Browsing Tag

lisukkeet

Reseptit

Munakoisotahna

huhtikuu 5, 2016
munakoisotahna

Melkein joka kevät innostun valmistamaan erilaisia kasvistahnoja sekä pavuilla höystettyjä salaatteja. Miksi juuri keväisin, en tiedä. Mutta tuttuun tapaan pääsiäisenä oli pöydässä sekä tahnoja että salaattia, jossa tällä kertaa tähtenä toimivat kikherneet. Salaattiin palaan vielä tuonnempana erikseen, mutta aloitetaan tällä kertaa munakoisotahnasta.

Munakoisosta on viimeinkin tullut ystäväni. Olen sitä aina syönyt ja silloin tällöin valmistanutkin, mutta jotenkin olen aina pitänyt sitä hieman pliisuna ja tunkkaisena. Vasta viimeisen vuoden aikana munakoiso on hiljalleen noussut suosikkeihini muutaman ihanan reseptin myötä, enää se ei ole vain yksi komponentti muiden joukossa. Pääsiäisenä tein munakoisosta baba ganoush -tyylistä tahnaa, joka toimi muutaman muun tahnan ohella kastikkeena lampaanpaistille. Olin ajatellut tehdä tahnan jotain reseptiä käyttäen, baba ganoush on kuitenkin klassikko, mutta itselleni tyypilliseen tapaan olin ruuanlaittohetkellä sen verran kiireinen, etten ennättänyt tutkimaan reseptejä. Niinpä tein tahnan osin ulkomuistista ja osin sen mukaan, mikä tuntui hyvältä, eikä lopputulokseen tarvinnut pettyä, tahnasta tuli samaan aikaan pehmeä, mausteinen ja raikas. Minä käytin pienen savuisuuden hakemiseen savupaprikaa, mutta jos olet viitseliäs, voi munakoison kypsentää uunin sijaan grillissä, jolloin se saa savuisuutta myös itseensä.

Munakoisotahna

1 suurehko munakoiso
1 valkosipulinkynsi puristettuna
1/2 mehevän sitruunan mehu
pari hyppysellistä suolaa
1/2 tl savupaprikaa
1/2 tl cayennepippuria
1/2 tl juustokuminaa
1 dl kreikkalaistyyppistä jugurttia (meillä rasvaa 10% sisältävä tuote)
3-4 rkl oliiviöljyä
n. 3 rkl tuoretta korianteria silputtuna
n. 3 rkl tuoretta minttua silputtuna

  1. Puolita munakoisot pitkittäin ja aseta ne leikkuupinta alaspäin pellille leivinpaperin päälle. Kuumenna uunin grillivastus 225 asteeseen ja paista munakoisoja n. 20 minuuttia, kunnes kuori on kunnolla paahtunut tummaksi ja munakoison sisus pehmeää. Ota munakoisot uunista ja anna levähtää hetken esim. keittiöpyyhkeellä peitettynä.
  2. Kauho lusikalla munakoison pehmennyt sisus kulhoon. Lisää muut ainekset ja surauta tasaiseksi tahnaksi. Anna vetäytyä puolisen tuntia ennen tarjoilua.
2 Comments
Reseptit

Ruusukaalikimchi Suupaloja-kirjasta

maaliskuu 28, 2016
ruusukaalikimchi

Hain postista oman kopioni Suupaloja-kirjasta myöhäisiltapäivänä, joka jätti monella tapaa toivomisen varaa. Olin edellisen vuorokauden aikana nukkunut hyvin vähän ja syönyt vielä vähemmän, päätä särki, vatsaa väänsi, selkä oli jumissa ja silmät olivat painua umpeen. Sopivasti oli alkanut myös sataa räntää. Kirjan avaaminen oli kuitenkin auringonpilkahdus harmaana päivänä; sen sivuilta paistoi odottamieni oivaltavien reseptien ja kauniiden kuvien lisäksi myös tekemisen ilo, joka ei voinut olla tarttumatta lukijaan. Jo samana iltana kahlasin kirjan läpi, saaden uutta virtaa ja inspiraatiota sen hyväntuulisesta tunnelmasta.

