuun ajatuksestakin. Asian ydin tulee kuitenkin ilmi heti tuosta ensimmäiseltä riviltä: silputtu varhaiskaali ja tsatsiki sen kastikkeena, mikä mahtava yhdistelmä! Terveellisempi kuin tavallinen, majoneesiin tehty coleslaw ja niin täynnä makua. Ensimmäisellä kerralla tein salaatista ihan perusversion, ja sen huvettua nopeasti tein vielä toisen satsin, jota tuunasin parilla lisämaulla, omenalla ja tillillä. Vielä parempaa! Sellaisenaan. lihan kanssa, kalan kanssa, leivän päällä tai melkein missä vaan. Kenties ensi kerralla pinnalle voisi vielä murentaa fetaakin.

Mitään vaikeaa ei tässäkään salaatissa ole, mutta sen verran suosittelen harjoittamaan malttia valmistuksessa, että antaa salaatin vetäytyä hetken, maistelee ja viimeistelee maustamisen vielä tarvittaessa. Esimerkiksi omenan antama makeus kokonaisuuteen käy ilmi vasta salaatin vetäydyttyä hetken, joten voi olla, ettei sokeria tarvita ollenkaan. Samaan tapaan sopiva jugurtin, sitruunan ja suolan määrä on helpompi arvioida vasta vähän ajan päästä kastikkeen sekoittamisesta. Aloita siis maustaminen vähän varovaisemmin ja lisää aineita vielä tarvittaessa ennen tarjoilua!

Tsatsikislaw eli varhaiskaalisalaatti tsatsikikastikkeella

1 varhaiskaali (n. 500g)
1 omena (minulla yleensä granny smith)
n. 15 cm pätkä kurkkua
400-500g ruuanlaittojugurttia (n. 10% rasvaa)
1-2 valkosipulinkynttä
1/2 sitruunan mehu
muutama rouhaisu mustapippuria
pari ripausta suolaa
pieni nippu tilliä
(1-2 tl sokeria, jos omena kovin hapan)

1. Silppua kaali ohueksi suiruksi salaattikulhoon. Kuori ja raasta mukaan omena ja kurkku.

2. Purista valkosipulinkynnet jugurtin joukkoon. Lisää sitruunamehu ja mausta mustapippurilla ja suolalla. Sekoita kastike kaalisalaatin joukkoon. Silppua lopuksi mukaan tilli ja sekoita vielä kertaalleen. Anna vetäytyä puolisen tuntia jääkaapissa ennen tarjoilua, tarkista maku ja tuunaa vielä mausteilla ja jugurtilla tarvittaessa.

Vampyree-kassler grillissä

heinäkuu 3, 2015

Ihan takuulla toistan itseäni, mutta sanon taas, että kassler on suosikkipalani possua. Lapa on suosikkini pulled porkiin ja pitkään haudutettuihin keitto- tai pataruokiin, mutta monipuolisuudessaan kassler on ihan lyömätön, koska se sopii erinomaisesti sekä edellämainittuihin että liutaan muita ruokia. Lisäksi kilohinta on edelleen sangen kohtuullinen.

Grillauksessa kassler on luottopalani, koska hyvän maun ja helppouden lisäksi sitä on todella vaikea pilata. Palassa on rasvaa sen verran, että paistolämpötilan ja -ajan saa arvioida ihan huolella väärin, ennen kuin lihasta tulee kengänpohjaa. Eihän siinä ole vaikka tomahawkin kaltaista wow-efektiä, mutta ei sitä aina tarvita, joskus varma vaihtoehto on paras vaihtoehto  (myös tai ehkä erityisesti silloin, kun tulee vieraita).

Maustamistapoja kasslerille on noin miljoona, mutta tällä kertaa turvauduin siinäkin aika helppoon juttuun eli tartuin isännän heräteostoksena tuomaan Poppamiehen vampyree-kastikepurkkiin ja rakensin sen ympärille marinadin. Käytämme melko vähän valmiita maustekastikkeita, mutta vampyreehen (savustettu chili-valkosipulitahna) olen aikanaan tykästynyt. Lisäksi hain marinadiin makua possunlihan kanssa hienosti sopivasta tuoreesta inkivääristä ja muista mausteista, sekä hieman makeutta siirapista. Valmiin lihan päälle silppusin vielä reilusti korianteria annosta raikastamaan. Lopputulos oli aika klassinen, mutta mukavan tulinen grilliliha, jota kehtaisi kyllä tarjota muillekin!