Kokit ja Potit -ruokablogista tutun oululaisen Hannele Hyvärisen ja valokuvaaja Johanna Myllymäen esikoisteos tarjoaa lukijalle makumatkan maailman ympäri erilaisten pikkusyötävien, suupalojen, muodossa. Jos olette lukeneet yhdenkin kirjaa käsittelevän artikkelin, tiedätte jo, että reseptit ovat oivaltavia ja yksinkertaisia ja lähes kaikki niiden raaka-aineet saatavilla lähikaupoistakin. Lisäisin kehurimpsuun osaltani, että kirjan hyvin mietityt ohjeet ja tarjoiluvinkit ovat mielestäni aloittelijallekin helposti lähestyttäviä mutta antavat silti roppakaupalla virikkeitä myös enemmän kokkaaville. Siinä missä monet keittokirjat ovat joko tai, Suupaloja onnistuu olemaan sekä että.

Kirjaa selaillessani tarttui kokeilulistalle useampikin ohje, mutta ruusukaalikimchin kohdalla tiesin, että sitä on kokeiltava ensimmäisenä. Tai heti. Olen jo niin monta kertaa todennut olevani milloinmikäkinruokahullu, että toistan varmasti itseäni ilmoittautuessani myös kimchihulluksi, mutta mitä sitä peittelemään. Kimchiä on saatava säännöllisesti, eikä sitä ole koskaan liikaa. Kotona tehdessä käytän siihen yleensä yhtä ja samaa luotto-ohjetta, mutta pikaisemmat ja helpot variaatiot ovat aina tervetulleita. Ja sanoinko jo, että ruusukaaliinkin olen vähän hulluna?

Kirja lunasti ennakko-odotukset ohjeen helppoudessa ja selkeydessä, montaa minuuttia ei tekemisen kanssa tarvinnut vanheta. Myös maku oli onnistunut; ruusukaalikimchi oli lempeämpää kuin normaalisti tekemäni, mutta lievitti samalla juuri sopivasti kimchihampaani kolotusta. Paahdetun ruusukaalin käyttö perinteisen kiinankaalin sijaan taas oli hauska ja yllättävän toimiva oivallus. Kirjassa kimchi on tarkoitettu osaksi kokonaisuutta, salaatinlehdelle nyhtöpossun kera, mutta minusta pienet ruusukaalinpuoliskot ovat oivia suupaloja ihan sellaisenaankin. Mieheltä tuli kuitenkin palautetta annokseen liittyen; kimchiä oli kuulemma liian vähän.


Ruusukaalikimchi

400 g ruusukaalia
2 rkl oliivi- tai rypsiöljyä
1/2 tl suolaa

kastike:

1 rkl vettä
1 rkl riisietikkaa
1 rkl kalakastiketta (tai soijakastiketta)
1 rkl gochujang-chilitahnaa
2 valkosipulin kynttä
1 tl tuoretta inkivääriä hienonnettuna
1 tl hunajaa

1. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Poista ruusukaaleista kannat sekä huonot lehdet. Puolita ruusukaalit ja laita ne leivinpaperille uunipellin päälle. Ripottele pintaan hieman suolaa ja öljyä. Paahda ruusukaaleja uunissa 10-13 minuuttia. Ruusukaalit saavat jäädä napakoiksi.

2. Ruusukaalien paahtuessa valmista kastike. Raasta inkivääri ja purista valkosipulin kynnet. Sekoita kastikkeen kaikki ainekset tasaiseksi.

3. Ota ruusukaalit uunista ja sekoita niihin kastike. Anna maustua vähintään tunnin ajan, mielellään seuraavaan päivään.

2 Comments
Reseptit

Tahna! No tietysti! Maukas härkäpapurouhe-pähkinätahna

maaliskuu 23, 2016
papu-pähkinätahna

Ensitapaamiseni härkäpapurouheen kanssa ei ollut kaksinen. Avatessani rouhepaketin muistuttivat sisällä olevat kuivat rakeet mielestäni jotain, millä ruokitaan lemmikkijyrsijöitä, ja muutaman rakeen laajuinen makutesti lähinnä vahvisti mielikuvaa. Tämän huikean myyntipuheen jälkeen lienee reilua kertoa, että vasta sitten ryhdyin tekemään tuotteelle maustamistestejä, ja sen positiiviset ominaisuudet alkoivat tulla paremmin esille. Nyt olemme rouheen kanssa jo ystäviä; sen valmistus on yhtä helppoa kuin pussinuudeleiden mutta huikean 47% proteiinipitoisuutensa ansiosta se pitää nälkää huomattavasti paremmin. Se on ansainnut vakituisen paikkansa kuivakaapissa muutenkin kuin pikaisena hätävarana.

Ensimmäinen varsinainen ruokakokeiluni härkäpapurouheesta oli bolognesetyylinen kastike. Rouheen rakenne ei ihan täysillä sopinut omaan makuuni juuri tuossa yhteydessä, mutta ruuan maku oli erittäin onnistunut ja pasta-ateria kokonaisuutena samaan aikaan kevyen oloinen mutta oikeasti täyttävä. Ruoka jäi kuvaamatta, mutta uusintaotoksen lupaan tuoda blogiinkin saakka. Juuri nyt on ehkä kuitenkin oleellisempaa kertoa ahaa-elämyksestä, jonka sain bolognesea syödessäni: tahna! No tietysti! Siihenhän rouheen rakenne sopisi ihan mainiosti ja valmistus olisi yhtä helppoa kuin erilaisten tahnojen tekeminen säilykepavuista, ehkä jopa helpompaa.

Raikas ja mausteinen tahna onnistui sikäli hyvin, että aion tehdä sitä myös pääsiäisenä. Se sopii hyvin tarjottavaksi lammasruokien kaverina, dippinä muiden kasvistahnojen kanssa tai leivän päällä sellaisenaan. Luultavasti aion syödä sitä kaikilla edellämainituilla tavoilla. Vaihtelun vuoksi tahnan fetan voisi korvata myös jugurtilla ja saksanpähkinät vaikkapa casheweilla, jolloin tahnasta tulee miedompaa. Tämä kasviproteiini oli ehdottomasti positiivinen yllätys!

Härkäpapurouhe-pähkinätahna

1 dl härkäpapurouhetta
2,5 dl vettä
1/2 mehevän sitruunan mehu
pari hyppysellistä suolaa
3 rkl kuorittuja saksanpähkinöitä
1 valkosipulinkynsi puristettuna
1/2 tl juustokuminaa
100g fetajuustoa
n. 1/2 dl hyvää oliiviöljyä
ruukullinen tuoretta minttua silputtuna
ruukullinen tuoretta korianteria silputtuna

  1. Mittaa härkäpapurouhe, vesi, sitruunamehu ja suola soseutukseen sopivaan astiaan (minä käytin mittakannua). Anna rouheen turvota noin tunnin ajan (lyhyempikin aika riittää, mutta lopullinen koostumus on helpompi arvioida, jos rouheen antaa rauhassa pehmentyä).
  2. Lisää seokseen saksanpähkinät, feta, oliiviöljy ja yrtit. Surauta sauvasekoittimella tahnaksi ja anna maustua jääkaapissa hetken ennen tarjoilua. Jos tahna tuntuu kuivahtavan, lisää siihen hieman vettä tai maustamatonta jugurttia ja surauta uudestaan sauvasekoittimella.
2 Comments
Reseptit

Enemmän makua porkkanalaatikkoon

joulukuu 7, 2015
porkkanalaatikko

Joululaatikot ovat minulle vähän niin ja näin. Tykkään kyllä juureslisukkeista noin yleensä ja laatikoistakin pidän, varsinkin lanttulaatikosta, mutta joulupöydässä laatikot eivät vaan nouse tutkalleni kaiken muun syömisen keskeltä. Joitain laatikoita olen välillä tehnyt itse, mutta usein olen myös tyytynyt kaupan tarjontaan. Tänä vuonna lähdin varauksistani huolimatta laatikkosouviin, koska halusin perehtyä aiheeseen hieman aiempaa tarkemmin ja optimoida laatikoista enemmän oman makuni mukaiset.

Ensimmäisenä käsittelyyn pääsi porkkanalaatikko. Katsoin ohjeita useasta lähteestä ja perusrakenne oli kaikissa melko sama, riisiä, maitoa ja/tai kermaa, porkkanoita keitettynä tai raastettuna, kananmunaa, muskottipähkinää. Metodit ja mittasuhteet vaihtelivat aika tavalla enkä osannut niistä suoraan sanoa, mikä niistä antaisi minulle mieluisimman lopputuloksen, joten laitoin reseptit syrjään ja päätin luottaa näppituntumaan.