Vampyreemarinoidut kasslerpihvit grillissä

n. 800g-1kg pala maustamatonta porsaan kassleria

marinadi:

3 rkl Vampyree-chilitahnaa
2 rkl tummaa siirappia
2 rkl soijakastiketta
muutama rouhaisu mustapippuria
reilu loraus oliiviöljyä
n. 3 x 3 x 3 cm pala inkivääriä
1 salottisipuli
1 valkosipulinkynsi
nippu tuoretta korianteria

1. Sekoita keskenään vampyree-tahna, siirappi, soija, mustapippuri ja öljy. Hienonna salottisipuli, valkosipuli ja inkivääri ja sekoita mukaan. Tarkista maku ja lisää soijaa, siirappia tai vampyreetä niin, että makeuden, tulisuuden ja suolaisuuden suhde on mieleinen.

2. Viipaloi kassler pihveiksi ja nosta marinadin sekaan kulhoon. Kääntele niin, että kastiketta tarttuu lihaan kauttaaltaan. Anna marinoitua vähintään pari tuntia, mieluiten 4-5 tuntia.

3. Ota liha huoneenlämpöön noin tuntia ennen grillausta. Grillaa kuumahkossa grillissä molemmin puolin yhteensä kymmenisen minuuttia, kunnes liha saa kauniin värin. Anna vetäytyä hetki folion alla ennen tarjoilua. Silppua päälle tuoretta korianteria ja tarjoile.

Keltainen gazpacho meksikolaisvivahteella

kesäkuu 26, 2015

Kesä ja kylmät keitot, ihan lyömätön yhdistelmä! Ensimmäisestä merkkeinä ovat kyllä enemmän hyttyset kuin helteet, mutta en valita. Aina auringon vähänkin näyttäytyessä lämpötilat kipuavat ihan miellyttäviin lukemiin, ja joku päivä ehdin jo tuskailla kesävaatteiden puutetta, mikä on mielestäni pelkästään positiivinen ongelma. Jälkimmäisiä, eli niitä rakastamiani kylmiä keittoja, taas voi valmistaa kelistä huolimatta, eli ei ongelmia silläkään sektorilla.

Tänään kesäaurinkoa löytyi lounaslautaseltani keltaisen gazpachon muodossa. Idea on varastettu täältä, mutta resepti kehitelty omaan makuun sopivaksi, saatavilla olevien raaka-aineiden puitteissa. Värimuunnelman lisäksi pieni meksikolainen ulottuvuus korianterin, limen ja jalapenon muodossa vie sopan jo melko kauaksi espanjalaisesta esikuvastaan. Lisäksi annoksen kanssa voi tarjota vaikka maissilastuja perinteisen leivän tai krutonkien sijaan.

Valmistuksessa ei ole mitään varsinaisesti vaikeaa, lähinnä pilkkomista riittää ja siihen kannattaa varata aikaa. Ja veitsen täytyy olla terävä, jotta vihannekset saa oikeasti kuutioitua todella pieniksi ilman, että kuutioi mukaan sormensa. Toki hommaa voi nopeuttaa huomattavasti hienontamalla ainekset koneellisesti, mutta henkilökohtainen preferenssini tekstuurille ovat pikkuruiset mutta ehjät, veitsellä leikatut vihanneskuutiot. Sileäksi soseeksi ajettu gazpacho taas ei minulle yksinkertaisesti käy, mutta sekin on makuasia. Joka tapauksessa tämä keitto tuo aurinkoa sadepäivään sekä hieman vaihtelua perinteiseen gazpachoon!

Keltainen gazpacho (alkupala-annos neljälle)

4 keltaista tomaattia
1 keltainen paprika
2/3 keskikokoisesta kurkusta
1 keltasipuli
1 valkosipulinkynsi
n. 1 rkl sokeria (jos kasviksesi oikein makeita, vähempikin riittää)
1 tl suolaa
mustapippuria myllystä
2 dl kiehautettua tai alkoholitonta valkkaria
2 dl mietoa kasvislientä (tai vettä)
1 limetin mehu
1/2 dl oliiviöljyä

annosten pintaan:

1 jalapeno silputtuna
1/2 punasipulia silputtuna
pieni nippu korianteria silputtuna

(maissilastuja tarjoiluun)

1. Kuori ja kuutioi kurkku pieniksi kuutioiksi. Huuhtaise ja kuutioi tomaatit ja paprika. Kuori ja silppua sipuli mahdollisimman pieneksi. Sekoita kasvikset kulhossa tai kannussa ja purista mukaan valkosipulinkynsi. Mausta suolalla, sokerilla ja mustapippurilla. Lisää sitten valkoviini, liemi tai vesi, limettimehu ja öljy. Sekoita ja anna vetäytyä jääkaapissa puolisen tuntia.