Siinä porkkanoita kuoriessani mietin, miksi laatikkomuodossa porkkana on aina makuuni vähän pliisua, vaikka itse juures on kovasti mieleeni. Voisinko tehdä asialle jotain ilman, että tekemäni ruoka lakkaisi olemasta porkkanalaatikko? Ensimmäinen ajatukseni oli porkkanoiden höyryttäminen keittämisen sijaan, mutta sitten sain paremman idean: jospa kokeilisinkin tehdä laatikon paahdetuista porkkanoista? Tunnetusti porkkana saa ihanan, intensiivisen maun uunissa kypsyessään, eikä metodi ole yhtään keittämistä hankalampi.

Porkkanoiden paahtamisen lisäksi päätin minimoida laatikon miedontajat. Halusin lopputuloksen maistuvan porkkanoille enkä kermalle tai munamaidolle, joten keitin riisipuuron maidon sijaan mietoon kasvisliemeen. Kananmunia laitoin yhden ja kermaa tuli vain pieni määrä tuomaan laatikolle täyteläisyyttä. Lisäksi – ja nyt saa paheksua – korostin porkkanan makua ja makeutta maustamalla laatikkoa hieman korianterinsiemenillä sekä tirauksella hunajaa.

Jos kaipaat porkkanalaatikkoosi pientä nostetta, testaa tämä! Sama vaiva, parempi lopputulos.

Ohjeen määrillä syntyi noin 550-600 gramman laatikko. Kyllä, raaka-aineiden painomäärä on paljon suurempi, mutta porkkanasta syntyy jonkin verran hävikkiä kuorintavaiheessa sekä lisäksi nestettä haihtuu sekä porkkanoita paahdettaessa että itse laatikkoa paistettaessa.

Porkkanalaatikko paahdetuista porkkanoista 

700 g porkkanoita
n. 1 rkl rypsi- tai muuta miedonmakuista öljyä
1/2 tl korianterin siemeniä rouhittuna
pari hyppysellistä suolaa
0,75 dl puuroriisiä
0,75 dl vettä
3,5 dl mietoa kasvislientä
0,5 – 1 dl kermaa
1 rkl hunajaa
pieni nokare voita uunivuoan voiteluun.

1. Kuori porkkanat, leikkaa ne muutamaan osaan (minä halkaisin ne kerran pitkittäin ja kerran poikittain) ja laita uunivuokaan. Hieraise pintaan suola, korianterinsiemenet sekä öljy. Paahda 180-asteisessa uunissa noin tunnin ajan.

2. Porkkanoiden paahtuessa keitä riisi puuroksi: kiehauta vesi, lisää riisit ja anna kiehua pari minuuttia. Lisää sitten kasvisliemi ja keittele rauhallisella lämmöllä noin 40 minuuttia, kunnes seos muuttuu löysähköksi puuroksi. Vaihtoehtoisesti, tee puuro suoraan pakkauksen ohjeen mukaan, mutta korvaa maito kasvisliemellä.

3. Ota porkkanat uunista ja soseuta ne (minä käytin sauvasekoitinta). Sekoita keskenään porkkanat, hunaja ja riisipuuro. Jos haluat pakastaa laatikon myöhempää käyttöä varten, tämä on paras kohta tehdä se. Sekoita sitten mukaan muna ja kerma. Voitele uunivuoka nokareella voita, kaada laatikkomassa vuokaan ja paista 150-asteisessa uunissa noin puolitoista tuntia.

4 Comments
Reseptit

Punajuurisalaatti kapriksilla

marraskuu 13, 2015
punajuurisalaatti

Viime viikonloppuna tehtyihin hampurilaisiin halusin vaihteeksi jotain muuta kuin coleslawia, joten päätin käyttää pois jääkaapissa kummittelevat punajuuret. Niistä syntyi majoneesipohjainen salaatti, joka sopi mukavasti hamppareiden kurpitsansiemensämpylöihin ja muutenkin syksyiseen makumaailmaan. Majoneesipohjaisesta punajuurisalaatista saattaa tulla ensimmäisenä mieleeni kylmätiskin einessalaatit, mutta pelko pois, kotitekoinen salaatti on maultaan raikas ja koostumukseltaan hieman rouskuva. Sotkua kammoksuville ei salaatti kuitenkaan ole, ainakaan sämpylän välissä.