2. Sopan vetäytyessä hienonna jalapeno, punasipuli ja korianteri. Jaa keitto kulhoihin ja ripottele chili-sipuli-korianteriseos pintaan. Tarjoile esimerkiksi maissilastujen kanssa.

Naudan tomahawk-kyljys grillissä

kesäkuu 20, 2015

”Täällä olisi tällaisia naudan tomahawkeja, jotka näyttävät hauskoillta”, kertoi isäntä minulle puhelimesssa. En ole lihanleikkuun asiantuntija, joten googlasin puhelun aikana nopeasti, miltä pala näyttää ja mitä sille mahdollisesti pitäisi tehdä. Luullinen kyljys, joka sopii grillattavaksi. ”Joo, ota vaan”, vastasin, koska pois se minusta, että rajoittaisin toisten ruokamielitekoja, vaikka olinkin hiukan skeptinen sen suhteen, että myytiinköhän meille nyt joku ylihintainen lihanpala, jonka ainut arvo on erikoisuus.

Hieman tarkemmalla googlauksella selvisi, että tomahawk-kyljykset ovat nyt rantautuneet Suomen marketteihin ainakin Tammisen tuottamana rotukarja-merkin alla, meidän palamme oli limousin-nautaa. Kun tomahawkin näkee, ei ole epäselvää, mistä sen nimi tulee, muoto on nimittäin samanlainen kuin tomahawk-kirveellä. Luu ja rasva tuovat lihaan makua, mikä käänsi epäluuloni enemmän pieneksi jännitykseksi siitä, onnistuisinko kypsentämään lihan pilaamatta sitä.

Ohjeet palan grillaukseen olivat kuitenkin todella yksinkertaisia, kurkkasin kypsennysvinkkejä lähinnä eri kauppojen sivuilta mutta maustamiset hoidin itse. Tein lihalle aika summamutikassa rubin, joka ei kovin kauas pudonnut tästä versiosta tai gumbon kreolimausteseoksesta, ja kaverina söimme nachoja ja yksinkertaista avokadosalaattia korianterilla ja limekastikkeella. En ollut etukäteen tajunnut miettiä nachoille mitään kastiketta, mutta pikaisesti kasaan kyhätty salsa osoittautui niin hyväksi, että sitä tulee taatusti tehtyä pian uudestaan ja lupaan laittaa reseptin silloin jakoon.

Myös liha onnistui niin hyvin (ja helposti!), että grillausohjeen kelpaa laittaa tännekin. Maustamisessa vain oma mielikuvitus on rajana, rubi toimi erittäin hyvin mutta lukemissani ohjeissa käytetty perinteinen suola-oliiviöljy-pippuri grillauksen aikana ja maustevoi valmiin lihan päällä on varmasti myös takuuvarma yhdistelmä. Meidän palamme oli reilut 1,1 kg ja siitä riitti kahdelle aikuiselle ja yhdelle alle 2 v. lapselle (joka tosin syö halutessaan aika paljon), jonka jälkeen rääpittävää jäi vielä parin leivän päälle. Isäntä kuitenkin mainitsi, että olisi voinut syödä enemmänkin, joten kunnon äijänälkään en jakaisi yhtä kyljystä kahta useammalle syöjälle. Keskikokoiseen nälkään pala riittää varmasti ainakin kolmelle. Kitupiikkinä en kehtaisi joka viikonloppu grillata tomahawkia, mutta sen verran maukas ja hauskan näyttävä pala se on, että suosittelen kokeilemaan!

Grillattu naudan tomahawk (kahdelle-kolmelle hengelle)

1 naudan tomahawk-kyljys (yleensä 1,1-1,3kg)
(pintamausteseosta lihalle)
suolaa
mustapippuria
n. 2 rkl oliiviöljyä
2 rkl voita (tai mieleistä maustevoita vähän reilummin, varsinkin jos et pintamausta lihaa)

1. Jos käytät pintamausteseosta lihalle, tee tämä osa jo grillausta edeltävänä päivänä tai samana aamuna. Pyyhkäise tomahawk talouspaperilla ja hiero siihen kevyesti suolaa ja mustapippuria sekä mausteseosta. Laita jääkaappiin maustumaan.

2. Ota liha huoneenlämpöön noin tuntia ennen grillausta (jos et ole pintamaustanut sitä, pyyhkäise se nyt talouspaperilla ja hiero pintaan suola ja pippuri). Voitele liha oliiviöljyllä.

3. Kuumenna grilli sihisevän kuumaksi. Grillaa tomahawkia noin neljä minuuttia molemmin puolin, jolloin sen pinta saa kauniin värin. Laske sitten lämpöä, tökkää paistomittari lihan paksuimpaan kohtaan (varo iskemästä sitä luuhun) ja grillaa rauhallisella lämmöllä kerran prosessin aikana kääntäen, kunnes mittari näyttää 62-65 astetta (me otimme lihan pois 63-asteisena, jolloin se oli vielä keskeltä mehevän punaista, 65-asteinen olisi omaan makuuni jo liian kypsää). Sipaise kyljyksen pintaan hieman voita tai halutessasi – varsinkin jos et ole pintamaustanut lihaa – maustevoita ja anna vetäytyä folion sisällä 15-20 min ennen viipalointia.

Fattoush-salaatti

kesäkuu 18, 2015

Kesä ja paras kasvissesonki juuri alkamaisillaan! Suurinta osaa sadosta saa vielä hetken odotella, mutta kotimaiset kurkut ja tomaatit ovat jo täysin eri maata kuin puisevat talviserkkunsa, ja ainakin minua ne suorastaan kutsuvat salaatintekoon.

Fattoush on meilläkin melko hyvin tunnettu salaatti Lähi-idästä, mutta ihan kamalan taajaan ei ohjeita löydy suomalaisista lähteistä alueen tämänhetkisestä ruokabuumista huolimatta. Itse en ole sitä koskaan aiemmin tehnyt, mutta satuin lueskelemaan muutamia ohjeita etsiessäni erästä toista reseptiä, ja päätin sitten testata, koska fattoushia hehkutettiin niin monin superlatiivein. Ohjeita ja mielipiteitä oikeanlaisesta salaatista näyttää löytyvän yhtä monta kuin tekijöitäkin, yhden mielestä salaattiin kuuluvat ehdottomasti retiisit ja toisen mielestä ehdottomasti ei, moni puhuu libanonilaisesta salaatista ja joku taas sijoittaa alkuperän muille maille. Yhteistä kuitenkin kaikille versioille taisivat olla raikkaat, tuoreet kurkut ja makeat tomaatit, yrtit sekä paahdetut pitaleivän palat, jotka toimivat salaatissa samaan tapaan kuin krutongit.

Minun täytyy myöntää, ettei salaatti ihan irrottanut minusta superlatiiveja, odotin ehkä jotain erikoisempaa, nyt kokemus jäi odotuksiin nähden vähän pliisuksi. Hyvää se oli joka tapauksessa – eihän tuoreiden kesäkasvisten kanssa oikein voi mennä vikaan – ja paahdetut pitaleivän palat yhdessä kastikkeen kanssa olivat kieltämättä se juttu, jotka ”tekivät” tämän salaatin. Koska vaihtelu virkistää, suosittelen kokeilemaan, jos salaatti ei ole sinulle ennestään tuttu. Omaan versiooni valikoin kasvikset jokseenkin sen mukaan, mitä ohjeissa yleisesti näytettiin käytetyn, kastikkeen ohjeen puolestaan nappasin Just as Delish -blogista (tuplasin annoksen); jos hyllyssäsi ei satu valmiina olemaan granaattiomenakastiketta (minulla oli tuuri ja sitä oli), sen voi hyvin jättää poiskin.

Fattoush-salaatti (kahdelle kevyeksi lounaaksi)

1 kurkku
3-4 kypsää tomaattia
150g retiisejä
3-4 kevätsipulin vartta (tai pieniä, uusia nippusipuleita varsineen)
1 roomansalaatti
nippu tuoretta minttua silputtuna
nippu tuoretta, litteälehtistä persiljaa silputtuna
2-3 pitaleipää (halkaisiljaltaan vajaat 15 cm)

kastike:

2 rkl sumakkia
2 rkl granaattiomenakastiketta (pomegranate molasses / pomegranate sour)
1 sitruunan mehu
6 rkl oliiviöljyä
mustapippuria
suolaa

1. Kuori kurkku, harjaa retiisit puhtaiksi ja poista niistä kannat. Huuhtaise myös muut salaattiin tulevat kasvikset mutta anna kuivahtaa, jottei salaatista tule vetistä. Pilko kaikki kasvikset salaattikulhoon.

2. Valmista kastike sekoittamalla kaikki sen ainekset keskenään, ja kaada salaatin päälle. Kääntele varovasti muutaman kerran.

3. Paahda pitaleivän palat leivänpaahtimessa tai paistinpannulla. Palat saavat olla kunnolla rapeita ja ottaa hieman väriä, kunhan eivät aivan hiilly. Sekoita palat salaatin joukkoon ja tarjoile heti.