Punajuuria ei nyt marinoida etikassa, mutta mielestäni ne kaipaavat yleensä jotain hieman suolaista ja hapanta makuparia. Niinpä niiden seuralaisiksi laitetaan tässä maustekurkkuja sekä kapriksia, jotka tuovat salaattiin maun lisäksi myös tekstuuria.

Vinkki: Tämä jakaa varmasti mielipiteitä, mutta minusta jouluna tarjottavasta rosollista puuttuu jotain, jollei siinä ole silliä. Kaprikset tuovat kuitenkin sen verran suolaisia sattumia salaattiin, että niitä käyttämällä saa rosollista tehtyä melko näppärän vegeversion, jos sellaista joulupöytään kaivataan.

Punajuurisalaatti kapriksilla

4-6 punajuurta (minulla 6 pientä)
1 pieni sipuli
1 1/2 keskikokoista maustekurkkua
2-3 rkl kapriksia
n. 1 dl hyvää majoneesia (minulla Helmann’s)
mustapippuria
(suolaa)

1. Keitä punajuuret kuorineen ja kantoineen juuri ja juuri kypsäksi (juures kypsyy hieman vielä jälkikäteen). Jäähdytä, kuori ja suikaloi kulhoon.

2. Silppua mukaan sipuli ja maustekurkku, lisää kaprikset, sekoita ja mausta mustapippurilla. Kääntele mukaan suurin osa majoneesista, anna vetäytyä hetken ja lisää majoneesia, jos sitä ei ole makuusi tarpeeksi. Tarkista maku ja lisää mausteita tarvittaessa.

0 Comments

Kokonaisena paistettu karitsan maksa ja makeat sherrysipulit

lokakuu 16, 2015

Olen kovasti ihastunut ihan perinteisiin maksaruokiin, paistettuun maksaan kera paistetun sipulin, puolukkahillon ja muusin sekä lapsuudenkodista tutun maksakastikkeeseen, jota teen edelleen äitini antamin ohjein. Nyt sain paikallisen REKO-ryhmän kautta kuitenkin pitkästä aikaa käsiini karitsan maksaa, joten päätin vaihteeksi kokeilla jotain (itselleni) uutta ja valmistaa maksan kokonaisena paahtopaistin tapaan. Paistetut sipulitkin saivat hieman uutta muotoa, kun lorautin niiden kanssa pannulle sekä sherryä että hunajaa.

Taaperolle ei maksa-ateria maittanut (asia, josta olen hieman pahoillani, koska olen itse tykännyt maksasta jo lapsena) mutta minusta se onnistui erinomaisesti; 61-asteiseksi lipsahtaneena maksa oli edelleen hieman punertava sisältä ja erittäin murea, olematta kuitenkaan yhtään verinen. Olin myös yllättynyt siitä, miten helppoa ja nopeaa valmistus oli, ainut temppu oli lämpötilan tarkkailun muistaminen. Muutenkin tykästyin jälleen karitsan maksaan ja suosittelen sitä muillekin, maku on naudan maksaa miedompi ja kalvoja tuskin nimeksikään. Kokonaisesta, n. 600g palasta riittää hyvin kolmelle ruokailijalle, vaikka kaksikin saa sen kyllä syötyä.

Kokonaisena paistettu karitsan maksa

1 karitsanmaksa (n. 600g)
mustapippuria
suolaa
nokare voita (paistamiseen)
loraus öljyä (paistamiseen)

1. Ota maksa huoneenlämpöön puolisen tuntia ennen paistamista. Poista mahdolliset kalvot ja hiero pintaan suolaa ja pippuria. Ruskista maksa sihisevän kuumalla pannulla voi/öljyseoksessa kaikilta pinnoiltaan.

2. Laita maksa paistoastiaan ja tökkää lämpömittari sen paksuimpaan kohtaan. Kypsennä 125-asteisessa uunissa, kunnes mittari näyttää 60-61 astetta. En ottanut kypsentäessä aikaa, mutta yli puolta tuntia siihen ei mennyt, muista siis tarkkailla mittaria.

Makeat sherrysipulit

1 keltasipuli
1 punasipuli
4 rkl voita
4 rkl vaaleaa sherryä
hyppysellinen suolaa
hyppysellinen mustapippuria
tilkka öljyä
Lehdet muutamasta timjaminoksasta
1 rkl hunajaa

Kuori ja viipaloi sipulit. Lämmitä pannulla tilkka öljyä, lisää voi ja sipulit ja paista rauhallisella lämmöllä, kunnes sipulit hieman pehmenevät. Lisää suola, mustapippuri ja sherry, anna sen kiehahtaa ja jatka paistamista välillä sekoitellen, kunnes sipulit ovat kunnolla pehmenneet ja keltasipuli alkaa muuttua kullanväriseksi. Lisää hunaja ja timjami, sekoita, ja anna vielä muhia hetken ajan.

4 Comments

Kaali-omena-homejuustopaistos

lokakuu 13, 2015
Vuoka ennen uunia.

Ostin kaksi pakettia sinihomejuustoa, toisen kokkaamiseen ja toisen syömiseen, koska tiesin, että muuten kokkausjuusto saattaa huveta ennen aikojaan. Pari päivää kauppareissun jälkeen jouduinkin toteamaan isännälle syöneeni lounaaksi homejuuston. ”Ai juustoa vai juuston?” kysyi isäntä. ”No juuston…”

Jottei toinen pala kokisi samaa kohtaloa, piti se valmistaa pikaisesti. Niinpä laitoin sen vuokaan yhdessä kaali- ja omenasuikaleiden kanssa ja tein seoksesta uunissa syksyisen paistoksen. Kaalin ja homejuuston yhdistelmä oli aiemmin testaamaton, mutta hautuneen kaalin makeus ja homejuuston suolaisuus sopivat hyvin toisilleen. Omena toi mukaan hieman happamuutta ja lisämakeutta. Oikein makean ystävä olisi voinut ripsauttaa vielä fariinisokeriakin sekaan. Olin alkuun aikeissa lorauttaa mukaan kermaa, mutta tulin toisiin ajatuksiin, mikä olikin ihan hyvä idea – vaikka luulin paistoksen kuivahtaneen, pienen lusikalla sörkkimisen jälkeen totesinkin sen olevan aika sopiva ilman kermaakin. Parhaiten paistos sopisi varmasti vaikkapa possun lisukkeeksi, mutta maistui se sellaisenaankin keitettyjen perunoiden kera.

Kaali-omena-sinihomejuustovuoka (kahdelle)

1/4 pienehköstä kaalista
1 omena
pari nokaretta voita
tilkka öljyä
suolaa
mustapippuria
n. 1 tl tuoreita timjaminlehtiä

100g sinihomejuustoa (minulla Castello Blå)

1. Suikaloi kaali ja omena ohuiksi suikaleiksi. Lämmitä paistinpannulla tilkka öljyä ja nokare voita ja kuullota kaalia muutaman minuutin ajan. Kaalin ei tarvitse tässä kohtaa vielä kunnolla kypsyä, kunhan se pehmiää hiukan. Lisää sitten omena ja kuullota vielä pari minuuttia. Mausta suolalla, pippurilla ja timjaminlehdillä.

2.  Voitele pieni uunivuoka ja kaada kaali-omenaseos vuokaan. Lisää homejuusto nokareina. Paista 200-asteisessa uunissa vajaat puoli tuntia, kunnes kaali on pehmeää ja saanut hieman väriä pintaansa.

0 Comments

Tujakka kurkku-piparjuurisalaatti

lokakuu 8, 2015

Nuhanenät auki! Nyt, kun kaikenlaista isompaa ja pienempää pöpöä tuntuu olevan liikkeellä joka puolella, on voimakas piparjuurisalaatti ihan mahtavaa. Piparjuuri on muutenkin suosikkimakujani ja sen kanssa sorrun helposti liioitteluun, wasabiakin on sushin päällä tarpeeksi vasta, kun itkettää.

Tämän salaatin ajatus lähti jo muutama viikko sitten, kun maistoin ensimmäistä kertaa kylmäsavusilakkafileitä (ihan sairaan hyvää muuten) ja mietin niille jotain kivaa lisuketta silloisista jääkaapin antimista, joihin kuului mm. kurkkua, piparjuurta ja creme fraichea. Suunnittelin pikkelöiväni kurkun kevyesti ja sekoittavani sen piparjuuriraasteen ja creme fraichen kanssa, mutta salaatti jäikin sitten toteuttamatta. Ehkä onneksi, koska myöhemmin huomasin Suolaa & hunajaa -blogissa tehdyn ihanan kuuloista, jugurttipohjaista kurkku-piparjuurisalaattia, mistä sainkin päähäni käyttää raikkaampaa jugurttia creme fraichen sijaan. 
Salaatti tuli näiden kahden ajatuksen pohjalta lopulta tehtyä viime viikolla, vaikka silakat oli jo kauan sitten syöty. Mutta se ei haitannut, salaatti sopii melkeinpä minkä vaan kalaruuan kaveriksi, keitettyjen perunoiden höysteeksi, leivän päälle tai vaikka nuhalääkkeeksi. Suosittelen kokeilemaan! 
P.S. Kurkun pikkelöinnissä käytettävä etikka voimistaa piparjuuren potkua entisestään, jos olet siis herkkä mausteiden suhteen, suosittelen vähentämään määrää.
Kurkku-piparjuurisalaatti

1 keskikokoinen kurkku
1 tl sinapinsiemeniä
2 rkl etikkaa
1 rkl sokeria
pari hyppysellistä suolaa
kourallinen tuoretta tilliä silputtuna
parin sentin pätkä tuoretta piparjuurta (minulla 4-5 cm halkaisijaltaan oleva kiekko)
1-1,5 dl turkkilaista jugurttia

1. Raasta tai suikaloi kurkku. Sekoita keskenään etikka, sokeri, sinapinsiemenet ja suola niin, että sokeri liukenee etikkaan. Kaada kurkkujen päälle ja kääntele mukaan silputtu tilli. Anna vetäytyä puolisen tuntia huoneenlämmössä.

2. Valuta kurkut siivilässä ja puristele hieman kuivemmiksi. Kuori piparjuuri ja raasta se jugurtin sekaan, sekoita sitten mukaan myös kurkkuseos. Laita jääkaappiin vetäytymään ainakin puoleksi tunniksi ennen tarjoilua. 

0 Comments

Sherryllä maustettu mustatorvisienikastike

elokuu 17, 2015

Ruokalehdissä on viime vuosina vuolaasti kehuttu sherryä sienten kaverina. Aina on tehnyt mieli testata, mutta en ole raaskinut kuitenkaan pulloa ostaa, kun olen arvellut sen jäävän kaapin perälle pölyyntymään. Alkukesästä ostin kuitenkin testipullon sherrysillin tekoa varten, ja koska pölyä alkoi pullon pintaan jo kertyä ennusteeni mukaisesti, nyt oli hyvä aika käyttää sherryä myös sieniruokaan. Samalla sain kulutettua toista pölynkerääjää eli viime vuoden kuivattuja mustatorvisieniä, joita edelleen lymyää kaapeissa viime vuoden mahtisaaliin jäljiltä, vaikka uusikin torvisienikausi on jo alkanut.

Sienistä tein ihan klassisen kastikkeen, jonka maustoin sherryn lisäksi toisella hyvällä sienten kaverilla eli timjamilla. Kastikkeen kylkeen valmistin vain uunissa paahdettuja pottuja ja valkosipulia. Ja hyväähän siitä tuli, niinkin hyvää, että seuraavana päivänä tein samaa ruokaa vielä uudestaan, kun ensimmäisestä vedoksesta ei riittänytkään koko perheen ateriaksi. Allaoleva ohje on uusintakierroksen suuremman määrän mukainen.

Vinkki: jos käytät tuoreita sieniä, lisää ne pannuun samassa vaiheessa kuin ohjeessa, mutta paista, kunnes sienistä irtoava neste on haihtunut (kuivatuista ei nestettä irtoa samaan tapaan). Luonnollisesti tuoreita torvisieniä ei myöskään ole tarkoitus liottaa, putsaus ja veitsellä pilkkominen riittää.

Sherryllä maustettu mustatorvisienikastike

2 sipulia
1 valkosipulinkynsi
2 reilua kourallista kuivattuja mustatorvisieniä
muutama timjaminoksa
pari hyppysellistä suolaa
muutama rouhaisu mustapippuria
4 rkl sherryä
5 dl kuohukermaa
voita ja öljyä paistamiseen

1. Murenna kuivatut torvisienet ja laita veteen likoamaan pariksi tunniksi. Valuta sienet ja puristele kuivaksi.

2. Silppua sipuli ja valkosipuli ja kuullota ne pannulla keskilämmöllä voi-öljyseoksessa. Lisää sienet ja paista hetki muutaman kerran käännellen. Riivi timjaminoksista lehdet ja lisää seokseen. Mausta suolalla ja pippurilla.

3. Nosta pannun lämpö reilusti kuumaksi, lisää sherry ja anna kiehahtaa. Lisää kerma, laske lämpötila takaisin keskilämmölle ja keittele kokoon, kunnes noin kolmannes nesteestä on haihtunut. Laita levy pois päältä ja anna vetäytyä pari minuuttia. Sekoita ja tarjoile.

4 Comments

Kesäinen lisuke nauriista ja sen naateista

heinäkuu 8, 2015

Nauris on yksi kesäkauden suosikeistani, jo sen tuoksusta tulee mieleen lapsuus ja lämpimät kesät mökillä. Tai lämpimät ainakin näin jälkikäteen muisteltuna. Tuoretavarat haimme mökille yleensä Salon torilta, ja muiden kesäherkkujen joukossa oli usein kauniin valkoisia nauriita, jotka syötiin aina ihan sellaisenaan ohuelti kuorittuna. Ja edelleen se on minusta paras tapa syödä kesänauriita, nipullinen hupenee kuin huomaamatta ennen kuin ehdin miettiä sille mitään kummempaa käyttötarkoitusta.

Nyt halusin kuitenkin nimenomaan kokata, en ole nimittäin vielä koskaan valmistanut valkoisista uuden sadon nauriista mitään. Talviversioistakaan ei löydy kuin yksi resepti ihan blogin alkutaipaleelta. Lisäinspiraatiota sain naurisnipun komeista ja hyväkuntoisista naateista, ja kun olin vielä juuri vastikään lukenut Mama Gastron kokkailuun käyttämistä porkkanannaateista, olisi tuntunut rikolliselta heittää naatit pois.

Nyt päätin tehdä nauriista ihan yksinkertaisen muhennoksen, koska en halunnut peittää niiden omaa makua. Ja vähän teki mieli kesäkeittoa, johon ei ollut nyt aineksia, joten maitoon tehtävä muhennos vastasi siihenkin mielitekoon. Sellaista perinteistä, aurinkoista mummolaruokaa, jonka valmistamiseen ei montaa minuuttia kulu. Muhennoksen koostumusta on myös helppo säädellä muuttamalla voin, jauhojen ja maidon mittasuhteita. Naatit kannatti todella käyttää, koska ne toivat annokseen sekä väriä, makua että tekstuuria, pelkillä mukuloilla tämä ruoka olisi jäänyt vähän valjuksi kaikesta käyttämästäni voista huolimatta. Me söimme naurismuhennoksen kanssa uusia perunoita ja kylmää paahtopaistia, mutta hyvin olisi voinut sekoittaa mukaan edellispäivän keitettyjä perunoita, muita kasviksia tai vaikka pekonia, jolloin sörsseli olisi toiminut pääruokana sellaisenaan. Hyvää joka tapauksessa, kannattaa kokeilla jos ette ehdi syömään kaikkia nauriita suoraan nipusta!

Naurismuhennos

nippu valkoisia kesänauriita naatteineen (n. 5 kpl)
2 kesäsipulia varsineen
4 rkl voita
4 rkl vehnäjauhoja
5 dl maitoa
ripaus suolaa
ripaus valkopippuria
ripaus muskottipähkinää

1. Irrota nauriit naateistaan (säästä naatit), kuori ne ohuelti ja pilko suupaloiksi. Poista naateista nuutuneet / kellastuneet yksilöt, huuhdo ja pilko. Huuhdo ja pilko myös kesäsipulit.

2. Sulata voi paistinpannulla ja lisää nauriiden mukulaosat. Paista keskilämmöllä hieman pehmeämmäksi. Lisää naatit ja jatka paistamista pari minuuttia. Ripottele nauriiden pintaan vehnäjauho, sekoittele rauhallisella lämmöllä kunnes jauho imeytyy voihin (kuivaa jauhoa ei enää näy) ja lisää maito. Anna kuumeta keskilämmöllä samalla sekoitellen, kunnes seos kuplii ja sakenee. Lisää kesäsipulit varsineen ja mausta suolalla, valkopippurilla ja muskottipähkinällä. Sekoita ja tarjoile esimerkiksi keitettyjen uusien perunoiden kanssa.

0 Comments